10x arjen siivousniksit, joilla koti pysyy siistinä

07.09.2021

Kaupallinen yhteistyö: Kiilto Hajusteeton

Tällä hetkellä eletään syksyn kiireisimpiä viikkoja, sillä koulu, varhaiskasvatus ja lasten harrastukset ovat täydessä vauhdissa, Otto tekee töitä, itselläni on töissä meneillään syksyn kiireisin kuukausi ja lisäksi meillä on kuukauden ikäinen vauva, joka jaksaa jo hyvin seurustella päivisin. Lisämaustetta tuo samalle kuukaudelle osuvat vauvan kastejuhla, mun kolmekymppiset ja esikoisen 10-vuotissynttärit. Voin kertoa, että siivous ei tällä hetkellä ole sitä kaikkein mieluisinta puuhaa, juhlia varten tehtävästä suursiivouksesta puhumattakaan. Siksi olenkin juuri nyt äärimmäisen kiitollinen siitä, että meillä toimii arjen perussiivous sen verran hyvin, että millekään valtavalle ylimääräiselle juhlasiivoukselle ei ole tarvetta tässäkään kuussa.

Moni varmasti kaipailee arkeen helppoja siivousvinkkejä, jotka auttavat pitämään paikat kunnossa kiireenkin keskellä, ja siksi ajattelin jakaa tässä postauksessa 10x neljän lapsen äidin arjen siivousniksit, jotka auttavat välttelemään suursiivousta menestyksekkäästi. Postauksessa myös tehokkaat ja vastuulliset Kiilto Hajusteeton tuotevinkit, joilla pinnat saa pysymään kunnossa.

10x kiireisen arjen cleaning hacksit

#1: 15 minuutin päivittäinen siivous-munakello

Vartin päivittäinen pikasiivous on mun number one -vinkki siihen, miten kodin saa pysymään siistin näköisenä. 15 minuuttia on hyvin helposti lähestyttävä aika, sen voi helposti ihan huomaamatta käyttää somen selaamiseen, vahingossa huonon telkkariohjelman tuijotteluun, yleiseen lagaamiseen tai mihin tahansa turhaan. Mutta jos sen sijaan sen käyttääkin pikasiivoukseen, saa paljon aikaiseksi ja sitten jää vielä paljon aikaa kaikkeen muuhun.

15 minuuttia on myös lapsille helposti lähestyttävämpi aika keskittyä siivoukseen. Jos koko meidän perhe (vauvaa lukuunottamatta) osallistuu 15 minuutin ajan kodin ylläpitosiivoukseen/järjestelyyn, se tarkoittaa jo yhteensä 75 minuuttia siivousta. Aika tehokasta, eikö! Aikaa vastaan kilpailu on myös usein lasten mielestä viihdyttävämpää kuin muuten vaan siivous, joten se saattaa auttaa saamaan enemmän aikaiseksi. Tähän voi muuten yhdistää myös lemppari soittolistan Spotifysta, munakello ja lempparibiisit tekevät siivouksesta huomattavasti mukavampaa. Pikasiivouksesta löytyy myös reels mun Instagram-profiilista.

#2: Perus puhdistusaineet jatkuvasti helposti käden ulottuvilla siellä, missä niitä tarvitaan

Kiilto Hajusteeton Tiski, Kiilto Hajusteeton Koti ja Kiilto Hajusteeton WC on meillä jatkuvasti esillä. Näin saa nopeasti ja kuin huomaamatta siivottua pienet tahrat tai pyyhkäistyä lavuaarin pinnat heti kun sotkua syntyy, tai vaikka samalla kun pesee käsiä. Nopeuttaa muuten myös sitä vartin siivousta, jos ei tarvitse aloittaa sitä varttia etsimällä siivousvälineitä.

Kiilto Hajusteeton Tiski astianpesuainesuihke on mun lemppari yksittäisten likaisten astioiden nopeaan puhdistukseen. Sillä saa kätevästi juuri oikean määrän pesuainetta esim. yksittäisen kattilan nopeaan tiskaamiseen. Kiilto Hajusteeton Koti on käytössä kaikkien kodin pintojen puhdistuksessa muualla kuin WC/Kylpytiloissa. Ja Kiilto Hajusteeton WC on paras vessojen pintojen pyyhkimiseen. Kiilto Hajusteeton sarjan tehokkaat ja ekologiset tuotteet on kehitetty nimenomaan suomalaisille pinnoille ja tarpeille ja niillä on Allergia- ja astmaliiton allergiatunnus.

