Kuka on aito?

15.05.2019

Somemaailmassa puhutaan paljon aitoudesta. On ihmisiä, jotka julistavat olevansa aitoja. On ihmisiä, jotka kaipaavat kiiltokuvan keskeltä aitoutta. On ihmisiä, jotka määrittelevät kuka ja millainen ihminen voi olla aito. Kun joku kertoo parisuhdeongelmista tai siitä, kuinka joskus vihaa omaa lastaan, kiitellään aitoudesta. Kun kerrotaan rakkaudesta tai jaetaan harkittuja ja editoituja kuvia, syytellään sen puutteesta. Aitouden määrittelemiseen liittyy hyvin vahvasti nykyisin vastakkainasettelu. Usein keskustelussa korostuu vain tietynlainen tyyli olla aito ja kaikki muu koetaan epäaitona.

Mutta kuka oikeastaan on aito?

Mun mielestä on hieman kummallinen ilmiö, että tuntemattomat ihmiset voivat määritellä kuka on aito ja kuka ei. Ja ylipäätään se tarve määritellä jonkun ihmisen aitous tuntuu mun mielestä hämmentävältä. Mä itse ajattelin aina ennen aitoudesta sillä tavalla, että jos joku on oikeasti aito oma itsensä, se näkyy kyllä. Että ei tarvitse erikseen julistaa tai alleviivata olevansa aito, vaan ihmiset kyllä huomaavat silloin kun puhuu tai kirjoittaa vilpittömästi suoraan sydämestä, oli kyseessä mikä tahansa aihe tai asia. Mutta eivät kaikki sitä huomaa. Ilmeisesti se ei vaan näy joillekin, jotka ovat muodostaneet jo oman mielipiteensä.

Siksi olen jo kauan sitten lakannut miettimästä olenko jonkun mielestä aito vai en. Tärkeintä mulle on se, että minä itse ja ne ihmiset ketkä mut tuntevat, tietävät kuka ja millainen olen. Olen jo aikoja sitten huomannut, että tein somessa sitten niin tai näin, se on aina jollekin väärin. Siksi teen juuri niin, kuin musta itsestä tuntuu oikealta. Koskaan ei voi miellyttää kaikkia, eikä tarvitsekaan. Mulle aitous on sitä, että olen rehellinen itselleni. En tee mitään, minkä takana en voisi seisoa, enkä sano mitään mikä ei ole totta. Se, mitä joku muu on siitä sitten mieltä, ei enää ole mun käsissä. Se on hänen totuutensa minusta, ei se, kuka minä oikeasti olen. Tämän ymmärtäminen on ollut tosi helpottavaa ja vapauttavaa. Se on tehnyt mut paljon rohkeammaksi sen kanssa mitä uskallan sanoa tai tehdä.

Mun tyyli on alusta asti ollut täällä blogissa ja muissa kanavissa ihan samanlainen, koska sellainen mä olen. Olen aina nostanut esiin pääosin niitä hyviä ja ihania asioita arjessa ja elämässä, vaikka olen kertonut myös isättömyydestä, masentuneen vanhemman lapsena kasvamisesta, läheisen kuolemasta ja migreenin kanssa elämisestä. Olen jakanut täällä ilon ja onnen lisäksi aika monta isoa ja surullista asiaa mun historiasta ja nykyhetkestä. Kerron ikävistä asioista silloin, kun ne vaikuttavat  tai ovat vaikuttaneet merkittävästi mun elämään ja fiiliksiin, koska haluan. Se, että en olisi kertonut ollenkaan näistä asioista, ei kuitenkaan tekisi musta epäaitoa. Se tarkoittaisi vain, että olen halunnut rajata sen osan itsestäni pois somesta. Ja minulla olisi siihen ihan täysi oikeus.

Mainitsen arjen hankalista sattumuksista silloin kun sellaisia tapahtuu siinä määrin, että ne jäävät mieleen. Oksennustauti tai haava sarveiskalvolla ovat sellaisia, jotka saattavat jo tehdä päivästä tai viikosta kokonaisuudessaan niin epämukavan, että saatan asiasta mainita. Kiukuttelu yhtenä aamuna vaatteita pukiessa taas ei – sellaiset unohtuvat multa heti. Sellainen mä vaan olen ihmisenä, en kiinnitä sen suurempaa huomiota arjen pieniin ikävämpiin hetkiin. En silti koskaan väitä etteikö niitäkin joskus olisi.

