Päiväni kuvina: just tänään perjantaina 9.11.2018

09.11.2018

Tänään on ollut aika ihana perjantai. Tavallisen ihana ja rento. Aamulla jo päätin, että tänään teen päivä kuvina -postauksen, mutta unohdin kuvata mun aamiaisen (!!) ja lounaasta on kuvat uusimmassa postauksessa jo. Onneksi lounaan jälkeen pääsin kiinni tähän hommaan, ja sain kuvattua loppupäivän meiningit. Mutta sen pidemmittä puheitta, tällainen päivä mulla on ollut tähän mennessä:

Heräsin: klo 9.00. Otto piti etäpäivää, niinkuin usein perjantaisin pitää, ja heräsi aikaisin lasten kanssa. Mä sain nukkua yhdeksään, ja herätessä oli ihanan virkeä olo, ja ulkonakin jo niin valoisaa kuin harmaassa marraskuussa voi vaan olla.

Söin aamiaiseksi: korvapuustipuuroa, koska viikonloppuhan alkaa tänään, niin vähän voi herkutella.

Tapasin: mun assistentin. Ensi viikosta alkaen mua auttaa osa-aikaisesti assari, joka hoitaa mun juoksevia asioita, niin mä voin keskittyä itse siihen mitä rakastan tehdä, eli teille sisällön tuottamiseen. Tämä on iso askel mun uralla, ja jotain mistä olen haaveillut pitkään.

Kokkasin lounaaksi: vegaanista currya, joka maistui koko porukalle.

Ihastelin: taaperoa, joka jälleen nukahti mun syliin. Hän aina samaan aikaan iltapäivällä yleensä sanoo itse, että väsyttää, ja kiipeää mun syliin. Mä laulan hänelle tuiki tuiki tähtöstä, ja hän nukahtaa siihen varmaan puolessa minuutissa. Sitten vaan siirrän hänet meidän pehmeälle lattiatyynylle nukkumaan. Iltaisin hän on niin isoa ja reipasta, ja menee aina suoraan omaan sänkyyn nukkumaan, ja nukahtaa sinne itse. Mutta päivisin hän on vielä vähän mun vauva ja nukahtaa syliin. Se on ihanaa ja nautin siitä.

Kirjoitin: kolme joulukalenteripostausta lisää. Mun tavoitteena on tehdä 90% kalenterista valmiiksi etukäteen, jotta en kertaakaan joudu tuottamaan siihen kiireessä sisältöä, vaan voin tehdä tästä parhaan blogijoulukalenterini EVER.

Iloitsin: siitä, että onnistuin löytämään vielä yhden kappaleen himoitsemaani takkia meidän taaperolle kunnon metsästyksen jälkeen, kun eilen aamupäivällä missasin dropin tapaamisen vuoksi. Kävin läpi n. 15 eri nettikauppaa, ennen kuin löysin Tapiolan Stockmannilta yhden kappaleen jonka varasin. Käytiin siis eilen illalla hakemassa se. Samalla kun tuntuu hulluudelta nähdä näin kova vaiva yhden vaatteen takia, olen toisaalta iloinen. Juuri tällaisia toivoisin, että kaikki vaatteet meidän kaapeissa on. Ei ehkä yhtä hankalasti löytyviä kuin tämä kyseinen yksilö, mutta niin paljon iloa tuottavia, että niiden eteen on tarvittaessa valmis näkemään vaikka liikaakin vaivaa. Harkittuja ostoksia joita on kaapissa hyvin maltillinen määrä, ja jotka tuottavat hyvää mieltä ja kestävät aikaa.

Pelasin: 5v:n kanssa Arvaa Kukaa hamppariravintolasta joskus saaduilla matkapelikorteilla. Niin hauska peli, ja toimii ihan hyvin tällaisena taskuversionakin.

Keskustelin 5v:n kanssa: siitä, että olkapäille kiipeäminen on vähän kuin olisi Hoplopissa (kuulemma).

Ihmettelin: Miten ihmeessä meidän 7v voi olla niin pitkä jo. Ei hän ole siis mitenkään ikäisiään pidempi, mutta näin vanhemman näkökulmasta tuntuu vaan niin oudolta, että meillä on jo noin iso lapsi.