#3: Lapsille omat vastuutehtävät

Tässä on itselläni kaikkein eniten petrattavaa, sillä olen laiska antamaan oman huoneen lisäksi siivousvastuuta lapsille, kun itse on niin helppoa ja nopeaa hoitaa kaikki puoliksi Oton kanssa. Mutta koko ajan opetellaan antamaan heille enemmänkin puuhia, koska pitäähän lastenkin oppia perus siivousasiat ja ottaa sitä vastuuta. Ollaan sovittu, että esimerkiksi tiskikoneen tyhjennys on meillä aina lasten homma, kuten myös roskien vieminen, sekä alusvaatteiden ja sukkien lajittelu ja paikoilleen vieminen. Ei haluta antaa liikaa tehtävää, mutta ainakin yksi pieni ja nopea homma/päivä arkisin. Tämä ei sisälly siihen siivousvarttiin, vaan siivousvartti on sitä omista jutuista huolehtimista varten. Silloin katsotaan omat huoneet järjestykseen/pyykit/lelut/tavarat paikoilleen.

#4: Ota aina mennessäsi mukaan jotain

Esimerkiksi yläkertaan mennessä nappaa portailta ne siihen jätetyt vaatteet, tai vie puhtaat käsipyyhkeet ylös, tai alas mennessä tuo ylhäältä likaiset pyykit kodinhoitohuoneeseen. Meillä ainakin varsinkin tuohon portaille kertyy aina kaikkea mahdollista ja mahdotonta, joten ollaan tehty sääntö, että ylös mennessä otetaan aina ne tavarat, mitä portailla on. Ja jos menee ulos, vie samalla roskat, tai jos kauppaan, käy viemässä kartongit ja keräyspaperit samalla keräyspisteelle.

#5: Kaikelle oma paikka

Tämän pitäisi varmaan olla se numero ykkössääntö siivousvartin lisäksi. Siivousta helpottaa ihan valtavasti, kun kaikelle on kotona jokin oma paikka. Silloin ei jää pyörimään niitä random tavaroita, jotka eivät kuulu minnekään. Lastenkin on helpompi siivota omat huoneet, kun he tietävät minne mikäkin lelu ja tavara kuuluu. Samoin kierrätys on helpompaa, kun on omat keräsyastiat kotona erilaisille kierrätettäville asioille.

#6: Pienemmät säilytyslokerot jääkaapissa/kuivaruokalaatikossa

Ihan super hyvä kikka helpottaa jääkaapin ja kuivaruokalaatikoiden siivousta on se, että kaikki purkit ja pussukat ovat omissa pienemmissä säilytyslokeroissaan. Silloin näkee helposti koko ajan mitä kaapeissa on, saa helposti pidettyä ensimmäisinä esillä ne, jotka ovat menossa ekana vanhaksi, ja saa nopeasti tyhjennettyä laatikot/kaapit puhdistusta varten, jolloin se on sujuvampaa. Tämä on auttanut meillä tosi paljon esimerkiksi jääkaapin siistinä pitämisessä, kun sinne takaseinän perukoille ei pääse enää kertymään vanhaksi meneviä juttuja ja myös jääkaapin pinnat on niin helppo puhdistaa säännöllisesti, kun tavarat saa nopeasti kerralla pois tieltä. Puhdistan jääkaapin lokerikot Kiilto Hajusteeton Tiski -aineella ja kiinteät pinnat Kiilto Hajusteeton Koti -suihkeella.

#7: Pidä tiskiharjat, liesituulettimen suodattimet ja muut säännöllistä puhdistusta vaativat jutut puhtaana pesemällä ne säännöllisesti tiskikoneessa.

Me pestään tiskiharja koneessa vähintään kerran viikossa (tai tarvittaessa useammin) ja suodattimet ainakin kerran kuussa. Tiskikoneessa voi pestä paljon muutakin kun vain astioita, en nyt uskalla suositella itse mutta kannattaa googlailla mitä kaikkea siellä voi pestä. Rohkeimmat pesevät puutarhakengät, lelut ja hammasharjatkin tiskikoneessa, mutta itse olen kokeillut vasta näitä perusjuttuja. Liesituulettimen suodattimet on tärkeää pitää puhtaana, jotta niihin ei pääse kertymään rasvalikaa ja pölyä. Kun ne pesee tiskikoneessa, ei tarvitse itse nähdä vaivaa.

