Viikon arkikuva 4/52

02.02.2020

Tässä kuvassa mä teen ruokaa ja mun seurana on pikkumarakatti, jota kuopukseksikin kutsutaan. Jos joku on keittiössä laittamassa ruokaa, siellä on myös hän. Hän on aina ollut kiinnostunut osallistumaan ruuanlaittoon, mutta nykyisin hän osallistuu siihen a i n a. Kun joku sanoo, että ”mä rupeen laittaa ruokaa”, salamana kuuluu ”mä tuun auttamaan!”. Se on pääosin ihanaa. Tykkään tehdä yhdessä ruokaa ja antaa hänen osallistua, vaikka joskus siitä vähän ekstrasotkua tai ekstrahitautta tuleekin. Hän on kyllä kasvanutkin siihen, että on mukana keittiössä.

Niin kauan kun hän on osannut istua, hän on istunut meidän keittiön tasolla silloin, kun ollaan laitettu ruokaa. Vauvana hän tuli siihen imeskelemään jotain vihanneksia tai lelua, jos ei ruuanlaiton aikaan viihtynyt itsekseen lattialla tai missään muuallakaan. 1-vuotiaana alkoi osallistumaan ruuanlaittoon sillä valkosipulinkynsien kuorimisella. Ei mene enää kauan, niin hänkin yltää hyvin jakkaralta kokkailemaan. Vaikka tykkään kyllä, kun siinä työtasolla hän on sopivasti pusuetäisyydellä.

Aina löytyy joku sopiva pikkuhomma, jonka voi melkein 3-vuotiaalle antaa. Sellaisia hommia mitä hän tekee keittiössä on esim. kuoriminen (valkosipuli ja sipulit) maustaminen, sekoittaminen, ainesten lisääminen, munien rikkominen ja eri juttujen etsiminen esim. jääkaapista. Hän myös pesee vihannekset ja kattaa pöydän mielellään ja on aina valmiina auttamaan tiskikoneen tyhjennyksessä. Ihanaa huomata, miten nopeasti taidot karttuvat kun antaa vaan harjoitella. Esim. munien rikkominen onnistuu nykyään niin hienosti, eikä yhtään tipu kuoren murusia ruokaan.

Ruuanlaitto on sellainen meidän oma juttu aina arkipäivinä, se pieni hetki kun laitetaan yhdessä ruokaa dagispäivän jälkeen. Isompien kanssa yleensä kokataan ja leivotaan enemmän viikonloppuisin, mutta kuopuksen juttu on tämä arkikokkaus. Samalla tulee vaihdettua päivän kuulumiset, vastattua kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin (joita tässä iässä on pal-jon) ja hihiteltyä yhteisille hassuille jutuille. Ei sen arkisen läsnäolon tarvitse tämän kummoisempaa olla. Eivät meidän lapset kaipaa mitään suurta ja ihmeellistä, vaan sitä, että ollaan ja tehdään yhdessä, ihan sama mitä.

Jotenkin osaan suhtautua tähän kokkailuun paljon rennommin nyt, kuin meidän isompien ollessa samassa iässä. Silloin tuntui joskus vähän hankalaltakin se, jos he halusivat (arkena) osallistua ruuanlaittoon. Nykyään ei ole niin tulenpalava kiire saada kaikkia arkiaskareita tehtyä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Ehkä on hiffannut senkin, että vaikka kaikilla olisi jo kiljuva nälkä, niin voi napata vaikka mandariinin, niin jaksaa odotella ruokaa sen ruuanlaiton ajan. Ja varmasti myös leppoisampi elämänrytmi yrittäjänä auttaa tässä suhtautumisessa. Silloin meidän elämäntilanne oli paljon kuormittavampi, kun mulla oli kaksi työtä, ei ollut autoa ja Ottokaan ei voinut tehdä etäpäiviä. Ei silloin tarvinnutkaan pystyä kaikkeen, tehtiin parhaamme siinä tilanteessa, mikä silloin meillä oli. Onneksi isot ovat kuitenkin saaneet osallistua viikonloppuisin ja jostain ovat löytäneet suuren rakkauden leipomistakin kohtaan, vaikka me vanhemmat ei siinä mitään virtuooseja ollakaan. He saavat aina halutessaan leipoa ja kokeilla uutta.

Mä rakastan niitä kliseisiä pikkutauluja, joissa lukee ”XXX keittiö on kodin sydän”. Paitsi haluaisin meille sellaisen, jossa lukisi ”Hyttisten keittiö on kodin sydän”. Koska se on meidän kaikkien keittiö ihan yhtä lailla, eikä vaan mun. Ehkä lapset voisivat maalata mulle sellaisen äitienpäivälahjaksi, vinkvink Otto, kerrankin olen vinkkeineni ajoissa!

