”Sellaista se lapsiperhearki nyt vaan on”

10.10.2017
Keskustelut lapsiperheiden arjesta ennakkoluulojen pohjalta

Törmään usein sosiaalisessa mediassa keskusteluihin aiheesta, ”en halua lapsia syystä [lisää yleistävä perustelu], mitä mieltä olette vapaaehtoisesta lapsettomuudesta?”. Usein näissä keskusteluissa perustellaan vapaaehtoista lapsettomuutta esimerkiksi sillä, että on itse isosta perheestä ja tietää siten, millaista se lapsiperheen arki on eikä halua sellaista itselle. Toinen suosittu perustelu on että ”en jaksa kuunnella huutoa ja kiukuttelua ja sitähän ne lapset tekevät”.

Ihan heti alkuun haluan sanoa, että mulla ei ole mitään sitä vastaan jos joku ei halua lapsia, se on musta ihan täysin ok! Mutta mun mielestä ei myöskään kannata viljellä totuutena ympäriinsä yleistyksiä siitä, millaista kuvittelee lapsiperheiden arjen olevan, jos ei sitä ole itse vanhemman roolissa kokenut.

Esimerkiksi jos on vaikka itse isosta perheestä, eihän se tarkoita että oma arki olisi samanlaista vaikka yhden lapsen kanssa, tai edes kymmenen lapsen kanssa. Koska ei kyse olisi samoista lapsista, samasta perheestä tai samanlaisesta elämästä. Tai jos on nähnyt kaupassa tai bussissa huutavan tai itkevän lapsen, ei se tarkoita että kaikki lapset on sellaisia ja tekee sitä. Jokainen lapsi, jokainen perhe, jokainen vanhempi on yksilö. Yhden, kahden tai edes viiden ulkopuolisen kokemuksen perusteella ei voi kukaan sanoa millaista lapsiperheiden arki yleisesti on.

En missään nimessä kiistä sitä, etteikö arkeen lasten kanssa mahdollisesti kuuluisi rankkojakin hetkiä, uhmaa, räkää, itkua, oksennustauteja ja riitojakin, mutta silti jokainen perhe on silti omanlaisensa. Vanhemmilla on valta viedä oman perheen arkea itse haluamaansa suuntaan. Jos ei itse vaikka tykkää ajatuksesta että perheessä olisi viisi lasta, aina kiire ja kauhea stressi, ei kannata tavoitella itselleen sellaista elämää. Se ei silti tarkoita että kaikilla viiden lapsen perheillä olisi aina kiirettä tai stressiä, tai että yhden tai vaikka seitsemän lapsen kanssa elämä olisi sellaista. Joillakin varmasti on, toisilla taas ei.

Omasta arjesta oman näköistä

Kannatan ehdottomasti sitä, että rakentaa oman elämänsä omien voimavarojensa ja toiveidensa mukaan, eikä muiden odotusten tai yleisen tavan vuoksi. Jos siis ei halua nähdä itseään vanhemman roolissa ikinä, siinä ei mun mielestä ole mitään vikaa. Ei kaikkien tarvitse ryhtyä vanhemmiksi. Elämä ilman lapsia on varmasti aivan yhtä merkityksellistä kuin lasten kanssa. Kyse on vain siitä, mitä kukin elämältään haluaa.

Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan mistä se ajatus kumpuaa, että ei halua lapsia, sillä tuntuu että monet etenkin nuoret vaan juttelevat keskenään näiden ennakkoluulojen pohjalta, eivätkä ole miettineet asiaa sen syvällisemmin. Onhan se nyt ajatuksena aivan kummallinen jos lähtee sitä ihan todella miettimään, että koska on nähnyt yhden lapsiperheen jollaista ei haluaisi itselleen, olisi omakin lapsiperhearki varmasti sellaista kuin sillä perheellä.

