Pinkki hame & Oulu yläilmoista

30.07.2017

Me päästiin Oton kanssa kokemaan eilen jotain ihan uutta, kun saatiin käydä Hongiston nosturin kyydistä ihailemassa Oulua 48m korkeudessa. Mun sukulainen on Hongistolla töissä, niin hän päästi meidät kurkkimaan maisemia mielettömästä paikasta. Eilen sattui kyllä ihan jäätävä tuuli ja sade, joten ei ollut ehkä ihan maailman paras keli tälle kokemukselle, mutta hauskaa oli kelistä huolimatta. Saatiin kyllä onneksi tuulen ja veden pitävät takit päälle niin se vähän auttoi piiskaavaan sateeseen. Valjaat pujotin hienosti midimittaisen hameen päälle, ja näytin kyllä niin mahtavalta niissä ja takissa, tukka vettä valuen.

Ennen nosturikyytiä me yritettiin mennä Oulun Amarilloon syömään porukalla, vaan eipä siellä ollut meidän kokoiselle köörille enää pöytää vapaana. Päädyttiin sitten viereiseen Burger Kingiin, ihan hyvät ruuat oli sielläkin. Nosturikyydin jälkeen tuuli ja sade sopivasti laantui, ja me mentiin Toivoniemen rantaan lasten kanssa kuuntelemaan Antti Tuiskua. Rannasta näkyi hyvin lavan viereinen screeni ja kaikki erikoistehosteet, ja musatkin kuuluivat veden yli ihan kuin olisi ollut itse festariyleisössä. Lapset tanssivat innoissaan musiikin tahtiin, ja Nova veteli sikeitä.

Tultiin takaisin tänne mun tädin luo, ja illalla mentiin pariksi tunniksi samaan rantaan istumaan ihan aikuisporukalla. Nova jäi siksi aikaa muiden lasten kanssa mun äidin huomaan, tänne mun tädille, ja hyvin oli mennyt. Nova nukkui päiväunet, ja sitten oli herkutellut päärynällä, ja leikkinyt hetken mun äidin ja siskojensa kanssa. Tiara soitti sitten omalla puhelimella, että nyt Novalla on äitiä ikävä, kun Novalle alkoi tulla väsy, ja me ajettiin tänne takaisin. En vaan vielä ole valmis jättämään Novaa kunnolla hoitoon, ja tämä vauvavuosi on oikeasti tosi lyhyt eikä mulla ole mikään kiire. Katsellaan sitten parin kuukauden päästä uudelleen, kun Nova on taas vähän vanhempi, että miltä tuntuu meistä molemmista. Nyt on hyvä just näin.

Takki SheiIn* / Body H&M / Hame Gina Tricot* / Kengät Flattered* / Laukku Rebecca Minkoff / Kello Daniel Wellington* / Aurinkolasit Dior / *tuotteet saatu blogin kautta.

Postaukseen pääsi pitkästä aikaa myös vähän asukuvia, kun napattiin muutama ennen kuin sade yltyi ihan hurjaksi ja kaikki kastui ja lässähti, haha. Tämä pinkki Gina Tricotin pliseerattu hame on kyllä yksi mun suurimpia kesälemppareita, se on niin ihanan herkullisen värinen ja pirteä että se piristää vaikka harmaana sadepäivänä. Voisin ottaa itselleni ohjenuoraksi loppuelämän vaatekaappiin, että sieltä pitää aina löytyä yksi pinkki hame, jonka voi pukea päälle silloin kun mikään muu ei tunnu hyvältä!

Tänään mennään mun isovanhemmille kahvittelemaan, kun mummu on päässyt hoitokodista kotilomalle, ja ehkä mennään taas uimaan jos on tarpeeksi lämmintä. Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille <3


Meidän tän kesän eka hellepäivä Oulussa

28.07.2017

Tultiin eilen tänne Ouluun jälleen, koska haluttiin vielä tulla moikkaamaan mun mummua ja muita sukulaisia tälle kesälle. Alunperin meidän piti osallistua huomenna oleville Skidit Festareille (vahva suositus, menkää ihmeessä jos olette Helsingissä tai lähialueilla, siellä on vaikka mitä kivaa luvassa!), mutta ne vaihtuukin nyt siihen että mennään Oulussa kuuntelemaan lasten kanssa Ana Tudea Qstockin ulkopuolelle.

