Me lasketaan päiviä lomaan – kesälomareissu ostettu!

18.04.2018

Kirjoittelin pari viikkoa sitten meidän lomasuunnitelmista, ja nyt on vihdoinkin lomamatka ostettu. Katsottiin vaan ensimmäinen mahdollinen päivä jolloin päästään lähtemään, ja valkattiin lempparein kohde niistä mitä sille päivälle oli tarjolla. Päädyttiin ostamaan matka Rodokselle aivan mielettömän ihanaan hotelliin pieneen lomakylään, josta on kuitenkin lyhyt matka bussilla tai taksilla esimerkiksi Falirakiin ja Rodoksen keskustaan. Me odotetaan nyt lomaa niin innolla, että ei tosikaan.

Mä olen ollut itse lomalla Rodoksella Falirakissa 10-vuotiaana, eli 16 vuotta sitten, herregud ei voi olla noin kauan siitä. No joo, mutta Rodos on tosi ihana saari, ja mulle jäi lomasta ihanat muistot. En malta odottaa että päästään näyttämään Rodosta lapsille! Ottokin on käynyt siellä jo ennenkin, mutta lapsille kohde on aivan uusi, ja toki se on varmasti meidän lapsuusvuosista muuttunut paljon. Mä muistan vieläkin miltä Rodoksella tuoksui se lämmin kesäilma, tuoksuukohan siellä vieläkin samalta?

Me otettiin lomalle puolihoito, eli aamiaiset ja illalliset hotellilla. Lounaat, välipalat ja iltapalat sen sijaan mietitään itse. Tämä on meistä tosi hyvä ratkaisu, niin saa helposti vaihtelua, mutta ei tarvitse miettiä kaikkia aterioita joka päivä itse. Se on todellista lomaa, kun vertaa siihen että kotona suunnittelee ja valmistaa aina ne päivän viisi ateriaa.

Lapset aloittivat itse laskemaan päiviä, kun bongasivat mulle tulleesta vahvistussähköpostista, että montako päivää on jäljellä. Ehkä mun pitää siis askarrella lasten kanssa joku ”lomalaskuri” josta he saavat ruksittaa päivän joka päivä ennen nukkumaanmenoa. Niin ihanaa lähteä yhdessä reissuun, kun edellisen kerran ollaan oltu etelänlomalla ennen kuopuksen raskausaikaa. Pääsee pieni taaperokin eka kertaa nauttimaan lämmöstä, uima-altaista ja kaikesta muusta ihanasta.

Nyt tässä on jonkin verran järjestelyitä tehtävänä ennen lomaa, kuten se, että pitää käydä hakemassa kuopukselle passi ja ottamassa passikuvat. Mua naurattaa jo valmiiksi, kun mietin millainen passikuva yksivuotiaalle tulee. En kestä! Lisäksi pitää ostaa hänelle kunnon UV-puku tai pari, sekä pari isolieristä lierihattua, jotka suojaavat hyvin kasvoja ja niskaa auringolta. Myös isommat tarvitsevat vähän kesävaatteita, kun ei niille viime vuonna ollut oikein tarvetta, ja molemmat ovat ottaneet parin vuoden takaisesta huikean kasvuspurtin. Rodoksella on kesäkuussa keskilämpötila 30 astetta, eli lämpöä riittää varmasti. Tämä onkin eka kerta kun taapero pääsee elämässään nauttimaan helteistä, kun viime vuonna Suomessa ei ollut yhtäkään kunnon hellepäivää.

Mä muistan joitakin juttuja Rodokselta omalta reissulta, kuten Falirakin vesipuiston, laivamatkan Turkin puolelle Marmarikseen ja takaisin, pikku ”juna-ajelun” Rodoksen kaupungissa, sekä hauskan tivolin Falirakin keskustassa. Mutta nyt saa ehdottomasti vinkata omat lemppari Rodos -vinkit jos sellaisia on kertynyt! Varmasti Rodos on tosiaankin muuttunut paljon siitä kun siellä itse olen ollut. Mitä tehdä Rodoksella lasten kanssa? Parhaat ravintolat ja kaunein ranta?

