Tiistaikuulumisia

14.03.2017

Ihanaa tiistaita! Viikonloppu oli ja meni ja meillä oli mukavaa. Nautittiin upeasta säästä, vauvan hymyistä ja yhteisestä ajasta. Nähtiin ystäviä, ja oltiin keskenään, kaikkea sopivassa suhteessa. Tänä aamuna mua väsyttää, menin vauvan kanssa eilen liian aikaisin nukkumaan ja sotkin samalla vahingossa hänen rytminsä ihan selkeästi. Kun hän ei syönyt ensimmäistä yösyöttöään normaaliin aikaan vaan vähän aikaisemmin niin koko loppu yö meni vähän pipariksi ja heräiltiin ensimmäistä kertaa hänen kanssaan tunnin-parin välein. Ensi yönä palattakoon siis normaaliin rytmiin ja toivotaan että kyse oli tosiaan siitä että vauva ei tykännyt eri nukkumaanmenoajasta.

Kuva: Emilia

Nyt vauva nukkuu jo toista tuntia aamupäikkäreitään ja mä teen töitä. Kunhan hän heräilee ja ollaan vähän aikaa leikitty ja loruteltu ja hän on syönyt, ajattelin lähteä hänen kanssaan pitkälle vaunulenkille. Miten se lenkillä käyminen onkin niin paljon kivempaa vaunujen kanssa kuin ilman? Jotenkin oikein odottaa joka päivä että tulee lenkkiaika kun on niin kiva kävellä niiden kanssa ulkona. Silloin kun ei ole vaunuja niin ei tosiaankaan ole mulla samoja fiiliksiä. Ehkä mä olen vaan vähän höpö, mutta otetaan nyt kaikki irti kun kerran lenkkifiilistä löytyy, ei sitä tiedä kauanko tämä mun höperöityminen kestää.

Kuva: Emilia

Olen hoitanut vähän kastejuhlajuttuja myös tällä viikolla, siihen on enää kaksi ja puoli viikkoa että meidän tytär kastetaan ja me paljastetaan hänen nimensä. Kutsutkin tilasin jo aikaa sitten mutta eivät ole vielä tulleet. Varmaankin tämä menee taas siihen että kutsun kaikki vaan Facebookissa ja annan varsinaiset kutsut sitten kastejuhlassa, voi apua. Onneksi olen sentään maininnut juhlapäivän jo kaikille etukäteen enkä jättänyt sitä liian myöhäiseksi.

Tästä viikosta on tulossa ohjelmantäyteinen kun joka päivälle on sovittu jotain (kivaa). Huomenna mulla on tarkoitus suunnata vauvelin kanssa päivällä keskustaan ja lounaalle ystävän kanssa, se tuleekin olemaan vauvan eka kerta ravintolassa vaikka kahvilla ollaankin käyty jo aiemmin. Toivotaan että reissu menee hyvin, mutta en kyllä näe että miksi ei menisi, meidän neiti viihtyy loistavasti vaunuissa.

Postauksen perhekuvan ja kuvan musta ja Otosta on ottanut Emilia, joka piipahti sunnuntaina meillä kylässä. Ihanaa saada edes muutama yhteiskuva muistoksi näistä ekoista viikoista. Mulla on kyllä miljoona kuvaa Otosta ja vauvasta ja tytöistä ja vauvasta mutta nämä koko perheen kuvat ovat ihan liian harvassa! Näitä kuvia tähän lisätessä tuli mieleen että pitäisi varmaan useamminkin myös lykätä kamera kuvaamisesta kiinnostuneen esikoisen käteen ja antaa hänen räpsiä musta ja Otostakin kuvia, se on taas unohtunut kaikessa härdellissä mutta hän varmasti tykkäisi kuvata.

Mä taidan mennä laittamaan vielä pyykit koneeseen ennen kuin vauva heräilee, mutta ihanaa alkanutta viikoa kaikille <3


Mitä meille kuuluu

01.02.2017

Ihanaa helmikuun ensimmäistä! Ajattelin kirjoittaa vähän kuulumisia, niitä aivan tavallisia kuulumisia, pitkästä aikaa. Hirveästi on ollut raskaushöpinää, sisustushöpinää, vaatehöpinää ja kakkuakin on leivottu, mutta mitä meille ihan oikeasti kuuluu? Siitä aion kertoa tänään.