Tykkäättekö te laittaa (pienten) lasten kanssa ruokaa? Mitä kaikkea lapset saavat tehdä keittiössä?


Lapsi keittiössä: Isoäidin lihapullat ja kätevät uudet jauhelihapakkaukset

26.02.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Atrian ja Lifien kanssa. Lähdin mukaan Atrian kamppikseen jossa me päästiin tutustumaan Atrian täysin uudistettuihin jauhelihapakkauksiin. Jauheliha on monessa lapsiperheessä sellainen arkiruoan kulmakivi, ja meiltäkin löytyy monta lasten suosikkiruokaa joihin jauheliha kuuluu.

Kuusi kymmenestä suomalaisten suosikkiruuasta sisältää jauhelihaa, ja se muodostaakin yksin yli puolet koko lihakaupasta. Musta on hienoa, että Atria on lähtenyt vähentämään pakkausjätteen määrää näin reippaalla kädellä, ja tehnyt suurimman jauhelihauudistuksen sitten Atrian valmiiksi pakattujen jauhelihojen ilmestymisen  kauppojen hyllyille vuonna 1992.

Uusissa jauhelihapakkauksissa pakkausmateriaalia on käytetty 50% aiempaa vähemmän, ja ne on myös helppo hävittää. Pakkaus mahtuu pieneen tilaan niin kauppakassissa, jääkaapissa, pakastimessa kuin roskiksessakin, ja mikä parasta: siinä ei ole mun inhokkia eli aluspaperia. Siis ällöintä jauhelihassa on aina ollut sen paperin irroittaminen, mutta eipä enää! Uusissa pakkauksissa ei ole käytetty suojakaasua, mutta tyhjiöpakattuna jauhelihalla on silti pitkä säilyvyysaika.

Me testattiin tällä kertaa Atria Parempi Nauta 10% jauhelihaa, joka sopi täydellisesti reseptiin joka on meidän tyttöjen kaikkein suurin suosikki: Farmors köttbullar eli isoäidin lihapullat. Meidän esikoinen kävi muiden 5-vuotiaiden päiväkotilaistensa kanssa viime syksynä kokkikoulussa, jossa he saivat ihan itse valmistaa lihapullia ja perunamuusia ja vielä jälkkäriksi smoothien.

Tämä lihapullaresepti on sen verran yksinkertainen että lapsenkin on se helppo itse valmistaa, tietenkin aikuisen valvonnassa. Uusi helposti avattava pakkaus helpottaa myös lapsen kokkausprojektia, kun avaaminen käy kätevästi myös 5-vuotiaalta itseltään.

Viime syksyisen kokkikoulun jälkeen me ollaan tehty tätä herkullista arkiruokaa jo monen monta kertaa tyttöjen kanssa, ja joka kerta meidän lapset ovat olleet yhtä innoissaan mukana kokkaamassa. Esikoinen on hurjan ylpeä ”omasta” reseptistään ja joka kerta kun kysyn että mitä tytöt haluaisivat lisätä viikon ruokalistalle, on tämä arkiherkku mukana.

Farmors köttbullar

400g Atria Parempi 10% Naudan jauhelihaa

1/2 sipuli

1dl korppujauhoa

1dl maitoa

1tl suolaa

1 tl valkopippuria tai mustapippuria

1 kananmuna

Sekoita korppujauhot ja maito keskenään. Pilko sipulit. Sekoita haarukalla kaikki loput aineet mukaan korppujauhojen ja maidon kanssa. Muotoile pyöreiksi tasakokoisiksi lihapulliksi. Paista uunissa 200 asteessa n. 25 minuuttia. Tarjoile esim. kermakastikkeen ja perunoiden tai perunamuusin sekä salaatin kanssa.

Meillä sattui viimeksi olemaan juuri vieraita kylässä niin tehtiin resepti tuplana. Neiti sai siis vääntää aikamoisen satsin lihapullia, mutta hän oli aivan innoissaan saadessaan tehdä niin. Ruoka maistui hienosti koko porukalle!

Ensitestin jälkeen en ole enää muuta jauhelihaa ostanutkaan kuin näitä Atrian uusia käteviä pakkauksia. Kaikki muut tuntuu vaan niin kömpelöltä tähän verrattuna, kun pakkauksen avaamiseen tarvitsee joko veistä tai saksia ja joutuu irroittelemaan sitä paperia ja kaiken lisäksi pakkaus ei mene kasaan vaan vie hillittömästi tilaa roskiksessa.

Yhteistyössä Atria.

Oletteko te testanneet jo näitä uusia käteviä pakkauksia? Mitä tykkäsitte?