Tässä joulukalenteriluukussa jaan omat lemppari-joulubiisit, joita onkin kertynyt aika valtava määrä. Tein tähän neljä top5-listaa mun lempi joulubiiseistä! Mukana on lemppareita kotimaisia joulubiisejä, englanninkielisiä joulubiisejä, pikkujoulubileisiin sopivia joulubiisejä sekä oman lapsuuden ja meidän lasten lemppari joulubiisejä. Tässä siis vähän jokaiselle jotain! Olen itse joulumusiikin suurkuluttaja ja olisin voinut vaikka tehdä sadan biisin joulusoittolistan, mutta kai sitä pitää jotain jättää seuraaviinkin joulukalenterihin. Tässä siis nyt yhteensä 20 meidän perheen jouluista suosikkia!

Pitänee varmasti pitää Instagramin puolella jonkunlainen gallup, koska kiinnostaa kuulla myös teidän suosikki-joulubiisejä! Yritin valita tähän osaksi myös sellaisia ei-niin-perinteisiä lauluja, joita kaikki eivät välttämättä ole vielä kuunnelleet. Toisaalta kotimaisiin biisein otin just ne klassikot, jotka kaikki tietää, hah!

Parhaat suomalaiset joulubiisit

1.

2.

3.

4.

5.

Parhaat englanninkieliset joulubiisit

1.

2.

3.

4.

5.

Parhaat bile-joulubiisit

1.

2.

3.

4.

5.

Parhaat lasten joulubiisit

1.

2.

3.

4.

5.

 

Toivottavasti listalta löytyi jotain uuttakin kuunneltavaa teille! Mun kaikkein kaikkein suurin lemppari joulubiisi on kyllä varmaan tuo Raskasta joulua – Tulkoon joulu. Se on vaan niin koskettava ja kylmät väreet menee. Mutta rakastan kyllä silti myös amerikkalaista joulutunnelmaa biiseissä ja niitä tulee ehkä kuunneltua jopa enemmän kuin suomenkielisiä nykyään. Pitäisi oikeastaan kasata yksi sellainen täydellinen joulu-soittolista, jossa olisi sopivasti biisejä suomeksi, englanniksi ja vielä ruotsiksi, koska ruotsalaiset on myös todella vahvoilla tässä joululaulu-gamessa. Loppukevennykseksi upotan vielä yhden ruotsinkielisen suosikin teille, jotka tykkäätte kuunnella myös ruotsia!

 

* Postauksessa mainittu Suon villi laulu -kirja saatu ilmaiseksi arvostelukappaleena Wsoy:ltä. 

Tänään on heinäkuun ensimmäinen perjantai ja sen kunniaksi jaan teille muutamia tämän hetken suosikkiasioita. Näitä on kiva lukea jälkeenpäin ja muistella, että mitä sarjoja tai leffoja on tullut milloinkin katsottua ja mitä musiikkia kuunneltua. Mutta oikeasti mun suurin syy tämän postauksen tekemiselle oli leffa, joka me katsottiin tällä viikolla ja josta halusin ehdottomasti vinkata!

Paras leffa: Eurovision Song Contest: The story of Fire Saga.

Porattiin Oton kanssa molemmat loppuhuipennuksessa ja kysyttiin koko leffan ajan toisiltamme “MIKS TÄÄ ON NIIN HYVÄ?!?”. Leffa tuli Netflixiin kai viime viikolla ja katsottiin se yhtenä arki-iltana tällä viikolla. Se oli vaan tosi viihdyttävä ja oikea hyvän mielen leffa. Will Ferrell ja Rachel McAdams olivat rooleissaan huikeita ja tykkäsin myös kovasti kaikista leffan “euroviisubiiseistä”, ne olivat niin euroviisuja kun voi vaan olla. Hyvää lääkettä kun tänä vuonna euroviisut jäivät koronan takia väliin, tässä oli vähintään yhtä hyvät musat ja näyttävät esitykset. Meillä ei ollut mitään ennakko-odotuksia leffan suhteen, mutta se oli niin hauska! Leffan IMDB-arvosana on 6,6, eli mikään draaman mestariteos se ei todellakaan ole. Mutta jos haluaa nauraa ja tykkää euroviisuista, niin se on ihan täydellinen. 