Naureskelin kaupassa: kun meidän taapero halusi vielä juuri ennen kassajonoa käydä vaihtamassa valitsemansa Ryhmä Hau Kaja-pezin sittenkin Samppaan. Hän juoksi karkkihyllylle, laittoi Kajan takaisin ja sanoi ”Sittenkin minä otan tämän. Samppa!”. Ja Samppa-peziä hän tyytyväisenä söi viikonloppukarkiksi.

Kokkasin illalliseksi: lasten toiveesta punajuuripastaa broileri-tomaattikastikkeella. Se on heidän lemppariruokansa tällä hetkellä, ja aina kun he saavat päättää niin he toivovat sitä.

Katsoin: Lasten ja Oton kanssa illalla vanhan The Grinch -leffan. Pianhan leffateattereihin tulee uusi versio (olikohan jopa tänään?), pitäisi varmaan seuraavaksi mennä katsomaan se! Me vuokrattiin se Google Playsta, siellä on onneksi melkein aina kaikki leffat mitä ei Elisa Viihteen vuokraamosta tai Netflixistä löydy.

Nyt aion: laittaa koneen kiinni heti kun olen jakanut tämän postauksen, kävellä keittiöön ja tehdä meille tapas-lautasen! Juustoja, hilloja, keksejä ja Netflixistä House Of Cardsin uusin tuotantokausi. Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta!

Ihanaa viikonloppua kaikille <3


Päivä mun matkassa

22.12.2016

 

Viimeisessä osassa mun ASUS Brand Ambassador -pestin postaussarjassa kurkataan mun työpäivään, ja siihen miten uusi ASUS Zenbook 3 kulkee siinä mukana. Sain oman Zenbookini reilu viikko sitten ja se on kyllä sulautunut oikein nätisti osaksi mun päiviä! Ennen kuin kerron enemmän mun päivästä, on pakko vaan vielä sanoa että olen niin iloinen että olen saanut toimia brand ambassadorina tämän syksyn.

Olen päässyt mahtaviin workshopeihin, oppinut paljon tehokkaampia työskentelytapoja ja ennen kaikkea saanut ihan mielettömän työvälineen. ASUS Zenbook 3 on tämän hetken upein kannettava tietokone, jossa on saatu super pieneen (vain 11,9mm ohueen) ja super kauniiseen pakettiin uskomaton määrä suoritustehoa (core i7 -suoritin), muistia (jopa 16Gb), tallennustilaa  (1TB) ja laatua. Se on kaikkein kehittynein Zenbook tähän mennessä, ja täydellinen nimenomaan mun tarpeisiin blogin pitämisessä.

8.00 herätys ja suihku

Herään ihan itsekseni, ja kipitän heti suihkuun. Aamuisin yritän olla mahdollisimman nopea ja tehokas että ei mene aikaa hukkaan, paitsi viikonloppuisin jolloin saatan pötkötellä Oton kainalossa ikuisuuden.

8.30 aamupala alakerrassa ja sähköpostien sekä kommenttien tsekkaus ja ajastetun postauksen nosto

Joka aamu koneella odottaa liuta sähköposteja ja kommentteja ja viestejä eri somekanavissa, jotka läpi käymällä aloitan mun työpäivän. Vastaan tärkeimmät sähköpostit ja muut viestit, minkä jälkeen on hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä. Jaan myös aamun joulukalenteriluukun somekanavissani. Näin loppuraskaudessa työnteko hoituu mukavimmin suoraan sohvalta käsin, siksi on kiva että Zenbook 3 on alle kilon painoinen ja sen tehokas ja nopeasti latautuva akku kestää hyvin langattomasti sohvalla työskentelyä.

9.00 Kuvien käsittelyä ASUS Zenbook 3:lla

Tämä on ehkä vähiten mun lempipuuhaa työssä, kuvien käsittely. Se on niin tylsää ja yksitoikkoista, paitsi silloin kun jostain ihan järkyttävässä valaistuksessa otetusta kuvasta saa editoimalla tehtyä ihan ok-näköisen. Silloin tuntee onnistuneensa. Zenbook 3 on ladattu täydellä teholla ja se pyörittää hyvin niin Lightroomia kuin Photoshopiakin, joita molempia tarvitsen töideni tekemiseen. Lisäksi pyörii myös Adobe Premiere jolla editoin videoita.

