Aionko lähteä opiskelemaan tulevaisuudessa

12.03.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Laurea Ammattikorkeakoulun kanssa.

Samalla kun Otto aloitti viime syksynä opinnot ammattikorkeakoulussa, monia kiinnosti aionko minä lähteä opiskelemaan myös. Korkeakoulututkinnon puute on ehkä se juttu, josta minua nuorena yrittäjä-äitinä on vuosien varrella eniten yritetty dissata. Niin myös silloin, kun Otto alkoi opiskelemaan. Kommenteissa (etenkin vähän syvällisempiä aiheita koskevissa) on usein tuotu alentuvaan sävyyn esiin sitä, että minähän en tiedä asioista juuri mitään, koska olen vain kouluttamaton kotiäiti. Itse taas henkilökohtaisesti en ole sitä mieltä, että ihmisen voi määritellä tämän opintojen perusteella. Korkeakoulututkinto ei ole mun mielestä se juttu, joka määrittelee esimerkiksi sen, millä tasolla keskustelukumppani on tai kuinka hyvin hän on perillä yhteiskunnallisista asioista.

Sen sijaan uskon, että korkeakoulututkinto toisi turvallisuutta tähän yrittäjän elämään. Se olisi todistus omasta osaamisesta ja lisävahvistus CV:ssä, joka antaisi mielenrauhaa. Vaikka mulla nyt on suunnitelmissa tehdä juuri sitä mitä juuri nyt teenkin, ei sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Korkeakoulututkinto on vaatimuksena monissa työpaikoissa, vaikka työ olisi juuri sitä, jonka itsekin olen tässä vuosien varrella tekemällä oppinut. Vaikka en tällä hetkellä koe palkkatyötä edes houkuttelevana vaihtoehtona itselleni, ei sitä koskaan tiedä.  Entä jos joskus tulevaisuudessa vaan törmäisin unelmien työpaikkaan, johon haluaisin hakea? En haluaisi, että työpaikan saaminen olisi silloin kiinni siitä, että multa puuttuu vaadittu tutkinto, vaikka osaamista muuten löytyisi.

Laurea Ammattikorkeakoulu haastoi mut pohtimaan omaa tulevaisuuttani opiskelun suhteen. Tässä kaupallisessa yhteistyössä aiheena siis mun tulevaisuus ja mahdollinen opiskelu.

Olen hakenut opiskelemaan ammattikorkeakouluun jo, mutta silloin jäin yhden pisteen päähän sisäänpääsystä. Se harmitti silloin ihan älyttömästi, mutta jälkeenpäin ymmärrän hyvin, miksi niin kävi. Hain opiskelemaan suoraan meidän todella raskaan vauvavuoden jälkeen vuonna 2014. Silloin mulla ei ollut tarpeeksi voimavaroja lukea pääsykokeisiin. En vaan jaksanut ja pystynyt tekemään parastani silloin, koska aika oli ihan väärä. Jälkeenpäin olen todella onnellinen, että en päässyt silloin opiskelemaan. Sain silloin hylkäyskirjeen jälkeen kovan draivin tehdä täysillä töitä blogin eteen. Siitä se alkoikin pikkuhiljaa rakentumaan sivutyön kautta lopulta yritykseksi.

Vuosien varrella mulle on aina ollut aina selvää, että jossain vaiheessa haluan lähteä opiskelemaan. Olen vain odottanut oikeaa hetkeä. Oton monimuoto-opinnot ovat vain vahvistaneet mun fiilistä siitä, että ehdottomasti minäkin haluan opiskella vielä itselleni korkeakoulututkinnon. On ollut mieletöntä seurata sekä Oton kehittymistä että sitä onnistumisen fiilistä, jonka hän opinnoistaan saa. Monen vuoden työputken jälkeen on varmasti ihan älyttömän virkistävää keskittyä täysillä kehittymään ja oppimaan juuri sitä alaa, joka häntä eniten kiinnostaa.

Laureassa voi opiskella amk-tutkinnon joko perinteisenä päivätoteutuksena, monimuotototeutuksena tai verkko-opintoina.  Ammattikorkeakoulussa mua kiinnostaa eniten liiketalous, eli haluaisin valmistua tradenomiksi. Se tukisi parhaiten omaa osaamistani ja valmistaisi mua parhaiten juuri niihin työtehtäviin, joita haluankin tehdä.

Mä näen oman tulevaisuuteni markkinoinnin ja yrittämisen parissa ja esimerkiksi Laureassa yrittäjyys on vahvassa roolissa kaikissa koulutuksissa. Laurea tarjoaa palveluja ja opintojaksoja yrittäjyyden tueksi opintojen aikana. Osan opinnoista voi suorittaa omassa yrityksessä työskentelemällä ja Laurea tarjoaa erilaisia yrittäjyyteen syventäviä opintoja. Ne kiinnostavat mua tosi paljon, koska yrittäjyys on niin laaja-alainen kokonaisuus. Vielä näin 2,5 vuodenkaan jälkeen musta ei tunnu siltä, että tietäisin siitä tarpeeksi, vaikka kokemusta löytyykin jo.

