Vain hetkeä ennen myrskyä

19.08.2017

Viime lauantaina oli myrsky, ensin Klaaraksi kutsuttu ja sittemmin Kiiraksi nimitetty. No, meille se oli Klaara-myrsky kun tytöt jo kerkesivät kiintyä siihen nimeen. Lauantai-iltapäivällä sää oli vielä oikein kaunis, joskin aavistuksen painostava ja helteinen. Me päätettiin lähteä käymään Vantaalla Silvolan tekojärvellä uimassa, sillä oltiin kuultu että se on mukava ja rauhallinen ja lapsille kiva uimapaikka. Sinne siis ajeltiin, ja pystytettiin biitsileiri nurmelle.

Paikka oli oikeastikin tosi kiva ja lapsiystävällinen, siistit sisävessatkin löytyi ja lisäksi järvestä oli erotettu lapsille turvallinen matala alue. Vesi oli tosi lämmintä, jopa mäkin lähdin heti pulikoimaan enkä joutunut totuttelemaan ollenkaan. Vaikka päivä oli kuuma ja rannalla paljon porukkaa, kaikille oli silti tilaa. Lapset löysivät vielä mahtavan vesilätäkön jossa vesi oli yhtä lämmintä kuin porealtaassa, ja intoutuivat leikkimään siinä.

Päivä oli täydellinen kesäpäivä, olen niin iloinen että saatiin kokea edes yksi sellainen ennen kuin arki alkoi jälleen. Lapsetkin nauttivat kiireettömästä fiiliksestä, kunnes yhtäkkiä taivas alkoi mustumaan. Todettiin että parempi lähteä ennen kuin alkaa sataa ja kaikki meidän tavarat kastuvat. Päästiin autolle ja kerettiin ajaa joku viisi minuuttia kohti Helsinkiä, kun yhtäkkiä mustat pilvet vyöryivät meidän ylle ja alkoi satamaan, tuulemaan ja salamoimaan ihan täysillä! Siis hyvänen aika että se oli jännittävää, me oltiin niin fiiliksissä kaikki autossa, paitsi Otto joka kieli keskellä suuta yritti pysyä poissa vesiliirroista ja nähdä jotain tulvivien ikkunoiden läpi.

Kotipihaan ajaessa satoi edelleen ihan kaatamalla ja jyrisi ja salamoi, ukkonen oli ihan päällä. Me juostiin ja tytöt kiljuivat naurusta kun juoksivat kaatosateessa. Meillä ei ole olkkarissa lamppua, kun siirrettiin se kesän alussa meidän makkariin, kun ajateltiin ostaa uusi ennen kuin syksyn pimenevät illat koittavat. Ei siis oltu varauduttu siihen että alkuillasta on ihan pilkkopimeää, kun iskee yhtäkkiä myrsky. Täällä me pimeässä ihmeteltiin säätä, ja kuunneltiin jyrinää. Tytöt seisoivat ikkunassa laskemassa montako salamaa taivaalla iskee.

Lasten kanssa kaikki tuntuu niin jännältä ja merkitykselliseltä, se on ihanaa. Tällainen myrsky on oikeasti ihan mieletön elämys heille, ja jää mieleen pitkäksi aikaa. Vaikka aikuisena on itse muka jo ihan konkari ja kokenut elämässä vaikka ja mitä, lasten kanssa kaikesta voi innostua ihan uudella tavalla. Mä en ainakaan edes haluaisi olla tottunut kaikkeen ja sellaisella hälläväliä-asenteella, mä rakastan sitä että ukkonen on iso juttu, ja se että saa syödä iltaruuan olkkarin matolla ”piknikillä” on mieletön elämys.

Tämä rantapäivä myrskyineen oli kertakaikkisen täydellinen lopetus tälle unohtumattomalle kesälle, ei voi muuta sanoa. Olen niin onnellinen että saatiin kokea tämä kesä 2017 lasten kanssa. Se jää muistoihin yhtenä mun elämän parhaista kesistä ikinä, toivottavasti lasten ja Otonkin.