Paras sarja: Tänään Netflixiin tullut The Babysitters Club!

Me odotettiin tätä esikoisen kanssa kuin kuuta nousevaa ja bingetettiin päivällä sitä jo muutama tunti. Sarjasta oli huhuja jo yli vuosi sitten, joten tätä on todella odotettu pitkään. Sarja oli juuri niin ihana kuin toivoinkin ja kirjasarjan faneille ehdoton katsottava!

Paras biisi: The Black Eyed Peas – Mamacita.

Siis kuinka siistiä, että varhaisnuoruuteni lempibändi on tehnyt paluun! Lähes kaikki (myös minä) kirjoittivat mun Krissen ystäväkirjaan vitosluokalla, että lempibändi oli The BEP ja kyllähän se nyt oli hitsin kova. Mamacitasta tulee hyvä ja tanssiva kesäfiilis. Ja parasta on se, että meidän 3v huutelee caliente milloin mihinkin asiaan. 

Paras kirja: Delia Owens: Suon villi laulu* (saatu arvostelukappaleena ilmaiseksi Wsoy:ltä). 

Meidän tämän kuun lukupiirikirja, jota on myyty maalmanlaajuisesti yli 6 miljoonaa kappaletta! Ihan huippuhyvä, vaikka ensin en meinannut millään päästä sisään. Ekat 50 sivua oli sellaista taistelua, sitten yhtäkkiä tarina vei mukanaan ja nyt olen kirjan puolivälissä ja en millään malttaisi laskea sitä käsistäni.  Kirja ilmestyy 17.8. luettavaksi.

Paras kosmetiikkatuote: La Roche Posayn 50+ aurinkosuojavoide.

Kuivuu tosi nopeasti, on hajusteeton ja suojaa ihan super hyvin! Tämä oli todella kovassa käytössä viime viikolla, kun oltiin paljon rannalla ja käytiin veneilemässä. Myynnissä apteekeissa. Myös lasten vastaava on hyvä, vaikka ei kuivukaan ihan yhtä nopsaa kuin tämä aikuisten versio. 

Paras juttu tässä viikossa: Nähtiin pitkästä aikaa rakkaita ystäviä, joita ei oltu nähty kuin viimeksi ennen meidän NYCin reissua. 

Syötiin pizzaa, lapset leikkivät, juteltiin kaikkea mahdollista, herkuteltiin mansikoilla ja kirsikoilla. Oli kyllä niin ihanaa!

Paras juttu, joka on vielä tulossa: MUN KESÄLOMA.

Loma, loma, loma. Päätin jo alkukesästä, että tänä kesänä pidän kaksi viikkoa lomaa. Ensimmäinen lomaviikko alkaa ensi viikon viikonloppuna, lauantaina 11.7. Toisen pidän vasta myöhemmin, kunhan löytyy sopiva ajankohta. Odotan lomaa ihan älyttömän paljon tämän koko intensiivisen kevään jälkeen. Se tulee tekemään niin hyvää. Loman aikana pidän blogivapaata, instaa saatan päivittää, mutta en ota siitä paineita ja teen sitä ihan omassa tahdissa, jos siltä tuntuu. Loman jälkeen jatkan taas samalla tavalla kuin ennenkin. 

Paras tekeminen lasten kanssa: Näin sadeviikolla täytyy sanoa, että pelikorteilla pelaaminen.

Siis meidän lapset on kehittyneet niin hyviksi kortin pelaajiksi, että kaksi vanhinta voittaa meidät vanhemmat ihan yhtä usein kun me heidät! Ihan huippua, kun he tarjoavat oikeasti haastetta. Kortin pelaaminen on ihanan helppoa ja viihdyttävää ja täydellistä sadepäivän puuhaa. Tänään tosin oli niin upea sää, että ei paljoa korttia pelattu vaan oltiin ulkona koko päivä ja pompittiin trampalla. 

Paras arkiruoka: Kaikki uuniruuat, koska meillä on viimein toimiva uuni!

