Perjantaiterveiset Pohjoisesta

17.11.2017

Tultiin eilen Ouluun lasten kanssa, ja tämä päivä on ollut tohinaa täynnä. Meidän minityyppi on ihan viittä vaille lähdössä kävelemään ilman tukea, ja me täällä jännätäänkin että ottaako hän ekat askeleet ilman tukea vielä tämän reissun aikana. Hän on suhannut täällä taloa ympäri kävelykärryn kanssa, kun täällä pääsee kivasti pyörimään isoa ympyrää niin ettei kärry välttämättä stoppaa mihinkään. Usein hän päästää irti kärrystä ja seisoskelee ilman tukea pitkänkin aikaa. Heti kun tultiin tänne, hän oli aivan kuin kotonaan. Ilmeisesti vielä sen verran tuoreessa muistissa edellinen reissu että ei arvannut edes jännittää yhtään.

Meidän pikku tuholainen on kyllä juuri sellaisessa tuhoavaisessa iässä että ihan jatkuvasti saa seurata perässä kuin haukka, hän nimittäin paiskaa täysillä lattiaan kaiken mitä käsiinsä vain saa. Hän niin kovasti tykkää heittää, ja vaikka kuinka koittaa sanoa EI, niin ei se oikein mene kaaliin tuolle yhdeksän kuukauden ikäiselle hassulle. Hän ei vielä näe eroa pehmeän pallon ja kaukosäätimen välillä, kaikkea on ihan yhtä kiva paiskoa. Mutta onneksi täällä on monta silmäparia jotka seuraavat hänen touhujaan, ainakaan vielä ei ole mennyt mitään rikki.

Täällä on ihanasti lunta ja lapset ovatkin ulkoilleet kauniissa talvi-ilmassa monta tuntia. Heti tuli paljon jouluisampi fiilis kun täällä on lunta ja niin kaunista. Ihasteltiin koko ajomatka eilen upeita lumen peittämiä puita ja maisemia, oli niin rauhallista ja nättiä. Ja nyt on talvirenkaatkin alla. Matka meni jälleen mukavasti lasten kanssa, heistä on tullut onneksi kaikista kolmesta ihan konkareita jo matkustelussa, eikä tarvitse enää juuri jännittää että kuinka matka tulee sujumaan. Kuopus nukkui kahdet normi päikkärit ja muuten oli hereillä ja leikki ja höpsötti isosiskojensa kanssa.

Mulla oli yksi työtapaaminen tänään aamupäivällä, ja muuten ollaan lähinnä hoidettu asioita, leivottu mun tätien kanssa, siivottu ja tehty tarvittavia ostoksia. Huomenna on tärkeä päivä meille kaikille, ja mua itkettää jo valmiiksi. Ihanaa kuitenkin olla täällä läheisten luona kaikki yhdessä. Se merkitsee paljon. Me vetäydytään nyt viettämään hautajaisia ja hiljentymään rakkaiden ihmisten kanssa, mutta blogi päivittyy kyllä viikonloppuna.

Mä toivotan rakkaudentäyteistä viikonloppua kaikille <3


Marraskuista arkea

10.11.2017

Tämä viikko on ollut jotenkin ihan uskomattoman pitkä, tuntuu kuin tässä olisi mennyt jo ainakin kaksi tai kolme viikkoa maanantaista, vaikka siitä on mennyt vasta muutama päivä. Ihan tavallista arkea me ollaan tässä eletty, ennen kuin ensi viikolla ajetaan taas kohti Oulua, ja hautajaisia. Jotenkin ajatukset on vähän sumussa, vaikka melko normi arkea onkin ollut. Ei suru ole joka hetkessä läsnä, ei lasten kanssa voi jatkuvasti olla suremassa ja miettimässä, mikä on hyvä. Paljon on mahtunut nauruakin tähän viikkoon, siitä lapset pitävät huolen. Mutta tietysti kun pysähtyy miettimään, se suru nousee heti pintaan.

Otto kävi esikoisen eskariryhmän ja muiden isien kanssa isänpäiväluistelussa jäähallissa, ja keskimmäisen päiväkodissa isänpäiväaamiaisella, onneksi eivät olleet samana aamuna niin hän pääsi molempiin. Ihan huippua että tällaisia juttuja järjestetään, en muista että silloin kun olin itse pieni olisi ollut mitään erityistä huomioimista vanhemmille korttien tekemisen lisäksi. Mä tein aina isänpäiväksi kortin mun äidille ja mun papalle, ja sekin oli ihan hauskaa, mutta jotenkin siinä on sellaista spesiaalifiilistä, kun vanhempi tulee hetkeksi mukaan päiväkotiin tai eskariin.  Ainakin meidän lapset on aina ihan innoissaan.