Mun mielestä olisi ikävää ajatella, että joku oikeasti vaikkapa tykkää lapsista, ja vähän jopa haaveilee, mutta ei uskalla ryhtyä tuumasta toimeen haavetta tavoittelemaan ennakkoluulojen takia. Jos on lukenut vaan niitä ennakkoluuloja, tai nähnyt vain niitä negatiivisia puolia, mutta ei koskaan mitään positiivista, voi varovainen haave jäädä toteuttamatta. Tai voi olla että parisuhteessa toinen osapuoli haluaa lapsia, mutta toinen ei, näiden stereotypioiden vuoksi. Ja stereotypioiden vuoksi luulee, että itsellä ei ole valtaa vaikuttaa siihen oman lapsiperheen arkeen, vaan ”se nyt vaan on sellaista”.

Omalle perheelle sopivat valinnat

En halua väittää että jokaisella olisi valta tehdä omasta elämästään juuri sellaista kuin haluaa, sillä tiedän itsekin kokemuksesta että ei elämä vaan aina mene niin kuin toivoisi. Jos mun elämä olisi mennyt aina niin kuin itse toivon, ei mun äiti olisi esimerkiksi koskaan sairastunut vakavasti. Jokainen voi silti tehdä siitä omasta arjestaan sellaista kuin itse haluaa, niiden korttien puitteissa mitä on saanut. Sitä ei aina voi valita mitkä kortit saa, mutta sen voi, miten niihin suhtautuu.

Olen elämäni aikana nähnyt ihan hurjan määrän erilaisia perheitä, elämäntilanteita, lapsia ja vanhempia. Joillakin perheillä on sellainen arki tai sellaiset lapset jotka ottaisin ilomielin itselleni koska tahansa.  Toisilla taas sellaiset joita en osaisi kuvitella itselleni mitenkään päin, mutta se ei tarkoita etteikö se toimisi heillä itsellään. Joidenkin perhe-elämä ei toimi ja surullisiakin tarinoita kuulee joskus. Meidän oma perhe ja arki on juuri sellaiset jotka me vanhemmat ollaan rakennettu ja toivottu. Meidän elämä lasten kanssa on meidän näköistä. Ei varmasti toimisi kaikilla, mutta toimii meillä loistavasti.

Eihän kukaan jätä vaikkapa polkupyörää ostamatta sen takia, että naapurin Pekalle sattui huono pyörä jossa on koko ajan jotain rikki,  tai koska Pertillä on maastopyörä vaikka itse tarvitsisi city-pyörän, tai koska Sirpan pyörä on pinkki, vaikka itse ei pidä pinkistä. Jokainen ymmärtää että on olemassa erilaisia pyöriä, ja erilaiset polkupyörät sopivat erilaisille ihmisille. Jos haluaa polkupyörän, kannattaa valita itselle sopiva pyörä, pyöräillä sinne minne itse haluaa, ja jättää pyörä kotiin silloin kun siltä tuntuu. Kaikkia pyöriä joutuu huoltamaan, renkaita täyttämään ja joskus paikkaamaan, sellaista se pyöräily joskus on. Se ei silti tee pyöräilystä huonoa asiaa, tai tarkoita että edellä mainittujen seikkojen takia ei kannattaisi pyöräillä ollenkaan.

Lasten kanssa voi tehdä juuri niitä asioita mitä itse haluaa

Ei pitäisi yleistää tässäkään asiassa, vaan luottaa itseensä ja omaan kykyyn vaikuttaa asioihin. Sillä omasta elämästä, lasten kanssa tai ilman, voi muokata itsensä näköistä. Jos rakastaa matkustaa, voi matkustaa lasten kanssa. Jos inhoaa sisäleikkipuistoja mutta rakastaa museoita, voi lasten kanssa käydä museoissa. Jos tykkää käydä kahvilla pienissä söpöissä kuppiloissa, kannattaa käydä niissä, yksin ja lasten kanssa. Jos rakastaa tehdä ruokaostokset kauppahallissa, niin voi edelleen tehdä, ei missään lue että lapsiperheen on pakko käydä Prismassa ja ottaa auto-ostoskärryt (niinkuin me usein tehdään, hah). Jos tykkää ottaa äkkilähtöjä, kannattaa pitää lapsen passi ajan tasalla. Jos pitää reppureissaamisesta, kannattaa lapsen kanssa hommata kantoreppu. Jos rakastaa käydä yökerhossa tanssimassa aamuneljään, voi niissä käydä edelleen. Jos rakastaa hitaita ja rauhallisia aamuja, voi niitä viettää lasten kanssa.  Jos tykkää luistella, voi edelleen sitä harrastaa, ja joskus ottaa lapsenkin mukaan luistelemaan.

