Juhlittiin meidän 3-vuotiasta eilen My Little Pony -teemalla. Hän oli vielä syksyllä sitä mieltä, että pidetään jo toisen kerran putkeen Ryhmä Hau -synttärit, mutta talven aikana mieli muuttui ja teemaksi vaihtuivatkin ponit, erityisesti suosikki Rainbow Dash. Meillä lapset saavat aina päättää synttäriteeman ja yleensä he päättävät ne jo pitkälle etukäteen ja pitävät niistä kiinni. Nytkin mulla on jo tiedossa keskimmäisen huhtikuisten juhlien teema ja esikoisen syyskuun juhlien teema. Kakkua ja koristeita suunnitellaan jo kuukausia etukäteen tutkimalla Pinterestiä ja piirtämällä oma toivekakku. Isot ovat teipanneet piirtämänsä kuvat toivekakuistaan meidän ruokailutilan seinälle, että varmasti muistan millaiset he haluavat. Vaikka meidän koristeet ja teemat on nykyisin melko minimalistisia, lapsille on tärkeää saada osallistua. Heille on iso juttu saada osallistua ja suunnitella.

Jälleen kerran ostin kakun Cake O’ Clock -leipomosta Espoosta, josta ollaan tilattu kakut kaikkiin perhejuhliin jo vuoden ajan. 3v nyt ei osannut vielä hirveän tarkasti kertoa tai piirtää millaista kakkua hän toivoo, mutta selväksi tuli, että siinä piti olla sateenkaari ja Rainbow Dash. Hän oli oikein tyytyväinen saamaansa kakkuun ja sateenkaari-voikreemikuorrutus oli erittäin mieluisa. Otettiin kakku jälleen porkkanakakkupohjalla ja vaniljatuorejuustokreemi-täytteellä, koska ne on vaan best. Porkkanakakku maistuu aina kaikille, nytkin valtaosa isosta kakusta meni jo juhlissa n. 30 hengen kesken.

Meillä oli reissun ja jet lagin jälkeen juhlienjärjestelymehut vähän lopussa ja päätettiin mennä todella sieltä, missä aita on matalin. Tarjoiltiin siis upean valmiin kakun kanssa suolaisena erilaisia juustoja, hilloja, hummuksia ja tapaksia (sen kun vaan nostaa esille), siemennäkkäreitä ja -lastuja sekä keksejä. Makeita vaihtoehtoja oli hedelmä-”sateenkaari” joka oli enemmänkin hedelmäympyrä, sekä kaupan pakastealtaasta ostetut donitsit (jotka on yllättävän herkullisia) ja karkit. Maistui kaikille mainiosti. Tämä juusto-hummus-hillo-tapas-setti oli kovin suosittu, pitää ensi kerralla tehdä siis vieläkin isompi juustotarjotin. Nyt valikoitiin siihen tuhkajuustoa, St. Aguria ja brie-juustoa. Mun piti tehdä oikein hieno asetelma ja laittaa kauniisti viikunoita, viinirypäleitä, mansikoita ja oliiveja siihen, mutta aika loppui kesken ja ihan yhtä hyvältä ne maistuivat noinkin onneksi. Aina ei pysty eikä jaksa ja se on ihan ok.

Meidän 3-vuotias sai aivan ihania lahjoja  ja oli kaikista saamistaan jutuista aivan innoissaan. Pelit, muovailuvahat, leikkikeittiön varusteet, lääkärin asu ja tietty MLP-jutut olivat kaikki hittejä. Me ei olla hirveästi vielä ostettu sellaisia ”isojen” leluja hänelle, koska meillä on just ponijuttuja ja barbeja ja muita niin paljon jo isojen lasten jäljiltä. Mutta varmasti oli mukavaa saada ihan ikiomiakin poneja, hän kampasi niitä niin onnellisena illalla.

Kiitos ihan hurjasti kaikille vieraille sekä teille kaikille ihanille synttärionnitteluista! Tuntuu ihan hullulta, että juhlittiin jo kolmannenkin tyypin 3v-synttärit. Vastahan meillä oli keskimmäisen 3v-synttärit muka. Ihanaa kun juhlat on nyt juhlittu ja saadaan viettää viikko ihan normiarkea ennen ensi viikon hiihtolomaa. Meidän NYCin reissua edeltävän viikon tein töitä aivan hulluna ja viime viikolla oli itse reissu, jet lag ja juhlahommat, niin ihana saada tehdä muutama aivan tavallinen työpäivä tähän väliin. Tekee hyvää niin kalenterin kuin aivokapasiteetinkin puolesta saada hommat hoidettua.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille!

JA PS: Muistakaa kuunnella meidän uusi podijakso, jossa puhutaan asunnon löytämisen vaikeudesta. Millaista oli hakea pankeista lainaa, miksi ei löydetä unelmien kotia, mistä haaveista ollaan jo luovuttu ja mistä ei suostuta luopumaan? Mm. näihin kysymyksiin vastaukset uudessa 2. tuotantokauden ekassa jaksossa! Kuuntele jakso:

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hasbron kanssa.

Meidän tytöillä on suuri rikkaus olla toinen toistensa parhaita ystäviä. Vaikka kummallakin on omat parhaat ystävät päiväkodista ja perhetuttujen lapsista, he ovat myös keskenään erottamattomia. Pieni ikäero on varmasti osasyy siihen miksi he ovat kuin paita ja peppu, aina olleet ja toivottavasti tulevat aina olemaan. Vaikka sisarusten kesken välillä on kinastelua, niinkuin kuuluukin, he ovat myös ihan hurjan läheisiä ja ihania toisilleen. He leikkivät, katsovat elokuvia, piirtävät ja ihan vaan juttelevat yhdessä. He ovat niin läheisiä, että vaikka he saivat uudesta kodista omat huoneet, he halusivat itse muuttaa takaisin samaan huoneeseen nukkumaan ja tehdä toisesta lastenhuoneesta yhteisen leikkihuoneen.

