Rentoja päiviä Oulussa

22.06.2017

Ollaan oltu täällä nyt reilun viikon verran, ja fiilis on ihanan rentoutunut. Vaikka kotonakin on tietysti rentoa niin täällä sitä voi rentoutua vielä aavistuksen enemmän, kun on koko iso suku ympärillä ja sellainen koko kylä kasvattaa -meininki. Täällä voi vaan poiketa nopeasti käymään kaupassa ja huikata lapsille että ”äiti ja isi käy Novan kanssa kaupassa”, ja lapset jatkavat tyytyväisinä leikkejään mun serkkujen kanssa. Ja illalla kun lapset jo nukkuvat, voi hyvin mennä Oton kanssa kahdestaan saunaan ilman itkuhälytintä ja istua löylyissä vaikka tunnin, kun tietää että mun täti kyllä hoitaa jos joku sattuu heräämään kesken unien.

Ollaan käyty katsomassa mun mummua hoitokodissa ja ajeltu Haaparannalle ja käyty Kemissä moikkaamassa Oton sukulaisia. Paljon ollaan vietetty aikaa sukulaisten kanssa ja se on ihan parasta. Onneksi ollaan molemmat niin perhekeskeisiä ihmisiä että väenpaljous ja yhdessäolo ei meitä ahdista, vaan nimenomaan on ihanaa. Huomenna on jo juhannusaatto, hirveää vauhtia taas mennyt tämä aika täällä. Me pidetään isolla porukalla juhannusjuhlia täällä mun tädin luona ja saadaan tänne serkkuja ja mun äiti ja pappa, ja isotäti perheineenkin illanviettoon, tulee varmasti mukavaa. Saa vain nähdä että miltä tuo sää näyttää huomenna, että onko perinteiset juhannuksen räntäsateet vai jopa ihan aurinkoa. Jos vain sää sallii niin päivällä piipahdetaan torilla, ja illalla sitten grillaillaan porukalla.

Jonkinlaiset juhannusseppeleetkin pitäisi tytöille vielä värkätä jos vain löydän tarpeeksi sopivia kukkia. Ehkä he lähtevät niitä etsimään yhdessä mun kanssa tänään? Viime vuonna tein seppeleet heille ekaa kertaa ja eihän se edes ollut kovin hankalaa, vaan aika hauskaa. Ja tytöt näyttävät niin ihanan söpösiltä kauniit seppeleet päässään.

Musta tuntuu että Nova on kasvanut taas ainakin kilometrin sinä aikana kun ollaan oltu täällä, ja muutenkin on alkanut matkimaan ja tekemään vaikka mitä hassuja juttuja. Hän matkii päristelyä ja huulten paukauttamista ja yskii herrasmiesyskää kun haluaa huomiota. Ja ne naurunkiljahdukset mitä hän päästelee kun nuuskuttaa hänen masua tai hyppyyttää, on niin suloisia.

Ja jos on meidän kuopus kasvanut niin ai että on kyllä nuo isommatkin. Puolitoista viikkoa isompien lasten seurassa ja he ovat muka itsekin niin isoja ja itsenäisiä. Yleensä heitä saa halia sohvalla vaikka koko illan jos haluaa mutta nyt he touhuavat kokoajan mun pari vuotta vanhemman kummipojan kanssa ja käyttävät mun teini-ikäisen serkun kanssa koiraa lenkillä ja menevät ja tulevat pihalle ja sisälle aivan omia aikojaan. Hyvä että ruokapöydässä kerkeää istua hetken paikoillaan. Käytiin ostamassa esikoiselle oma kruisailulauta (tämä on nyt korjattu että ei ole skeittilauta ei), ja hän sillä kovasti harjoittele etenemistä. Apua! Missä mun pienet vauvat on<3

Mä päivittelen kyllä juhannuskuulumisiakin tänne mutta haluan jo nyt etukäteen toivottaa aivan ihanaa juhannusaattoa kaikille, toivottavasti säät suosivat <3


Vuosi sitten tämä päivä muutti meidän elämän

18.06.2017

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun aamulla kello kahdeksan mun kasvoille levisi järjettömän onnellinen hymy, ja liihottelin meidän vanhaan makuuhuoneeseen kertomaan Otolle, että meille tulee kolmas vauva. Ja tänään tuo vauva on jo neljä kuukautta ja 12 päivää vanha. Se absurdi onnen tunne tulevasta on muuttunut riipaisevan suureksi rakkaudeksi maailman ihaninta minityyppiä kohtaan.