Ihanaa kyllä oikeasti lähteä lomalle, sanoinko jo että ollaan ihan fiiliksissä! Sitten kun ollaan lomalla, mä aion jättää läppärin kotiin, ja laittaa sähköpostiin lomailmoituksen. Se tuntuu ehkä kaikkein kutkuttavimmalta ajatukselta, ihan oikea loma eka kertaa kahteen vuoteen, koska en laske lomaksi sitä viikkoa, kun pidin viikon tauon blogista ja vietin joka päivä aikaa mummun luona sairaalassa hänen viimeisinä päivinään. Tekee varmasti hyvää viikon ajan vaan rentoutua, ladata akkuja ja olla yhdessä koko perhe ilman mitään aikatauluja tai pakollisia juttuja. Rentoutua vaan ja olla.

Tästä kesästä tulee ihan HUIPPU!

Mihin te reissaatte tänä kesänä? Ja kertokaa ihmeessä niitä Rodos-vinkkejä, että mitä kaikkea kivaa tekemistä lapsiperheelle on Rodoksella! 


Varaslähtö kesään lumimyräkän keskellä

03.04.2018

Pääsiäisloman aikana me otettiin lasten kanssa oikein asiaksi suunnitella tämän kesän lomareissua. Koska reissuun lähtee koko perhe, saa koko perhe myös osallistua matkakohteen valintaan, aktiviteettien suunnitteluun ja hotellien arvioimiseen. On tärkeää että koko porukka viihtyy yhtä hyvin, ja halutaan ottaa lasten mielipide huomioon mahdollisimman hyvin. Lapset osaavat suunnittelussa keskittyä niihin heille olennaisimpiin seikkoihin: liukumäkien hurjuuteen, leikkikentän laitteisiin, uima-altaiden varustetasoon ja siihen löytyykö paikalta lasten disco.

Me ei olla vielä päätetty lopullista kohdetta, sillä näin lähellä kesää se määräytyy sen perusteella, koska päästään lähtemään lomalle. Niin monet kohteet on jo kokonaan täynnä, ja varsinkin kun meitä on viisi, niin lopullinen matkakohde määräytyy nimenomaan sitten ajankohdan perusteella. Etelään ollaan kuitenkin lähdössä, ja varmaan viikoksi. Kunhan Oton lomat on lyöty lukkoon niin päästään vihdoin ostamaan reissu. Meidän piti silloin viime syksynä lähteä ennen Oton vanhempainvapaan päättymistä lämpimään, mutta silloin suunniteltuun reissuajankohtaan oltiinkin Oulussa viettämässä mun mummun kanssa hänen viimeisiä hetkiään, sekä hautajaisissa. Sitten Otto palasikin heti töihin, ja reissu siirtyi kesään.

Lapsillakin reissukuume tuntuu olevan kova, ja voin kertoa että tänä talvena on melkein parin vuoden takaista Mallorcan matkaa muisteltu harva se päivä lasten toimesta. Ensin he olivat sitä mieltä että samaan paikkaan on päästävä uudestaan, mutta kun kerrottiin että maailmalta löytyy muitakin kohteita joissa on esimerkiksi a) vesiliukumäkiä, b) leikkikenttä ja c) lasten disco, niin he olivat oikein avoimia ihan kaikille kohteille, onneksi! Me nimittäin halutaan kokea joku ihan uusi ja jännä paikka lasten kanssa.

Varaslähtönä kesään tein lapsille kesäiset ”drinkit” Disney On Ice -mukeihin (kahta eri mehua sekaisin), ja sitten tehtiin Ananaksesta Herra Ananas aurinkolaseilla (joka oli maailman paras läppä), otettiin pikkusiskon maailmankartta esiin ja alettiin höpöttelemään eri paikoista kaikessa rauhassa. Oli ihan mahtavaa kuunnella lasten ajatuksia, ja kirjoitin niitä vähän ylöskin lasten luvalla tänne blogiin, kun ne olivat niin loistavia.