On ihmisiä jotka eivät halua tehdä mitään asioita ikinä lasten kanssa, tai jolle riittää vaikka kummilapsen tai veljen tytön seura joskus ja jouluna. Silloin ei kannata edes yrittää lasta. Mutta jos olet ihminen joka rakastaa yleisesti ”aikuisten juttuina” pidettyjä asioita, ja pelkäät että lapsen takia niitä ei voisi enää tehdä, ei kannata pelätä. Koska se ei ole totta.

Haastan jokaisen mun blogia lukevan vanhemman kommentoimaan jotain positiivista omasta arjesta tähän, koska haluan kumota vahvassa istuvia ennakkoluuloja! Mikä on parasta mitä lasten kanssa voi tehdä? Mitä sellaista teet edelleen, minkä pelkäsit menettäväsi lapsen saatuasi? Mistä asiasta lapsi on tehnyt elämässä parempaa kuin ennen? Jaa se täällä! Haluan näyttää, että jokainen perhe on erilainen, ja elää omanlaistaan elämää. Haastan myös toiset bloggaajat tarttumaan tähän aiheeseen, koska mitä useampi puhuu positiivisesti lapsiperheiden puolesta, sitä useampi väärä ennakkoluulo kumoutuu! 


Anna lapselle mahdollisuus

03.10.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Zadaan kanssa.

Vaatteita ja urheiluvälineitä vähävaraisille lapsiperheille

Kun mua pyydettiin mukaan Anna lapselle mahdollisuus  -hyväntekeväisyyskampanjaan, mä tiesin heti että haluan olla mukana jakamassa näin hienoa juttua, ja näin auttamassa omalta osaltani. Anna lapselle mahdollisuus -kampanja on Zadaan, Hope Ry:n, Videolle -videotoimiston ja Matkahuollon yhdessä toteuttama hyväntekeväisyyskampanja, jonka tarkoituksena on kerätä vähävaraisille lapsiperheille vaatteita, kenkiä, harrastusvälineitä ja leluja.

Suomessa on jo yli 100 000 vähävaraista lasta, mikä on ihan hirveän suuri määrä.  100 000 lasta, joille harrastaminen, leikki tai edes ulkoilu talvella ei ole välttämättä mahdollista, koska heillä ei ole siihen tarvittavia välineitä. Ilman lahjoituksia 100 000 lapsella ei ole kunnollisia ulkovarusteita, tai mahdollisuutta pulkkamäkeen tai luisteluun talvella. Asiat joita itse helposti pitää täysin itsestäänselvyytenä, ovat vähävaraisille lapsille saavuttamattomissa, jos ei heitä yhdessä auteta.

Olen monta kertaa aiemminkin lahjoittanut nimenomaan Hope Ry:n kautta, sillä Hopessa arvostan sitä että apu menee suoraan sitä tarvitseville. Hope Ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka toimii 20 paikkakunnalla Suomessa. Järjestön tavoitteena on edistää lasten tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvään arkeen. Järjestö kerää tavara- ja vaatelahjoituksia vähävaraisille lapsiperheille ja tukee lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Hope Ry tekee mielettömän tärkeää työtä.