#8: Tehokkaat, mutta vastuulliset tuotteet

Kiilto Hajusteeton tuotesarja on mun lemppari siksi, että kaikki tuotteet aidosti toimivat ja ovat vastuullisia. Kiilto Hajusteeton Ikkuna -suihkeella saa puhdistettua peilit ja ikkunoiden pienet sormenjäljet, Lattia -tiivisteestä riittää pitkäksi aikaa ja se sopii loistavasti sekä meidän parketille että vinyylilaatalle, ja jo aiemmin mainitut arjen perussuihkeet tekevät pintojen pyyhkimisestä nopeaa ja helppoa. Kiilto Hajusteeton WC puhdistusgeeli on myös todella tehokas, vaikka se on kasvipohjainen ja 100% nopeasti biohajoava. WC-geelin tehoaineena on käytetty helposti biologisesti hajoavaa maitohappoa, joka poistaa tehokkaasti kalkkisaostumia ja raikastaa pöntön. Tuotteet on pakattu kierrätetystä muovista valmistettuihin pulloihin ja pakkaukset ovat täysin kierrätettäviä. Kiilto Hajusteeton kodinpuhdistus tuotteet valmistetaan Suomessa Hankasalmella aurinkosähköllä.

#9: Pidä kylppäri helposti puhtaana suihkun yhteydessä.

Joka kerta kun käy suihkussa, ei kylppäriä tarvitse putsata, eikä rentouttavaa lauantaisaunaa tarvitse muuttaa joka viikko kylpyhuoneen perusteelliseksi siivoukseksi. Mutta kylppärin siivous käy paljon nopeammin, kun vaikka jonkun ihan perus suihkun yhteydessä käy pinnat läpi parin viikon välein Kiilto Hajusteeton Kylpy -suihkeella ja pyyhkäisee. Kun tämän hoitaa suihkun yhteydessä, aikaa kuluu paljon vähemmän, eikä se tunnu niin paljoa siivoukselta mitä se tuntuisi, jos alkaisi oikein erikseen ”minäpä nyt siivoan kylpyhuoneen” -mentaliteetilla hommiin. Ja kun tämän muistaa tehdä säännöllisesti parin viikon välein, ei tarvitse ollenkaan käyttää aikaa pinttyneen lian hinkuttamiseen jollain supertehoplus-harjalla, koska sitä pinttynyttä likaa ei ehdi syntyä.

#10: Kaiken A ja O: kun säännöllisesti käyttää usein lyhyen ajan siivoukseen, ei tarvitse edes tehdä valtavia vaikeasti lähestyttäviä suursiivouksia, joihin kuluu paljon enemmän aikaa.

Siinäpä se kaikessa lyhykäisyydessään. Jokainen meistä tietysti määrittelee itse itselleen ja kodilleen sopivan siisteystason ja meillä kaikilla on ne omat preferenssit kuinka usein tykkää tehdä mitäkin. Mutta ainakin omalla 10 vuoden kokemuksella lapsiperhearjesta se siisteys on tuhat kertaa helpompaa ylläpitää silloin kun tekee pieniä hommia usein vs. isoja hommia harvoin.

Me ollaan joskus vanhassa kodissa päästetty esim. se kylppäri tai liesituulettimen suodatin siihen kuntoon, että on sitten ihan todella saanut hinkata, ja kyllähän se sitten ärsyttää käyttää siihen todella paljon aikaa ja hangata niin, että käsi tulee kipeäksi. Täällä nykyisessä kodissa kun ollaan ylläpidetty arjessa hyvää siisteystasoa, siivous käy paljon helpommin, eikä sellaiset ”pitäisi siivota sitä ja tätä” -ajatukset ärsytä ja rassaa takaraivossa, kun ei ole jättänyt hommia roikkumaan.

+Bonusvinkit vauvaperheille: Kantoreppu & robotti-imuri! Nämä on meidän kaksi lempparia. Jos vauva haluaa olla sylissä, kantoreppu vapauttaa kädet siivoukseen ja järjestelyyn. Ja robotti-imuri on paras sijoitus sujuvampaan siivoukseen. Kun joku muu (meillä Ronaldo-niminien roboimuri) huolehtii joka päivä imuroinnista, voi itse keskittyä ylläpitosiivouksessa kaikkeen muuhun, kuten pintojen puhdistukseen ja järjestelyyn. 

Näillä keinoilla meidän koti pysyy sellaisessa kunnossa, että ei haittaa, vaikka tulisi yllätysvieraita keskellä arkiviikkoa. Kun siistin kodin pitää aina vartin pikasiivouksen päässä, on siivous matalan kynnyksen helppoa hommaa. Mutta on meilläkin ne ongelma-alueet, kuten pyykit, joista en edelleenkään ole oppinut tykkäämään. En lajittelusta, en viikkauksesta, enkä varsinkaan sukkien parien etsimisestä. Mutta kaikkea ei voi aina saada, eihän?! Onneksi on iso perhe jakamassa vastuuta myös pyykeistä!