Mutta erityisesti tänään ruuaksi nautittu tortelliinivuoka uunissa, johon sain reseptin ihanalta Kokit & Potit -Hannelelta! Ruoka valmistui tosi nopeasti ja oli ihana syödä pastaa parin viikon tauon jälkeen. Pasta on mun ikilemppari ja ihanaa kun sitäkin voi valmistaa uunissa. Tämä resepti valmistui 20 minuutissa ja oli tosi helppo, onnistuisi varmasti meidän lapsiltakin esim. valmistaa itsekseen. 

Paras juoma: Hiilihapotettu lähdevesi.

Ikisuosikki, jota etenkin näin kesällä kuluu paljon. Onko teillä muuten jotain hiilihapotuslaitetta kotona käytössä? Suositteletteok jotain, tai onko joku tietty, jota ette suosittele missään nimessä? Me ollaan pitkään mietitty, että olisiko sellainen kätevä, kun kuitenkin juodaan paljon juuri hiilihapotettua vettä.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Perjantain kunniaksi mä jaan tämän hetken parhaita juttuja, jotka ovat viime aikoina ilahduttaneet. 

Paras herkku:

Fetadippi & paistettu leipä. Kuulostaa niin yksinkertaiselta ja sitä se onkin! Mut hitsi tää on kyllä tän hetken lempiherkku. Aivan syntisen hyvää. Ohje tulossa blogiin ensi viikolla, kun teen tämän hetken nopeista ruokasuosikeista taas koosteen. 

Paras arkiruoka:

Uudet perunat & silli! Aivan älyttömän helppoa ja nopeaa ja herkkua. Olin niin fiiliksissä kun huomasin, että meidän lähikaupasta sai jo uutta perunaa. Kotimaisessa varhaisperunassa kilohinnat on vielä vähän korkeat, mutta sieltä ne tulee taas reippaasti alaspäin kun kesä etenee. 

Paras juoma:

Kofeiiniton kahvi! Siis ostettiin ihan kokeilumielessä uutta (olikohan Kulta Katriinan?) kofeiinitonta kahvia, se oli joku relax-niminen. Siinä ei ole yhtään kofeiinia ja me ollaan Oton kanssa ihan mindblown. Mähän en siis ole vuosiin juonut enempää kuin yhden kupin päivässä kahvia, koska liian kofeiinin vuoksi mulla saattaa tulla migreeni (tai on tullutkin muutman kerran). Olen kuitenkin aikamoinen kahvikissa ja kahvi maistuisi vaikka kolme kertaa päivässä.

Kahvikupillinen on myös helppo tapa välttää muuta ylimääräistä turhaa herkuttelua, sillä ainakin itselläni kupillinen kahvia vie spontaanin suklaanhimon aika tehokkaasti. Me ollaan tällä viikolla juotu päiväkahveja ja se on ollut niiiiiin ihanaa. Yhtenä iltana keitettiin myös kahvit kello 22.00 kun haluttiin kokeilla, että onko tämä muka oikeasti totta, että se ei piristä. Ja oli se, klo 00.30 nukuin tuhisten onnellisena sängyssä. Yleensä mulla on mennyt yöunet ihan höpöksi jos olen juonut klo 18 jälkeen vielä kahvia. 

Paras sarja:

Dynasty! Siis ai että. Maailman älyttömin sarja heti Kauniiden ja rohkeiden jälkeen ja siksi niin hyvä. Aivan täydellistä aivotonta höpöhöpöä, joka aina koukuttaa ja juonenkäänteet menee aina just niin, että joko yllättyy aivan täysin, tai sitten toteutuu juuri se, mitä toivoikin. Ihan paras sarja juuri tähän hetkeen. Muita viime aikojen suosikkeja on ainakin ruotsalainen Kalifat, joka oli aivan todella mielenkiintoinen. Meillä on tänään Dynastyn viimeiset kaksi jaksoa edessä ja niiden jälkeen ajateltiin aloittaa HBO:n Breeders. 