Vuosi sitten otetuista kuvista paistaa jännitys, onni ja rakkaus, ja kaikki ne miljoona muuta tunnetta joita sinä aamuna koettiin. Me ei tiedetty ollenkaan millainen vauva meille tulisi, tai saataisiinko me edes vauvaa ollenkaan syliin asti, mutta varovaisesti uskallettiin toivoa että se suuri siunaus osuisi meidän kohdalle vielä yhdesti.

Onneksi me saatiin kokea se onni vielä kolmannen kerran, että raskaus meni hyvin ja saatiin omaksi tuo ihana pehmeä älytöntä tahtia kasvava möllykkä, jota Novaksikin kutsutaan. Vuosi sitten en uskaltanut edes vielä ajatella niin pitkälle, että olisin miettinyt millainen vauva me saataisiin, kun jännitin heti alusta asti jo sitä että kuinka raskaus tulee sujumaan.

Mä en ole koskaan osannut ottaa raskautta itsestäänselvyytenä ja uskoa että se menee varmasti hyvin, ja siksi raskausaika on ollut henkisesti aina aika kuluttavaa, ikäänkuin jatkuvassa kuolemanpelossa (oman ja vauvan) elämistä. Hyvin sujuva raskaus ja synnytys on niin suuri onni, että joka kerta on tuntunut yhtä uskomattomalta, että me ollaan oikeasti saatu terve lapsi eikä sen suurempia komplikaatioita ole tullut kummallekaan.

Meidän elämä vuosi sitten tuntuu jotenkin niin kaukaiselta, vaikka siitä on vasta vuosi. Sen vuoden aikana moni iso asia on kuitenkin muuttunut meidän elämässä. Ollaan muutettu ihan uuteen kotiin ja uuteen kotiympäristöön, mä lopetin päivätyöt ja perustin yrityksen, vaihdettiin auto, ollaan ihan eri näköisiä, esikoinen lopetti päiväkodin ja nyt meitä on viisi. Ja kaiken lisäksi Otto on perhevapaalla, toisin kuin vuosi sitten kun tehtiin molemmat todella pitkää päivää töissä. Todella mullistava vuosi, varmasti ehkä kaikkein mullistavin sen jälkeen kun tavattiin ja saatiin esikoinen.  Suurin osa muutoksista oli seurausta niistä kahdesta viivasta jotka sinä aamuna vuosi sitten piirtyivät raskaustestiin.

Kun mä kirjoitan tätä, Nova nukkuu aamupäikkäreitä vierashuoneessa mun tädin luona. Otto istuu mun vieressä juomassa aamukahvia, ja pelailemassa käsikonsolilla. Isommat tytöt juoksevat mun tädin pihalla mun serkkujen kanssa ja käyvät välillä trampalla pomppimassa. Ja mä naputtelen tätä, tuo sama onnellinen hymy kasvoillani. Me saatiin maailman ihanin pikkuinen vauva joka oli juuri se puuttuva palanen meidän perheeseen.

Hän on se tyyppi, jonka heräämistä odottaa malttamattomana, jota ei malttaisi antaa kenellekään toiselle syliin ja jonka hymy sulattaisi vaikka Pohjoisnavan kaikki jäät. Maailman ihanin tyttö, kuten meidän isommatkin tytöt, jotka ovat niin mielettömän upeasti ottaneet isosiskouden omakseen. En osannut vuosi sitten kuvitellakaan että meidän elämä voisi olla tällaista, kuin se nyt on. En villeimmissä unelmissanikaan. Mutta onneksi yhdeksän kuukauden pelkäämisen jälkeen ollaan saatu nauttia tästä onnesta ja rauhasta.

Täältä löytyy postaus siitä päivästä jona tein raskaustestin, jos on mennyt ohi aiemmin.

