Luukku 21: Lasten aattoaamun selviytymispakkaukset

21.12.2018

*Postauksessa esiteltävät kirjat saatu  S&S -kustantamolta

Jokavuotinen jouluperinne, eli aattoaamun selviytymispakkaukset, on viimein taas valmiina. Nyt en ollut näiden kanssa aivan yhtä ajoissa kuin viime vuonna, mutta ei se mitään, vielä KOLMEE YÖTÄÄÄ JOULUUN ON! Meillä on siis perinteenä, että jouluaattoaamuna lapset saavat yhdet paketit, jotka ilahduttavat ja vähän auttavat siinä joulupukin odottelussa. Mulla oli itsellä lapsena tämä sama perinne, mutta itse sain aina yhden jonkin pienen random lahjan. Meidän lasten selviytymispakkauksissa on aina suunnilleen sama sisältö: luettavaa, pieni herkku ja joku pehmeä juttu, kuten mekko, yökkäri tai aamutossut.

Tänä vuonna paketeissa on kirjojen lisäksi tytöille jouluneuleet. He ovat jo pitkään toivoneet omia, koska äidillä ja isilläkin on, ja nyt löydettiin niin kivat neuleet kaikille kolmelle, että ne vihdoin päätyivät pakettiin. Ostin ne sen verran reilussa koossa, että menevät toivottavasti myös ensi vuoden jouluna. Me käytetään joulun alla jouluvaatteita tosi paljon (oikeastaan melkein koko ajan), eli neuleet tulevat kyllä käyttöön, vaikka ”sesonkivaatteita” ovatkin. Olen huomannut, että lapset tykkäävät samistella keskenään, ja siksi ostin heille samanlaiset.

Aiemmin meillä on ollut aina paketissa joku joulusatu, mutta meillä alkaa olla niin hillitön määrä joulu-aiheisia satukirjoja, että ei kohta ehditä enää lukemaan niitä kaikkia edes joulun aikaan. Siksi tänä vuonna mietin, että pakettiin olisi kiva laittaa jotain sellaista luettavaa, josta on iloa ympäri vuoden. Yksi mun lemppari kustantamoista on S&S, koska heiltä tulee niin paljon ajankohtaista, kantaa ottavaa, tasa-arvoista ja oikeasti fiksua kirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Esim. meidän lempparit eli Iltasatuja Kapinallisille tytöille 1& 2 -kirjat ovat S&S:n, ne me ollaan itse ostettu viime ja tänä vuonna.

Mulle on tärkeää, että lastenkirjoissakin on joku idea ja ne herättävät lapsissa ajatuksia ja keskustelua. Mä rakastan meidän satuhetkiä ja niiden pohjalta syntyneitä rönsyileviä juttutuokioita. Rakastan lukea yhdessä lasten kanssa, ja rakastan katsoa sitä, kun lapset itse tarttuvat kirjaan ja kaivautuvat jonnekin sohvan nurkkaan lukemaan ja aivan uppoutuvat kirjan maailmaan.

Valitsin S&S:n valikoimasta lasten paketteihin siis kolme kirjaa:

Taaperon pakettiin tuli aivan ihana Karoliina Pertamon Pupu tykkää -kirja. ”Pupu tykkää on herkkä ja iloinen kuvakirja ystävyydestä ja kaikesta siitä, mikä maailmassa on hyvää ja kaunista. Raikkain värein ja selkein hahmoin kuvitetun kirjan jokaisella aukeamalla esitellään uusi eläinystävä omine herkkuruokineen ja lempiasioineen.” (S&S).

Mun  mielestä kirja on aivan älyttömän söpö, ja kuulen jo päässäni taaperon heleän äänen, kuinka hän varmasti sanoo ”Minä tykkään pupusta!”. Paitsi jos hän on oikein taaperotuulella, eikä tykkää mistään, tai halua mitään, heh. Mutta ehkä tämä ihana kirja silti ilahduttaa häntä. 