Paras kosmetiikkatuote:

Ivy Aian itseruskettavat tipat. Mun seuraaja suositteli näitä mulle Instagramissa keväällä, kun kyselin hajusteettoman itseruskettavan perään. Näitä tippoja siis laitetaan oman kosteusvoiteen sekaan ja niitä voi käyttää niin kasvoille kuin vartalollekin. Tosi riittoisaa, tosi kaunis sävy eikä haise miltään (paitsi toki se perus IR-tuoksu tulee kun rusketus alkaa kehittyä). Mutta siis varsinaisia hajusteita ei ole. Hintakin oli varsin edullinen (muistaakseni n. 10-12€/plo) siihen nähden, että yksi pullo kestää mulla 5-6 viikkoa. 

Paras biisi:

Laleh – Det kommer bli bra. Niin ihana tanssittava ja hymyilyttävä fiilisbiisi. Me aina laitetaan tämä soimaan ja mennään trampoliinille pomppimaan. Ihan parasta. Siinä on ihanan kannustava sanoma. 

Paras tekeminen lasten kanssa:

Pyörälenkit. Ollaan ihan fiiliksissä kun nyt 3/3 osaa pyöräillä ihan itse. Kuopuskin pyöräilee jo niin kovaa, että saa oikeasti juosta perässä. Ollaan käyty viime aikoina joka ikinen päivä pyörälenkillä, kun se on niin kivaa ja kaikki tykätään.  

Paras kirja:

Sophie Kinsella Sitä saa mitä antaa. Luen sitä BookBeatista e-kirjana ja se on just sellainen ihanan kevyt kirja lueskeltavaksi iltaisin sängyssä. Aamuisin mä olen nyt lukenut Frida Ramstedtin Tyylikäs koti -kirjaa samalla kun olen syönyt aamupalaa. 

Paras juttu tässä viikossa:

Se, että lapsilla on kesäloma! Ollaan palattu takaisin meidän ihanan rentoon ja lupsakkaan rytmiin, joka on meille se kaikkein ominaisin. Lapset menevät iltaisin sänkyyn 21.30 ja isot saavat lukea kymmeneen. Aamuisin kaikki kolme heräävät siinä klo 9-10 välissä, eli nautitaan aamuisin pitkään nukkumisesta. Voi kun tätä rytmiä voisi ylläpitää aina. Tuntuu aina, että päivissä ja illoissa on paljon enemmän aikaa, kun ei ole niin kiire laittaa lapsia nukkumaan. 

Paras juttu, joka on vielä edessä:

Tämän viikon jälkeen me luovutetaan vanhan kodin avaimet ja sitten sulkeutuu lopullisesti yksi ovi takana. Ihanaa, kun ei tarvitse enää huolehtia siitä. Haikeaa jossain määrin, loimme siellä paljon ihania ja tärkeitä muistoja. Mutta myös niin ihanaa ja helpottavaa, kun kaikki siellä on viimein valmista ja siistiä ja voidaan keskittyä 100% vain tähän uuteen kotiin. 

Sellaisia parhaita juttuja tähän päivään! Kerro säkin sun parhaita tällä hetkellä, olisi ihanaa lukea esim. mitä te luette, kuuntelette ja katsotte juuri nyt mieluiten!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jamkidsin ja Indieplacen kanssa.

En itse ole koskaan ollut kovinkaan musikaalinen, eikä ole oikeastaan Ottokaan. Oton perhe sen sijaan on tosi musikaalinen ja mä luulen, että sieltä puolelta meidän lapsille on periytynyt valtava kiinnostus soittamista ja laulamista kohtaan. Kävin esikoisen kanssa vauvamuskarissa silloin vauvavuonna, mutta muutoin musiikki harrastuksena on kuitenkin ollut meidän lapsille melko satunnaista, kiinnostuksesta huolimatta. Pianolla soittelua isovanhemman luona, kerhoa koulun jälkeen tai lauleskelua kotona (jatkuvasti). Meillä on kotona muovinen leikkipiano, jolla esikoinen on opetellut soittamaan kymmeniä eri lauluja korvakuulolta.