Ja ehkä jopa käydään pari tuntia sitten aikuisporukalla illalla siinä ulkopuolella, ja lapset jäävät mun äidin hellään huomaan siksi aikaa. Aion kuitenkin tulla nukuttamaan Novan yöunille, että kovin myöhään en itse voi olla, ja siksi en viitsinyt alkaa festarilippujakaan hankkimaan. Ja kyllä mä tässä vieläkin mietin että uskallanko edes lähteä pariksi tunniksi, saa nähdä. Onneksi tuolta Kuusisaaresta kuuluu erittäin hyvin kauemmaskin, ja parinkin tunnin tuulettuminen tekee varmasti aika höpöä. Niin, ja siitä on onneksi myös lyhyt matka tänne mun tädille, että jos alkaa tuntua että en uskalla olla erossa, tai Novalla on kauhea ikävä, niin pääsen kyllä nopeasti takaisin tänne.

Tämä kesä on ollut kyllä harvinaisen helteetön, ja tänään ollaan saatu nautiskella ekasta kerrasta kun lämpömittari on ylittänyt hellerajan 25 astetta niin että me ollaan oltu oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Heti aamupäivällä käytiin ensin moikkaamassa mun mummua hoitokodissa, ja iltapäiväksi suunnattiin uimarannalle. Oli ihanaa nähdä mummua ja hänestäkin oli selvästi mukava nähdä meitä, vaikka meidän nähdessä hänet hän ei ensin edes tunnistanut meitä. Joka kerta kyllä riipaisee sydämestä kun tauon jälkeen näkee. Toivoisin vaan että voitaisiin käydä täällä vieläkin useammin, että saisin viettää jokaikisen hyvän hetken pilkahduksen mummun kanssa, silloin kun hänellä niitä vielä on.

Kyllähän tuo uiminen muuten on vielä aavistuksen nautinnollisempaa näin hellesäällä, kun on oikeasti kuumaa. Lapset olivat aivan innoissaan uintireissusta ja meilläkin oli kivaa. Ja kun talviturkin on jo heittänyt aikoja sitten tälle kesälle, niin ei ole niin suuri kynnys itselläkään siihen uimiseen. Tämä onkin hassu yhdistelmä: harvinaisen helteetön kesä, ja silti olen uinut enemmän kuin viime- tai sitä edellisenä kesänä. Hyvä mä! Me leikittiin vesisotaa ja tytöt polskivat menemään uimarenkaiden kanssa.

Tytöillä on ollut hyvät leikit ja pokemonjahdit mun kummipojan kanssa, ja eilen käytiin myös jäätelöautolla hakemassa vähän liikennevalomehujäitä ja toffeeveneitä, oli siinä lapsilla ihmeteltävää. He olivat aivan täpinöissään kun saivat hakea jätskiä jätskiautolta. Pieni juttu, suuri ilo!

Me odotellaan kovasti jo huomista ja Antti Tuiskua, tulee varmasti kiva ja jännittävä päivä meidän pienille Anatude-faneille (ja vähän isommillekin). Sitä ennen luvassa kuitenkin sauna- ja leffailta meille kaikille, ihanaa rentoutumista.

Mahtavaa viikonloppua kaikille! <3


Kotiinpaluutunnelmia ja kesäsuunnitelmia

29.06.2017

Kotona ollaan ja se on ihanaa, mutta oli meillä kyllä niin mahtavat kaksi viikkoa Oulussa. Vaikka on ihana nähdä sukulaisia ja olla reissussa, niin kerkesi tässä tulla jo pieni koti-ikäväkin. Tytöt hihkuivat onnesta kun pääsivät oman pihan trampalle pomppimaan (vaikka Oulussa on myös tramppa, ja vielä isompi), ja kyllä munkin sydäntä lämmitti juoda kahvia aamulla omasta I-kupistani. Kotikin oli onneksi tallella ja meidän kaikki pihakasvitkaan ei olleet kuolleet, ilmeisesti täällä on satanut sitten tarpeeksi sillä aikaa kun oltiin poissa.

