Pinnasängystä lastensänkyyn siirtyminen

04.10.2018

Nyt kun meidän perheen koululainen sai oman huoneen, ovat taapero ja 5v yhteisessä huoneessa. Tällä hetkellä huoneessa on sekä kerrossänky että pinnasänky, ja näin ollen siellä on aika vähän leikkitilaa. Siksi ollaan mietitty, että jossain vaiheessa voisi olla ajankohtaista siirtää pienimmäinen kerrossängyn alasänkyyn nukkumaan, niin saisi pinnasängyn pois viemästä tilaa huoneesta. Pinnasänky on kyllä ihana, enkä millään haluaisi luopua siitä, mutta se nappaa oikeasti aika suuren tilan pienestä huoneesta. Tilan, jonka voisi käyttää ihanaan lukunurkkauksen ja tyhjään lattiatilaan, jossa voi antaa mielikuvituksen lentää.

Kerrossängyn alasängyssä on turvalaita, ja siihen sänkyyn meidän 5v muutti nukkumaan n. vuoden ja kymmenen kuukauden iässä vuonna 2015. Meidän esikoinen taas siirtyi aikoinaan pinnasängystä lastensänkyyn n. 1,5-vuotiaana, kun pinnasänky piti luovuttaa syntyvälle pikkusiskolle. Eli nyt 1v8kk ylihuomenna täyttävä taapero on siinä isosiskojensa siirtymä-ikien välissä. Ehkä tämä olisi hyvä ikä siirtyä? Kuka tietää. Voi olla tai sitten ei.

*Pinnasänky saatu Stokkelta blogin kautta. 

Kaksi aiempaa siirtymävaihetta on isosiskojen kohdalla mennyt aivan loistavasti. Kumpikaan ei ole karkaillut, yöunet eivät ole muuttuneet katkonaiseksi, eivätkä he ole pudonneet sängystä. Kaikki on vaan jatkunut niinkuin ennenkin, ja ainoat joita muutos on jännittänyt ollaan oltu minä ja Otto. Ollaan päästy tosi helpolla siis.

Siksi mulla on vähän sellainen kutina, että kuopus tarjoaa meille sitten haasteita siskojenkin edestä. Voin olla kyllä väärässäkin, joka kerta olen jännittänyt tätä siirtymistä etukäteen. Voisihan se mennä aivan hyvinkin. Mutta jotenkin tuntuu utopistiselta, että kolme kertaa muka päästäisiin helpolla tässä nukkumahommassa. Toisaalta, taapero ottaa aina iltaisin siskosta mallia ja alkaa kyllä aina reippaasti nukkumaan omassa sängyssään. Voihan se olla, että hänelle kävisi niinkuin isosiskoille aikoinaan, ja hänkin vaan jatkaisi nukkumista totuttuun malliin vaikka sänky olisikin eri.

Ajatus siitä, että pitäisi luopua pinnasängystä tuntuu musta ihan hurjan haikealta. Aika vaan vyöryy eteenpäin, ja perheen vauvakin kasvaa. Tavara ja asia toisensa jälkeen täytyy luopua niistä vauvajuttujen rippeistä, ja siirtyä eteenpäin. Kohti lastensänkyä, kohti kaksipyöräistä potkupyörää, kohti ihan tavallisia lautasia ja vähän pidempiä lastenkirjoja. Mutta tietysti haikeuden lisäksi tämä on myös ihanaa. Se muutos mikä 1v & 2v -synttäreiden välillä tapahtuu on ihan älytön. Ei ehkä yhtä massiivinen, kuin edellinen vuosi, mutta aika lähellä.

Mennään päivä kerrallaan, eikä stressailla tästä. Tällä hetkellä nukutaan kaikki tosi hyvin juuri näillä järjestelyillä, joten näillä mennnään toistaiseksi. Voidaan odotella ihan rauhassa, sillä lapset eivät ole ainakaan toistaiseksi esittäneet valituksia liian vähästä leikkitilasta. Sitten jos sellaisia joskus ilmenee, niin katsellaan, että josko olisi aika vaihtaa sänkyä.

Miten teillä on sujunut siirtyminen pinnasängystä lastensänkyyn? Onko sisarusten välillä ollut eroja? Jos ongelmia on ilmennyt, miten olette saaneet ne loppumaan (esim. karkailun tms)? Missä iässä olette vaihtaneet sänkyä?


Koululaisen oma huone – ihana talosänky

27.09.2018

*Postauksessa esiteltävä sänky on saatu Gefferiltä bloginäkyvyyttä vastaan.

