Keskittymiskykyä ja tukea oppimiseen Omega3-rasvahapoista

09.10.2017


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Vermanin Minisun Omega Juniorin kanssa.

Kaikkien tulee Suomessa syödä D³-vitamiinilisää kahden viikon iästä alkaen suositusten mukaan, ja meilläkin ovat erilaiset lasten D-vitamiinit ja monivitamiinit tulleet vuosien aikana erittäin tutuiksi. Lapset muistavat itse joka aamu ottaa ”D-vitskun”, ja tykkäävät ottaa sen, se on sellainen rutiini joka kuuluu jokaiseen päivään. Nyt kokeiltiin kuitenkin ensimmäistä kertaa vähän erilaisessa muodossa olevaa vitamiinia – nimittäin Minisun Omega Junior -geelipaloja, jotka ovat paljon muutakin kuin pelkkä D-vitamiinilisä.

Minisun Omega Junior sisältää kalaöljyä ja D³-vitamiinia. D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, ja kalaöljyn sisältämä DHA-rasvahappo ylläpitää normaalia aivotoimintaa ja näkökykyä. Yksi geelipala sisältää lapsille suositellun annoksen (eli 10 mikrogrammaa) D³-vitamiinia, sekä 600 milligrammaa korkealaatuista kalaöljyä. Kätevää siis että ei tarvitse erikseen olla eri vitamiineja tai ravintolisiä, vaan riittää kun muistaa ottaa tämän yhden.

Kalaöljy on juuri sitä samaa ainetta, joka omassa lapsuudessani oli pahanmakuista litkua, mitä joutui irvistellen syömään. Vaan onnekkaita ovat tämän sukupolven lapset, kun voivat ottaa kalaöljynsä paljon mukavammassa muodossa: vadelman, appelsiinin ja sitruunan makuisina oransseina geelipaloina. Meidän lapset eivät kertaakaan ole irvistelleet ottaessaan kalaöljyään, sillä hedelmäisen makeat geelipalat maistuvat oikeasti ihan karkilta, ja koostumuskin on hassunhauska pehmeä geelilöllö, joka lapsia naurattaa. Geelipalat eivät sisällä gluteenipitoisen viljan ainesosia ja ne ovat maidottomia, laktoosittomia, soijattomia, alkoholittomia ja hiivattomia.

Mä en tiennyt ennen tätä kaupallista yhteistyötä, että aivoista 60% on rasvaa! Tämän luettuani ymmärrän oikein hyvin, miksi aivot tarvitsevat omega3-rasvahappoja. Varsinkin lasten aivot kehittyvät ja kasvavat hurjan nopeaa vauhtia, ja tarvitsevat hyviä rakennusaineita. Ruuasta lapset saavat usein määrältään riittävästi rasvaa, mutta rasvan laatu ei välttämättä ole aina se paras mahdollinen aivoja ajatellen.

Kalaa ja kasvirasvoja ei useinkaan syödä tarpeeksi, jolloin tärkeiden rasvahappojen saanti voi olla liian vähäistä. Mä yritän pitää huolen että syödään monipuolisesti kasviksia ja kalaa ruokavaliossa, ja kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta kun on niinkin tärkeästä asiasta kysymys kuin aivoista, haluan pelata varman päälle. Lisänä otettavasta Minisun Omega Juniorista ei ole mitään haittaa vaikka ruokailisikin täysin suositusten mukaan.

Esikoinen aloitti tänä syksynä eskarissa, ja ensimmäistä kertaa hän on päässyt nyt varhaiskasvatuksessa oppimaan uutta, ja saamaan välillä haastavampiakin tehtäviä jotka vaativat keskittymistä. Hän on osannut lukea, kirjoittaa ja laskea jo pitkään, ja on kaivannutkin enemmän haastetta. Hän nauttii eskarista tosi paljon, ja haluan tukea oppimista ja luontaista kiinnostusta opiskeluun, sekä keskittymiskykyä, tarjoamalla tarpeeksi näitä aivojen tärkeitä rakennusaineita, eli Omega3-rasvahappoja. Myös keskimmäinen on juuri nyt sellaisessa iässä että hänellä on selkeä herkkyyskausi monen uuden asian opetteluun. Hän oppii helposti ja nopeasti, kun jaksaa istahtaa hetkeksi alas ja keskittyä.

Omega3-rasvahappojen on todettu tukevan keskittymis- ja oppimiskykyä, sekä lukutaitoa, ja jos näissä asioissa on haastetta, kannattaa niitä ehdottomasti syödä säännöllisesti. Niistä on kuitenkin hyötyä ihan kaikille lapsille, myös meidän lapsille jotka eivät onneksi kärsi oppimis- tai keskittymisvaikeuksista. Minisun Omega Juniorit löytyvät apteekkien hyllyltä.

