Paras tuotesarja herkälle iholle (ja herkälle nenälle) – CeraVe

16.10.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä CeraVen kanssa.

Mä melkein itkin onnesta, kun muutama viikko sitten sain pahvilaatikollisen Suomessa syyskuussa lanseerattuja CeraVe-tuotteita testattavaksi. Olen kirjoittanut täällä ennenkin tuoksuherkästä nenästäni, ja siitä, kuinka monet tuoksut aiheuttavat mulla migreeniä. Viimeisen parin vuoden aikana olen jättänyt varmaan n. 90% ennen käyttämistäni tuoksuvista tuotteista pois, koska niissä on se riski, että saan migreenin. Siksi olin niin älyttömän iloinen näistä CeraVen tuotteista, koska ne ovat kaikki hajusteettomia, ja niitä on paljon erilaisia tuotteita, erilaisille ihotyypeille. Nyt luvassa siis mun kokemuksia CeraVen tuotteista.

Tiedättekö, kun usein hajusteettomia tuotteita kyllä löytyy, mutta ne ovat luokkaa ”hajusteeton puhdistusaine”, ”hajusteeton kosteusvoide” ja ”hajusteeton saippua”. Siinä missä tuoksullisia tuotteita on erilaisia kaikille mahdollisille ihotyypeille, tarpeille ja erilaisilla koostumuksilla, hajusteettomien tuotteiden pitäisi yleensä vaan sopia ihan kaikille. Ja näin ei tietenkään ole. Eihän voida olettaa, että kaikilla hajusteita välttelevillä on samanlainen iho ja samanlaiset tarpeet. Silti se todellisuus, varsinkin helposti saatavilla olevissa tuotteissa on sitä, että on se yksi hajusteeton vaihtoehto per tuoteryhmä.

CeraVen tuotesarjassa on 10 eri tuotetta päivittäiseen, kokonaisvaltaiseen ihonhoitoon. CeraVe on ensimmäinen ihonhoitosarja, joka sisältää kolmen iholle tärkeän keramidin yhdistelmän, joka korjaa ja vahvistaa ihon suojakerrointa. Keramidit jättävät ihon kosteutetuksi, ja parasta CeraVen tuotteissa on tuoksuttomuuden lisäksi se, että ne eivät koskaan jätä ihoa tahmaisen tuntuiseksi tai rasvaiseksi, vaan pehmeäksi ja raikkaaksi. Lisäksi CeraVen tuotteet sisältävät mm. hyaluronihappoa.

Kävin CeraVen järjestämässä tilaisuudessa ihotautilääkärin konsultaatiossa, jossa valittiin juuri mun omalle iholle sopivimmat tuotteet. Mun iho ”räjähtelee” jonkin verran edelleen, koska lopetin vasta pari kuukautta sitten imetyksen. Tämä on tuttu juttu mulle, sillä olen kokenut tämän saman joka kerta lopetettuani imetyksen. Siksi valittiin mulle normaalille ja rasvoittuvalle – sekä mun kaltaiselle sekaihollekin – sopiva putsari, joka on mun ihon tämänhetkiselle kunnolle aivan loistava. Mulla on kuitenkin nimenomaan sekaiho (eikä rasvainen iho), joka kuivuu reilusti otsalta, nenänpielistä ja leuasta, ja siksi on tärkeää myös kosteuttaa sitä tehokkaasti.

CeraVella on kaksivaiheinen ihonhoitofilosofia: ensin puhdistetaan ja sitten hoidetaan. Mä puhdistan kasvot siis aamuisin CeraVen normaalin ja rasvoittuvan ihon vaahtoavalla puhdistusgeelillä, ja sitten hoidan normaalin ja kuivan ihon SK25 kosteusvoiteella, sekä CeraVe Eye Repair Cream -silmänympärysvoiteella. Iltaisin puhdistan meikit kasvoilta CeraVen Hydrating Micellar Cleansing Water -misellivedellä, ja pesen sen jälkeen vielä samalla vaahtoavalla puhdistusgeelillä. Myös kosteutus tapahtuu samoilla tuotteilla, kuin aamuisin.

