Vauvan kanssa veneilemässä ensimmäistä kertaa

20.07.2017

Otsikko on oikeastaan hieman vähättelevä: koko meidän perheen naisväki veneili tällä viikolla ihka ensimmäistä kertaa. Kokemus oli mahtava, ja jäi tosi positiiviset fiilikset tästä ekasta kerrasta. Onneksi meillä on mahdollisuus veneillä myös tulevaisuudessa, sillä se oli ihan huippuhauskaa ja tykättiin kaikki. Uskon että kokemus oli positiivinen koska ei jännitetty turhaan. Juteltiin tyttöjenkin kanssa tarkasti etukäteen mitä veneily pitää sisällään, miten veneessä saa liikkua ja esim. että veneessä voi kuulua koviakin ääniä, se saattaa aavistuksen pomppia, ja vähän voi roiskua vettä.

Minä ja tytöt puettiin eka kertaa elämässämme pelastusliivit päälle, ja suunnattiin moottoriveneellä Oton ja Oton perheen kanssa n. 40min venematkan päähän Mathildedaliin viettämään iltapäivää. Mathildedalista tulossa vielä ihan oma postauksensa, se oli todella uskomattoman ihana paikka. Mutta joo, siis tämä itse veneily: vauvan kanssa se toimi samalla tavalla kuin autolla ajaminen, eli Nova nukahti heti kun moottori käynnistyi. Hän nukkui kummatkin matkat ihan täysillä, hurina oli kova ja vene keinui sopivan unettavasti. Novalla oli omat söpöt pelastusliivit joissa hän viihtyi vallan mainiosti pienet arskat ja pipo päässään.

Me istuttiin Novan kanssa tuulilasin taakse nojatuoliin, missä ei tuullut yhtään ja roiskui kaikkein vähiten vettä. Paluumatkalla Otto istui samalla paikalla Novan kanssa, ja mä pääsin testaamaan takapenkkiä Zeldan kanssa. Esikoinen istui molemmat matkat veneen keulassa tätinsä kanssa, ja hurjapäänä oli aivan fiiliksissä vaikka välillä venettä pomputti ja vettä roiskui. Siellä hän kikatteli ja matkusti kuin vanha tekijä. Ei kuulemma yhtään pelottanut mutta oli sopivasti jännää. Myöskään nelivuotiasta ei kuulemma pelottanut yhtään, hänkin oli innoissaan siellä takapenkillä, ja heti kun palattiin venereissulta, hän kysyi koska mennään uudestaan.

Ilma oli sopivan lämmin eikä tuulta ollut liikaa, joten aika tasaista kyytiä me saatiin onneksi mennä. Oli niin kivaa tuntea se vauhti ja nähdä Suomea ihan eri perspektiivistä kuin yleensä. Saaristomeri on todella kaunis, ja meren rannoilla oli mitä kauniimpia maisemia.

Mä oon vieläkin ihan fiiliksissä venereissusta, ja toivon että päästään pian uudestaan! Onhan siinä ihan eri fiilis matkustaa moottoriveneellä kuin autolla, tai pyörällä. Ja jotenkin niin siistiä päästä kokemaan tällaisia isoja ekoja kertoja vielä tällä iällä. Mua ei ollenkaan haittaa että en ollut ennen veneillyt, enkä koe jääneeni mistään paitsi. Vaan enemmänkin musta on ihan megasiistiä että sain kokea jotain ihan uutta juuri nyt. Se on aina virkistävää ja avaa ihan uusia maailmoja, kun kokeilee jotain mitä ei ennen ole tehnyt.

Ehkä vielä joku kerta mä opettelen itse ajamaan venettä, jos oikein hurjaksi ryhdyn, niin kivaa se nimittäin oli.

Tykkäättekö te veneillä? Oletteko olleet vauvan kanssa veneilemässä?


Mökkielämää meren rannalla

19.07.2017

Tultiin sunnuntaina tänne Oton perheen mökille Raaseporiin, ja ollaan nautittu mökkielämästä täysin rinnoin. Täällä sielu lepää ja on ihanan hiljaista ja rauhallista, ellei tietty lasten elämöintiä lasketa. Ja sitähän ei lasketa kun se todellakin kuuluu asiaan. Sunnuntaina oli mielettömän upea auringonpaiste ja oikea kunnon kesäpäivä. Päiväksi pystytettiin tytöille uima-allas tähän yläpihalle mökin eteen ja he polskivat siinä ja me muut otettiin aurinkoa ja herkuteltiin muurikalla paistetulla pyttipannulla. Tytöt pelasivat myös mölkkyä ja krokettia hienosti, ja hakivat metsästä tuoreita mustikoita heinänkorteen.

Nova nukkui päiväunet rattaissa terassilla, ja ihmetteli peiton päällä nurmikolla maailman menoa. Täällä on paljon sylejä joista tutkia mitä tapahtuu, ja ollaanpa me tarjottu neidille ensimmäisiä sormiruokamaistiaisiakin. Kiinteiden aloituksesta tulee ihan oma postauksensa, mutta voin kertoa että hienosti sujuu jo!

Illalla saunottiin ja uitiin meressä, mäkin uskalsin pienen jänistelyn jälkeen pulahtaa mereen. Ei se ihan yhtä lämmintä ollut kuin viikontakainen järvivesi, mutta ei kyllä mitenkään ihan hirveän kylmääkään. Kyllä siellä tarkeni muutaman vedon ottaa ihan helposti. Tytöt pukivat uudet omat pelastusliivit päälle ja pulahtivat myös. Oli ihanaa ottaa oikein kunnon löylyt puusaunassa ja katsella mieletöntä merimaisemaa.

Saunomisen jälkeen herkuteltiin vielä muurikalla tehdyllä paellalla jossa oli kaikkea ihan mielettömän hyvää. Lapsetkin tykkäsivät kovasti värikkäästä ja herkullisesta ruuasta. Tuollainen muurikka on kyllä kätevä, melkein voisi kotiinkin hommata kun siinä saa tehtyä niin monenlaista eri ruokaa ja isoja satseja kerralla.

Nyt tätä kirjoittaessani on aamupäivä, ja tänään suunnitelmissa on reissu Matildedahliin veneellä. Mä en ole koskaan ollut veneilemässä ja tää taitaa mun muistaakseni olla ensimmäinen kerta kun puen edes pelastusliivejä päälle. Jännittää vähän, mutta oikeasti siistiä päästä kokemaan joku ihan uusi juttu vielä näin 25-vuotiaana. Virkistävää! Novakin sai omat pienet pelastusliivinsä ja tulee mukaan veneilemään. Saapa nähdä mitä meidän muksut tykkäävät, ainakin nyt he ovat ihan intona. Ennen venereissua he kuitenkin aikoivat lähteä vielä ongelle, katsotaan saadaanko kalaa.

Me jatketaan mökkimeininkien parissa ja ollaan täällä vielä muutama päivä. Täällä on kyllä niin ihanaa että voisi jäädä vaikka koko loppulomaksi jos ei olisi muita juttuja! Mutta onneksi tänne voi tulla uudestaankin. Ollaan kyllä niin onnekkaita että on tällainen upea paikka jossa saa lomailla ihanien ihmisten kanssa.

Ihanaa päivää kaikille <3