Kun ylitin sen 37+0 viikon rajapyykin, mä häkellyin hetkeksi. En ollut osannut odottaa että pääsen niin pitkälle, kun neuvolassa ja äitiyspolillakin oltiin alusta asti sitä mieltä että vauva tulee samaan aikaan kuin aiemmatkin. Muutama päivä meni sellaisessa valmiustilassa, kokoajan olin valmiina lähtöön. Nyt olen ollut jo monta päivää rennommin. Vaikka supistaa säännöllisesti ja paljon, se ei tarkoita mitään. Kyllä mulla se vaisto on vielä tallella, vaikka tämä raskaus onkin erilainen. Hetken jo nimittäin pelkäsin että olen kadottanut omat vaistoni enkä osaa enää tulkita omaa kroppaani. Kyllä mä osaan, ja huomaan sitten kun aika on, ja ei se ainakaan vielä ole ihan käsillä. Tein vielä suunnitelmia viikonlopuksikin ihan hyvillä mielin ja uskon ehtiväni ne toteuttaa, sillä tämä tyyppi ei ainakaan näillä näkymin halua vielä ulos jos yhtään omia fiiliksiäni tulkitsen oikein. Tokihan kaikki voi muuttua nopeastikin mutta sitten mennään sen mukaan.

Viime päivinä olen saanut tehtyä paljon töitä valmiiksi varastoon, jotta ensi hetket vauvan kanssa voidaan sitten rauhoittaa vain hänen kanssaan olemiselle. Se on ihan loistavaa, koska pelkäsin että mulla puskee deadlinet päälle turhankin aikaisin kun tässä onkin kestänyt pidempään. Lisäksi olen pessyt vähän lisää pikkupyykkiä (odotellessa ehtii vähän turhankin hyvin shoppailemaan), käynyt kävelyillä, siivonnut ja katsonut leffoja. Olen ilokseni huomannut että en olekaan niin huonossa kunnossa kuin luulin, ja jaksoin hyvin kävellä tunnin lenkin. Olen puhunut pitkiä puheluita kavereiden ja äidin kanssa ja saanut höpöttää kaikesta maan ja taivaan välillä.

Lapset ovat olleet lyhyempiä päiviä päiväkodissa, ja on ollut ihanaa hengata heidän kanssaan enemmän. Ollaan pelattu Kimbleä, leikitty barbeilla, luettu kirjoja ja hoidettu nukkevauvoja.  Iltapalalla he saivat neljiä eri muroja ja myslejä samaan annokseen, vaikka onhan se vähän hömppää että on niin monta pakettia yhtäaikaa auki. Mutta hei, miksi olla tylsä kun voi olla kiva? Huomenna heillä on vielä tarhapäivä, ja sitten on taas useampi kotipäivä. Kieltämättä odotan hurjasti sitäkin että neitokaiset jäävät lomalle meidän kanssa ja saadaan ihan koko perhe hautautua vauvakuplaan.

Otto päätti eilen vaihtaa meidän olkkarin järjestystä, ja niin me hengattiin sillä aikaa tyttöjen kanssa keittiössä pelaamassa lautapelejä kun Otto pyöräytti koko järjestyksen ympäri. Esittelen uudistuneen olkkarin kunhan ollaan saatu meidän uusi matto jonka tilasin tänään. Huomattiin nimittäin järjestyksen vaihdon jälkeen että meidän olkkari onkin oikeasti aika iso ja vaatii ehdottomasti 200×290-kokoisen maton tuon nykyisen 160×240-kokoisen tilalle. Ja tuon nykyisen maton voi sitten laittaa keittiöön niin saa sinnekin kotoisuutta ja lämpöä. Uuden maton pitäisi tulla perjantaina, joten sen jälkeen luvassa sisustusjuttuja ja ennen-jälkeen -kuvia!

