Luukku 21: Lasten aattoaamun selviytymispakkaukset

21.12.2018

*Postauksessa esiteltävät kirjat saatu  S&S -kustantamolta

Jokavuotinen jouluperinne, eli aattoaamun selviytymispakkaukset, on viimein taas valmiina. Nyt en ollut näiden kanssa aivan yhtä ajoissa kuin viime vuonna, mutta ei se mitään, vielä KOLMEE YÖTÄÄÄ JOULUUN ON! Meillä on siis perinteenä, että jouluaattoaamuna lapset saavat yhdet paketit, jotka ilahduttavat ja vähän auttavat siinä joulupukin odottelussa. Mulla oli itsellä lapsena tämä sama perinne, mutta itse sain aina yhden jonkin pienen random lahjan. Meidän lasten selviytymispakkauksissa on aina suunnilleen sama sisältö: luettavaa, pieni herkku ja joku pehmeä juttu, kuten mekko, yökkäri tai aamutossut.

Tänä vuonna paketeissa on kirjojen lisäksi tytöille jouluneuleet. He ovat jo pitkään toivoneet omia, koska äidillä ja isilläkin on, ja nyt löydettiin niin kivat neuleet kaikille kolmelle, että ne vihdoin päätyivät pakettiin. Ostin ne sen verran reilussa koossa, että menevät toivottavasti myös ensi vuoden jouluna. Me käytetään joulun alla jouluvaatteita tosi paljon (oikeastaan melkein koko ajan), eli neuleet tulevat kyllä käyttöön, vaikka ”sesonkivaatteita” ovatkin. Olen huomannut, että lapset tykkäävät samistella keskenään, ja siksi ostin heille samanlaiset.

Aiemmin meillä on ollut aina paketissa joku joulusatu, mutta meillä alkaa olla niin hillitön määrä joulu-aiheisia satukirjoja, että ei kohta ehditä enää lukemaan niitä kaikkia edes joulun aikaan. Siksi tänä vuonna mietin, että pakettiin olisi kiva laittaa jotain sellaista luettavaa, josta on iloa ympäri vuoden. Yksi mun lemppari kustantamoista on S&S, koska heiltä tulee niin paljon ajankohtaista, kantaa ottavaa, tasa-arvoista ja oikeasti fiksua kirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Esim. meidän lempparit eli Iltasatuja Kapinallisille tytöille 1& 2 -kirjat ovat S&S:n, ne me ollaan itse ostettu viime ja tänä vuonna.

Mulle on tärkeää, että lastenkirjoissakin on joku idea ja ne herättävät lapsissa ajatuksia ja keskustelua. Mä rakastan meidän satuhetkiä ja niiden pohjalta syntyneitä rönsyileviä juttutuokioita. Rakastan lukea yhdessä lasten kanssa, ja rakastan katsoa sitä, kun lapset itse tarttuvat kirjaan ja kaivautuvat jonnekin sohvan nurkkaan lukemaan ja aivan uppoutuvat kirjan maailmaan.

Valitsin S&S:n valikoimasta lasten paketteihin siis kolme kirjaa:

Taaperon pakettiin tuli aivan ihana Karoliina Pertamon Pupu tykkää -kirja. ”Pupu tykkää on herkkä ja iloinen kuvakirja ystävyydestä ja kaikesta siitä, mikä maailmassa on hyvää ja kaunista. Raikkain värein ja selkein hahmoin kuvitetun kirjan jokaisella aukeamalla esitellään uusi eläinystävä omine herkkuruokineen ja lempiasioineen.” (S&S).

Mun  mielestä kirja on aivan älyttömän söpö, ja kuulen jo päässäni taaperon heleän äänen, kuinka hän varmasti sanoo ”Minä tykkään pupusta!”. Paitsi jos hän on oikein taaperotuulella, eikä tykkää mistään, tai halua mitään, heh. Mutta ehkä tämä ihana kirja silti ilahduttaa häntä. 

5-vuotiaan pakettiin tuli hurmaava ja koukuttava Sakke Sokkelosalapoliisi. ”Herra X on varastanut Sokkelokiven, jonka voimat ovat vaarassa muuttaa koko Oopperakaupungin sekavaksi sokkeloksi. Pystytkö auttamaan Sakkea ja hänen ystäväänsä Carmenia löytämään tien sokkeloiden läpi ja pysäyttämään Herra X:n ennen kuin on liian myöhäistä? Tämän kirjan jokainen aukeama tempaa mukaansa uuteen kiehtovaan sokkeloon. Saken mukana seikkaillaan muun muassa kaupungin kaduilla, satamassa, kummituskartanossa ja kuumailmapallojen virrassa. Vihjeiden avulla selvitetään reitti aukeaman läpi, etsitään aarrearkkuja ja muita yksityiskohtia ja ratkotaan haasteita. Kun tehtävät on suoritettu ja reitti selvä, on aika kääntää sivua uudelle aukeamalle, kuin pelin seuraavalle tasolle!!” (S&S).