Mun mielestä siinä ei ole mitään pahaa tai epäaitoa, jos arjessa mieleen nousevat ne ikävät asiat tai haluaa puhua niistä enemmän kuin positiivisista asioista. Joidenkin elämässä myös tapahtuu oikeasti paljon enemmän ikäviä asioita kuin toisten, mikä on tosi harmillista. Luonnollisesti niillä asioilla voi silloin olla suurempi rooli elämässä ja niistä voi haluta puhua enemmän. Ikävistä kokemuksista puhuminen voi olla todella voimaannuttavaa ja arvokasta sekä itselle että muille. Siksi on tärkeää puhua ikävistä asioista, silloin kun itse niin haluaa. Me kaikki koetaan tapahtumia omalla tavallamme ja meillä jokaisella on oma tapa tarkastella elämää. Jokaisella on vapaus kertoa omasta elämästään mitä ja miten itse haluaa.

Aitouden ja negatiivisista asioista kertomisen vastapuolella ei kuitenkaan ole positiivisten asioiden feikkaaminen tai negatiivisista asioista systemaattisesti kertomatta jättäminen ja epäaitous. Niin väittäminen on mun mielestä ikävää ja väärin. Ihan yhtä aitoa ja totta voi olla iloisista ja hyvistä asioista ja hetkistä kertominen. Eikä niistä kirjoittaminen välttämättä tarkoita, että on jättänyt vaan pois ne ikävät asiat.

Ihmisillä tuntuu joskus olevan sisäsyntyinen tarve mustavalkoiseen ajatteluun ja vastakkainasetteluun. Harvoin asiat kuitenkaan ovat mustavalkoisia tai selkeästi niin tai näin. Somessa ei myöskään koskaan ole kenenkään ihmisen koko elämä. Siksi mun mielestä on turhaa määritellä jonkun toisen ihmisen aitoutta varsinkaan sosiaalisen median perusteella. Ennemmin kannattaa keskittyä siihen, onko itse itselleen aito. Oman elämän kannalta sillä on paljon enemmän merkitystä.

Joskus nuorempana mietin kerran, että olisi mahtavaa, kun ihmiset voisivat tulla vaikka viikoksi kärpäseksi meidän kattoon katsomaan, millaista se meidän arki ja elämä on. Halusin todistaa, että se oikeasti on sellaista kuin kerron. Silloin mua häiritsi tosi paljon se, jos joku ei uskonut mua. Nykyään mulla ei ole tarvetta todistella kenellekään mitään, jos joku ei usko niin sitten hän ei usko. Ja siinä se.

Mitä te ajattelette aitoudesta? Miksi uskotte, että aitous on yleisesti noussut niin suureksi keskustelunaiheeksi viime vuosina?


Blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen

07.05.2019

Blogin synttäreitä vietetään huomenna keskiviikkona 8.5., mutta sitä varsinaista synttäripostausta ennen mä halusin tehdä tämän. Blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen. Jos top10:sta jätetään pois ne selkeät synnytykset, vauvauutiset & vauvan sukupuolen paljastus sekä meidän häät, näiden 8 vuoden aikana seuraavat allaolevat 10 postausta ovat olleet kaikkein luetuimpien joukossa. Suoritin perusteellista tutkimusta Google Analyticsissa ja selveni, että kun ne meidän elämän suurimmat käänteet on jätetty pois, eniten tykätään lukea (todella yllättäen) ruuasta, sekä raskaudesta, vauvaan valmistautumisesta ja synnyttämisestä yleisesti. Sen pidemmittä puheitta, tässä tulevat blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen.

Blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen

1. Tätä kukaan ei OIKEASTI kerro synnytyksestä

Sijalla yksi tämä klassikko vuodelta 2016. Mulla oli silloin vauvakuume pahimmillaan ja taisin lukea aika paljon kaikkia raskaus- ja vauva-aiheisia artikkeleita. Mua alkoi pohdituttaa se, miten synnytyksestä yleisesti kirjoitettiin niissä kaikissa. Halusin tuoda jotain uutta niihin ”tätä kukaan ei koskaan kerro” -listauksiin omien kokemusteni pohjalta ja tämä oli lopputulos. Teksti sai jo julkaisupäivänä aikaan valtavan määrän kävijöitä, mutta vielä näin yli kolme vuotta julkaisun jälkeenkin sitä luetaan kymmeniä, parhaimmillaan satoja kertoja, joka ikinen päivä. Tätä postausta luetumpi on itse asiassa ainoastaan meidän kolmannen raskauden julkistus, eli jopa meidän suurimmat elämänmullistukset jäivät sitä lukuunottamatta tämän taakse kokonaislukukerroissa. Se ehkä kertoo siitä, miten kovasti raskausaikana ihmiset etsivät sitä tietoa ja kokemuksia synnytyksestä.