Paluumatka sujui menomatkaa huomattavasti paremmin, mentiin nimittäin yhden pysähdyksen taktiikalla, ja Nova nukkui kummankin välin ennen pysähdystä ja sen jälkeen. Yönkin hän nukkui hyvin, ja heräsi isin kainalosta vasta aamukymmeneltä, vaikka mä nousin jo kahdeksalta kun ei enää nukuttanut. Postauksen kuvat on vielä mun tädin pihalla Oulussa otettu, oltiin eilen iltasella kotona ja kauppareissun sekä illallisen jälkeen mentiin aikaisin nukkumaan.

*Kuvat sisältävät blogin kautta saatuja vaatteita.

Meillä ei ole vielä mitään lukkoon lyötyjä suunnitelmia seuraaville parille viikolle, joten mennään varmasti aivan extempore-meiningeillä, ja tehdään juuri sitä mikä sillä hetkellä sattuu hyvältä tuntumaan. Ihan ekana pitää kyllä kuitenkin pestä ainakin sata koneellista pyykkiä, tai no ainakin kolme, ja tehdä kunnon siivous, kun poissa ollessa koti pääsi pölyttymään. Pihakalusteetkin keräsivät siitepölyä, kun taisi olla juuri se pahin siitepölyaika silloin kun lähdettiin.

Oulussa ollessani joka paikasta alkoi tulvia kuvia Haagan Alppiruusupuistosta, missä ei olla koskaan käyty. Jos siellä vielä kukkii, niin mahdollisesti voitaisiin mennä käymään ainakin siellä. Eli saa kertoa onko siellä vielä kukkia jos olette juuri käyneet! En tiedä jaksaako kukaan enää katsella kuvia sieltä mutta jos siellä vielä on nättiä niin olisi ihanaa mennä ihastelemaan upeaa kukkaloistoa itsekin. Lisäksi on ainakin pakko grillata ja joku päivä mennään Stadikalle tai Kumpulan maauimalaan uiskentelemaan ja hengailemaan.

Ihan hassua että ylihuomenna alkaa jo heinäkuu – miten se kesäkuu vaan taas tällä tavalla humpsahti ohitse? Onneksi vielä on kesää jäljellä (apua, nyt se biisi alkoi soida päässä), eikä kesäkuun loppu nyt vielä ole paha. Ja oikeastaanhan se kesä tässä vasta alkaa ja ilmat lämpeävät toivottavasti kunnolla. Oulussa sää oli aika vaihtelevaa koko reissun ajan, mutta kotona meitä odotti upea auringonpaiste ja sortsikelit.

*Kaikki leggingssit ja Novan body saatu Lilla Companysta. Mulla Vimman mustat lettileggingssit, ja Novalla mustat lettibaggyt. Tiaralla Vimman ihanat pandaleggingssit ja Novalla panda-body lettien kaverina. Zeldan leggingssit ovat upeaa Ihastus-kuosia, myös Vimmalta. Lettien lisäksi Vimmalla on niin paljon muitakin ihania kuoseja, jotka on melkein kaikki nyt reilussa alessa Lilla Companyssa. Kannattaa käydä kurkkaamassa! Vimman lisäksi huikeassa alessa kaikkea muutakin. 