Tähän asti me ollaan priorisoitu liikuntaharrastuksia ja ajateltu, että taideharrastukset voi lisätä siihen päälle vähän isompana sitten lapsen oman kiinnostuksen mukaan. Ei olla haluttu ahnehtia liikaa harrastuksia liian lapsille liian pienenä. Ollaan haluttu luoda kestävä pohja liikunnalliselle elämäntavalle tekemällä liikunnasta säännöllinen osa elämää jo pienestä asti. Musiikkiharrastukset ovat kuitenkin käyneet mielessä toistuvasti, koska se on käynyt meille ilmi, että meidän lapset nauttivat niin kovasti sekä musiikin tuottamisesta että kuuntelusta.

Tämä Jamkidsin kampanja oli mulle loistava herätys musiikin pariin. Me päästiin ilmaiselle tutustumistunnille testaamaan Jamkidsin taaperomuskaria kuopuksen kanssa, bändimuskaria eskarilaisen kanssa ja Demon poplaulua esikoisen kanssa. Jamkids ja Demo ovat sisarkouluja, jotka järjestävät muskareita ja musiikin opetusta ympäri pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. Toimipisteitä on ympäri Helsinkiä, Vantaata, Espoota, Kirkkonummea ja Lohjaa, koko listan näkee Jamkidsin sivuilta.

Taaperomuskarissa oli vauhdikas meininki ja lapset pääsivät laulamaan, soittamaan, liikkumaan, rytmittelemään, loruttelemaan, leikkimään ja kuuntelemaan. Taaperomuskareihin osallistutaan yhdessä vanhemman kanssa, eikä laulu- tai soittotaitoa tarvita. Tunneilla soitetaan esimerkiksi kanteleita, rumpuja ja rytmisoittimia. Taaperomuskareita järjestetään Jamkidsillä sekä 1-vuotiaille että 2-3-vuotiaille (tsekkaa myös vauvamuskarit ja sisarusmuskarit). Meidän taaperoa hieman jännitti kokeilutunnilla, mutta lopputunnista hän intoutui mukaan jammailemaan. Saatiin kokeilla mm. marakasseja, leikkiä ihanalla laskuvarjokankaalla, taputella ja kutitella. Oli tosi hauskaa yhteistä puuhaa.

Meidän eskarilainen testasi Jamkidsin bändimuskaria, joita järjestetään 4-5-vuotiaille sekä 5-6-vuotiaille. Bändimuskarissa tutustutaan bändisoittimiin vuoden aikana yksitellen, muutaman viikon jaksoissa ja muskarit kestävät 45 minuuttia.

Nämä tutustumismuskarit olivat nyt puolituntisia, mutta oikeat muskarit on tosiaan hieman pidempiä. Bändimuskareihin osallistutaan ilman vanhempia. Eskarilainen pääsi testaamaan tutustumistunnilla rumpuja, kitaraa, mikrofonia, kanteletta ja pianoa. Ehdoton suosikki oli kuulemma rummut, jotka tuntuivat olevan monen muunkin lapsen suosikki. Oli ihana katsoa miten ilolla lapset olivat muskarissa mukana. Kaikki pääsivät soittamaan kaikkia soittimia tunnin aikana ja saivat olla täysillä mukana.

Jamkids järjestää muskareita siis 0-6-vuotiaille lapsille sekä yksin että yhdessä vanhemman kanssa. Muskareissa opitaan musiikin perustaitoja koulutettujen ammattilaisten johdolla, sekä sosiaalisia taitoja kivojen harrastuskavereiden kanssa. Tunneilla tutustutaan niin uusiin lastenlauluihin ja -loruihin, kuin vanhoihin suosikkeihinkin. Mä kuulin tutustumistuntia kuunnellessani monen monta ihan uutta ja tosi kivaa lastenlaulua.