Kirjoitin tämän tekstin eilen perjantaina iltapäivällä, vain hetkeä ennen kuin lähdin kaupungille tapaamaan ystävääni. Vähän ennen viittä, matkalla keskustaan, luin ensimmäiset uutiset siitä mitä eilen tapahtui ja iski paniikki siitä, ovatko Turussa asuvat ystäväni kunnossa. Onneksi olivat. Kun vain ajattelenkin sitä hätää, kauhua, tuskaa ja epätoivoa mitä Turussa on eilen koettu, ja mitä uhrit ja omaiset edelleen kokevat, kyyneleet nousevat silmäkulmaan. Voimia kaikille keitä tämä hirveä tapahtuma koskettaa <3


Viimeisen lomaviikon meininkejä

28.07.2016

Tätä kirjoittaessani on lomaa jäljellä vielä neljä kokonaista päivää. Uskokaa tai älkää, mutta mä odotan jo arkeakin innolla, siitä taitaa tietää että on ollut antoisa loma? Meidän arki muuttuu näin syksyn alkaessa jonkin verran helpompaan suuntaan, siitä kirjoitan ihan oman postauksensa. Mutta se on suurin syy siihen miksi arkea niin innolla odotankin. Nyt keskitytään kuitenkin vielä lomakuulumisiin!

Tämä viikko aloitettiin kävelemällä autokauppaan ja ostamalla uusi auto. Meidän viime vuonna ostettu pikkuräppänä on osoittanut että auto on meidän perheelle oikeasti tärkeä ja elämää helpottava juttu, ja nyt oli aika upgreidata sellaiseen oikeasti mukavaan ja meidän näköiseen autoon. Joudutaan odottelemaan uuden auton saapumista pari viikkoa, mutta on ihanaa tietää että kohta alla on luotettava ja turvallinen menopeli jossa on mukava matkustaa niin lasten kuin meidän aikuistenkin. Oton koeajaessa testiautoa mä ainakin olin jo aivan myyty ja ilmeisesti mieskin kun kaupat syntyi.

Tiistai me vietettiin koko perhe rannalla, oltiin monta tuntia siellä leikkimässä, syömässä eväitä ja rentoutumassa. Vesikin oli yllättävän lämmintä, ihanaa kun kesä on ollut tänä vuonna näin kaunis. Rakennettiin hiekkalinna ja vallihauta ja vielä veneelle iso rata, josta se ei millään kyllä meinannut kulkea koko matkaa veteen asti. Ainoa mikä reissua vähän varjosti olivat jatkuvat ampiaiset, nyt taitaa olla joku jokakesäinen amppariaika taas kun niitä pörrää aivan jatkuvasti ympärillä. Varsinkin ulkona syöminen tai juominen on ihan mahdotonta kun heti on vähintään pari pörriäistä kimpussa. Onneksi tämä aika taitaa mennä ohi suhteellisen nopeasti.

Eilen käytiin pyörähtämässä Anttilassa heti aamusta ysiltä, ja mä ostin vähän astioita ja sisustusjuttuja. Me ei onneksi oltu siellä pahimman ryysiksen aikaan, tai siis ainakin me selvittiin kassajonosta alle puolessa tunnissa, siinä missä luin monen joutuneen jonottamaan jopa kolmesta neljään tuntia Kodin1:ssä. Huh sanon mä! Aika surullinen kyllä tämä Anttilan konkurssi, toivottavasti edes Anno-tuotteet säilyisivät ja niitä saisi jatkossa vaikka jostain muusta liikkeestä. Ne on ollut mun ihan lempparisisustusjuttuja, varsinkin Annon matot ja muut tekstiilit joita meillä on paljon kotonakin.

Illalla suunnattiin vielä ystäväperheen luo Espooseen ja lapset juoksivat ja leikkivät siellä sydämensä kyllyydestä ja me aikuiset saatiin höpöttää ja vaihtaa kuulumisia. Oli kyllä ihana ilta.

Tänään ajateltiin yllättää lapset lähtemällä käymään kotieläintilalla (ellei vesisade yllätä meitä) ja ehkä sen jälkeen käymällä läheisellä kirppiksellä joka on täynnä leluja. Viime vuonna hamstrasin sieltä lasten barbeille samoja ruokia joita mun barbeilla oli kun olin pieni, ihan parasta!

Aiotaan nauttia täysillä näistä vikoista päivistä yhdessä, ennenkuin uusi ihana arki alkaa. Mahtavaa torstaipäivää kaikille!