Että joo, sellaista ihan tavallista arkea meille tänne, perus keskiviikkokuulumisia. Ihanaa iltaa kaikille <3


Lomameininkejä ja 33+0

30.12.2016

Eilen tuli täyteen 33 raskausviikkoa, jes! Ollaan lomailtu kaikessa rauhassa, ja eilen saatiin myös yökylään meille Emilia, Topias ja lapset Turusta. Vietettiin ihana ilta, pojat kokkasivat hullun tortillabuffan meille ja pelattiin kaikkia mahdollisia lasten lautapelejä ja katsottiin leffaa. Ihanaa yhdessäoloa ja hengailua, ja lapset leikkivät niin kivasti yhdessä. Ihanaa kun on niin samanikäisiä lapsia jotka tykkäävät toistensa seurasta.

Mun äiti ja Armas lähtivät eilen aamulla kotiin, ja saatiin siis vieraita heti siihen perään. Tänään ajellaan Oton perheen mökille yhdeksi yöksi, ja huomenna tullaan takaisin viettämään uutta vuotta kotona toisen ystäväperheen kanssa. Aikamoisen touhun täyteinen loma siis, mutta vain kaikkea kivaa tekemistä. Ihanaa on ollut nähdä kaikkia ja hengailla yhdessä. Onneksi on vielä viikonlopun verran lomaa edessä.

Raskaus on ollut viime päivinä jotenkin aivan sivuosassa, lukuunottamatta vauvaa joka etenkin iltaisin liikkuu niin hulluna että häntä ei voi olla huomaamatta vaikka olisi toisella puolella huonetta. Maha hytkyy vimmatusti ja vauvan jalka näkyy aina ulospäin kun hän potkii. Olen nyt melko varma että hän on kiinnittynyt pää alaspäin, sillä olin ainakin tuntevani alkuviikon aleshoppailureissulla jäätävää painetta ja kipua pitkän aikaa siinä kohdassa johon pään pitäisi parkkeerata, ja sen jälkeen kaikki potkut ovat tuntuneet ylhäällä. Mulla ei koskaan ennen ole näkynyt vauvan jalkapohjaa tai jalan muotoa kunnolla ulospäin mutta nyt on! Se on ihan hullun näköistä ja tuntuista!

Maha 33+0<3

Maha on iso mutta ihana, vaikkakin nyt on alkanut tuntua että en enää hahmota sen kokoa ja meinaan kokoajan törmäillä joka paikkaan sen kanssa, hah! Olen voinut tosi hyvin ja siksi tuntuu niin uskomattomalta että raskaus on jo näin loppumetreillä. Parasta!

Vauvan oma nurkkaus on jo melkein valmiina, joten se on yksi ensimmäisiä juttuja joita esittelen ensi vuoden puolella. Nyt mulla alkaa olla kiire pakata mökkireissua varten, joten alan laittamaan kamoja kasaan. Huomenna ilmestyy vuoden viimeinen postaus, perinteinen katsaus vuoteen 2016 joka on ollut aika vaihe- ja tapahtumarikas.

Ihanaa päivää kaikille <3


32+0 ja kuulumiset ennen jouluaattoa

23.12.2016

Puuuuuuuh! Huomenna se vihdoin koittaa, jouluaatto. Ja eilen tuli täyteen 32 viikkoa raskaana. Nyt ollaan jo tosi hyvillä viikoilla ja olen hurjan iloinen ja onnellinen siitä. Mä en voi lakata hämmästelemästä sitä miten hyvin kaikki on sujunut, se on jopa vähän pelottavaa. Mutta ei auta kuin olla iloinen ja onnellinen ja toivoa että kaikki jatkuu yhtä hyvin loppuun asti ja myös sen jälkeen. Olo on tosi iso ja massiivinen ja aikamoisen joulupallon olen kasvattanut kyllä itselleni. Selasin jotain kuvia kamerasta ja silmiini osui viikko ennen muuttoa otetut mahakuvat. Ajattelin silloin että mullahan on jo vaikka kuinka iso pötsi, mutta se ei ollut kyllä mitään verrattuna tähän. Ja tästäkin tämä vielä ehtii kasvaa useamman viikon, ai hurja.