Mikä olisi hyvä matkakohde?

”Berliini, koska sieltä saa legopassin kuulemma.”

”Havaiji koska siellä on hiekkaranta mistä mä voisin ettii leppäkerttuja.”

”Kiina, koska mä tykkään kiinalaisesta ruuasta.”

Mikä on matkustamisessa parasta?

”Parasta on se et me mennään lentokentälle TAKSILLA, koska taksit on kivoja.”

”Päästäänkö me joskus vielä lentokoneeseen?”

”Onneksi meillä on hälytysjärjestelmä kun lähdetään reissuun.”

Mitä haluaisitte nähdä matkalla?

”Mä haluisin Italiaan, koska siellä on kuulemma kaikkein kauneimmat maisemat.”

”Italia on sellanen kieli mitä mä haluisin ehkä oppii puhumaan, ehkä ne vois siel opettaa meitä puhumaan italiaa.”

”Ainakaan me ei voida mennä Egyptiin, koska siel on tosi kuivaa.”

”Mä oisin halunnu nähdä intiaaneja, mut onks ne kuollut sukupuuttoon? 

”No ei oo!”

”Ai voisinko mä vielä nähdä niitä? Mä haluaisin nähdä kun ne on löytänyt sen kiven.”

”Ja sit mä en tiiä miten pääsee pyramidiin, nii mä haluisin mennä kattomaan.”

”No ovesta pääsee.”

”Entäs jos se ei aukee?”

”Ainaki Kreikkaan me voitais lähtee. Mä haluun maistaa kreikkalaista jugurttii.”

”Ehkä ne hotellit on tosi hienoja siel Kreikassa.”

”Sit mä haluisin matkata Norjaan, koska siel voi nähdä Marcuksen ja Martinuksen.”

”Mut ne ei asu koko Norjassa, vaan Oslossa, joka on Norjan pääkaupunki varmaan. Eli Oslo on Norjan…. Äiti mikä on viktigaste?

“Tärkein”

”Nii, Oslo on Norjan tärkein kaupunki, koska se on pääkaupunki.”

”Mä haluisin nähä niiinku… Mä haluisin ainakin nähdä maan mis on aina kesä. Ei Mallorca, vaan joku muu mis on aina kesä.”

Lasten toiveiden perusteella lähdetään johonkin Välimeren maahan, mahdollisesti Italiaan tai Kreikkaan, tai ehkä Kyprokselle. Heti kun reissun tarkkaa ajankohta selviää, niin päästään valkkaamaan kohde. Aika ihania vaihtoehtoja näyttää olevan kyllä edelleen tarjolla, vaikka näin viime tipassa ollaankin, ja vaikka meitä on viisi. Onneksi näin.

Nyt kun kuopus on vielä näin pieni, pidän tärkeimpänä sitä että kohde on meille helppo pienen lapsen kanssa. Sitten kun hänkin kasvaa vielä vuoden tai pari, voidaan hyvin lähteä kaupunkireissuille, tai jonnekin missä ei välttämättä olekaan niitä lasten discoja ja liukumäkiä, vaan jotain paljon jännittävämpää. Mukavuudenhalu ajaa toistaiseksi seikkailunhalun ylitse meidän perheessä, mutta vielä koittaa seikkailujenkin aika. Ehdottomasti haluan näyttää lapsille maailmasta paljon muutakin kuin ne värikkäimmät vesiliukumäet, ja niiden reissujen vuoro on sitten kun se tuntuu ajatuksena hyvältä meistä kaikista.

Lapset ovat innoissaan mukana valkkaamassa parasta reissukohdetta, ja meistä on ihanaa ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Ja melkein en malttaisi odottaa itse reissua, kun tiedän jo valmiiksi miten innoissaan lapset tulevat olemaan. Siitä tulee ihan mieletöntä nähdä se ilo ja onni. Ei haitannut ollenkaan katsella ulkona pauhaavaa lumimyräkkää, kun täällä sisällä on näin lämpimän aurinkoinen meininki ihanien rakkaiden kanssa.