LUKIJAKILPAILU:

Missä asioissa teidän lapset kaipaavat tukea oppimiseen tai keskittymiseen? Vastaa tämän postauksen kommenttiboksiin ja voita Minisun Omega Junior vitamiinipaketti (arvo n. 60€). Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa on 16.10. asti. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Onnea kisaan kaikille!


Nova, meidän aikainen liikkeellelähtijä

20.08.2017

Ensin ajattelin että mä kirjoittelen sitten uusista taidoista enemmän kunhan on taas kuukausipostauksen aika, mutta eih, en mä jaksa sinne asti odottaa. Pakko se on muutama sana rustata siitä, miten kuluneen kolmen viikon aikana meidän vauva on ottanut kertaheitolla jättiläismäisiä harppauksia pötköttävästä pötköstä yhtäkkiä tyypiksi joka osaa jo vaikka mitä.

Niinkun sanoinkin, en osannut etukäteen varautua siihen että hän olisi aikainen liikkeellelähtijä, ja nämä kaikki taidot puolen vuoden iän molemmin puolin tulivat ihan yllätyksenä. Olin jotenkin ajatellut, että meidän vauvat nyt vaan on sellaisia että viihtyvät paikoillaan pidempään ja oppivat sitten vastaavasti puhumaan aikaisemmin, niinkuin Tiara ja Zelda on tehneet. Mutta ei, kyllä ne on yksilöitä ihan niinkuin kaikki vauvat oikeasti ovat.

Nova on ihan toista maata kuin isosiskonsa. Hän oppi viikkoa ennen puolivuotispäiväänsä nousemaan konttausasentoon. Seuraavalla viikolla hän alkoi liikkua nopeasti eteenpäin karhukävelyn, konttaamisen ja ryömimisen omituisen ihanalla yhdistelmällä, ja vilkuttamaan kun hänelle sanotaan hei ja vilkutetaan. Siitä seuraavalla viikolla, eli tällä viikolla, hän oppi karhukävelemään ja konttaamaan, ja muutaman päivän harjoiteltuaan nyt perjantaina sitten nousemaan ihan itsekseen kokonaan istumaan. Nyt hän nousee jo matalia esineitä vasten polvilleen seisomaan. Mitähän ensi viikko tuo tullessaan?

Vaikka olen ehkä tirauttanut muutamat hormonikyyneleet siitä kuinka mun vauva ei ole enää pieni (no onhan se, puolivuotias on ihan superpieni vielä), olen myös hurjan innoissaan näistä kaikista taidoista. Nyt isommatkin tytöt pystyvät leikkimään enemmän Novan kanssa kun hän osaa istua, ja on jotenkin mahtavaa huomata miten lapsi ymmärtää jo puhetta ja ottaa kontaktia. Aina kun Novalle sanoo hei, hän vilkuttaa. Ja hienosti tunnistaa oman nimensä jo ja kääntyy aina kohti kun häntä kutsutaan. Tosin en ole testannut että onko kyse nimen kanssa vain äänen painosta, tietty hän saattaisi reagoida myös jos sanoisi jonkin muun saman kuuloisen sanan samalla äänenpainolla. Hän myös ehdottomasti ymmärtää kaikki kehut, ja aina kehuja kuullessaan hymyilee maailman aurinkoisinta hymyä.

Liikkeellelähtö on myös vaikuttanut aavistuksen nukahtamiseen iltaisin. Siinä missä hän aiemmin nukahti mun kainaloon, nyt hän rauhoittuu nukkumaan vain sylissä, kainalossa hän ei pötköttele vaan pyörii ja hyörii ja lähtee jumppaamaan vaikka olisi kuinka väsynyt. Eli iltanukutus tapahtuu syliin nykyään, mistä sitten siirrän sänkyyn. Toisaalta taas hän on kaikesta liikkumisesta niin älyttömän väsynyt, että nukkuukin sitten kuin tukki ainakin seuraavat neljä tai viisi tuntia nukahdettuaan, siinä missä aiemmin heräili säännöllisesti ottamaan pientä maitohuikkaa alkuyöstä ihan muuten vain.

Nova on kyllä niin ihana pirteä ja iloinen kuin pieni peipponen ja hänen hymynsä valaisee oikeasti koko huoneen. Loppukevennyksenä (koska oli niin hurjan vakava postaus) pakko lisätä vielä kuva Novasta vilkuttamassa. Se on varmaan söpöin mitä olen hetkeen ottanut.

Ihanaa sunnuntai-iltaa ja parempaa uutta viikkoa kaikille <3