Meidän juhannuksen tunnelmat

29.06.2021

Juhannus 2021 oli i-h-a-n-a! Niinkuin oikeastaan koko viime viikko. Vihdoinkin tuntuu, että on päässyt kiinni normaaliin elämään, saanut tavata rakkaita ihmisiä ja nauttia kesästä. Meille tuli juhannukseksi Emilian ja Topiaksen porukka Turusta ja päästiin myös ensimmäistä kertaa tapaamaan meidän vastasyntynyttä ihanaa kummipoikaa. Hän vei kyllä aivan täysin meidän sydämen. Niin suloinen ja ihana tyyppi, joka viihtyi pitkiä aikoja myös mun ja Oton sylissä. Voin kertoa, että meidän molempien vauvakuume kyllä kasvoi ainakin tuhatkertaiseksi juhannuksen aikana, kun päästiin nuuhkuttamaan vauvantuoksua ja pusuttelemaan minikokoisia varpaita.

Tehtiin yhdessä Emilian kanssa myös perinteiset kukkaseppeleet koko porukalle, myös vauva sai oman miniseppeleen. Tällä kertaa ostin seppelekukat valmiina kaupasta, niin päästiin helpommalla. En jaksanut lähteä mahan kanssa kykkimään kukkaniitylle, mutta tämä toimi ihan hyvin näinkin. Bongasin fb:stä kukkatarjouksen yhdestä tietystä K-marketista ja käytiin sieltä hakemassa vielä tuoreita kauniita pioneja hintaan 1,50€/3 kappaletta. Supermarket-kukkien kanssa (varsinkin pionien) on usein vähän arpapeliä, että miten hyvälaatuisia ovat, mutta nämä pionit aukesivat aivan mielettömän kauniiksi ja upeiksi, eikä hajukaan ollut paha, kun joissain pioneissa on vahva ominaistuoksu. Saatiin ihanat kukkaseppeleet tehtyä ja oli niin ihanaa askarrella. Vauva nukkui juuri sopivasti pitkät päikkärit sillä aikaa kun me askarreltiin.

On kyllä niin suuri onni ja siunaus, kun on ystäväperhe, jossa on paljon samanikäisiä lapsia ja joiden kanssa on muutenkin paljon yhteistä. Meillä oli niin rento juhannusviikonloppu. Lapset tulevat super hyvin toimeen keskenään ja heitä ei kyllä paljoa sisällä näkynyt, kun heillä oli niin hyvät meiningit yhdessä. Pelasivat, pomppivat, uivat, kävivät puistossa, kuvasivat oman leffan ja vaikka mitä muuta viikonlopun aikana. Siksi meillä olikin niin paljon aikaa helliä pienimmäistä, kun isommat lapset eivät ihan hirveän kiinnostuneita olleet meidän aikuisten seurasta, haha.

Kokattiin yhdessä paljon hyvää ruokaa, nautittiin upeasta säästä ja oltiin paljon ulkona. Vaikka meillä ei omaa mökkiä olekaan, niin kuitenkin täällä oman kodin pihalla pääsee ihanasti melkein mökkitunnelmiin, kun kuuntelee linnunlaulua ja pulikoi porealtaassa. Toki se perinteinen järvimaisema puuttuu, mutta kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan saada. Kyllä nuo pihapuut kelpaavat maisemaksi hyvin myös. Pelattiin koko porukalla mölkkyä meidän etupihalla, leivottiin Brita-kakkua (oli muuten mun ihan eka kerta kun leivoin sitä) ja katsottiin me leffaakin, joka tosin jäi kesken kun oltiin kaikki niin väsyneitä päivän kaikista muista aktiviteeteista.

Meillä ei ole oikein koskaan ollut muita juhannusperinteitä kuin kukkaseppeleet, mutta tämä oli nyt toinen juhannus putkeen samalla porukalla ja musta kyllä tuntuu, että tämä voisi olla se meidän juhannusperinne. Että vietettäisiin juhannusta yhdessä aina tällä porukalla, askarreltaisiin kukkaseppeleitä ja vietettäisiin kiireetöntä ja rentoa aikaa yhdessä. Kiitos rakkaat ystävät ihanasta juhannusviikonlopusta, tätä muistellaan pitkään ja tämän voimalla jaksaa taas talven pimeydessä!

Niin vaan kesä etenee hullua vauhtia ja Oton ensimmäinen kesälomaviikko ja juhannuskin on jo takana. Kesäkuun loppu häämöttää ja sitten onkin jo heinäkuu, what! Otolla on vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä, ja mä aion viettää jonkin verran yhteistä lomaa Oton kanssa myös. Tällä viikolla teen vähän enemmän töitä ja ensi viikolla pidän varmaankin muutaman lomapäivän yhtäaikaa Oton kanssa.

Ihanaa viikon jatkoa ja alkavaa heinäkuuta kaikille! 