Zenbook 3:n tarkka ja upeasti värejä toistava 12,5″ Full HD -näyttö on tässä puuhassa ehdoton, sillä en halua että kuvat näyttävät hyvältä vain mun koneella, niiden on näytettävä hyvältä kaikilla koneilla. Kuvien käsitteleminen on tosi aikaavievää puuhaa, silloin laitan yleensä samalla musaa tai jonkun puheohjelman taustalle pyörimään koska on kiva kuunnella jotain samalla kun tekee liukuhihnaduunia kymmenille kuville.

11.00 Postauskalenterin tsekkausta ja sähköposteihin vastailua

Vaikka aamulla postit on juuri vastattu, niin parin tunnin aikana niitä kerkeää tulla jo lisää. Kalenterista tsekkaan koko tulevan viikon aikataulua ja tehtävälistaa ja päivän ohjelmaa. Pyrin aina tekemään mahdollisimman paljon etukäteen ja välttämään asioiden viime tippaan jättämistä. Fiilis on hyvä kun olen kalenterin deadlineja muutaman päivän edellä. Multa löytyy sama kalenteri ja samat dokumentit synkattuna kaikista mun laitteista, niin pysyn hyvin kärryillä ja pystyn hyvin päivittämään tietoja itselleni reaaliajassa, olin sitten missä hyvänsä.

11.30 Postauksen kirjoittamista

Käynnissä on viimeinen hurja työrupeama ennen jouluaattoa ja hiljentymistä rauhalliseen joulun viettoon. Naputtelen näppis sauhuten tekstiä ruudulle ja olen tyytyväinen aikaansaannokseeni. Vilkaisen kelloa ja huomaan että alkaa tulla kiire. Kerkeän kuitenkin viimeistellä vielä tekstin ja lisätä siihen tarvittavat tägit, avainsanat ja hakukoneoptimoinnin sekä kuvat.

12.30 Lounas

Lounas venähti vähän myöhäiseksi kun yritin olla niin nopeasti valmis. Lounaan ajan katselin Zenbookista keittiössä DIY-videoita. Tämä on mun paheeni, mä innostun kaikista DIY-jutuista kokoajan mutta sitten en aina saa niitä valmiiksi. Ja kiusaan itseäni katsomalla uusia videoita kokoajan vaikka tiedän että en pysty tai ehdi kaikkia projekteja toteuttamaan. Mutta kun se on vaan niin uskomattoman ihanaa ja siistiä mitä kaikkea voi tehdä ihan itse! Zenbook kulkee yhtä helposti mukana päivän vaiheissa kuin tabletit, mutta on toki ominaisuuksiltaan ja suorituskyvyltään huomattavasti monipuolisempi ja tehokkaampi.

13.00 Anna ja kuvaukset

Mun ystävä Anna halusi tulla kuvaamaan mulle vielä raskauskuvia, ja sopiva päivä löytyi jouluviikolta. Käydään läpi kuvien tyyliä ja vaatteita, ja viritellään varusteita. Kuvauksissa kestää yleensä aika kauan, koska yhden tosi hyvän kuvan luominen vaatii monen tekijän onnistumista yhtäaikaa. Silti nautin kuvauksista kerta toisensa jälkeen, kameran edessä on ihanaa!

Kuva: Photo Saskia

15.15 Taksin tilaaminen ja pakkaaminen

Huomasin että alkoi taas käydä aika vähiin ja pakkasin laukut sekä tilasin itselleni taksin ja hyvästelin Annan. Oli aika suunnata keskustaan kohti ASUSin viimeistä workshoppia. Mukaan nappasin tietenkin uuden Zenbook 3:n joka ei onneksi vie hirveästi tilaa laukusta, ja hihkuin riemusta kun sain sen mahtumaan pienempään Coachin laukkuuni eikä tarvinnut raahata hurjan isoa vanhaa työlaukkuani.

Zenbook 3:n mukana tuli upea kirjekuorimallinen säilytyskotelo, jossa kone pysyy hyvänä myös laukussa. Kotelo on niin nätti että kelpuuttaisin melkeinpä iltalaukuksi sen. Lisäjännitystä matkantekoon toi se että odotin isoja paketteja saapuvaksi ja olin ilmoittanut lähteväni kotoa klo 15.30 ja paketit oli luvattu tuoda ennen sitä. Klo 15.30 niitä ei kuitenkaan vieläkään näkynyt, ja alkoi hurja metsästysrumba ja soittelu. Lopulta pääsin taksiin kello 15.42, samaan aikaan kun lähetti laittoi meidän ulko-ovea kiinni vietyään paketit sisään.

