Moikka! Onpa hassua taas istahtaa tähän kirjoittamaan, siis hyvällä tavalla hassua. Loma vei mennessään ja rentouduin ihan huolella. Ensimmäisinä iltoina tuntui tosi oudolta, että heti lasten mentyä nukkumaan en hyökännytkään tietokoneelle näpyttämään postausta liveksi vaan sain ihan vaan vaikka pötköttää sohvalla lukemassa kirjaa. Se oli virkistävää, ihanaa ja rentouttavaa.

Silti olen todennut, että klo 21 on hyvä aika julkaista, enkä halua sitä vaihtaa jatkossakaan. Kenties voisin vaan harrastaa vähän enemmän etukäteen ajastamista, se olisi tehokasta ja järkevää ja kun rutiiniin pääsisi, myös paljon fiksumpaa ajankäytön kannalta. Pitänee opetella se mitä pikimmiten. Mutta se siitä työ-löpinästä, nyt piti kertoa lomakuulumisia.

Me aloitettiin mun kesälomapätkä Oton kanssa kunnon kahdenkeskisillä treffeillä. Lapsilla oli tyttöjen ilta Oton siskon kanssa ja meillä oli treffi-ilta. Treffipäiväksi sattui viikon sateisimmaksi ja kylmimmäksi luvattu päivä, mutta me päätettiin uhmata sitä ja tehtiin ravintolakierros pyörillä. Illan (ja yön aikana) pyöräiltyjä kilometrejä kertyi kolmekymmentä ja meillä oli aivan tajuttoman hauskaa.

Seikkailtiin ympäri Helsinkiä, naurettiin ja puhua pälpätettiin. Pyörän selässä yksikään sadepisara ei yllättänyt (terassilla kerran) ja käytiin mm. Taqueria El Reyssä Annankadulla syömässä. Oli todella hyvää ruokaa, suosittelen erityisesti kala-tacoja sekä alkupalarapuja. Oli siistiä nähdä Helsinkiä pyörän selästä, sillä olen pyöräillyt kunnolla Helsingissä viimeksi pikkutyttönä. Teki niin hyvää päästä ihan rauhassa treffeille ja vaan jutella kaikesta, kuten siitä, miten kovasti me rakastetaan meidän (hyvällä tavalla) tylsää elämää ja sitä, että saadaan niin isot kiksit jostain, mikä voi tuntua jollekulle muulle aivan perusnormilta, eli pyöräilystä Helsingissä. 

Sunnuntaina tavattiin perheystäviä ja esikoinen leipoi käsittämättömän hyvää vadelmajuustokakkua koko porukalle. Lapset olivat innoissaan, kun näkivät kavereita, joita ei oltu nähty koko koronakeväänä. Maanantai oli sateisempi päivä ja sitä me vietettiin lähinnä kotioloissa vaatekaappeja siivoillen ja pyykkiä pesten. Katsottiin myös The Baby Sitters Clubia, joka oli kyllä tosi kiva ja hyvin tehty sarja.

Tiistaina me oltiin koko päivä Linnanmäellä ja se vasta oli hauskaa. Ostettiin kaikille lapsille rannekkeet ja Otolle myös, mä menin itse yhdellä laitelipulla, kun en migreenin takia voi mennä juuri mihinkään laitteisiin (jos valot vilkkuu, on tärinää, äkkinäisiä liikkeitä tai heilahtelua). Mutta oli niin hauskaa seurata lasten ja Oton intoa ja kävin mä muutamassa kesyimmässä ilmaislaitteessa, sekä Rinkelissä sillä mun lipulla. Lintsillä oli hoidettu hyvin kaikki turvallisuusasiat korona huomioiden ja turvaväleistä pidettiin kiinni kaikissa laitteissa. Käsidesiäkin oli joka puolella saatavilla ja laitteita desinfioitiin jatkuvasti. Meillä oli turvallinen olo siellä. 

Lintsipäivän jälkeen me pidettiin vielä tyttöjen spa-ilta, kun Otto oli kaverin kanssa kiipeilemässä ja istumassa iltaa. Me tehtiin itse sokerikuorinta jaloille ja saunottiin oikein pitkän kaavan mukaan  ja sitten katsottiin esikoisen ja keskimmäisen kanssa vielä leffaa sen jälkeen, kun kuopus oli mennyt unten maille.

Loppuviikosta lähdettiin Ouluun ja samalla meidän keittiön asennus alkoi olla loppusuoralla. Keittiön asennuksen viimeiset viimeistelyhommat jatkuu vielä alkuviikosta sillä aikaa kun me ollaan täällä Oulussa, mikä on oikein kätevää. Ajattelin kainosti kysyä, jos meidän maailman mukavin keittiöasentaja voisi vielä kastella meidän muutamat viherkasvit olkkarista samalla, niin jospa ne selviävät siihen asti, että ollaan kotona. Ja meidän ihanat naapurit ovat kastelleet reissun ajan meidän pihan kasveja. Saapa nähdä ovatko porkkanat jo kypsiä kun päästään kotiin! Ensimmäinen kesäkurpitsa me saatiinkin jo omalta kasvimaalta ja voi että se oli herkullista. 

Lomailin vielä pari päivää täällä Oulussa ja eilen vedin Instagram- ja myyntiaiheisen koulutuksen aivan huipulle porukalle, jonka kanssa oli niin mahtavaa ja rentoa! Kolmen tunnin koulutus vierähti ihan hetkessä ja sen jälkeen syötiin hyvin Kauppuri5 hampurilaisia ja höpöteltiin kaikkea. Saatiin aikaiseksi todella hyvää keskustelua ja vaikka olin itse kouluttamassa, sain myös paljon uutta ajateltavaa muiden kysymyksistä ja kokemuksista. Olipa ihana tutustua Pohjoisen kollegoihin paremmin. Rempseää ja mukavaa porukkaa! Käykää kurkkaamassa mun instatililtä lisää tunnelmia koulutuksesta, jos kiinnostaa.