Mulla tilanne on opiskelijana hieman erilainen kuin Otolla. Mä teen jo sitä työtä, jota haluankin tehdä, eikä mulle ole mahdollista jäädä opintovapaalle. Siksi liiketalouden amk-tutkinnon opiskeluun mulle sopivat vaihtoehdot olisivat monimuoto-toteutus tai verkko-opiskelu, koska tarkoituksena olisi jatkaa täysipäiväisenä työntekoa myös opiskelun ajan. Päivätoteutukseen en tässä elämäntilanteessa itse olisi valmis, mutta onneksi sille on nykyisin myös vaihtoehtoja.

Vaikka mua kiinnostaa eniten liiketalous, Laurea Ammattikorkeakoulussa on paljon muitakin erilaisia amk-tutkintoja. Liiketalouttakin voi sen ”tavallisen” liiketalouden lisäksi opiskella joko oikeudellisen osaamisen liiketalouden amk-tutkintona, turvallisuuden ja riskienhallinnan liiketalouden amk-tutkintona tai tietojenkäsittelyn liiketalouden amk-tutkintona . Liiketalouden eri linjojen lisäksi Laureassa voi opiskella esimerkiksi restonomiksi joko palveluliiketoiminnan amk-tutkintona tai palveluelämysten tuottamisen ja kehittämisen amk-tutkintona, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, fysioterapeutiksi, sosionomiksi, rikosseuraamusalan sosionomiksi ja estenomiksi.

Useammassa näistä on päivätoteutuksen lisäksi vaihtoehtoina myös monimuoto- tai verkkototeutus, mutta Laurean hakijan sivuilta näkee tarkat tiedot kustakin tutkinnosta sekä opetuspisteistä, joissa tutkinnot ovat tarjolla.

Vaikka Oton meininkiä seuratessa ajatus opiskelemaan lähtemisestä on alkanut houkuttelemaan muakin ihan toden teolla, uskon, että odotan vielä ainakin ensi vuoteen. Tämä siksi, että me ollaan juuri nyt saatu elämä sillä tavalla tasapainoon työn, Oton koulun ja vapaa-ajan suhteen niin, että jaksetaan hyvin. En halua ajaa meitä liian ahtaalle, vaan haluan, että me pystytään tekemään täysillä kaikkea sitä mitä tehdään. Mikäli Otto valmistuu silloin kun on suunniteltu, olisi mulle ehkä mahdollista lähteä jo vuoden päästä syksyllä opiskelemaan. Mutta mitään ei ole kiveen hakattu ja me mennään aina meidän elämän valinnoissa koko perhe edellä.

Mä koen kouluttautumisen itselleni todella tärkeänä asiana ja uskon, että saisin siitä paljon irti ja se voisi olla mulle tosi hyödyllistä. Koen, että mulle itselleni sopii opiskelu paremmin nyt aikuisena, kuin esimerkiksi niihin aikoihin kun olen itse tullut äidiksi ja olin vasta päässyt ylioppilaaksi. Kummallista kyllä, en ollut silloin valmis opiskeluun, mutta äidiksi sitten kuitenkin kasvoin. En usko, että olisin osannut silloin hyödyntää opintojani tarpeeksi, enkä usko, että olisin silloin panostanut niihin sillä tavalla kuin nyt olen valmis panostamaan.

Mun mielestä se on ihan mielettömän hienoa, että nykyään ei tarvitse tietää 19-vuotiaana koko elämän suunnitelmaa, vaan opiskelemaan voi lähteä monessa erilaisessa elämäntilanteessa ja monella erilaisella tavalla. Uskon, että jokaiselle on mahdollista löytää se oma tapa opiskella ja kehittää itseään.

Tämän kevään yhteishaku on jo ihan nurkan takana, sillä se alkaa 20.3. eli ensi viikolla. Kieltämättä tekisi mieli vähän hakea jo nyt, vaikka tiedänkin, että ensi vuonna olisi vielä parempi ja helpompi hetki mun opiskeluille. Yritän malttaa odottaa ensi vuoteen! Psst! tsekatkaa Laurean hakijan sivuilta lisää, jos kiinnostaa mitä esimerkiksi verkko-opiskelu tai monimuotototeutus tarkoittaa käytännössä, tai millaisia työllistymismahdollisuuksia on vaikkapa palveluelämysten tuottamisen ja kehittämisen restonomilla.

Kuinka moni aikoo hakea kevään yhteishaussa opiskelemaan? Mikä tutkinto teitä kiinnostaa? Löytyykö täällä muita opiskelusta haaveilevia tai myöhemmin aikuisiällä korkeakoulututkinnon suorittaneita? Koetteko muuttuneenne itse oppijoina iän myötä?