Käy tutustumassa Kiilto Hajusteeton tuotesarjaan lisää @kiiltokoti-tilillä Instagramissa.


15 minuutin sääntö

07.11.2020

Otin käyttöön joskus aikanaan vuosia sitten arkea helpottaakseni 15 minuutin säännön. Se tarkoitti sitä, että laitoin munakellosta 15 minuuttia aikaa ja siivottiin koko perhe sen vartin ajan. Se oli todella käytännöllinen sääntö, koska vartti ei ole pitkä aika. Lapsille oli hauskempaa siivota, kun he kilpailivat kelloa vastaan. Ja itselle oli helpompi tarttua toimeen, kun tiesi, että vartti on oikeasti lyhyt aika ja oli draivi saada mahdollisimman paljon aikaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. Usein siinä ajassa sai kerättyä ylimääräiset kamppeet paikoilleen ja järjesteltyä eteisen ja keittiön.

Siivouksesta 15 minuutin sääntö laajeni arjessa pikkuhiljaa moneen muuhunkin asiaan. Etenkin treenissä se vartti on jotenkin sellainen ratkaiseva aika. Varttia on helppo lähestyä ja siinä ajassa saa kuitenkin oikeasti jo aika hyvän hien pintaan. Usein käy niin, että vartin treenin jälkeen on sellainen olo, että hitto mä vedän vielä toisen vartin. Ja sitten saakin aikaiseksi puolen tunnin treenin, vaikka alkuun olisi tuntunut, ettei jaksa treenata edes sitä varttia. Käytän tätä vartin sääntöä sellaisina viikkoina, kun treeni ei vaan maistu. Tai jos on vaikka monta harmaata sadepäivää putkeen ja ei jaksaisi millään lähteä lenkille, päätän, että menen edes vartiksi. Usein vartin kohdalla on se fiilis, että miksi mä lopettaisin nyt, kun vastahan pääsin alkuun. YouTube on myös täynnä ilmaisia 15 minuutin treenejä, kenties juuri tästä syystä. Itse käytän usein esim. Pamela Reifin nopeita HIIT-treenejä.

15 minuutin sääntö toimii hyvin myös lasten leikeissä, joihin aikuinen menee mukaan. Joskus  voi olla vaikka työpäivän jälkeen väsynyt, eikä millään jaksaisi keskittyä leikkimään barbeilla tai legoilla. Päätän, että menen kuitenkin vartiksi mukaan, koska se on tärkeää lapselle ja vartti on niin lyhyt aika, että sen aikaa voin keskittyä ihan hyvin. Usein joko käy niin, että vartissa itsekin innostuu leikkimään sitten kuitenkin – tai lapsi saa hyvän leikin alkuun ja jatkaa sen vartin jälkeen leikkiä mieluusti itsenäisesti. Tähän disclaimer, että meillä myös lapset leikkivät paljon muutenkin itsenäisesti tai keskenään ja olen siitä tosi iloinen! Ja usein mielellään menen leikkiin ja innostun tosiaan itsekin pidemmäksi aikaa, mutta joskus on niitäkin hetkiä kun ei vaan itse jaksaisi juuri silloin kun lapsella on se fiilis, että kaipaa äitiä mukaan leikkiin. Silloin voi halutessaan kokeilla tätä vartin sääntöä.

15 minuutin sääntö on sovellettavissa hyvin myös työntekoon. Itse esimerkiksi kertakaikkiaan inhosin ennen sähköpostien kanssa venkslaamista, kunnes otin käyttöön tämän taktiikan. Nykyään pyrin tekemään niin, että esim. heti työpäivän aluksi yritän käydä läpi ja vastata niin monta meiliä kuin vartissa pystyn ja sitten pidän taukoa. Loppupäivästä voin ottaa toisen vartin ja vastata taas niin moneen kuin ehtii. Kun pilkkoo sen ei-niin-lemppari homman pieniin palasiin, se menee jouhevammin. Ja täytyy tässä antaa itselleni nyt ihan positiivista palautetta, joka tuli mieleen tässä kirjoittaessani. Olen nykyään todella paljon tunnollisempi mun sähköpostien kanssa kuin vaikka pari vuotta sitten, jolloin mun oli tosi vaikea motivoida itseäni niiden pariin. Nykyään hoidan mun mielestä sähköpostit jopa aika hyvin.