Siihen oli erittäin hyvä päättää tämä ensimmäinen lomapätkä, joka humpsahti ohi kyllä ihan hillitöntä vauhtia. Nyt me ollaan täällä Oulussa hetki. Teen töitä täällä ihan normaalisti, mutta toki heinäkuu on hieman kevyempi kuukausi muutenkin, niin jää hieman enemmän vapaa-aikaa kuin tavallisesti ja ehdin puoliksi lomaillakin täällä. Katsotaan lähdetäänkö ensi viikolla jonkinlaiselle pikku roadtripille myös lasten kanssa.

Niin ihanaa olla takaisin, vaikka loma tekikin hyvää. Olen vain niin tottunut kirjoittamaan päivittäin, että mulla jo tyyliin tokana lomapäivänä pulpahteli postausideoita päähän ja merkkasin niitä ylös muistiinpanoihin itselleni tulevaa varten. Mutta sehän on vain hyvä, eikö! 

Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille <3

Viime perjantaina oli meidän tulevan ekaluokkalaisen viimeinen eskaripäivä, ja torstaina oli viisivuotiaan viimeinen dagispäivä ennen kymmenen viikon kesälomaa. Ja ai että me ollaan nautittu, me ollaan nautittu niin paljon. Ei olla edes tehty mitään ihmeellistä kesäpuuhaa, ja nämä pari viikkoa ennen Oton loman alkua ovat vielä melko toiminnan & työn täyteisiä. Mutta jo se fiilis, että ei ole illalla kiire laittaa lapsia nukkumaan, vaan voi lähteä vaikka leikkipuistoon vielä seiskalta, on niin parasta. Kesäloma ja vapaus on niin best!

Eikä mun mielestä loma ole välttämättä pelkkä konkreettinen vapaa, vaan mulle se on enemmänkin mielentila. Tämä on varmasti seurausta yrittäjyydestä: kun ei niitä ”oikeita” lomia juuri koskaan ole, on loman merkitys muuttanut muotoaan. Nykyään loma on silloin kun muulla perheellä (tai vaan lapsilla) on loma, ja sitten se konkreettinen loma on se pieni harvinainen herkku silloin tällöin, joka tuntuu ajatuksena jo niin utopistiselta, että sitä ei oikein edes osaa kaivata.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö tulisi nauttimaan varmasti ihan uskomattoman paljon siitä viikosta, joka me Kreikassa vietetään, ja jonka aikana en voi avata konetta kertaakaan, koska en ota sitä mukaan. Tuntuu hassulta ajatella, että se on yli kahteen vuoteen ensimmäinen kerta, kun en avaa konetta viikkoon. Tiedän myös jo valmiiksi, että vaikka tulen nauttimaan vapaudesta, tulen myös kaipaamaan naputtelua. Tämä blogi on niin syvällä mussa, että sitä alkaa kaivata jo parin päivän jälkeen. Ja hyvä niin. Se, että saa itse päättää työajoista, työn määrästä ja työn sisällöstä, ja tehdä sitä mitä rakastaa, on suuri etuoikeus. Sen rinnalla on ihan pikkujuttu luopua niistä palkansaajan lakisääteisistä lomista.

Lasten ollessa lomalla ihaninta on spontaanius ja kiireettömyys. Se, että ei joka päivä ole tiettyjä aikoja milloin jonkun pitää olla jossain, on ihanaa. Vaikka Otolla on töitä vielä pari viikkoa ennen lomaa, niin hän voi tehdä niitä etänä tai liukuvilla työajoilla, ja vaikka mulla on töitä niin mä voin tehdä ne täysin omilla ehdoillani. Kukaan ei määrää, että lapsen x pitää olla paikassa x kellonaikaan x joka arkipäivä. On niin ihanaa, kun voi ihan tavallisena tiistaina paistaa banaanilettuja aamupalaksi ison kasan, vaikka siinä kestää tunti. On ihanaa, kun ei tarvitse pakata joka ilta reppuja valmiiksi, ja voi lukea vielä toisen tai kolmannenkin iltasadun, jos lapset niin haluavat.

Tänäänkin ollaan nukuttu aamulla puoli kahdeksaan koko perhe (voitto!), lapsilla on ollut esikoisen tuleva luokkakaveri kylässä, mä olen käynyt pari tuntia työtapaamisessa, iltapäivällä laitettiin rauhassa ruokaa ja käytiin leikkipuistossa vielä seitsemän jälkeen illalla. Siellä oli ihanan rauhallista. Tänään aiotaan katsoa Oton kanssa Netflixistä Happya just niin monta jaksoa kuin tekee mieli, eikä tuijoteta kellosta, että klo 23 on pakko mennä nukkumaan. Ei ole, nyt on kesä!

Meillä on seuraavan viikon sisään tiedossa vaikka mitä kivaa, mutta kaikkein eniten me taidetaan odottaa lauantain Marcuksen & Martinuksen keikkaa tyttöjen kanssa! Siitä tulee niiiiiiiin siistiä, enää kolme yötä. Huomenna pitääkin pestä muuten Marcus & Martinus -vaatteet tytöille, että saavat ne sitten lauantaina päälle. Tätä on odotettu niin pitkään, ja tiedän että meillä tulee olemaan kolmestaan niin hauskaa siellä. Mun isot tytöt! Ihanaa iltaa kaikille <3