Tytöt ovat olleet tiistaista alkaen jo joululomalla päiväkodista, ja eilen oli Otolla ja mullakin viimeinen työpäivä ennen jouluaattoa. Syksy on ollut aika täynnä toimintaa ja töitä meillä molemmilla, ja on ihan parasta rauhoittua joulun viettoon yhdessä koko perhe ihan kaikessa rauhassa. Mun äiti ja Armas tulivat tänne keskiviikkona ja tytöt olivat tietenkin aivan innoissaan. Ihanaa kun meillä on myös nyt enemmän tilaa niin äitikin mahtuu tänne paremmin ja hänellä on oma rauha toisessa lastenhuoneista. Tytöt tykkäävät nukkua edelleenkin yhdessä, ja äidin tuloa edeltäneet kaksi yötä Zelda oli yökylässä Tiaran huoneessa. Nyt tytöt ovat sitten kerrossängyssä Zeldan huoneessa, ja Tiaran huone on muunnettu vierashuoneeksi.

Maha 32+0

Me ollaan laitettu nyt urakalla kotia vauvavalmiiksi, ja jouluhömpötyksen jälkeen pääsen vihdoin ehkä jo ensi viikolla esittelemään vauvan omaa nurkkausta ja muita juttuja. Stressi kaikkien vauvantarvikkeiden suhteen on hellittänyt ja mielen on vallannut ihana odottava fiilis. Olisipa meidän vauva jo täällä ja saisin laittaa hänet tuonne ihanaan kehtoon nukkumaan. Mutta toisaalta, ihana nauttia vielä tämä joulu tällä nykyisellä porukalla, heittäytyä isompien neitojen kanssa joulun viettoon ihan kunnolla ja huomioida vain heitä ja nauttia lomasta ja pitkistä yöunista. Keväällä niitä yöuniakaan ei välttämättä ole ihan heti näköpiirissä nimittäin, heh. Mutta tosiaan, kaiken jouluhömpän jälkeen blogi täyttyy vauva- ja raskaushömpästä, ja kaikesta muusta mikä on vielä joulukalenterin ja muun sisällön takia odottanut omaa vuoroaan.

Eilen meillä oli tyttöjen pikkupikkuserkut äitineen kylässä ja vietettiin ihana päivä. Illalla me kokattiin Tiaran kanssa kahdestaan lihapullia ja perunamuusia, neidin päiväkodin kokkaus opintoretkellä saamalla reseptillä. Hän niin hienosti pyöritteli lihapullia ja oli niin ylpeä sekä reseptistä että pullistaan. Tyttöjen mentyä nukkumaan me pidettiin Oton kanssa kolmannet (ja viimeiset) paketointitalkoot Love, Actuallyn siivittämänä ja juotiin glögiä. Taattua joulutunnelmaa. Kaikki alkaa olla valmista huomista varten ja tämä päivä ollaan sitten vietetty perinteisesti jouluruokia kokkaillen.

Tämä postaus on neljäskymmenesneljäs jonka tässä kuussa julkaisen, aivan älytön tahti siis ollut päällä. Joulukalenterin lisäksi olen  pyrkinyt julkaisemaan joka päivä myös toisen postauksen, ja epäonnistunut siinä vain kahtena päivänä kun kiire oli vaan niin kreisi. Tässä kuussa on mennyt jo koko blogihistorian postausmääräennätys rikki, ja se tulee toki kasvamaan vielä entisestään. Olen laittanut itseni koville, mutta ainakin voin nyt jäädä hyvällä omallatunnolla joululomalle ja pitää pari päivää blogivapaata jos maltan. Joku voisi kuvitella että 44:n postauksen jälkeen kirjoittaminen ei houkuttaisi, mutta mulla on jotenkin niin inspiraatio ja hyvä kirjoitusmoodi päällä että odotan vaan että pääsen puhumaan kaikesta mitä on viime aikoina päässä pyörinyt. Mutta ennen sitä luvassa kuitenkin pieni hiljentyminen joulun viettoon, ja jatketaan sitten kun olen saanut kinkku-, lautapeli-, konvehti- ja kirjaöverit.

Huomenna tosiaan luvassa vielä viimeinen joulukalenteriluukku, käykää kurkkimassa sitten kun joulunvietoltanne ehditte. Ja aivan hurjan ihanaa huomista jouluaattoa ja koko joulun aikaa myös teille kaikille jotka ette joulukalenteria ole seuranneet <3