Ystävyys on tärkeä osa elämää, joka jokaisen pitäisi päästä kokemaan. Se tunne kun tutustuu uuteen ihmiseen jonka kanssa synkkaa, se alku kun haluaa viettää toisen kanssa kokoajan aikaa, ja se kuinka ystävyys kehittyy niin läheiseksi että toiselle voi soittaa vaikka keskellä yötä. Mun omat parhaat ystävät on sellaisia, joiden kanssa juttu jatkuu aina siitä mihin se on jäänyt edellisellä kerralla, vaikka joskus ei kiireiden takia ehtisi kovin usein näkemään. Sellainen ystävyys on arvokasta, ja on tärkeää tietää että elämässä on ihmisiä joihin voi turvautua.

Mitä on ystävyys? kysyin meidän tytöiltä ja tällaiset vastaukset sain:

Tiara: ”Että rakastaa toista, leikkii yhdessä, ja auttaa toisia silloin kun ne tarvii apua.”

Zelda: ”Että rakastaa toisia ja leikkii toisten kanssa ja vielä pelaa yhdessä.”

Selkeästi molemmille on mennyt perille ystävyyden tarkoitus. Äitinä mun tehtävä on opettaa lapsille kuinka ollaan kivoja kavereita, miten kohdellaan toisia ja miten leikitään yhdessä toiset huomioon ottaen. Näitä taitoja tulee parhaiten harjoiteltua kun leikkii yhdessä lasten kanssa, ja juttelee siinä samalla. Mä tykkään hurjasti mennä mukaan lasten juttuihin, istua lattialla heidän kanssaan ja osallistua leikkiin ihan tasavertaisena leikkijänä.

Kun menee itse lasten tasolle, saa kuulla mitä heidän päässään oikeasti liikkuu ja pääsee mukaan heidän juttuihin ihan eri tavalla. Lapset osaavat hienosti leikkiä keskenäänkin eivätkä enää tässä iässä varsinaisesti ”tarvitse” aikuista olemaan leikissä läsnä jatkuvasti, mutta yritän silti osallistua leikkiin aina välillä, koska se on kivaa ja koska tiedän että lapset tykkäävät siitä. Leikin lomassa on helppoa käydä läpi myös päivän tapahtumia ja kuulumisia.

Isomman sisaruksensa vanavedessä keskimmäisemmekin on oppinut leikkimään juonellisia leikkejä jo aika pienenä. Ensimmäisiä ”isojen tyttöjen” leluja joita hän sai käteensä, olivat juurikin My Little Ponyt. Kun mua pyydettiin mukaan tähän kampanjaan, tiesin että en voi sanoa ei: meidän tytöt ovat niin kovia My Little Pony -faneja että tämä oli varmaan meille sopivin kamppis ikinä. Meillä on valtava kokoelma erilaisia My Little Pony -leluja, pehmoja, kirjoja, vaatteita ja asusteita. Tytöt ovat opetelleet ponikirjasta kaikkien ponien luonteet ja söpöysmerkit ulkoa, ja heidän lempiohjelmiaan ovat My Little Ponyt ja Equestria Girlsit. Esikoisen lemppari poneista on Rainbow Dash, ja keskimmäisen Pinkie Pie.

Oli hauskaa huomata miten uusissa My Little Ponyissa on edelleen ihan samoja teemoja, kuin omissa My Little Pony -leluissani aikanaan: Minullakin oli My Little Ponyjen muotinäytöslava, jonka perin 80-luvulla syntyneeltä tädiltäni. Nyt tytöillä on uusi Rarity Fashion Show -lelu, jossa toiminnallinen lava vaihtaa ponilta asuakin yksinkertaisen nerokkaalla mekanismilla. Meillä on oma ensimmäisen sukupolven My Little Pony -muotinäytöslavani edelleen tallessa, ja tytöt leikkivät yhtä innoissaan molemmilla. My Little Pony -leikit ovat helppoja aikuisellekin, kun saa tehdä poneille kampauksia ja auttaa rakentamaan Ponyvilleä.

Minulla itselläni oli vähintäänkin yhtä suuri ponikokoelma kuin meidän tytöillä nykyään, ja poneilla oli aina hauskaa leikkiä niin ulkona kuin sisälläkin. Mä olen antanut tyttöjen viedä My Little Ponyt terassille mukaan leikkeihin, ja kunhan laitetaan uima-allas pystyyn, he saavat ottaa ne sinnekin mukaan. Onpa meillä poneja suihkuleluinakin, niiltä on ihana pestä tukkaa.

My Little Ponyjen ystävyysteema on tärkeä kaiken ikäisille lapsille, ja ponit ovat kestäviä leluja sillä niillä voi leikkiä jo pienikin lapsi ja niistä riittää iloa vielä alakouluiässäkin hienosti, leikit vain kehittyvät ja kasvavat lasten mukana. Tällaiset aikaa kestävät lelut ovat parhaita, sillä ne säilyvät vielä seuraavallekin sukupolvelle, niinkuin mun tädin vanhat lelut ovat säilyneet mulle ja meidän lapsille.

Yhteistyössä Hasbro.

Leikitäänkö teillä My Little Ponyilla?