Meillä on vielä puolitoista viikkoa Oton vanhempainvapaata jäljellä, ennen kuin uusi arki alkaa. Suurin osa vietetään siitä ajasta Oulussa, mutta muutama päivä on vielä kotonakin jäljellä. Ollaan koitettu ottaa siitä kaikki irti, käydä lounaalla vauvelin päikkäriaikaan, ottaa kuvia, ajella yhdessä presseihin ja tehdä spontaaneja juttuja. Kohta meillä koittaa ihan toisenlainen arki, ja kieltämättä se vähän jo jännittää. Mutta koitetaan elää hetkessä ja ottaa irti kaikki näistä yhteisistä päivistä joita meillä vielä on. Eikä se uusi arki huono juttu ole ollenkaan, se on vaan taas sitten erilaista. Ajatuksia uudesta arjesta on luvassa enemmänkin täällä blogin puolella, ja Ottokin meinasi tässä vanhempainvapaan aikana palata vielä sorvin ääreen, joten Akkavaltaa on luvassa tässäkin kuussa.

Viikonloppuna on luvassa perinteistä Isänpäivä-aamupalaa ja muuta puuhaa, harrastuksia & ulkoilua, sitä perinteistä. Tänään tehtiin radikaali päätös ja siirrettiin lasten karkkipäivä lauantailta perjantaille, koska vaan tuntui siltä. Vuokrattiin Viiru & Pesonen Paras joulu ikinä -elokuva, ja löhöttiin sohvalla peittojen alla karkkia mutustamassa. Löysin muuten ananaskonvehteja irtokarkkihyllystä, siis mun unelma on toteutunut. Ei tarvitse enää ostaa konvehtirasiaa neljän ananaskonvehdin takia, kun voi ostaa pussillisen pelkkiä ananaskonvehteja. Niin tein just tänään. Lapsia nauratti mun karkkipussi kun siellä oli vain yhtä sorttia, mutta musta se oli just passeli. Ananaskonvehteihin ei voi kyllästyä!

Ihanaa ja rauhallista viikonloppua kaikille sinne <3


Kultaa, glitteriä ja pupunkorvia

15.09.2017

Tänään suunnattiin Zeldan kanssa jonottelemaan Minna Parikan Sample Saleen Helsingin Kluuviin, päämääränä pupunkorvalenkkarit kaikille kolmelle pikkuneidille. Aika optimistisesti me oltiin paikalla vasta viittä minuuttia myynnin alkamisen jälkeen, jolloin jono oli varmaan n. 100m pitkä. Se ulottui pitkälle ulos asti ja ei auttanut kuin käydä jonon jatkoksi. 45 minuuttia jonoteteltuamme me oltiin päästy suunnilleen jonon puoliväliin ja tuntui että apua, onkohan siellä enää mitään jäljellä kun lopulta päästään sisään. Sitten jono alkoi liikkumaan vähän nopeammin, ja päästiin joskus yhden jälkeen sisälle. Siinä välissä Zelda oli tosin ehtinyt käydä ostamassa isosiskolleen Oton ja Novan kanssa uuden isomman yksisarvispuvun, ja hakemassa kaupasta maissinaksuja ja pari vesipulloa.

Jonossa oli onneksi oikein rento tunnelma ja meidän edellä mukava nainen jonka kanssa juteltiin aina välillä. Ja Zelda sai kehuja, kuinka hienosti jaksoi jonottaa aina kun siinä jonossa hengaili. Meidän 4v tuntui olevan kengistä jopa enemmän innoissaan kuin minä, eikä kertaakaan huokaissut jonon takia.. Ja kun vihdoin päästiin sisälle sample saleen, hän huokaisi, mutta ihastuksesta. Etsittiin heti oikeat koot, ja löydettiin kuin löydettiinkin molemmille isommille tytöille oikean kokoiset kultaglitteriset pupunkorvatennarit, joissa on sivussa vetskarit niin ne on helppo vetää jalkaan. Lasten kokoja oli hyvin jäljellä edelleen, ja paljon erilaisia ihania malleja.

Me katseltiin vähän maltillisempiakin mustia, valkoisia ja ruusukuvioisia tennareita, mutta päätettiin Zeldan kanssa yhdessä että kerran ostetaan pupunkorvia niin otetaan sitten mieluummin ihan överit. Novallekin yritin katsoa, mutta siellä ei ollut ollenkaan tennareita minikoossa, vaan ainoastaan niitä baby bunnyja pehmeällä pohjalla, jotka Novalla jo on. Täytyy siis varmaan koittaa metsästää glitter-tennareita Novalle vielä jostain, olisi mahtavaa jos olisi samat popot kaikilla kolmella.

Sample Salen jälkeen suunnattiinkin suoraan hakemaan eskarilaista, ja yllätettiin hänet uusilla kengillä jotka saivat aikaiseksi ihastuneen kiljahduksen. Molemmat halusivat kengät heti kotona jalkaan, ja onhan ne nyt kyllä ihan älyttömän ihanat. Kannatti jonottaa. Kengät on sen verran reilua kokoa, että pysyvät kyllä jalassa hyvin jo nyt, mutta niissä on kyllä hyvin kasvunvaraakin, eli menevät varmasti keväällä ainakin.