Ehkä tämä päivä on tänä vuonna se päivä joka mullistaa jonkun toisen elämän, se on ihana ajatus. Jos tämä päivä on se, joka muuttaa juuri sun elämän: nauti siitä hetkestä niin täysillä kuin vain voit, älä anna pelolle valtaa <3

Ihanaa päivää kaikille <3


Ekoilla treffeillä vauvan syntymän jälkeen

16.06.2017

Hellou! Täällä naputtelee yksi Iina, jolla on aika vaaleanpunaiset lasit silmillä. Käytiin eilen Oton 27v-synttäreiden kunniaksi kahdestaan syömässä Oulun Kauppuri  5:ssa Oton kanssa, ja tekipä kyllä niin hyvää meille molemmille. Oltiin viimeksi ”treffeillä” juuri ennen meidän muuttoa, eli joskus lokakuussa (?) kun olin vielä raskaana. Novan syntymän jälkeen tämä oli ensimmäinen kerta kun oltiin kahdestaan yhtään missään, niin hassua! Nova jäi mun tädin hellään huomaan ja oli pärjännyt oikein hyvin, kun mä syötin hänet juuri ennen kuin lähdettiin ja ei meidän reissu kestänyt kuin hieman alle kaksi tuntia. Meitä odotti takaisin tullessa niin hyväntuulinen neiti joka kovasti päristeli. Onnea on tasaantuneet kolmen tunnin imetysvälit päivällä ja täti joka rakastaa hoitaa vauvoja.

Facebook muistutti tänään tietysti kaikista menneiden vuosien Oton synttäreistä, nämä kun olivat jo seitsemännet herran synttärit joita yhdessä juhlistettiin. Kyllä me ollaan oltu niin pieniä, niin nuoria. Oli aika hauskaa selata vanhoja kuvia ja katsella miten joka vuosi synttärit on muuttuneet. Viime vuonna me ei synttäreiden aikaan edes saatu olla yhdessä, kun Otto oli juuri silloin työmatkalla Tukholmassa ja mä olin yksin tyttöjen kanssa kotona Helsingissä. Onneksi saatiin juhlia kuitenkin synttäreitä vähän etukäteen silloinkin, ja pari päivää synttäreiden jälkeen Otto sai viime vuonna maailman parhaan synttärilahjankin (siitä lisää huomenna).

Eilen kun me istuskeltiin kahdelleen, mut valtasi vaan sellainen onnentunne jälleen kerran. Miten paljon me ollaankaan koettu yhdessä, ja miten hurjan rakastuneita me ollaan edelleen. Kuusi ja puoli vuotta ollaan yhdessä kuljettu ja ne on olleet mun elämän parhaita vuosia jokainen. Oli ihanaa saada jutella ihan rauhassa, ja kilistää synttäreille ja yhteiselle ajalle. Mäkin heittäydyin hurjaksi ja nautin yhden inkiväärioluen burgerin kanssa, oli muuten hyvää.

En mä arjessa tunne että meillä olisi liian vähän yhteistä kahdenkeskistä aikaa, kyllähän lapset nukkuvat iltaisin ja silloinkin ehtii höpötellä ja herkutella ja katsoa Netflixiä ja halia. Mutta kun pääseekin sitten ihan kahdestaan johonkin, niin että se kahdenkeskinen aika on täysin keskeytyksetöntä, ja voi keskittää sataprosenttisesti huomionsa vain toiseen, se tekee todella hyvää. Koen olevani arjessakin niin onnellinen että en huomaa kaipaavani sitä kahdenkeskistä aikaa sen enempää, mutta sitten kun sitä saa, niin tajuaa että ei se ainakaan haitaksi ollut.

Ainakin mulle tuli heti taas sellainen fiilis niinkuin oltaisiin vasta tavattu ja aivan hurjan ihastuneita. Vaikka kyllä mulla leijailee perhosia mahassa ihan joka päivä kun tuota miestä katselen. Tänään se laittoi uuden paidan päälle, ja mä tuijotin sitä vain ja mietin että miten voin olla niin onnekas että olen saanut juuri tuon tyypin omakseni, hihi. On se vaan niin ihana.

Onnea vielä hurjasti minun rakkaalle murulle <3 Tänään juhlittiin sitten vielä mun ihanaa mummua joka täyttää tänään 78 vuotta. Mielettömän onnekkaita ollaan, että saatiin juhlia vielä tätäkin synttäripäivää yhdessä mummun kanssa.