Muistatteko kun esittelin koululaisen työpisteen, ja höpöttelin kuinka huone on sitten valmis, kunhan hänen mittatilauksena tehty sänkynsä valmistuu? No siinä kävikin niin, että meillä meni kaikki aivan uusiksi. Mittatilauksena tehty sänky ei siltikään mahtunut huoneeseen, sillä se meni YHDEN sentin verran liian pitkälle. Voitteko kuvitella, yhden sentin. Olin kai mitannut huonosti vahingossa, kun katsoin ihan että se nippa nappa mahtuu. Päädyttiin sitten siihen, että koululainen muuttaa takaisin vanhaan huoneeseensa, jossa hän nukkui yksin ennen kuin hän ja siskonsa halusivat muuttaa nukkumaan yhteen. Siellä sängyn ja ovenkarmin väliin jää kaksi senttiä tilaa, eli juuri sopivasti.

Muutettiin pari viikkoa sitten kaikki koululaisen tavarat siihen toiseen huoneeseen, ja alettiin järjestellä. Pienemmät tyypit muuttivat sitten kaksistaan siihen huoneeseen, josta alunperin piti tulla koululaisen huone, sillä sinne mahtui onneksi hyvin pieni kerrossänky, sekä pinnasänky. Tai no ei nyt hyvin, mutta mahtui. Pian varmaankin luovutaan onneksi pinnasängystä, ja kuopus muuttaa alasänkyyn, niin huoneeseen tulee reippaasti lisää tilaa. Mutta nyt palataan takaisin koululaisen huoneeseen.

Sinne siis siirtyi tismalleen sama työpiste, joka oltiin jo laitettu vanhaan huoneeseen. Tauluhyllyä ei lähdetty siirtämään, vaan hän sai nyt sitten omaksi taulukseen huoneessa valmiina olleen Mrs. Mighetton. Suurin muutos tuli tosiaankin hänen uudesta parvisängystään, jonka me saimme Gefferiltä.

Gefferin massiivipuiset talosängyt valmistetaan Tanskassa, käsittelemättömästä männystä. Kun sänky tuli sisään, samalla tuli myös ihana puhtaan puun tuoksu. Siitä en sentään saa migreeniä, hah. Sänky huokuu laatua ja luontoa, ja se ylitti kaikki meidän toivomukset. Me tilattiin sänky siis koossa 90×190, eli kymmenen senttiä standardisänkyä lyhyempänä. Jos mietitte patjakokoa, niin me saatiin tähän kuitenkin 200cm pitkä patja mahtumaan täysin ongelmitta.  Sänkyjä voi tilata juuri itselle sopivassa koossa (jos osaa mitata, toisin kuin minä), ja esimerkiksi sänkyä voi tilata myös korkeampana tai matalampana, tai leveämpänä tai kapeampana. Gefferillä on monta erilaista mallia talosängyistä, myös perusmallia, laidoilla ja jaloilla ja ilman löytyy, sekä kerrossänkyä.

Meidän valitsema sänky on melko suuri pieneen huoneeseen, kertovathan sen jo mitatkin ja se, että tilaa jäi 2cm sängyn ja ovenkarmin väliin. Mutta sänky on ihana, ja parvisängyn korkeus tuo myös tilaa. Sängyn alla on paljon tilaa sekä säilyttää leluja että leikkiä, ja tehdä vaikka majoja. Huoneen säilytysratkaisut on mietitty niin, että esim. Fabelabin lelusäkkejä (myös aikanaan saatu Gefferiltä) on helppoa siirtää, ja niiden tilalle rakennella vaikka barbietalo tai se maja. Pienet lapset rakastavat koloja ja matalia tiloja, joihin voi tehdä omia salaisia piilopaikkoja.

Koululaisen pienikokoinen koulupöytä jättää myös leikkitilaa ikkunan eteen lapsen mittapuulla ihan sopivasti, ja toisaalta usein leikit levittyvät myös aulaan (jossa on legohylly ja kaikki ehjät legorakennelmat), sekä pikkusiskojen huoneeseen, jossa on iso kirjahylly ja kaikki loput legot.

Me haluttiin esikoiselle iso sänky, koska se kestää aikaa. Tulevaisuudessa, kun muutetaan isompaan kotiin, on parvisängyn alle mahdollista tehdä vaikka lukunurkkaus tai tila kaveripatjalle yökyläilyjä varten. Ja jos koululainen jossain vaiheessa alkaa kokemaan sängyn liian ”lapselliseksi”, on meillä onneksi kaksi äärimmäisen innokasta pikkusiskoa jonossa valmiina muuttamaan sänkyyn.

Esikoiselle oli iso juttu saada ihan oma huone ja muutos on sujunut tosi hienosti kaikin puolin. Hän on saanut tehdä huoneesta itsensä näköisen, ja on oikein tyytyväinen siihen, miltä siellä nyt näyttää. Sehän on kaikkein tärkeintä. Seuraavana projektina onkin sitten naapurihuone, kunhan tosiaan se pinnasänky lähtee sieltä pois. Sitten me rakennellaan sinne ihana oma lukunurkkaus kaikille tytöille, ja mietitään huoneen järjestystä muutenkin uusiksi.