Ihanien kasvotuotteiden lisäksi CeraVelta löytyy myös koko kropan puhdistusemulsio, erittäin kosteuttavat jalka- ja käsivoiteet, sekä kosteusvoide ja kosteusemulsio erittäin kuivalle vartalon iholle. Kaikki tuotteet sopivat hyvin myös lapsille, ja meillä onkin tuo puhdistusemulsio suihkussa koko perheen käytössä. Lapset tykkäävät leikkiä kasvomaaleilla välillä, ja CeraVen hajusteettomalla misellivedellä uskalsi hyvin putsata myös lapsilta hienot maskit pois, kun se sopii nimenomaam herkälle iholle eikä sisällä mitään turhaa.

CeraVen ihonhoitotuotteet on saatavilla apteekeissa (esim. Yliopiston Apteekki), ja niissä on loistava hinta-laatusuhde, sillä tuotteiden hinnat vaihtelevat 6,90-15,90 välillä. Edullinen voi olla myös laadukasta, ja näin ainakin mun kokemuksen mukaan todellakin on näissä CeraVen tuotteissa. Nämä ovat tulleet nyt syyskuussa myyntiin, eli ei ole kovin pitkään vielä olleet markkinoilla Suomessa, vaikka CeraVe on perustettu jo vuonna 2006. Mahtavaa, että mekin saatiin tämä kulttibrändi vihdoin Suomeen, mun nenä ja iho ainakin kiittää!


Moi, mulla on migreeni

12.09.2018

Moi, mä oon Iina ja mulla on migreeni. Sain ensimmäiset migreenikohtaukset kuulemma jo pienenä lapsena, mutta en muista niitä itse. Ensimmäinen migreeni jonka muistan iski mulle Linnanmäellä sinä kesänä kun olin menossa yläkouluun. Yhtäkkiä tuli jäätävä päänsärky, ja puolet mun makkaraperunoista vaan hävisi, kun en nähnyt kunnolla. Se oli tietysti pelottavaa.

Vuosien saatossa siihen on tottunut, että migreeniin liittyy kaikenlaisia kummallisia oireita, jotka yksinään voisivat tuntua aika pelottavilta ja hurjilta. Mä olen siitä onnekas, että ne kaikkein hurjimmat oireet eivät ainakaan toistaiseksi kuulu mun migreenikohtauksiin. Mutta on niissä näköhäiriöissä ja kovassa päänsäryssäkin joskus tekemistä.

Mulla on kolme erilaista migreeniä. Yksi on sellainen, että edellisenä päivänä aivastelen ihan jatkuvasti. Aivastelu on yksi migreenin mahdollisista esioireista. Aivastelen ihan jatkuvasti, eikä siihen auta mitkään nuha- tai allergialääkkeet, koska se johtuu migreenistä. Seuraavana päivänä mulla on todella valonarat silmät ja jäytävä päänsärky. Kuljen silloin aurinkolasit silmillä, vaikka olisin sisällä tai vaikka sataisi vettä. Se ei liity mitenkään siihen, että luulisin olevani jotenkin cool. En vaan pysty pitämään silmiä auki ilman laseja. Tämä migreeni voi kestää kokonaisuudessaan neljäkin päivää. Ensimmäinen päivä menee aivastellessa, ja seuraavat kolme päivää päänsäryssä ja aurinkolaseissa.

Toinen migreeni on sellainen, että mun toista silmää särkee, ja siitä valuu vettä. Siitä voi valua vettä vaikka koko päivän tai kaksi päivää. Tämä on mun lempparimigreeni, sillä se on vähiten kivulias. Joskus kuitenkin se silmästä veden valuminenkin on hankalaa, kuten eräissä kuvauksissa kerran, jossa mun kuvausmeikki olisi mennyt ihan pilalle ilman meikkaajan loistavaa huulirasvakikkaa. Hän siis laittoi MACin hajusteetonta huulirasvaa mun alaluomelle pumpulipuikolla, ja silmä lakkasi valumasta. Se oli ihan kuin taikaa.