Ihanaa viikonloppua kaikille täältä synttärihumun keskeltä!


Meidän jengin aakkoset

05.06.2017

Blogeissa on taas ollut pinnalla Äitiyden tai perheen aakkoset -postaushaaste, jonka itsekin tein vuonna 2012. Mua alkoi niin hihityttää nuo mun vastaukset kun palasin lukemaan sen vuoden tunnelmia, että ajattelin tehdä päivitetyn version, joka tulee siis tässä. Meidän perheen aakkoset vuonna 2017 näyttää ihan eriltä kuin vuonna 2012, vaikka löytyy niistä muutamia samojakin juttuja. Vertaa vaikka itse (en tiedä minne kuvat on hävinneet lukuisten blogimuuttojen aikana jossain välissä postauksesta).

A – Aamut. Aamut on edelleenkin mun mielestä päivän ihanimpia hetkiä. Silloin on vasta koko ihana päivä edessä, vauva jokeltaa ja höpöttää hulluna ja on ihana juoda kahvia kaikessa rauhassa.

B – Blogi. Mun työ, enpä herranen aika olisi vuonna 2012 osannut vielä arvata että sanon näin. Blogi on läsnä meidän koko perheen arjessa, ja lapsetkin tietävät mitä se pitää sisällään. Vuosi vuodelta he ovat kiinnostuneempia siitä, ja mukavaa kyllä, myös innostuneempia. Toinen on jopa sanonut että hänestä tulee isona blogityttö niinkuin äidistä, ja hänkin haluaa valokuvata ja kirjoittaa.

C – Coffee eli kahvi. No tämäkin on sama, elämän kulmakivet toki säilyy vuodesta toiseen: aamut ja kahvit sekä rakkaus. Nykyään tosin hyvää kahvia osaa arvostaa aivan eri tavalla kuin aikoinaan, silloin keitin aikamoista tervaa.

D – Docs eli Google Docs, mun ideapankki jonne raapustan kaikki mahdolliset ohikiitävät ajatukset ja hassut lausahdukset joilla voi olla käyttöä myöhemmin. Ja tämä liittyy meidän perheen aakkosiin, koska sieltä löytyy myös kaikki meidän lasten hauskat jutut.

E – Elokuvat. Joka lauantai meillä on leffapäivä, ja katsotaan joku perhe-elokuva yhdessä kaikki ja samalla lapset saavat syödä lauantaiherkkuja. Meidän seuraava lauantaileffa on Onneli & Anneli ja salaperäinen muukalainen.

F – Family eli perhe. Perhe on paras, ja perheen kanssa on ihanaa viettää aikaa. Perheeseen lasken niin meidän oman perheen kuin ”Extended familyn” eli meidän vanhemmat, isovanhemmat, tädit, enot ja serkut. Halutaan että lapset oppivat tuntemaan hyvin myös kauempana asuvat sukulaiset, ja saavat yhtä ihanat läheiset välit heihin kuin meilläkin on.

G – Grillaaminen, eli meidän kesän ruokavalio. No ei me nyt ihan joka päivä grillata, mutta grillaaminen on ihanaa ja nautinnollista ja hauskaa. Kesällä ruuanlaittoon voi upottaa paljon enemmän aikaa kun talvella, kun valoa riittää ja ei haittaa vaikka puolet illasta kuluisi kokkailuun yhdessä.

H – Huumori. Ilman naurua ei elämästä tule mitään, huumoria on hyvä repiä niin arkipäivän tilanteista kuin kaikesta muustakin. Huumori pitää mielen kevyenä, ja auttaa silloinkin kun ei ole maailman paras päivä.

I – Ilo ja positiivinen asenne. Kulkee huumorin kanssa käsi kädessä, ja tekee elämästä helpompaa. Kun aamulla herätessä ajattelee että ”mitähän kivaa tämä päivä tuo tullessaan”, tulee päivästä parempi kuin jos ajattelee että ”mitähän ikävää tämä päivä tuo tullessaan”. True story. Ikinä en ole jälkikäteen katunut sitä että olen ollut iloisella mielellä ja nauttinut jostain, sen sijaan aina on harmittanut jälkikäteen jos on pelännyt tai ahdistunut jostain asiasta ihan turhaan, eikä sitten ole voinut nauttia täysillä. Samaa positiivista asennetta ollaan opetettu lapsillekin ja musta tuntuu että he ovat siinä meitä vanhempiakin parempia.

