Syysterkut Oulusta

19.10.2018

Ollaan oltu nyt pari päivää täällä syyslomalla mun tädin perheen luona, ja täällä on ihanaa! Kyllä tuli taas niin kotoisa ja ihana fiilis kun puin kotona tutun Oulu-paidan päälle, lastasin Oton kanssa tavarat ja lapset autoon, ja otettiin nokka kohti Oulua. Täällä on niin helppo rentoutua ja levätä ja irtautua kaikesta. Tällä hetkellä kun kirjoitan tätä, lapset leikkivät kaikki kolme tuolla mun kummipojan ja hänen kaverinsa kanssa, ja naurun kiljahdukset vaan raikaavat tänne jatkuvasti.  Oulussa mustakin aina tuntuu kuin olisin lomalla, vaikka tekisinkin täällä välillä töitä. Ympäristöllä ja rakkailla ihmisillä on vaan niin rentouttava vaikutus.

Ihanaa ottaa tällainen pieni hengähdystauko tähän väliin, sillä lokakuu on ollut tavallista enemmän täynnä töitä ja tapahtumia, ja vuoden työntäyteisimmät kuukaudet ovat vasta edessä: marras- ja joulukuu. Uskon, että tämän ihanan akkuja lataavan reissun ansiosta saan hurjasti lisää energiaa tuleviin viikkoihin. Odotan innolla kaikkea ihanaa, mitä lähestyvä joulu tuo tullessaan. Ollaan kyllä onnekkaita, kun meillä on tällainen ihana paikka johon ollaan aina tervetulleita, ja jossa meillä on aina hyvä olla tärkeiden ihmisten kanssa.

Näiden päivien aikana ollaan käyty mun mummun haudalla, herkuteltu donitseilla, nähty mun äitiä ja Armasta ja ulkoiltu. Sellaista ihan perus Oulu-puuhaa, mitä nyt täällä aina tehdään. Huomenna mennään moikkaamaan mun pappaa, kun hän on kotiutunut reissusta. Onkin jo ehtinyt tulla hurja ikävä! Pitää yrittää nähdä taas niin paljon sukulaisia ja ystäviä kun vain ehditään tämän loman aikana.

Täällä on ollut uskomattoman kaunista, aurinko on paistanut ja ruskaakin on vielä jäljellä, vaikka pelkäsin, että täällä olisi jo ihan kaikki lehdet pudonneet puista. Upeaa väriloistoa on onneksi edelleen näkyvissä. Lapset ovat nauttineet ulkoilusta ihan täysillä, kun on koko ajan leikkikavereita paikalla, ja iso piha jossa juosta ja touhuta. Huomenna mun tädilläkin alkaa loma, niin voidaan touhuta sitten koko porukalla jotain hauskaa.

Käytiin tänään aamulla Ainolan puistossa Hupisaarten leikkipuistossa leikkimässä, ja meillä oli niin hauskaa. Siellä on paljon tekemistä sekä isoille että pienille, ja koko perhe viihtyi siellä super hyvin. Ainolan puisto oli ihan lemppari jo lapsuudessa, ja edelleen siellä on käytävä aina kun tänne tullaan. Taapero ihmetteli vesisuihkuja, ja halusi mennä kuulemma ”vähän uimaan”. Ihan ei päästetty enää uimaan lokakuun hyiseen veteen, mutta ihasteltiin kyllä vesisuihkuja kauempaa yhdessä.

Mä toivottelen kaikille upeaa syksyistä viikonloppua <3


Ei mitään suunnitelmia

13.07.2018

Sen jälkeen kun me tultiin Kreikasta, ollaan menty kaikki päivät täysin spontaanilla asenteella. Ja ollaan tehty ihan hirveästi kaikkea ihanaa, mutta myös vain oltu. Ei olla suunniteltu mitään sen pidemmälle, ollaan vaan menty päivä kerrallaan, ja aina aamulla mietitty, että mitäs kivaa me tänään keksittäisiin. Se on ihan täydellinen toimintasuunnitelma meidän kesään, että ei ole mitään suunnitelmia.

Jos olisi kauheasti kaikkia sovittuja treffejä ja muita, voisi tulla sellainen ähkyfiilis, että ei jaksa. Mutta nyt kun vaan ollaan, ja aamulla mietitään että hei – soitettaisko tänään sille ja tälle ja lähdettäis käymään porukalla Suomenlinnassa, saadaan tehtyä kaikkea hauskaa ilman stressiä ja aikatauluja. Ollaan käyty Falkullassa rapsuttelemassa vuohia, Espoossa ystävien luona viettämässä kesäiltaa, Suomenlinnassa testaamassa herkullista Bistroa ja leikkimässä leikkipuistossa, sekä ajettu Inkooseen Lomamäen lemmikkipuistoon sukulaisten kanssa. Yhtenä päivänä vietettiin Ikea- ja kirppiskierrospäivää, ja yhtenä iltana Oton täti soitti vaan ovikelloa ja tuli kylään. Spontaanius on parasta!

Syksyllä, talvella ja keväällä kaikki on aina niin aikataulutettua, että nämä kesäpäivät ilman suunnitelmia ovat todella tervetulleita. Mä rakastan tehdä kaikkea ja nähdä ihmisiä, mutta inhoan sellaista kellon orjana elämistä, että aina on kiire jonnekin. Ehkä siksi tykkään niin paljon olla yrittäjä, jolloin ainakin ne mun oman työn asettamat aikataulut jäävät pois, kun saa tehdä omassa tahdissa. Silloin mä itse olen tehokkain, onnellisin ja aikaansaavin, jollekin toiselle taas sopii paljon paremmin ryhmässä ja säännöllisesti tekeminen rutiinien mukaan. Olen todella kiitollinen siitä, että mulla on se mahdollisuus tehdä omassa tahdissa kaikki. Mutta nyt työpuheista takaisin näihin ihaniin kesäpäiviin.

Musta on hauskaa, että moni muukin on kesällä spontaanimpi kuin vain meidän perhe. Se on niin ihanaa, kun kaverit soittaa aamulla, että nähdäänkö tänään. Mistähän tätä samaa spontaaniutta saisi niihin pimeisiin talvipäiviinkin, jolloin kotisohvan nurkka miellyttää vaan niin paljon enemmän? Vai tarvitseeko talvella ollakaan niin spontaani, kai silloin riittää sekin että vaan hyggeilee kotona iltaisin glögimukin ja pipareiden kanssa. Mä tykkään hurjasti siitä, että meillä on Suomessa neljä vuodenaikaa, koska jokaiseen vuodenaikaan liittyy ne omat ominaisjuttunsa. Kesällä ne jutut on ehdottomasti spontaanius ja pitkät kesäillat, sekä kiireettömyys.

Onneksi kesää on vielä pitkästi jäljellä, ja monta ihanaa päivää jolloin kaikki ovet on avoinna. Monesti mulla on tapana listata postauksen loppuun tulevia suunnitelmia, mutta nytpä en listaakaan mitään. Katsotaan mihin nokka näyttää huomenna ja ylihuomenna, eiköhän me jotain kivaa keksitä silloinkin! Ihanaa ja rentoa kesäviikonloppua kaikille <3