Keksin miljoona muutakin asiaa joihin tätä vartin sääntöä voisi soveltaa. Yleissiivouksen lisäksi toimii loistavasti niin pyykkien kanssa kuin pihahommissakin. Tämä toimii, jos on vaikka luettavana joku tietty kirja, jota ei millään jaksaisi lukea, mutta on esim. koulun takia pakko (olen neuvonut tämän säännön kirjojen kanssa esim. Otolle opiskeluaikana). Jos hyvissä ajoin alkaa lukemaan vartin päivässä, saa kuivakammankin kirjan kahlattua läpi.

Koululaisten kanssa voi käyttää vähän lyhyempiäkin sääntöjä kuin vartin sääntöä. Esimerkiksi kertotaulujen ulkoa harjoitteleminen on tehokasta, kun käyttää siihen intensiiviset viisi minuuttia kerrallaan. On helpompi jaksaa keskittyä kunnolla ja sisäistää uutta, kun harjoittelee täysillä lyhyitä pyrähdyksiä, toisen sieltä ja toisen täältä. Tämä toimii loistavasti ainakin meillä.

Me ei tehdä kaikkea vartin pätkissä (heh), mutta tällaiset lyhyet aikapyrähdykset ovat meillä tehokas arjen apukeino aina ajoittain. Joskus on kausia, että koti pysyy siistinä kuin huomaamatta ja ei tarvitse yhtään motivoida itseään mihinkään muuhunkaan. Mutta silloin kun motivaatio tai jaksaminen on joskus hukassa, mutta jotain pitäisi saada tehtyä, 15 min sääntö pelastaa! Kannattaa kokeilla jos ei vielä ole kokeillut!


Mitä kotitöitä voi antaa lapsille tehtäväksi

22.08.2019

Mua ehkä vähän nolottaa myöntää, mutta olen vasta viime aikoina ihan toden teolla havahtunut siihen, että meidän lapsetkin voisivat tehdä kotona jotain. Siis joo, esimerkiksi oman huoneen viikkosiivous on kyllä ollut heidän hommansa pitkään. He myös vievät aina  omat astiat ruuan jälkeen koneeseen ja omat likaiset vaatteet pyykkiin. He keräävät omat sotkut olohuoneesta tai askartelujutut ruokapöydältä. Lapset kattavat yleensä pöydän ja osallistuvat tosi mielellään leivontaan tai ruuanlaittoon. Satunnaisesti olen pyytänyt joskus viemään roskia tai puhtaita pyykkejä kaappiin. Meillä ei kuitenkaan ole ollut sellaista rutiinia tähän hommaan, eli ei ole mitään sellaista, että esim. hommat x ja y pitäisi tehdä joka viikko.

Jotenkin ei vaan olla ajateltu sitä, että hitsi, kyllä nyt 6- ja melkein 8-vuotiaat voisivat aivan hyvin jo vaikka kerran viikossa tyhjentää tiskikoneen ja viedä roskat, kumpainenkin. Ollaan vaan kiltisti Oton kanssa aina jaettu kaikki kotityöt toisillemme ja tehty niitä, eikä edes ajateltu sitä mahdollisuutta, että hei, lapsetkin osaisi tän jo tosi hyvin. Yleensä jos lapset ovat auttaneet vaikka tiskikoneen tyhjennyksessä, niin kyseessä on ollut taapero. Hänelle se on ollut hauskaa leikkiä, eikä lopputuloksen nopeudella tai siisteydellä ole ollut niin suurta merkitystä. Mutta meidän isommat ihan oikeasti selviytyvät jo aivan hyvin monestakin kotityöstä, ja meidän kannattaisi varmaan muodostaa tähän jotain rutiineja.

Lapset ovat itse asiassa jopa itse pyytäneet, että tehtäisiin heille oma kotityölista. Se varmasti tuntuu ajatuksena hauskalta, katsotaan sitten miten on käytännön laita. Kirjoiteltiin tänään yhdessä ylös lasten kanssa sellaisia kotitöitä, joita he osaavat tehdä ja tehtiin niistä lista. Aloitetaan pienistä jutuista. Keskusteltiin myös siitä, mikä motivoi lapsia tekemään kotitöitä sisäsyntyisesti? Heiltä tuli hyviä ajatuksia, mm:

Lapset voivat:

Tyhjentää tiskikoneen, viedä roskat/lehdet/kartongit, viedä puhtaat pyykit kaappiin, etsiä puhtaille sukille parit ja laittaa ne yhteen, pyyhkiä pöydän, siivota oman huoneen, kerätä likapyykit ja viedä koriin.