J – Jokellus, ihana ääni joka raikaa meillä kun Nova höpöttelee. Vauvan kujertelu on kyllä varmaan maailman kaunein ja ihanin ääni johon ei ikinä kyllästy.

K – Kirjat ja lukeminen. Kirjaan uppoutuminen on hurjan nautinnollista, ja olen iloinen että meidän lapset ovat samaa mieltä. Naurattaa, kun näen tytöissä välillä niin itseni. ”Tiara, tuutko meidän kanssa tekemään palapelejä?” ”En mä nyt kerkee mulla on hyvä kohta kirjasta kesken”. Kun lukee hyvää kirjaa niin siihen uppoutuu aivan täysillä ja pääsee mielikuvitusmatkailemaan toisiin todellisuuksiin ja mahtaviin tarinoihin. Lukeminen on paras rentoutumiskeino mulle, ja tykkään kovasti myös lukea satuja lapsille.

L – Leikki. Me leikitään paljon yhdessä, ja lapset leikkivät paljon myös keskenään. Leikkiin heittäytyminen rentouttaa ja piristää, ja lapset nauttivat siitä kun aikuinenkin välillä höpsöttelee.

M – Matkustelu. Matkustelu on meistä mukavaa, ja yritetään tehdä ainakin yksi isompi reissu joka vuosi koko perhe (ja muutamia pienempiä). Matkailu avartaa mieltä ja haluan viedä lapset näkemään erilaisia kieliä ja kulttuureja ympäri maailman niin paljon kuin mahdolllista. Matkat on aina yhtä ihania, olivat ne sitten Ouluun, risteilylle tai Mallorcalle.

N – Netflix & Chill joka meillä todellakin on ihan netflixiä ja chillailua, hah. Parasta iltaisin lasten mentyä nukkumaan pötköttää sohvalla kainalokkain ja katsoa jotain lempparisarjaa. Nyt kun House Of Cards on katsottu, on seuraavaksi katselulistalla mm. The Ubreakable Kimmy Schmidtin uusi kausi, Girlboss ja Sense8 kakkoskausi.

O – Oulu, meidän toinen koti. Vaikka Otto ei ennen mua ollut koskaan edes käynyt kunnolla Oulussa, on se hänellekin nykyään toinen koti. Me nautitaan kaikki siellä olemisesta ihan hurjasti, ja on parasta että me ollaan sinne aina tervetulleita niin pitkäksi aikaa kuin halutaan. Siellä on rentoa, kotoisaa ja ihanaa, ja rakkaita ihmisiä ympärillä.

P – Piha. Me tykätään olla ulkona, ja ollaan paljon myös omalla pihalla. En uskonut ennen muuttoa rivitaloon että omasta pihasta tulisi mulle näin tärkeä, kun en koskaan ennen ollut asunut maan tasalla. Mutta kyllä se vaan on niin ihana juttu että melkein olen haudannut jo haaveeni keskustasta ja kerrostalosta sitten kun lapset on muuttaneet pois. Koska aamukahvi omalla pihalla, en halua luopua siitä ikinä.

Q – SQuad, meidän oma pieni perhe. Tai iso, jonkun mielestä. Me viisi, meidän jengi, meidän squad. Me sovitaan yhteen maailman parhaiten, ja meillä on hauskaa yhdessä. Vaikka lapsiaan ei voi itse valita, vaan saa juuri ne lapset jotka on saadakseen, niin meillä on ainakin osunut arpaonni kohdalleen. Nuo tyypit on ihan täydellisiä enkä olisi voinut parempia valita vaikka olisin saanutkin. Ja onneksi osattiin Oton kanssa valita toisemme, elämämme paras valinta.

R – Rakkaus. Joka ikinen päivä sanotaan monta kertaa että rakastetaan, niin lapsille kuin toisillemme. Ihaninta on että tapa on tarttunut tiukasti myös lapsiin, hekin toistelevat usein rakastavansa, niin toisiaan kuin meitäkin. Ja usein kiittäessä tulee, ”kiitos äiti sä oot niin rakas” pelkän kiitoksen sijaan. Ne sanat eivät menetä merkitystään tai kulu vaikka niitä usein sanoisikin, mutta tietysti tärkeää on näyttää sitä välittämistä sanojen lisäksi myös teoilla. Lähimmäisenrakkaus ja toisista välittäminen on tärkeimpiä asioita elämässä.