2. Minä olen oikea nainen

Vuonna 2015 kehopositiivisuus teki tuloaan mediassa, mutta sitä ei välttämättä osattu toteuttaa aivan sillä tavalla kuin oli tarkoitus. Silloin joka puolella puhuttiin siitä, miten virkistävää on, kun mediassa vihdoin näytetään ”oikeita naisia” ja ”normaalin näköisiä naisia”. Samaan aikaan oli myös eräs ”tissigate” eli julkisuudesta tuttu henkilö antoi lausunnon, että ilman isoja tissejä ei voi olla oikea nainen.  Myös itse sain juuri silloin todella paljon kriittisiä kommentteja alhaisesta painostani. Tämä kaikki yhdessä sai mulle aikaan tunteen, että en kertakaikkiaan voinut olla hiljaa. Oikea nainen on jokainen nainen, eikä sen asian kanssa ole mitään merkitystä tissien koolla tai vaa’an lukemalla. Kenelläkään toisella ei ole oikeutta määritellä kuka tai millainen voi olla oikea nainen.

Ikävää on ehkä se, että vaikka nykyisin kehopositiivisuus on levinnyt jo laajemmalle ja mediassakin sitä osataan toteuttaa mielestäni paremmin, moni edelleen toistelee näitä samoja lauseita. Juuri pari päivää sitten näin instassa H&M:n mielettömän upean uimapukukuvan, jossa oli kaunis nainen mallina. Kommenttiboksi oli täynnä kommentteja ”Kiitos kun näytitte kerrankin OIKEAN vartalon”, ”vihdoinkin valitsitte NORMAALIN naisen malliksi”. Ihana puoli oli se, että kuvan kommenttiboksissa oli myös paljon niitä, jotka kiinnittivät huomion siihen, että ei tulisi puhua oikeasta tai normaalista yhtään minkään kokoisen vartalon kohdalla pelkästään, kun me kaikki olemme koosta riippumatta yhtä normaaleja ja oikeita. Mun mielestä on upeaa, että mediassa ja mainonnassa näkyy ihan kaikenlaisia vartaloita yhä enemmän ja enemmän.

3. ”Susta tulee isä”

Kolmantena on postaus, jossa kirjoitin siitä, miltä tuntui kertoa Otolle ensimmäistä kertaa, että hänestä tulee isä. Postaus oli vastine Oton omassa blogissaan kirjoittamalle postaukselle siitä, miltä hänestä tuntui kuulla tulevansa isäksi ensimmäistä kertaa. Molempien osapuolten näkökulmien kertominen oli yksi hauskimpia asioita siinä, kun blogattiin molemmat. Se oli mullekin jotenkin niin hauskaa, varsinkin, kun tykkäsin tosi paljon Oton kirjoitustyylistä. Nykyisin saan lukea läpi lähinnä jotain koulutehtäviä joita hän kirjoittaa, on nekin ihan hauskoja, mutta en saa ehkä lukijana niin paljoa irti sovelluksen käyttöliittymän toimivuuden arvioinnista kuin mitä sain hänen blogiteksteistään.

4. Mitä vauva tarvitsee vuonna 2017

Odotettiin meidän kuopusta ja pohdiskelin silloin meille tarpeellisia hankintoja. Ei oltu vielä ostettu juuri mitään eikä meillä ollut jäljellä esikoisen tai keskimmäisen jäljiltä juuri mitään. Postaukseen tuli paljon hyödyllisiä vinkkejä aiheeseen liittyen. Tällä postauksella on edelleen päivittäin kymmeniä tai satoja lukukertoja.

5. Sairaalakassin sisältö (2)

Myös tämä raskausajan postaus vuodelta 2017 on yksi blogin luetuimmista. Sairaalakassin sisältö ei niinkään saanut valtavaa kävijäpiikkiä aikaiseksi julkaisuhetkellä, mutta koko tänä sen julkaisun jälkeisenä aikana se on yksi kaikkein eniten lukukertoja keränneistä. Toivottavasti mahdollisimman moni sairaalakassin sisältöä miettinyt raskaanaoleva on saanut siitä hyviä vinkkejä! Myös tämän postauksen kommenttiboksissa oli loistavia vinkkejä teiltä.

6. Raskausajan ruokavalio

Ruokavalio pohdituttaa lähes kaikkia raskaanaolevia varmasti jossain vaiheessa ja siitä tulee etsittyä tietoa. Se on varmasti suurin syy sille, miksi tämä mun postaus keikkuu Google Analyticsin top10:ssä, vaikka en ole ollut raskaana yli kahteen vuoteen, eikä tässä ollut mitään järisyttävän erilaista tai huomiota herättävää. Se, miten suosittu tämä postaus on ollut, on yksi hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on tarkistaa faktat ja noudattaa suosituksia, kun kirjoittaa jostain terveyteen liittyvästä. Mä onneksi pohjasin oman postaukseni ruokavaliosta 100% Eviran 2017 tuoreimpiin raskausajan ruokasuosituksiin, enkä lähtenyt neuvomaan ketään mututuntumalla. Kenties pitäisi vielä päivittää postaus joka vuosi uusimpien suositusten mukaan, sillä sitä luetaan edelleen joka päivä.