Sokkelosalapoliisissa lapsi pääsee siis todella haastamaan itseään, ja uskon, että siitä riittää hupia meidän kaikille muksuille aattoaamuna, kun he yrittävät löytää tiensä sokkelossa eteenpäin. Selasin kirjaa jo itse ja se on niin siisti, olisin rakastanut sitä itse lapsena. 

Meidän 7-vuotias on lukenut jo pian kolmen vuoden ajan itse, joten hänelle valikoitui ihan kunnon pitkä kirja. Valitsin S&S:n valikoimasta Vuokko Hurmeen kirjoittaman Kiepauksen, josta on ilmestynyt nyt jo myös toinen osa nimeltä Kaipaus. ”Lenna Anderssen eli elämänsä kahdeksan ensimmäistä vuotta kaupungissa, jonka nimi oli Kardum, maailmassa, joka oli kääntynyt nurin päin. Siellä missä ennen oli taivas, oli nyt maa, ja missä piti olla maata jalkojen alla, olikin vain huikaiseva pudotus tyhjyyteen. Tapahtuma, jota kutsuttiin Kiepaukseksi, oli mullistanut kaiken. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet pärjäämään ylösalaisessa maailmassaan, ja Lennan perheen elämä Kardumissa on oikeastaan juuri sopivan jännittävää ja mukavaa kunnes puhdas vesi alkaa loppua. Miten Lennan ja hänen perheensä, äidin, isän, pikkusiskon ja lemmikkikanan, käy? Uskaltavatko he lähteä etsimään tulevaisuuttaan toisesta maailmasta, joka ehkä on jossain heidän allaan, taivaalla?” (S&S).

Kirja kuulostaa juuri sellaiselta, josta meidän 7v varmasti tykkää. Jännittävä juoni, ja pitkä kirja johon voi keskittyä ihan täysillä. Ollenkaan ei haittaa, että tälle on olemassa myös jatko-osa. 

Jouluneuleiden ja kirjojen lisäksi aattoaamun paketteihin pakkasin maustamattomia pähkinöitä! Niitä on hyvä napostella jos yllättää pikkunälkä joulupuuron ja joululounaan välissä, hih. Lapset tietävät, että äiti ja isi ostavat nämä aattoaamun pakettien jutut, ja äiti ja isi laittavat ne kuusen alle, eli pukki ei näitä tuo. En oikeastaan edes muista enää miten he keksivät tämän, mutta se on ihan hyvä. He osaavat odottaa näitä paketteja jo, ja ovat miettineet, että mitähän luettavaa saavat tänä vuonna. Toivottavasti paketit ovat mieleiset <3

Aiotteko tehdä aattoaamun paketteja, tai onko teillä sellaista perinnettä että avataan jo aamulla yksi paketti?

Jos kaipaatte joulukirja-vinkkejä, niin tästä pääsette edellisvuosien paketteihin, joissa esittelyssä seitsemän jouluista kirjaa ja muut pakettien sisällöt:

2017 – Astrid Lindgreniä, joululauluja & Heinähattu & Vilttitossu.

2016 – Barbieta ja Pekka Töpöhäntää.

2015 – Mauri Kunnasta & Tatua & Patua.


Mielikuvitus on meidän supervoima

30.10.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Mielikuvitus on ihmeellinen asia. Sitä tarvitaan ihan kaikessa mitä me tehdään ja mitä me ajatellaan. Mielikuvitus auttaa meitä selviytymään uusista tilanteista aiemmin opitun pohjalta, hahmottamaan ja ymmärtämään elämän eri osa-alueita. Empatia ja myötätunto on mielikuvitusta, tulevaisuuden suunnittelu on mielikuvitusta, kohdussa kasvavan vauvan ajatteleminen on mielikuvitusta, kaiken uuden keksiminen ja luominen on mielikuvitusta. 

Meidän mielikuvitus alkaa kehittyä jo pienenä lapsena, kun me aletaan luomaan mielikuvia. Ensin ihan yksinkertaisista asioista, ja mitä isommiksi kasvetaan, sitä monipuolisemmin me pystytään mielikuvittelemaan. Siksi juuri leikki on lapsille niin uskomattoman tärkeää. Lapsen mielikuvitukselle pitää antaa tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia kehittyä. Vaikka on tärkeää, että vanhemmatkin osallistuvat välillä leikkiin ja lukevat säännöllisesti satuja, on myös ihana seurata sitä, kun lapset leikkivät ja lukevat yksin tai toistensa kanssa. Välillä on ihanaa vaan pysähtyä kuuntelemaan lasten juttuja pyykkien laiton lomassa tai samalla kun laittaa ruokaa. Heillä on välillä aivan uskomattomia tarinoita leikkien taustalla.