Mitä voit lahjoittaa

Perheet ovat toimittaneet listan Hopelle tuotteista, joita kaikkein eniten tarvitaan. Tällä hetkellä lapsiperheet kaipaavat eniten ulkovaatteita koossa 90-160cm, sisävaatteita koossa 44-164cm, syys- ja talviasusteita, kumisaappaita koosta 2o eteenpäin, kaiken kokoisia sadevaatteita ja -asusteita, talvisia urheilu- ja harrastusvälineitä, leluja ja pelejä. Myös kesävaatteet ja -asusteet ovat kaivattuja, sillä ei siihen niin kauaa ole että kesä sieltä talven jälkeen taas tulee.

Meiltä lähti eteenpäin kampanjan myötä koon 22 villavuorelliset hyväkuntoiset muumikumpparit, parit talvikengät, Reiman loistokuntoinen talvihaalari joka kerkesikin jäädä Novalle pieneksi jo nyt, luistimet koossa 25, ja läjä hyväkuntoisia sisävaatteita monessa eri koossa. Pienten lasten vaatteiden lisäksi myös nuoret tarvitsevat vaatteita, joten jos ei sinulla ole lasten kamppeita, nuorille sopivat aikuisten vaatteet ja harrastusvälineet ovat varmasti myös kaivattuja.

 

Näin osallistut Anna lapselle mahdollisuus -kampanjaan

Anna lapselle mahdollisuus -kampanjaan osallistuminen on todella helppoa. Lataa itsellesi Zadaa -sovellus mikäli sinulla ei vielä ole sitä. Ota kuva lahjoitettavasta tuotteesta Zadaa-sovelluksella ja paina Lahjoita. Saat ohjeet tuotteen pakkaamista ja toimittamista varten. Matkahuolto mahdollistaa täysin ilmaiset toimitukset yli 2500 toimipisteen verkostonsa avulla, ja Hope Ry varmistaa, että lahjoitukset toimitetaan suoraan apua tarvitseville perheille.

Jokainen tuote kuvataan sovellukseen yksitellen, jotta Zadaan väki voi tarkistaa sen etukäteen lahjoituskuntoiseksi. Tämä on mun mielestä se ratkaiseva juttu, joka taas helpottaa Hope Ry:n työtä huomattavasti. Yleensä kun ihmiset lahjoittavat tavaraa, lahjoituksia vastaanottava taho joutuu käymään jokaisen tavaran käsin yksitellen läpi, sillä monet valitettavasti yrittävät lahjoittaa myös todella likaista ja rikkinäistä tavaraa, joka ei ole enää käyttökelpoista. Vaikka tavarat lisätään yksitellen sovellukseen, niitä ei tarvitse kuitenkaan pakata yksitellen lähetettäväksi, vaan koko läjän voi lähettää yhdellä Zadaan lähetyskoodilla. Itse pakkasin koko kasan isoon pahvilaatikkoon, kiikutin ärrälle Zadaan lähetyskoodin kanssa, ja sieltä se lähti eteenpäin Hopelle. Super iisiä!

Monet kokevat lahjoittamisen hankalana, ja jättävät siksi lahjoittamatta ja ennemmin vievät vaatteet vaikka kierrätykseen. Kampanjan avulla lahjoittaminen on haluttu tehdä kaikille mahdollisimman helpoksi, jotta suurempi osa ihmisistä innostuisi osallistumaan. Tämä on ihan super hienoa, ja toivottavasti mahdollisimman moni innostuu lähtemään mukaan.

Kampanjan keulakuvana toimii lumilautailija Enni Rukajärvi, joka on tehnyt myös kampanjavideon.

Mä olen vienyt meidän kotona pakatut lahjoitettavat jutut jo eteenpäin paketin toimituspisteeseen eli 200m päähän R-kioskille, ja sieltä ne lähtevät uusiin koteihin joissa ne toivottavasti tuottavat saajalleen iloa. Lahjoita sinäkin ja tee joku lapsi tänä talvena onnelliseksi uudesta takista, luistimista tai kumppareista joilla voi pomppia lätäkössä.

Kampanjaan voit osallistua 15.10. asti, ja näet lisätietoa Anna lapselle mahdollisuus -sivuilta.

Aurinkoista päivää kaikille!