Hatut Polarn O. Pyret* / Tiaran takki Ellos / Tiaran Mekko Kaiko Clothing* / Tiaran Leggingssit Vimma* / Kengät Minna Parikka / Zeldan Takki Mini Rodini / Mekko Papu* / Leggingssit Gugguu / Kengät Minna Parikka / *saatu blogin kautta

Minna Parikan kenkiä on Kluuvissa tarjolla myös huomenna, ja ilmeisesti varastoja täydennetään huomiseksi. Siellä oli kyllä aikuisillekin vaikka ja mitä ihanaa tosi edullisesti, mutta mä en ostanut nyt itselleni kenkiä koska mulla on niitä ihan tarpeeksi. Olen oikeasti yrittänyt pitää nyt kiinni siitä, että en osta mitään mitä en tarvitse, ja vaikka mua houkutteli pupulenkkarit, niin jätin sinne, ja olen päätöksestäni tyytyväinen, eikä harmita.

Huomenna meillä alkaa vihdoin lattiaremontin loppuun saattaminen, ja me lähdetään tyttöjen kanssa pois täältä jaloista pyörimästä. Mä jätän koneen kotiin, ja vietän huomenna ihan täysillä vapaapäivää tyttöjen kanssa, aiotaan ainakin suunnata HDW Little Marketiin pyörimään! Ehkä törmäillään siellä? ;)

Ihanaa kullan ja glitterin täyteistä perjantaita kaikille <3


Kaksi suurta merkkipaalua samana päivänä

14.07.2017

Meidän perjantai on pitänyt sisällään touhua, ulkoilua ja uusia juttuja. Käytiin nimittäin ostamassa esikoiselle hänen elämänsä ensimmäinen oma puhelin tänään. Mä ajattelin kirjoittaa tästä puhelin-asiasta ihan oman postauksensa, kun siitä on varmasti paljon kirjoitettavaa ja vinkattavaa. Ei ole mikään ihan pieni juttu ottaa puhelinta eka kertaa käyttöön lapselle, ja kaikkien asetusten ja sovellusten ja liittymien kanssa saa olla tosi tarkkana, niinkuin ollaan oltukin. Esikoinen on aivan liekeissä puhelimestaan, ja sen käyttöä ollaan harjoiteltu kovasti tänään yhdessä.

Kyllä täytyy myöntää että tämä merkkipaalu herkisti mut, vaikka kyllä me ollaan hupiakin tästä jo saatu. Neidin naputtelema ensimmäinen Whatsapp -viesti tädilleen meni ihan nappiin, ja hän kieli keskellä suuta kirjoitti ihan oikein asiansa. Mä kun luulin että hän olisi kommunikoinut ääniviesteillä, mutta ei, rohkeasti heti näppiksen kimppuun vain, ja hienosti sujui. Emojitkin muisti laittaa, ja nyt hän osaa jo lähettää kuvia ja videoitakin ihan iisisti. Ja nyt meillä on ryhmäkeskustelu, Tiara, äiti ja isi. AWW!

Puhelinshoppailun jälkeen tultiin kotiin, ja me leikittiin keskimmäisen kanssa muovailuvahoilla sillä aikaa kun Otto laittoi Tipan kanssa uutta luuria kuntoon. Zelda oli katsonut youtubesta videon jossa barbeille tehtiin muovailuvahasta päheitä vaatteita, ja hän toivoi että mä auttaisin häntä tekemään barbeille ihan itse muovailuvaha-vaatteet. Se oli yllättävän hauskaa! Siis niin simppeli idea, miten ei ole koskaan käynyt pienessä mielessäkään että voisi stailata barbeja muovailuvaha-vaatteilla??

Meillä oli tosi kivaa, mä autoin kaulimisessa, ja hän kertoi millaiset vaatteet halusi että leikkaan, ja sitten sai myös koristella vaatteet hienoilla itse askartelemillaan ympyröillä. Me istuttiin vaikka kuinka kauan keittiönpöydän ääressä askartelemassa ja mä yritin saada muka hienot ompeleetkin tehtyä hameeseen. Muovailuvahat on kyllä niin mahtavia, niin yksinkertaisia mutta taipuvat niin moneen. Ja on kyllä mahtava youtubekin, mä oon ainakin huomannut että meidän tytöt katsoo sieltä melkeinpä pelkästään DIY-videoita kaikista askartelu- ja lelujutuista, ja niistä saa mahtavia vinkkejä mitä voidaan yhdessä tehdä.

Käytiin illalla vielä iltakävelyllä tyttöjen kanssa ja ostettiin jäätelöt koko porukalle, ja sen jälkeen mentiin vielä leikkipuistoon hetkeksi leikkimään ilta-auringossa.

Merkkipaaluja on muuten saavuttanut meidän kuopuskin tänään – hänen ensimmäinen hampaansa on nyt tullut läpi. Sen sai äitikin tuntea tuossa nukuttaessa, kun hän innostui kiskomaan ainokaisella hampaallaan ja oikein venyttämään. Ah! Mutta ai että, en kestä, ensimmäinen hammas<3