5-vuotiaan pakettiin tuli hurmaava ja koukuttava Sakke Sokkelosalapoliisi. ”Herra X on varastanut Sokkelokiven, jonka voimat ovat vaarassa muuttaa koko Oopperakaupungin sekavaksi sokkeloksi. Pystytkö auttamaan Sakkea ja hänen ystäväänsä Carmenia löytämään tien sokkeloiden läpi ja pysäyttämään Herra X:n ennen kuin on liian myöhäistä? Tämän kirjan jokainen aukeama tempaa mukaansa uuteen kiehtovaan sokkeloon. Saken mukana seikkaillaan muun muassa kaupungin kaduilla, satamassa, kummituskartanossa ja kuumailmapallojen virrassa. Vihjeiden avulla selvitetään reitti aukeaman läpi, etsitään aarrearkkuja ja muita yksityiskohtia ja ratkotaan haasteita. Kun tehtävät on suoritettu ja reitti selvä, on aika kääntää sivua uudelle aukeamalle, kuin pelin seuraavalle tasolle!!” (S&S).

Sokkelosalapoliisissa lapsi pääsee siis todella haastamaan itseään, ja uskon, että siitä riittää hupia meidän kaikille muksuille aattoaamuna, kun he yrittävät löytää tiensä sokkelossa eteenpäin. Selasin kirjaa jo itse ja se on niin siisti, olisin rakastanut sitä itse lapsena. 

Meidän 7-vuotias on lukenut jo pian kolmen vuoden ajan itse, joten hänelle valikoitui ihan kunnon pitkä kirja. Valitsin S&S:n valikoimasta Vuokko Hurmeen kirjoittaman Kiepauksen, josta on ilmestynyt nyt jo myös toinen osa nimeltä Kaipaus. ”Lenna Anderssen eli elämänsä kahdeksan ensimmäistä vuotta kaupungissa, jonka nimi oli Kardum, maailmassa, joka oli kääntynyt nurin päin. Siellä missä ennen oli taivas, oli nyt maa, ja missä piti olla maata jalkojen alla, olikin vain huikaiseva pudotus tyhjyyteen. Tapahtuma, jota kutsuttiin Kiepaukseksi, oli mullistanut kaiken. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet pärjäämään ylösalaisessa maailmassaan, ja Lennan perheen elämä Kardumissa on oikeastaan juuri sopivan jännittävää ja mukavaa kunnes puhdas vesi alkaa loppua. Miten Lennan ja hänen perheensä, äidin, isän, pikkusiskon ja lemmikkikanan, käy? Uskaltavatko he lähteä etsimään tulevaisuuttaan toisesta maailmasta, joka ehkä on jossain heidän allaan, taivaalla?” (S&S).

Kirja kuulostaa juuri sellaiselta, josta meidän 7v varmasti tykkää. Jännittävä juoni, ja pitkä kirja johon voi keskittyä ihan täysillä. Ollenkaan ei haittaa, että tälle on olemassa myös jatko-osa. 

Jouluneuleiden ja kirjojen lisäksi aattoaamun paketteihin pakkasin maustamattomia pähkinöitä! Niitä on hyvä napostella jos yllättää pikkunälkä joulupuuron ja joululounaan välissä, hih. Lapset tietävät, että äiti ja isi ostavat nämä aattoaamun pakettien jutut, ja äiti ja isi laittavat ne kuusen alle, eli pukki ei näitä tuo. En oikeastaan edes muista enää miten he keksivät tämän, mutta se on ihan hyvä. He osaavat odottaa näitä paketteja jo, ja ovat miettineet, että mitähän luettavaa saavat tänä vuonna. Toivottavasti paketit ovat mieleiset <3

Aiotteko tehdä aattoaamun paketteja, tai onko teillä sellaista perinnettä että avataan jo aamulla yksi paketti?

Jos kaipaatte joulukirja-vinkkejä, niin tästä pääsette edellisvuosien paketteihin, joissa esittelyssä seitsemän jouluista kirjaa ja muut pakettien sisällöt:

2017 – Astrid Lindgreniä, joululauluja & Heinähattu & Vilttitossu.