Juhannus 2020 pähkinänkuoressa

22.06.2020

Miten mahtava juhannus meillä olikaan! Ei varmasti tarvitse enää hehkuttaa juhannussäitä enempää, ne olivat kertakaikkiaan upeat. Mutta siis sään lisäksi tämä juhannus teki muutenkin niin käsittämättömän hyvää. Kevät tuntui oikeasti välillä loputtoman pitkältä, mutta sitten yhtäkkiä olikin juhannus. Ja voi että miten olinkaan kaivannut sitä, että saa olla kavereiden kanssa rauhassa. Ettei tarvitse vaan puhua puhelimessa tai videolla, vaan että saa ihan oikeasti olla yhdessä. 

Emilia ja Topias tulivat Turusta meille lasten kanssa juhannukseksi ja me vietettiin rentoa juhannusta lasten ehdoilla. Oltiin lähinnä täällä meillä ja ulkona aamusta iltaan. No lauantaina me oltiin niinkin hurjia, että käytiin kävellen ostamassa jäätelöä kaupasta. Mutta muuten oltiin täällä aika paljon. Pelattiin korttia ja Rappakaljaa, grillattiin ja hengattiin ja kuunneltiin musiikkia ja katseltiin lasten akrobatiaesityksiä. Laulettiin porukalla lasten kanssa Let’s Singiä monta tuntia ja jammailtiin niin uusien kuin vanhojenkin hittien tahdissa.  Lapsilla oli toisessa lastenhuoneessa juuri se valtava siskonpeti, josta kuului kikattelua vielä pitkään nukkumaanmenon jälkeen molempina iltoina. 

Saunottiin myös niin pitkän kaavan mukaan, että mun silmät kuivui niin, että piti laittaa kosteuttavia silmätippoja! Siis mulle ei ole ikinä käynyt niin saunan takia! Mutta olipahan vain ihana saunoa, oli kyllä ihan kuivien silmien arvoista. Otto ja Topias saunoivat ennen meitä, joten sauna oli kuin pätsi kun sinne päästiin, että siitä se silmien kuivuus varmaan johtui. Mutta nauratti kyllä, että nyt on todellakin saunottu oikein olan takaa juhannuksen kunniaksi. 

Täytyy kyllä olla valtavan kiitollinen siitä, että blogi ja some on tuonut niin paljon ihania ihmisiä elämään. Juuri keskiviikkona lukupiirissä puhuttiin siitä, miten paljon sellaisia ystäviä ja läheisiä somen kautta on tullut elämään, joita ei olisi muuten ikinä tavannut. Täysin eri puolilta Suomeakin on löytänyt ihmisiä, joista onkin tullut läheisiä ystäviä. Ja lukupiiriinkään en välttämättä olisi ikinä löytänyt tietäni ilman somea. Olen sitä mieltä, että ystäviä ja rakkaita ihmisiä ei koskaan voi olla liikaa ja olen kyllä niin onnellinen siitä, miten paljon mahtavia tyyppejä mun ympärille on löytynyt.

Oli ihanaa seurata miten lapset nauttivat toistensa seurasta. Hekin ovat tunteneet toisensa yhtä monta vuotta kuin me aikuiset, pikkutaaperosta asti. Ja pitävät yhteyttä säännöllisesti silloinkin kun ei nähdä. Leikit jatkuvat aina siitä mihin ovat edellisellä kerralla jääneet. Miten arvokkaita ovat sellaiset ystävät, jotka saa tuntea ihan pienestä asti. Ja välimatkan takia se on aina spesiaalia, kun saa viettää rauhassa aikaa yhdessä. Ihana nähdä, että lapsetkin arvostavat sitä yhteistä aikaa ja ottavat siitä kaiken ilon irti.

Erityisen hyvää tämä rento juhannusviikonloppu teki siksi, että tällä viikolla meillä alkaa koko kevään odotettu keittiöremppa! Sain aamulla viestin, että kodinkonetoimitus onkin jo huomenna ja huomenna myös puretaan vanha keittiö pois, jotta torstaina päästään tekemään lattia, ennen kuin kiintokalusteet asennetaan. Niin jännittävää! Onneksi on luvattu hyviä säitä, niin ei tosiaan haittaa ulkoilla ja olla pois remppatyyppien tieltä. Tulen päivittämään remonttikuulumisia tämän ja ensi viikon aikana ja otan runsaasti kuvia ja varmasti myös videoita siitä, miten kaikki edistyy. Suoraan sanottuna jännittää tosi paljon, kun tämä on isoin remppa mitä mun kotiin on koskaan tehty. Mutta onneksi on hyvät ammattilaiset tekemässä!

 

Ja onneksi meillä on kodinhoitohuoneessa vesipiste ja paljon työtilaa ja laitetaan sinne myös jääkaappi, niin se saa toimia väliaikaisena keittiönä ja tiskauspaikkana seuraavan viikon ajan. Tyhjensin myös yhden leveän pyyhekaapin meille väliaikaiseksi astiakaapiksi suoraan vesipisteen yläpuolelle. 