Kolmas migreeni on sitten tämä, joka mulle eilen illallakin iski. Vasemmassa silmässä alkaa näkyä kuunsirpin muotoinen sahalaitakuvio, joka on ensin pieni, ja sitten se kasvaa ja kasvaa ja kasvaa niin, että pian en näe silmällä yhtään mitään. Tämä migreenin auraoire, eli näköhäiriö, kestää yleensä vartista puoleen tuntia. Sitten se menee ohi, ja tilalle tulee päänsärky. Joskus päänsärky tulee ihan pienenä tai hentona, ja joskus niin kovana, että oksettaa enkä kestä mitään ääniä. Eilen illalla sateen ropinakin tuntui niin pahalta, että teki mieli kuiskata sateelle, että lopeta. Kuiskata siksi, että oma puheenikin kuulosti liian kovalta.

Sulkeuduin yläkertaan meidän makuuhuoneeseen, ovi kiinni ja pimennysverhot ikkunoilla. Silti kuulin kun duplopalikat kolisivat alhaalla toisiaan vasten Oton ja lasten leikeiss’, ja se kuulosti ihan hirveältä. Kuulin kun kuopus sanoi alhaalla ”äiti tulee. Äitiiiii, äiti tuleee!”. Ja oli ihan pakko ottaa hänet sinne halimaan ennen nukkumaanmenoa, vaikka hänen ihanan heleä äänensä aiheutti viiltävää kipua mun päässä.

Yleensä mulla on onneksi migreenejä tosi harvoin, nytkin oli ollut viimeksi varmaan joskus kesäkuussa, melkein kolme kuukautta sitten. Mutta raskausaikoina, sekä muiden hormonaalisten muutosten aikaan (kuten imetyksen aloitus tai lopetus) niitä tulee helpommin ja useammin. Jokaisessa alkuraskaudessa mulla on ollut parin kuukauden jakso, jolloin migreenipäiviä on ollut enemmän tai yhtä monta, kuin migreenittömiä päiviä. Hormonien lisäksi migreenejä aiheuttavat mulle hajut, äänet ja kirkkaat tai vilkkuvat valot. Arvatenkin mua siis jännittää testata kaikkia uusia tuotteita, enkä mene Lintsillä tai missään muuallakaan mihinkään, missä on kirkkaita vilkkuvia valoja.

Mä en voi kuunnella musiikkia nappikuulokkeilla, koska saan siitä migreenin. Mä en voi käyttää hajuvettä, koska saan siitä migreenin. En voi käyttää eteerisiä öljyjä tai vauvan talkkia kuivashampoon tilalta, ja mun pitää kävellä tosi nopeasti rautatieaseman Lushin ohi. Koska saan niistä kaikista migreenin. Inhoan salamalla otettuja kuvia, koska joskus olen saanut niistäkin migreenin. Jos jossain on palamassa loisteputkilamppu ja se vilkkuu, on päästävä äkkiä pois.  Rakastan lämmintä ja kuumaa kesäaurinkoa, mutta aina alkukesästä saan siitäkin migreenin, ennen kuin silmät tottuvat.

Mä en lähde koskaan minnekään ilman vesipulloa, migreenilääkettä ja aurinkolaseja. En lenkille, en lähikauppaan enkä mihinkään. Jos aion edes yrittää selvitä migreenistä mahdollisimman vähällä, on lääke pystyttävä ottamaan ensimmäisen viiden tai kymmenen minuutin aikana siitä, kun oireet alkavat. Ja pitää päästä pimeään, silmät kiinni. Vaikka nytkin mun edellisen ja tuoreimman migreenin välissä oli kolme kuukautta, ei voi tietää koskaan milloin se iskee. Vaikka parhaani mukaan yritän välttää kaikkea mahdollista mistä voisin sen saada, se pääsee joskus yllättämään, kuten eilen.

Miksi mä kerron tästä? En tiedä, ehkä siksi, että haluan vaan kertoa, millainen asia joskus vaikuttaa esimerkiksi mun arkeen ja miksi mä joskus olen sisällä plehat päässä. Migreeni ei ole mikään maailman vakavin sairaus onneksi, ja se on tosi yleinenkin. Välillä se osaa kuitenkin olla tosi ikävä. Mulle tuli nyt mieleen, että olisi tosi mielenkiintoista kuulla muiden migreenistä kärsivien kokemuksia. Joten:

Onko sinulla migreeniä? Miten se vaikuttaa sun elämään? Millaisia oireita saat ja kuinka usein?