2016 – Barbieta ja Pekka Töpöhäntää.

2015 – Mauri Kunnasta & Tatua & Patua.


Lapsille lukeminen osana arkea

20.10.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sandviksin kanssa.

Yksi mun lempiaiheista kirjoittaa kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyen on lapsille lukeminen. Olen kirjoittanut siitä useampaan kertaan, ja olen aiemminkin kiertonut siitä, kuinka tykätään paljon Vaukirjan kirjoista. Ne ovat olleet esillä täällä blogissa säännöllisen epäsäännöllisesti esikoisen raskausajasta lähtien, jolloin liityin kirjakerhoon.

Varhaisen lukemisen hyödyt ovat kiistattomia: oppimiskyvyn, ilmaisukyvyn ja sanavaraston kehittyminen, yhteinen aika ja lasten kanssa heräävät keskustelut monista eri aiheista. Puhumaan oppimisen ajankohtaan lukeminen ei vaikuta, mutta sanavarastoon sillä voi olla mahtavia vaikutuksia. Esimerkiksi meidän taapero bongaa aina lukiessa uusia fraaseja ja lauserakenteita, ja olen varma, että lukemisella on ollut huikean positiivisia vaikutuksia siihen, miten hyvin ja monipuolisesti hän ilmaisee itseään nyt 1v8kk iässä. Hän oppi ensimmäiset sanansa ”äiti”, ”hei” ja ”mummu” reilu vuosi sitten, ja siitä lähtien puheen kehitys on ollut huimaa seurattavaa.

Me luetaan yhdessä joka päivä sekä isojen että pienimmän kanssa. Iltasatu luetaan joka ilta. Joskus se on päivän ainoa lukuhetki, useimmiten ei. Me kaikki nautitaan lukemisesta, ja mä rakastan sitä, että meillä lapset tarttuvat itsekseenkin mielellään kirjaan ja käpertyvät sohvan nurkkaan lukemaan. Meidän ei ole koskaan tarvinnut patistaa kirjojen pariin, eikä lukeminen ole ikinä ollut kenellekään meistä pakkopullaa. Paitsi ehkä juuri tässä taaperovaiheessa meille vanhemmille, kun taapero ihastuu johonkin tiettyyn kirjaan, ja se on sitten luettava n. 350 kertaa päivässä, se yksi ja sama kirja. Se on kuitenkin todellakin sen arvoista, sillä jo nyt meidän lukiessa niitä samoja kirjoja uudelleen ja uudelleen, taaperolle kehittyy positiivinen suhde kirjoihin ja lukemiseen. Toivottavasti se kantaa läpi elämän.

Meidän 7v aloitti ekaluokalla tänä syksynä, ja koulussa on painotettu lukemisen tärkeyttä meille vanhemmille. Joka päivä pitäisi lukea ainakin 15 minuuttia yhdessä, ja meillä se täyttyy kyllä helposti. 7v oppi lukemaan itse 4-vuotiaana, ja meidän keskimmäinenkin oppi itse lukemaan 4-vuotiaana viime keväänä, mutta silti me luetaan joka päivä myös yhdessä ääneen. Nykyisin usein niinkin, että 7v lukee meille iltasadun ääneen, koska hän tykkää niin paljon lukea. Keskimmäinen vielä harjoittelee lukemista omassa tahdissaan. Me ei koskaan painosteta lukemaan, mutta kannustetaan ja kehutaan aina kun lapset osoittavat kiinnostusta kirjoja kohtaan.

Yksi tärkeä juttu, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi arjessa, on kirjojen oleminen helposti saatavilla kotona. Silloin kun kirjat olivat meillä  olohuoneessa suljettujen ovien takana kaapissa, lapset tarttuivat niihin oma-aloitteisesti paljon harvemmin kuin nykyään. N. vuosi sitten siirryttiin siihen, että kirjat ovat olohuoneessa esillä isossa korissa, josta kaikkien on helppo ottaa niitä, ja helppo laittaa takaisin. Tämä toimii loistavasti. Kun kirjat on aina esillä, niihin muistaa tarttua useammin. Ja kun ne on helppoa laittaa takaisin, ei tule niin paljon sotkuakaan, ja lapset oppivat itse laittamaan tavaroita oikeille paikoilleen.