Mikä motivoi tekemään kotitöitä (lasten suusta): 

– koska sitten näyttää hienolta täällä kotona

– että äiti ja isi tulee iloiseksi

– sitten oppii tekemään niitä ja kun muuttaa joskus isona omaan kotiin niin sit osaa

– kun tyhjentää tiskikoneen nii sit on astioita mitä voi käyttää

Mä en halua lapsille mitään palkkiosysteemiä kotitöistä, vaan haluan, että he haluavat itse tehdä kotitöitä niiden tekemisen vuoksi, eikä esim. rahan tai karkin vuoksi. Kukaan ei maksa palkkaa kotitöistä meille aikuisillekaan, joten en koe tarvetta maksaa niistä lapsille. En myöskään ainakaan vielä halua velvoittaa heitä tekemään asioita x viikkorahan eteen, koska meillä ei oikeastaan ole vielä mitään viikkorahasysteemiä käytössä.

Ollaan pari kertaa kokeiltu, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että meillä kukaan ei muista ylläpitää viikkorahasysteemiä. Ekana perjantaina muistetaan antaa kolikot ja lapset ovat niistä innoissaan, mutta sitten ne unohtuvat lompakkoihin ja seuraavana perjantaina kukaan ei muista, että oli joku viikkorahasysteemi edes olemassa. Jossain vaiheessa varmasti otetaan viikkorahakäytäntö meillekin. Ehkä sitten, kun lapset ovat tarpeeksi isoja huolehtimaan omista visa electroneista. Tällä hetkellä rahan puolesta se riittää, että me huolehditaan kaikesta ja ostetaan viikonloppukarkit. Ja tietysti myös säästetään lasten tileille ja siirretään rahaa heidän omille arvo-osuustileille, joilta sijoitetaan kuukausittain rahastoihin kasvamaan korkoa.

Mä en halua vaatia lapsilta liikaa liian pienenä, tai pakottaa tekemään kotitöitä väsyneenä tai silloin, kun heillä on muutenkin vaikka pitkä koulupäivä ja harrastus siihen perään. Se on meidän vanhempien homma tehdä ne ärsyttävät kotityöt silloinkin kun ei ole optimaalisin hetki. Mutta haluaisin, että he oppivat säännöllisyyttä ja rutiinia, pitämään kiinni sovituista kotitöistä. Haluaisin, että he oppivat ottamaan vastuuta pikkuhiljaa ja huomaisivat, että tiskikoneen tyhjennys on ihan pikkuhomma ja kun sen saa tehtyä, niin tulee hyvä fiilis. Luulen, että jos aloitetaan siitä, että kummallakin on kerran viikossa tiskikoneen tyhjennysvuoro ja kerran viikossa roskienvientivuoro (oman huoneen siivouksen ja edellämainittujen jo aiemmin käytössä olleiden juttujen lisäksi) niin päästään oikein hyvään alkuun.

Tänään isommat tyhjensivät tiskikoneen yhdessä ja huomasivat, miten nopeasti se kävi kahdestaan. Ehkä tämä voi olla myös sellainen yhteinen kiva juttu, että he tekevät yhteistyötä näissä jutuissa ja auttavat toinen toistaan. Tärkeää on myös se, että me vanhemmat ollaan näytetty mallia ja he tietävät hyvin, minne mikäkin astia kuuluu ja missä meidän roskikset sijaitsevat ja mihin astiaan mitkäkin roskat laitetaan. Eihän voi osata tehdä kotitöitä, jos ei saa koskaan olla ensin mukana opettelemassa. Mä kehuin vuolaasti tiskikoneen tyhjennyksen jälkeen ja molemmat vaikuttivat tyytyväisiltä.

Ja kun me ollaan nyt 8,5 vuotta tehty kahdestaan kotitöitä, niin on aika kivaa saada jo kahteen tiskikoneen tyhjennykseen ja kahteen roskien vientiin jeesiä, osataan todellakin arvostaa sitä.

Minkä ikäisenä teillä lapset ovat alkaneet tekemään säännöllisesti kotitöitä? Mitä kotitöitä teidän mielestä 6-8-vuotiaat voivat tehdä ja kuinka usein? Millä te motivoitte lapset kotitöiden pariin?


Kotitöiden jako meidän perheessä

27.03.2019

Ihana Mona haastoi mut kertomaan siitä, miten kotityöt jaetaan meidän perheessä. Kysyin teiltä Insta storiesin puolella mitä mieltä olette aiheesta, ja yli 2000 vastaajasta 94% oli sitä mieltä, että laitetaan toteutukseen vaan! Eli tässäpä nyt tulee sitten ajatuksia siitä, miten kotitöiden jako menee meidän perheessä.