S – Sauna. Me saunotaan joka viikko, välillä useammankin kerran viikossa. Saunominen on rentouttavaa ja ihanaa puuhaa, ja sen jälkeen on aina niin puhdas ja rentoutunut olo. Parasta!

T – Tulevaisuus. Mä tykkään suunnitella tulevaisuutta, ja myös tehdä valintoja paremman tulevaisuuden eteen. Vaikka nykyhetki on se ykkönen ja pitää elää hetkessä, on myös hyvä miettiä millaisen tulevaisuuden haluaa ja panostaa siihen niinkuin omalle perheelle sopii. Me panostetaan tulevaisuuteen säästämällä ja tekemällä mahdollisimman kestäviä valintoja kulutuksessa.

U – Uiminen ja rannalle meno. Me rakastetaan käydä ja hengailla rannalla, leikkiä hiekassa, tuntea auringon lämpö iholla ja syödä jäätelöä joka sulaa vähän liian nopeasti. Toivottavasti tänä kesänä päästäisiin mahdollisimman monta kertaa biitsille.

V – Vauvavuosi, jota parhaillaan elämme. Vauva-aika on niin lyhyt mutta sitäkin ihanampi. V-kirjain voisi olla myös vapaus, sillä koskaan ennen ei meidän elämä ole ollut näin vapaata kuin juuri nyt.

W – Weekend, ja nyt en puhu festareista. Silloin kun meillä ei ole tällaista vapautta, ovat viikonloput tärkeitä akkujen lataamiseen arjessa, ja viikonloppuisin vietetään aikaa yhdessä koko perhe.

X – X merkitsee mulle sitä kaikkea mistä en tiedä vielä, mutta mitä tulee vielä tapahtumaan. Luotan siihen että elämä kantaa, ja olen jopa innoissani kaikesta mistä en vielä tiedä. On ihanaa ajatella mitä kaikkea ihanaa tulevaisuudessa vielä odottakaan, mistä meillä ei juuri nyt ole vielä mitään hajua.

Y – Yrittäjyys. Vaikka en ikinä ajatellut ryhtyväni yrittäjäksi, se oli elämäni paras urapäätös koskaan ikinä. Se on opettanut ja antanut niin paljon, ja haluan toimina yrittäjänä niin kauan kuin se vain on kannattavaa. Se sopii mulle hyvin, ja se sopii meidän perheelle hyvin.

Z – ZZZZZ, nukkuminen. Hyvät yöunet takaavat hyvän arjen. Onneksi ollaan saatu tänä vauvavuotena nukkua paremmin kuin edellisenä, ja pidetään peukkuja että hyvät unet jatkuvat yhä edelleenkin.

Å – Åttafläckig praktbagge, hah. Eli joku koppakuoriainen. Tuli siis mieleen vaan ekana tuosta kirjaimesta, meiltä löytyy tämä koppis lasten ruotsinkielisestä aakkos-eläinkirjasta joka on jo pitkään ollut lemppari, ensin esikoisen ja nyt keskimmäisen. Ruotsalaisesta Å:sta tulee tietenkin mieleen ruotsin kieli ja kaksikielisyys joka on tärkeä juttu meidän perheessä.

Ä – Äidit. Sekä mun että Oton äiti on omalta osaltaan vaikuttaneet aivan hurjan paljon siihen millainen meidän perhe on. Kiitos meidän äideille siitä että ovat opettaneet huumorin, rakkauden, välittämisen ja hetkessä elämisen.

Ö – Öllöttely ja löysäily aamuisin sängyssä mahdollisimman pitkään. Kun saa rauhassa herätä niin päivä käynnistyy ihanasti. Pötkötellään yhdessä koko perhe, naureskellaan Novan jokelluksille, kutitetaan toinen toisiamme ja halitaan.

Sellaiset aakkoset meillä, osui varmasti samoja kuin monella teistä? Mitkä on teidän aakkoset? Mikä on teidän aakkosista tärkein?