15.42 Taksissa

Taksissa tsekkaan vielä kommentit ja sähköpostit ja julkaisen kommentteja ja vastaan pariin meiliin. Taksikuski oli ihan mahtava vanhempi mies joka oli vastikään tullut isoisäksi ja juteltiin koko matkan lapsista ja isovanhemmuudesta ja kaikesta maan ja taivaan väliltä. Hän sai mun mielialaa kohennettua kun stressasin jo valmiiksi myöhästymistä.

16.07 Vihdoinkin perillä workshopissa

ASUSin viimeinen workshop pidettiin Kiseleffin talossa Cafe Köketissä joka on aivan ihana paikka! Vikassa workshopissa meillä kaikilla ASUS Ambassadoreilla oli meidän uudet Zenbookit mukana, ja täytyy sanoa että vaikka tämä oma grafiitinharmaa on super ihana niin on Zenbookin muutkin värivaihtoehdot eli tummansininen kultaisin yksityiskohdin ja ja valkokulta olivat kyllä myös tosi tyylikkäitä ja mukavan persoonallisia.

Silti tämä minun omani tuntuu jotenkin enemmän multa ja olen tyytyväinen värivalintaani. Oli kiva nähdä vielä kaikkia ennen joulua, ja workshopissa käytiin läpi hakukoneoptimointia ja kävijämäärien ja tilastoiden analysointia, mikä on aiheena yksi mielenkiintoisimmista.

18.00 Otto tulee hakemaan

Kuudelta workshop päättyi ja Otto ja lapset tulivat hakemaan mua autolla, sillä me suunnattiin vih-doin-kin vaunuostoksille! Automatkalla vaihdettiin kuulumisia ja lapset iloitsivat siitä että nyt alkoi kahden viikon joululoma. Aivan ihanaa että saadaan olla koko perhe yhdessä kotona, kunhan Oton pari työpäivää ovat vielä ohi.

18.30 Vaunujen tsekkaus, pakkaus ja kotimatka

Vaunut olivat juuri niin täydelliset kuin olin kuvien perusteella ajatellutkin, ja ne lähtivät mukaan ja menivät näppärästi meidän takakonttiin. Ai että. Taas yksi asia rastittavaksi vauvaostoslistalta, ”done”.

19.00 Drive-inista ruokaa mulle ja kotiin

Muu perhe kerkesi syödä sillä aikaa kun mä olin koulutuksessa, ”isin spesiaalia” eli pyttipannua ja punajuuria, mutta itse söin koulutuksessa vain kevyen välipalan joten nälkä alkoi olla hirmuinen. Tapahtumarikkaan päivän jälkeen mä himoitsin vaan nugetteja, niin käytiin sitten hakemassa mulle niitä. Ei se nyt haittaa jos joskus vähän!

20.30 Lapset nukkumaan

Puoli ysin maissa lapset olivat syöneet iltapalan, pitäneet jokailtaisen joulukalentereiden avaamismaratonin ja lukeneet mun kanssa pitkän iltasadun. Oli aika mennä nukkumaan. ”Huomenna on äiti eka lomapäivä, mitä me tehdään?” kysyivät lapset ja menivät into piukassa omiin sänkyihinsä. Tätä lomaa on odotettu.

20.45 Hetki koneella

Istahdan vielä hetkeksi Zenbookini ääreen, tsekkaan kommentit ja jaan illaksi ajastetun postauksen. On aika laittaa koneen kansi lopullisesti siltä päivältä kiinni ja käpertyä Oton kainaloon.

21.00 Iltapala ja Netflix

Perinteiset jokailtaiset ruisleivänvärkkäystalkoot Oton kanssa ja sitten aletaan katsomaan Designated Survivoria Netflixistä. On muuten hitsin koukuttava sarja, Kiefer Sutherland on yksi karismaattisimmista miesnäyttelijöistä, terveisin 24:n parissa nuoruutensa viettänyt.

23.00 Nukkumaan

Yleensä tässä vaiheessa mun silmät jo lupsuvat siihen malliin että on parempi siirtyä sänkyyn ja alkaa suosiolla nukkumaan. Ihana päivä takana, ihana viikko edessä.

Käykää ihmeessä tutustumassa lisää Zenbook 3:een, se on aivan täydellinen ja voin suositella vaativankin käyttäjän tarpeisiin. Kiitos vielä hurjasti ASUSille tästä mahtavasta syksystä, on ollut ilo olla mukana!

Yhteistyössä ASUS.