Kotitöiden jako on meidän suhteen ja avioliiton aikana vaihdellut tosi paljon ja suuri vaikutus on ollut myös sillä, onko jompikumpi meistä aikuisista ollut perhevapaalla tai tehnyt töitä kotoa käsin. Silloin kun mä olen esimerkiksi ollut vuodelevossa supistusten takia raskausaikoina, Otto on joutunut ottamaan päävastuuta aivan kaikesta niin kotitöiden, kaupassakäynnin kuin lastenkin osalta. Silloin kun Otto aikanaan teki esim. pitkiä työputkia ja päivysti myös viikonloppuisin ja mä olin kotona lasten kanssa, oli päävastuu kodinhoidosta mulla.

Nyt meillä on ollut melko tasainen jako mun viimeisimmän raskauden jälkeen, eli reilut pari vuotta. Ollaan molemmat oltu vuorotellen perhevapaalla pitkiä aikoja ja ollaan molemmat työskennelty paljon kotoa käsin. Kotitöiden jako on mennyt aika luonnollisesti, sillä tavalla, että ei olla edes hirveästi keskusteltu koskaan siitä, miten ne jaetaan. Kumpikin on päätynyt vaan tekemään niitä hommia, jotka itseä miellyttävät enemmän tai joissa kokee olevansa tehokas. Siitä ollaan kyllä keskusteltu, jos jompikumpi on joskus kaivannut enemmän toisen panosta johonkin tiettyyn asiaan.

Esimerkiksi pyykkihuolto oli ennen mun vastuulla suureksi osaksi, ja lopulta mulla meni hermo siihen, että pyykit eivät koskaan löytäneet tietään edes pyykkikoreihin, ja likavaatteiden kiikuttamisesta puhtaan pyykin viikkaukseen kaikki oli yksin mun käsissä. Vaikka mulla ”meni hermo”, ei meille mitään riitaa tullut asiasta, vaan kerroin Otolle miksi se tuntuu musta ärsyttävältä ja hankalalta, että muut  perheenjäsenet eivät ota pienintäkään osaa pyykkihuoltoon. Sen jälkeen Otto on esimerkiksi ottanut päävastuun pyykkien ripustamisesta kuivumaan, lapset ovat alkaneet laittamaan sukkaparit yhteen kuivina ja viemään omat vaatepinot kaappiin ja jokainen pitää huolen siitä, että vie omat vaatteet oikeaan pyykkikoriin likaisina. Mä lajittelen vaatteet koneeseen ja viikkaan puhtaat pyykit. Kumpikin meistä silittää vaatteita silloin kun tarvitsee, eli lähinnä juhlia varten. Muuten ei olla siitä niin tarkkoja. Nykyään pyykkkääminen ei ärsytä enää ollenkaan, vaan kaikki sujuu hyvin. Kannatti siis ottaa asiat puheeksi eikä vaan hampaita kiristellen hoitaa pyykkihommia yksin.

Otto on se, joka meillä siivoaa useimmin keittiön. Mä en itse tykkää keittiön siivouksesta yhtään ja Otto taas nauttii siitä. Tästäkin on käyty keskustelua: joskus mä esimerkiksi saatoin saada ihan hirveän sotkun aikaiseksi vaikka tein jotain suht simppeliä ruokaa. Nykyisin kiinnitän huomiota sotkuun jo ruokaa laittaessa ja siivoilen pois sitä mukaa kun sotkua tulee siinä ruuanlaiton lomassa. Tämä helpottaa keittiön puhtaana pitämistä huomattavasti Otolle. Toki mäkin siivoan keittiötä välillä, mutta useimmin sen tekee Otto.

Vessan siivous taas on mun vastuulla. Vessa on täynnä mun meikkejä ja tököttejä ja mä jotenkin nautin vessan siivoamisesta. Rakastan sitä, kun vessa on kiiltävän puhdas ja vasta siivottu. Mua ei ällötä pöntön peseminen tai hammastahnatahrojen hinkkaaminen, päin vastoin.

Otto pyyhkii useimmin pölyt ja pinnat (huom. mikrokuituliinalla tai swifferillä, pölyhuiska oli hieno rekvisiitta). Mä taas sitten imuroin ja luutuan lattiat. Mä olen tarkka imuroinnista ja olen todennut, että pääsen itse helpommalla kun hoidan sen vaan itse. Toki molemmat imuroivat vuorotellen ruokapöydän alta sotkuja, mutta viikkosiivouksessa imuroinnin hoidan minä. Tähän aikaan vuodesta eteinen täyttyy hiekasta ja pikkukivistä jatkuvasti ja sitäkin saa olla imuroimassa vähän useammin kuin yleensä.