Meidän esikoinen testasi Demon poplaulu-tuntia. Ilmainen tutustumistunti oli yksityistunti, mikä oli ihan mahtava juttu. Hän siis lauloi puolen tunnin ajan yhdessä todella ammattitaitoisen laulunopettajan kanssa kahdestaan. Laulutunti oli hänelle aivan mieletön kokemus ja tunnin jälkeen hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että harrastuksiin on lisättävä vielä laulutunnit jo tälle syksylle. Mä sain tunnin lopuksi kuunnella lauluesityksen, jota he olivat harjoitelleet ja mulla nousi kyyneleet silmiin. Eniten herkisti se, kun näin, miten kovasti esikoinen nautti siitä mitä sai tehdä. Demo järjestää paljon erilaisia soitto- ja laulutunteja 7-17-vuotiaille sekä aikuisille.

Nämä testitunnit saivat meidät erittäin vakavasti harkitsemaan, löytyisikö harrastuskalenterista kuitenkin tilaa vielä säännölliselle musiikkiharrastukselle liikunnan rinnalle, ainakin isommille. Eikä eri alojen harrastuksia tule mun mielestä missään nimessä laittaa paremmuusjärjestykseen, harrastusten kuuluu olla ennen kaikkea sellaisia, jotka tuottavat harrastajalle itselleen iloa. Nämä Jamkidsin vauhdikkaat muskarit tai Demon laulu- tai soittotunnit lämmittelyineen jo käyvät muuten ihan hyvin liikuntaharrastuksestakin, jos haluaa pitäytyä lapsella vain yhdessä harrastuksessa ja toivoo sen sisältävän myös liikkumista. Oli ihan mieletöntä katsoa sitä lasten iloa, mitä musiikki tuottaa.

Nämä Jamkidsin järjestämät ilmaiset tutustumismuskarit olivat aivan loistava tapa testata uutta harrastusta ja me saatiin ainakin mahtavia kokemuksia Jamkids-muskarista ja Demon poplaulu-tunnista. Voin todella lämpimästi suositella kaikille, jotka vielä miettivät syksyksi harrastusta lapselle.

VOITA LAPSELLE JAMKIDS-MUSKARIPAIKKA LUKUVUODELLE 2019-2020!

KILPAILU: Mihin Jamkids-muskariin sinun lapsesi (tai sisarus tai kummilapsi tai lapsenlapsi) haluaisi osallistua? Osallistuneiden kesken arvotaan 1 (yksi) Jamkids-muskaripaikka lukuvuodelle 2019-2020 sekä 3 (kolme) kpl Jamkidsin omia Musiikkisirkus-levyjä (täynnä vauhdikasta ja iloista lastenmusiikkia, jota käytetään muskareissa) eli voittajia arvotaan yhteensä siis neljä. Osallistumisaikaa on 24.8. klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea tähän mielettömään arvontaan kaikille! 

HUH! Ei voi muuta sanoa. Oli niin siisti ilta eilen, että mä en ehkä kestä! Musta on vaan niin hienoa, että yksi mies kitaroineen pystyy vangitsemaan 60 000 ihmisen huomion niin täysin ja saa kaikki viihtymään parin tunnin ajan niin, että aika lentää kuin siivillä. Heittämällä mahtavin keikka, millä mä olen koskaan ollut, vaikka monia muitakin isoja nimiä olen käynyt katsomassa elämäni aikana. Eilisessä oli vaan kaikki maailmankaikkeuden palaset loksahdelleet paikoilleen: täydellinen sää ja upea auringonlasku, Zara Larsson parantui ja pääsi lämppäämään, Ed Sheeran oli mieletön ja me saatiin Oton kanssa kahdenkeskinen vapaailta. Ai että!

Se ihmismäärä vähän yllätti kyllä. Etukäteen toki ymmärsi, että 60 000 ihmistä on ihan älytön määrä, mutta vasta paikanpäällä sen tajusi oikeasti. Kaikkialle oli pitkät jonot, mutta melko jouhevasti ne jonot sitten kuitenkin etenivät, paitsi vessajonot. Aloitettiin keikka syömällä vähän pizzaa ruokakojusta. Mä tietysti pudotin marinara-kastikkeella kuorrutettua pizzajuustoa mun topille ja laukulle heti alkuun, mutta ei se mitään. Sitten suunnattiin anniskelualueelle, missä oli hieman väljempää kuin siellä koko alueen keskellä. Me saavuttiin paikalle kesken James Bayn keikan, mutta Zara Larsson ehdittiin katsella hyvin kokonaan.