Mä olen saanut kiinnostuksen kirjoja kohtaan perintönä omalta äidiltäni, ja niin myös Otto omilta vanhemmiltaan. Uskonkin, että vanhemman esimerkillä on suuri voima. Me luetaan Oton kanssa molemmat kirjoja paljon myös itse, ja lapsetkin näkevät sen. Mulla liittyy paljon lämpimiä muistoja niihin hetkiin, kun luettiin äidin kanssa yhdessä. Yhtä lämmöllä muistelen myös niitä hitaita viikonloppuaamuja, kun molemmat istuimme keittiön pöydän ääressä, söimme aamupalaa ja luimme omia kirjojamme. Äiti dekkaria, ja mä jotain nuortenkirjaa.

Vaukirjan kirjoja meillä on ollut niin kauan kuin olemme olleet vanhempia, ja yhä edelleen ne pitävät pintansa suosikkeina. Huomaan, että meidän taaperon suosikkeja on tismalleen samat kirjat kuin isosiskoillaan oli samassa iässä. Tällä hetkellä hittejä ovat kaikki kirjat, joissa käsitellään erilaisia tunteita ja niiden ilmaisua. Nyt saatiin vanhojen suosikkien seuraksi Vaukirjalta paketissa ihana Lohdutan sinua -kirja, joka ollaan luettu jo niin monta kertaa, että taapero osaa sen ulkoa. Hän höpötteleekin usein leikeissään, että ”Islalle tuli pipi, isä lukee kirjaa, islalle tulee hyvä mieli”.

Mä tykkään siitä, miten Vaukirjalla valitaan kirjapaketit aina juuri lapsen ikään sopivasti, ja niitä voi myös itse muokata. Varsinkin esikoisen vanhempana olisin saattanut esimerkiksi olla ihan pihalla siitä, millaisia kirjoja luetaan minkäkin ikäiselle lapselle. Usein vanhemmat aliarvioivat lapsen keskittymiskykyä ja taitoja, ja olisin saattanut vaikka lukea jotain pehmokirjaa puolitoistavuotiaalle, joka halusi jo kuunnella vähän pidempää satua. Onneksi oli Vaukirja, joka lähetti meille aina sopivia kirjoja sopivassa iässä, ja näin tajusin opettaa esikoiselle numeroita jo 1v3kk iässä, ja lukea tunteista silloin kun pikkusisko syntyi ja hän oli puolitoistavuotias.

Vaukirja on helppo ja vaivaton kirjakerho, jossa tilaaja ei sitoudu mihinkään, vaan voi erota kerhosta milloin tahansa. Vaukirjalla ei ole vähimmäisostopakkoa tai minimiaikarajoituksia. Mekin ollaan joskus erottu, kun kirjoja on kertynyt jo niin paljon ettei ole ollut tilaa. Sitten ollaan myöhemmin liitytty takaisin.

LUKIJATARJOUS:

Nyt saatte Vaukirjan tutustumispaketin vain postikulujen hinnalla (4,90 — 6,90 €). Kirjapakettien hinta on 14,95 – 17,95 € (+ pakkaus- ja postituskulut 4,95 €). Tilaaminen ja peruuttaminen käy helposti Vaukirjan Omat sivut -palvelussa netissä, ja jäsenyyden voi perua siis vaikka heti tutustumispaketin jälkeen, jos ei ole tyytyväinen. Lisää tarjouksesta voi lukea Vaukirjan sivuilta, ja kannattaa vilkaista myös Vaukirjan blogia, jossa lukemisen hyödyistä ja vinkeistä kirjoittavat ammattilaiset. 

Tykkäättekö te lukea lasten kanssa? Mikä on teidän lapsen/lasten lempikirja tällä hetkellä?