7. Tuleeko meille neljäs lapsi 

Vastaanotin viime joulun alla raskauskysymyksiä ja onnitteluita neljännestä lapsesta, koska mun vatsa kuulemma pömpötti instagram-kuvassa, jossa mulla oli rutussa oleva villapaita päällä. Kirjoitin aiheesta postauksen ja pyysin myös muita jakamaan omia kokemuksiaan perättömistä raskaushuhuista ja uteluista hashtagilla #maharauha. Postausta jaettiin laajasti ja se oli kiistatta viime vuoden luetuin postaus ja yltää kautta aikain myös sijalle 7. Aihe oli tosi tärkeä ja olen ihan älyttömän iloinen, että niin moni siihen silloin tarttui ja myös samaistui.

8. Vegaaninen & gluteeniton suklaakakku

Suklaakakkupostaus kesältä 2016 on ollut suosituin ruoka-aiheinen postaukseni jo kolmen vuoden ajan. Postausta kommentoidaan edelleen varmaan useimmin kaikista vanhoista postauksistani. En sitä tehdessäni ollut huomannut, että käyttämäni leivontamargariinin aromit tulivat kuitenkin maidosta vaikka itse rasva oli pelkkää kasvirasvaa, joten tätä on korjattu ainakin, että juuri kyseinen margariini ei ollutkaan vegaaninen, mikä on tosi hyvä,  ettei kukaan vegaani vahingossa joudu syömään eläinperäistä. Onneksi ohje on ihan pätevä, jos valitsee itselle sopivan margariinin sen sijasta.

9. 15 helppoa ja nopeaa arkiruokaa meidän perheen ruokalistalta

Arkiruokapostaus viime syksyltä on top10:ssä, koska se on myös yksi eniten päivittäin luetuista postauksista. Ja voi vitsit olen onnellinen, että löysin sen uudelleen tätä koontipostausta tehdessäni, siellä oli nimittäin monta arkiruokasuosikkia, jotka talveksi jäivät meiltä pois, mutta nyt voisi hyvin ottaa taas repertuaariin. Toivottavasti mahdollisimman moni on saanut sitä kautta uusia helppoja arkiruokia omalle listalle! Tälle voisi myös joku kerta tehdä kakkososan, sillä me ollaan testattu vaikka mitä hyviä arkisapuskoita tässä kuluneen puolen vuoden aikana. Miltä kuulostaisi esim. lohi-bibimbap, tuorepasta-vihannessörsseli, härkislasagne, härkiscurry ja nopeat vuohenjuusto-paholaisenhillopizzat?

10. Vauvan vaatekaappi: Vastasyntyneen pukeminen talvella

On helppo ymmärtää miksi myös tämä postaus nousi top10 joukkoon. Vastasyntyneen pukeminen sydäntalvella, varsinkin ekaa kertaa, mietitytti ainakin mua ihan tosi paljon kevät- ja syysvauvojen jälkeen. Siksi halusin tehdä siitä postauksen ja kysyä samalla teidän neuvoja. Postauksen kommenttien ansiosta meille hankittiin silloin vielä ainakin merinovillainen kypärälakki, joka oli tosi hyvä vinkki.

Heti top10 tuntumassa oli useampiakin postauksia tältä keväältä, kuten Ihanat erilaiset perheet -sarjan kaikki postaukset, 10 suoraa kysymystä rahasta -postaus sekä viime viikolla julkaistu suoraa puhetta parisuhteesta. Ne ovat olleet esillä näitä tässä listauksessa olevia postauksia vähemmän aikaa, joten on mahdollista, että ne nousevat sieltä vielä näiden listaamieni tekstien ohi joku kaunis päivä. Tuntuu hienolta ajatella, että näin monen vuoden jälkeen pystyy vielä herättämään paljon keskustelua ja kiinnostusta ja olen siitä tosi kiitollinen. Huomenna synttäripäivänä luvassa on vähän erilaista postausta, sekä tietovisaa ja ylläriä IG:ssä @iinalaura! Kannattaa siis seurailla huomenna!

Nyt mua kiinnostaisi ihan hirveästi tietää, jos vaan muistatte, että mikä oli eka postaus jonka luit mun blogista? Mikä oli se teksti, joka sai teidät tulemaan tänne ekaa kertaa? Olis aivan älyttömän mielenkiintoista kuulla!