Mä taidan nyt alkaa siihen suursiivoukseen, laitetaan nupit kaakkoon ja moppi heilumaan. Ihanaa aurinkoista päivää kaikille <3


Mahtava lämmin päivä Vauhtipuistossa

27.06.2017

Käytiin viime viikolla meidän lemppari huvipuistossa, eli Oulun Vauhtipuistossa lasten ja mun tädin perheen kanssa. Meillä oli ihan super hauska päivä ja oltiinkin Vauhtipuistossa monen monta tuntia. Viime kesänäkin siellä käytiin mutta näin jälkeenpäin kun muistelen sitä niin muistan vaan jäätävän alkuraskauden pahoinvoinnin, ja penkillä istuskelun vesipullon kanssa. Onneksi tänä kesänä Nova oli ihan oikeasti mukana eikä minikokoisena mahassa aiheuttamassa pahoinvointia, hah!

Mäkin pääsin tällä kertaa laitteisiin ja oli niin hauskaa mennä lasten mukaan. Kyllä kävi ihan liikunnasta tuo pomppulinna-liukumäkeenkin kiipeäminen kun tikkaat sinne oli hurjan jyrkät ja piti yrittää pysyä lasten vauhdissa. Mutta maailman hauskinta ja mukavinta liikuntaa ehdottomasti, tätä voisi harrastaa vaikka joka päivä. Oulun Hietasaaressa sijaitseva Vauhtipuisto on siitä kiva että sieltä löytyy juuri meidän lasten ikäisille lapsille sopivaa puuhaa, ja siellä ei ole yhtään laitetta joka olisi liian haastava neljävuotiaalle, vaan hän pääsee kaikkialle mukaan. Yli 90cm mittaisille Vauhtipuistossa on hurjan paljon tekemistä, ja kyllä mun 7v kummipoikakin siellä viihtyi tosi hyvin vielä. Ja minä, mutta mä en hurjimpiin laitteisiin uskalla Lintsilläkään.

Käytiin myös ajamassa pienillä sähköautoilla, tai siis minäkin yritin, elämäni ensimmäistä kertaa istua jonkunlaisen auton rattiin. Nyt seuraa ehkä blogiurani noloin tunnustus: Mä en osannut ajaa sähköautoa siis ollenkaan. Siinä oli ratti, kaasu ja jarru ja mä sain vaan auton kolme kertaa ohjattua ulos radalta nurmikolle. Että joo, ehkä ihan hyvä että mulla ei ole sitä ajokorttia. Kaikki muut luulivat että meidän viisivuotias ohjasi autoa ja mä vain olin kaverina, mutta ehei minähän se. Mä voin kertoa että en mitenkään loista erityisesti myöskään ajopeleissä tai peliohjaimella liikkumisessa ylipäätään, menee vaan jotenkin niin yli hilseen. Onneksi pyöräily ja kävely sujuu vallan mainiosti, taidan pysytellä niissä ja antaa edelleenkin Oton ohjata meidän perhettä moottoriajoneuvoilla.

Oli siinä naurussa pitelemistä kaikilla kun selvisi että autoa ajoinkin minä, ja olen kyllä saanut siitä kuulla monen monta kertaa jälkeenpäin. Ehkä tästä tulee joku mukava kestoläppä josta saan kuulla hamaan tulevaisuuteen asti. No, ehkä mä kestän sen. Kaikkea ei tarvitse osata.

Meidän Oulun reissu lähestyy loppuaan, ja on kyllä ollut niin kiva olla täällä. Tänään ohjelmassa on Ainolan puistossa vierailua ja isovanhempien moikkailua. Isovanhempia ollaankin moikattu melkeen joka ikinen päivä tämän reissun aikana, ja heitä tulee jälleen ihan hirveä ikävä. Onneksi on puhelin ja voi aina soitella, ja nykyään vieläpä videopuheluitakin, niin muistisairas mummunikin näkee kasvoja eikä vain joudu ihmettelemään että kenen ääni puhelimesta kuuluu. Hän on kyllä niin rakas meille, ja viime vuosina ollaan surtu tätä sairautta hurjan paljon, mutta onneksi välillä saa nauttia vielä pienen hetken niistä pilkahduksista, kun mummu on oma itsensä. Ne pienet hetket on super tärkeitä.

Aurinkoista tiistaipäivää kaikille<3