Mä tykkäsin siitä, että kaikki eteni tosi jouhevasti ja ketään ei tarvinnut odotella. Joskus olen ollut myös keikoilla, missä artistia joutuu odottelemaan vaikka kuinka kauan, mutta tuolla kaikki eteni ilmoitetun aikataulun mukaisesti. Se oli tosi mukavaa. Me yritettiin ehtiä vessaan keikkojen välissä, mutta bajamajajonot ei oikeasti edenneet _yhtään_. Luovutettiin siis ja mentiin takaisin katsomaan keikkaa. Ed Sheeranin keikan puolivälissä oli kuitenkin pakko lähteä takaisin kohti bajamajoja. Silloin ei ollut jonoja, mutta ei tietty päästy enää niin eteen sen jälkeen, kuin missä oltiin oltu.

Päätettiin ihan suosiolla jättäytyä taaemmas. Takaosassa oli väljempää, siellä mahtui rauhassa tanssimaan ja fiilistelemään. Loppukeikka me vaan fiilisteltiin kahdestaan, ympärillä oli tilaa ja me tanssittiin ja laulettiin ja ah, oli vaan  niin ihanaa. Perfectin aikana kaikki oli vaan niin perfect, tuntui kuin oltaisiin oltu vaan kahdestaan siellä ja kaikki muut 58 998 ihmistä unohtuivat ihan täysin. Ed Sheeranilla on taito tehdä biisejä, jotka saa tuntemaan niinkuin hän laulaisi just sen ihmisen elämästä, joka biisiä kuuntelee. Varsinkin Perfectin sanat kolahtaa, koska me oltiin ihan lapsia Oton kanssa kun me tavattiin  ja oikeastaan kaikki maailman odotukset ja tilastot olivat meitä vastaan, mutta tässä me vaan ollaan 8,5v myöhemmin ja tiedettiin se kyllä jo alusta asti.

We are still kids but we’re so in love
Fighting against all odds
I know we’ll be alright this time
Darling, just hold my hand
Be my girl, I’ll be your man
I see my future in your eyes

Mulla on tosi onnekas olo kun sain olla eilen siellä ja kokea tämän kaiken ja vielä just Oton kanssa. Mä katsoin etukäteen, että paikalle oli menossa tyyliin 50 mun tuttua tai kaveria FB:n mukaan. Törmäsin silti paikalla vain yhteen tuttuun, siellä oli niin paljon ihmisiä, että kertakaikkiaan oli ihan mahdotonta koittaa etsiä sieltä ketään, varsinkin kun yhteydet oli ihan pois pelistä kun kaikki yrittivät käyttää puhelimia yhtäaikaa. Olisi ollut ihana nähdä kaikkia, mutta toisaalta nautin siitäkin, että saatiin olla ihan vain me kaksi. Se on meille harvinaista herkkua, että saadaan keskittyä monen tunnin ajan vain toisiimme.

Kotimatka sujui yllättävän jouhevasti ja eilen tuli kyllä melko hyvin askelia keikan ansiosta. Tänään on ollut sellainen olo, että tuli vähän käveltyä, mutta kun oli hyvin kulutetut Vansit jalassa niin ei tullut edes rakkoja tai mitään. Oli loistavaa, että paikalle sai viedä 1,5litran vesipullon per naama, niin ei tarvinnut pelätä nestehukkaakaan siinä helteessä, tai ostella ylikalliita vesipulloja paikan päältä. Paikalle ei saanut viedä järjestelmäkameroita, joten oltiin ihan puhelinkuvien ja videoiden varassa. Mutta se oli toisaalta ihanaa ja vapauttavaakin, kun ei voinut kuvata sen enempää.

Mä annan kyllä eiliselle ihan 6/5. Yksi tän vuoden parhaista illoista ehdottomasti. Kiitos Otto ja kiitos Ed Sheeran, sekä Zara Larsson täydellisestä kesäillasta, joka me saatiin kokea.

Olitko sä Ed Sheeranin keikalla toissapäivänä tai eilen? Mitkä fiilikset jäi?