Ihanaa uutta viikkoa kaikille ja toivottavasti teilläkin oli ihana juhannus <3


Meidän juhannus 2019

24.06.2019

Juhannus on ohi ja tänään me ollaan käyty jo Haaparannalla. Juhannusta vietettiin ensin perjantaina Oton serkun luona täällä Oulussa ja muuten sitten täällä mun tädillä. Se on kyllä ihan mahtava juttu, että Otollakin on sukua täällä Oulussa ja Oulun lähellä, niin pystytään aina tapaamaan molempien sukulaisia samalla reissulla. En olisi kyllä heti arvannut kun Ottoon tutustuin 8,5 vuotta sitten, että tämä(kin) asia on meillä yhteistä. Toki Otolla on paljon mua enemmän sukua myös pk-seudulla, mutta kuitenkin.

Mä tein meille kukkaseppeleet juhannukseksi itse ja tytöt pitivätkin niitä innoissaan päässä taaperoa lukuunottamatta. Hänkin innostui siitä hetkeksi, kunnes sitten viskasi sen nurkkaan jossain vaiheessa. Mutta se oli enemmän kuin ok. Ihanaa. että siitä riitti iloa hänellekin.

Meidän juhannusaatto sujui hyvän seuran, loistavan ruuan ja kauniin auringonpaisteen merkeissä. Ouluun oli luvattu pelkkää vesisadetta koko perjantaiksi, mutta koko päivän paistoikin kaunis aurinko ja oli lämmintä. Nautittiin siitä täysin rinnoin olemalla ulkona ja käymällä jopa uimassa vielä illan päätteeksi läheisessä järvessä. Mä en uskaltautunut uimaan kun tuuli oli aika kova ja olin jäässä jo matkalla, mutta muut uivat niin rohkeasti. Illalla lapset nukahtivat sekunneissa toiminnantäyteisen päivän jälkeen.

Lauantaina me lähdettiin aamulla mun tädin kanssa kunnon 6km lenkille ja meillä olikin loistava ajoitus, sillä viimeisten parin sadan metrin aikana alkoi satamaan pieniä pisaroita ja sitten satoikin lähes koko loppupäivän. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä täällä oli ihan hillitön myrsky, jota mä en edes huomannut ollenkaan kun nukuin vaan tyytyväisenä. Eilen aamulla kun herättiin ja lähdettiin käymään mun äidillä niin huomattiin, että joka puolella on kaatuneita puita (!!!) ja oksia ja lehtiroskaa on kaikki tiet täynnä. Ihan hassua, miten mä missasin koko myrskyn aivan täysin.

Sadepäivä-lauantaita me vietettiin lasten kanssa Go! Vive a tu manera -maratonin parissa, kun uudet 2. kauden jaksot ilmestyivät juuri sopivasti perjantaina. Mä olin todella odottanut niitä, sillä tytöt on koko kevään katsoneet niitä 1. kauden jaksoja uudelleen ja uudelleen ja osasin kaikki laulut jo ulkoa vaikka unissaankin.

Juhannussunnuntai kului kyläluutaillessa, kun käytiin ensin mun äidin luona pari tuntia ja illemmalla kävin vielä mun papalla. Lapset pomppivat trampalla puolet päivästä ja katsottiin me vähän Go!-sarjaakin. Illalla mun täti kertoi saaneensa vanhan kasibittisen Nintendo-pelikonsolinsa toimimaan vielä ja me otettiinkin sitten Tetris- ja Super Mario -matsit Oton ja lasten kanssa. Tuo ikivanha Nintendo on ainoa pelikonsoli, joka mulla on koskaan ollut (lainassa tädiltä) ja nuo kaksi ainoat konsolipelit, joita mä olen koskaan jaksanut pelata pidempään kuin viisi minuuttia. No okei, Singstarin lisäksi. Vitsi mikä nostalgiaryöppy kun sai sen vanhan kulmikkaan ohjaimen käteen. Tetriskin alkoi heti luonnistumaan ja muistin vieläkin mistä löytyy kukat, sienet ja kolikot Super Mariossa.

Teki ihan super hyvää pitää pieni tauko ja olla avaamatta tietokonetta kolmeen päivään. Sai rentouduttua täysillä ja nautittua vaan täällä olosta. Ihan parasta. Nyt jaksaa hyvin taas uudella innolla. Akkujen lataaaminen on tosi tärkeää aina välillä, mutta sen vaan aina ehtii unohtaa miten suuri vaikutus sillä levolla on, kun vaan porskuttaa eteenpäin.

Nyt on levätty ja nyt on hyvä fiilis. Meillä jatkuu Oulumeiningit vielä tämän viikon, ihanaa olla täällä yhdessä rakkaiden kanssa kaikessa rauhassa. Olen niin kiitollinen meidän ihanan rakkaudentäyteisestä juhannuksesta ja kaikista ihmisistä täällä.

Tänään oltiin tosiaan siellä Haaparannalla ja tällä viikolla meillä on luvassa paljon kavereiden ja sukulaisten näkemistä, treffit Oton kanssa kun lapset menevät mummolaan yökylään, sekä mun serkun rippijuhlat viikonloppuna.

Blogi päivittyy ihan tavallisesti taas nyt tauon jälkeen. Huomenna on luvassa ainakin toivottuja arkiruokajuttuja!

Ihanaa viikkoa kaikille <3