Rakastan myös sitä, kun lapset kertovat unistaan aamulla. He näkevät välillä niin ihmeellisiä unia, että ei voi kuin ihailla. Toki itsekin tulee nähtyä välillä mitä randomeimpia unia, mutta silti lasten unissa on jotain spesiaalia. Toki aikuistenkin unissa ”kaikki on mahdollista”, mutta lasten alitajunta keksii asioita, joista aikuisilla ei ole mitään hajua. Se on hienoa.

20 vuotta sitten mä olin saman ikäinen, kuin meidän isommat lapset ovat nyt. Muistan vielä elävästi meidän leikkejä kavereiden kanssa. Leikeissä aikuisten maailma ja lasten maailma sekoittui, ja tuotiin leikkeihin joskus esimerkiksi iltauutisissa kuultuja juttuja mukaan. Joskus leikit olivat tosi hurjiakin. Leikki oli kuitenkin tärkeä ja turvallinen tapa käsitellä kuultuja asioita, ristiriitoja ja pelottaviakin juttuja yhdessä kavereiden kanssa. Me leikittiin paljon, ei me muuta iltapäivisin koulun jälkeen tehtykään kun leikittiin.

Musta on ihanaa huomata, että nyt 20 vuotta myöhemmin leikki on ihan älyttömän tärkeää lapsille edelleen, ainakin kaikille niille lapsille jotka tunnen. Vaikka mukaan on tullut paljon uusia leikkejä, ja uusia tapoja leikkiä, myös ne vanhat tutut leikit ovat hittejä. Lapset rakastavat seikkailua, fantasiahahmoja ja heittäytymistä. Lohikäärmeet, ritarit ja prinsessat ovat vieläkin suosikkeja, vaikka välillä lapset haluavatkin kuvata videoita Lol-palloista tai hoitaa virtuaalilemmikkejä, jotka ovat siirtyneet tamagotcheista puhelimiin. Kotileikit, nuket ja autoradat, sekä kaikenlainen rakentelu on vieläkin suosittua. Yksi, joka on meidän lasten erityissuosikki on pukuleikki. Lapset rakastavat pukeutua eri hahmoiksi, ja rakennella erilaisia asuja.

Meillä on iso laatikollinen roolivaatteita, mutta on myös ihanaa, että arkisissakin vaatteissa voi olla saduista tuttuja elementtejä, jotka kannustavat leikin ja mielikuvituksen maailmaan. Polarn O. Pyretillä on juuri nyt myynnissä aivan ihania satuaiheisia vaatteita, jotka inspiroivat leikkimään. Ihanat hupparit lohikäärmeen harjalla tai kiiluvilla silmillä, prinsessamekot rimpsuhelmoineen ja pehmeät materiaalit joissa on mukavaa liikkua ja heittäytyä mielikuvituksen maailmaan. Lasten vaatteissa kaikkein tärkeintä on mukavuus ja turvallisuus, ja Polarn O. Pyretin ihanissa satuvaatteissa on todellakin mukavaa ja turvallista leikkiä.

Vaatteet ovat saatavilla juuri nyt myymälöissä ja verkossa, kaikissa mallistoissa. Taaperolla on taaperomalliston ihana lohikäärmepaita, lohikäärmehuppari ja upeat velourhousut röyhelöillä. 5-vuotiaalla on kaunis tyllihame, ritarin huppari kruunulla, sekä valkoinen t-paita. Hän olikin kuulemma ”ritariprinsessa”. Koululaismallistossa satuaihe on ehkä hieman hillitymmin esillä, mikä ainakin meidän koululaista miellytti. Hänellä oli ihanan pehmeä velourmekko, jossa prinsessamaisuutta toivat lähinnä hihojen leikkaukset. Hupparissa taas oli hillitty kiiluvasilmäinen lohikäärmekuvio selässä. Isoilla tytöillä ihanat vihreät ja navyn väriset pallosukkikset, ja minillä meidän lemppari jarrusukat matchaavassa värissä. Huppareissa on muuten irrotettavat vetskarikiinnitteiset huput, jolloin ne muuttuvat ilman huppua bombereiksi. Super kätevää että ne saa irti näin talvivaatekaudella, kun huput ovat toppavaatteiden kanssa välillä hankalia.