Yleinen järjestely on molempien vastuulla. Siinä missä Otto keittiön pintojen siivouksen ja astioiden lisäksi hoitaa myös järjestelyä keittiössä ja ruokailutilassa, mä järjestelen usein olohuoneen ja eteisen. Ne on sellaiset paikat kotona, jotka saa järjestellä yleensä monta kertaa päivässä. Aina kun joku oleskelee olkkarissa tai lähtee ulos tai tulee sisään, saa olla järkkäilemässä. Varsinkin just nyt kun eteiseen on tungettuna sekä talvi- että välikausivaatteet, se ei mitenkään vaan pysy siistinä. Kaikelle ei vaan fyysisesti ole juuri nyt edes paikkaa ja eteinen on yksi kaaos, vaikka kaikki yritetään parhaamme. Toivottavasti pian ilmat alkavat oikeasti pysymään kunnolla plussan puolella, niin saa heivata talvitakit ja muut kamppeet eteisestä varastoon.

Lapset keräävät yleensä lelut itse, vievät vaatteet itse pyykkikoreihin ja vievät puhtaat pyykit itse kaappiin. He saavat halutessaan myös imuroida omat huoneensa, mutta yleensä imuroin sitten itse vielä uudelleen. Välillä mä autan suorittamaan perusteellisen siivouksen lastenhuoneissa, koska heidän omat siivousratkaisut on yleensä hieman erilaisia kuin mun. He myös säästävät kaikenlaista, jota itse en välttämättä säästäisi (kuten wc-paperirullia, joihin on piirretty yksi ympyrä).

En koe tarpeelliseksi kuitenkaan puuttua niihin ratkaisuihin arjessa (esim. siihen kun hyllyn päälle järjestellään hienosti tavaroita asetelmiksi ja rykelmiksi, vaikka ne voisi laittaa myös esim. kaappeihin ja laatikoihin). Mun mielestä on ihanaa kun he itse yrittävät ja toteuttavat itseään ja tekevät huoneista sellaiset, joissa itse viihtyvät. Välillä on silti kiva nähdä sitä hyllyn pintaakin tavaroiden alta, ja siksi joskus (ehkä kerran parissa kuussa) myös siivoilen ihan kaiken paikoilleen ja laitan ne oikeasti unohdetut wc-paperirullateokset ja hampurilaisravintolalelun puolikkaat eteenpäin, eivätkä he huomaa edes. Silloin lapset aina yllättyvät ja kiittävät mua iloisesti ihanan siististä huoneesta. Tämä varmaan muuttuu sitten kun ikää tulee lisää, esim. teinin huoneeseen ei tulisi mieleenkään mennä omin päin järjestelemään ja käymään läpi kaikkia tavaroita. Luvan kanssa toki auttaisin siivouksessa myös teiniä. Lapsilla on oma paikka niille oikeasti tärkeille askarteluprojekteille ja taideteoksille, ja sieltä mä en koskaan heitä mitään pois, varsinkaan kysymättä.

DISCLAIMER: Kuvat on otettu huumorimielessä ja ne ovat täysin lavastettuja. 😀

Tällä hetkellä meidän kotityöjako toimii mun mielestä tosi kivasti. Siivous on ihan luonteva osa elämää, ei mikään sellainen osa, joka aiheuttaisi harmaita hiuksia tai ärsytystä. Jokainen huolehtii omasta osuudestaan ja pidetään koti sellaisessa kunnossa, jossa itse viihdytään.

Laitan nyt heti tämän postauksen julkaisun jälkeen instaan kyselyä teille siitä, kuinka teillä hoidetaan kotitöiden jakaminen! Käykää vastailemassa, olisi hauskaa nähdä miten tasaisesti tai epätasaisesti kotityöt jakautuvat ja onko teillä enemmän samoja suosikkeja ja inhokkeja kuin mulla vai Otolla!


Lapsiperheen rokulipäivä

14.06.2018

Tässä keväällä me ostettiin meille kodin siivous-palvelu, ja ekan kerran jälkeen todettiin, että halutaan siitä todellakin pysyvä juttu. Jokaviikkoiselle siivoojan käynnille en koe tarvetta, mutta otettiin siivous neljän viikon välein toistuvana, ja se on ollut ihan täydellinen ratkaisu. Kerran neljässä viikossa me pidetään rokulipäivä: siivooja tulee heti aamusta, ja mä olen sitten aina lähtenyt kuopuksen, tai tänään kaikkien lasten, kanssa kahvilaan aamupalalle tai näkemään ystäviä. Muutaman tunnin päästä siitä saa tulla puhtautta kiiltelevään ja hyväntuoksuiseen kotiin, ja ai että se on niin luksusta! Näinä siivouspäivinä me ei myöskään laiteta kotona ruokaa. Ei askareita, ei sotkuisia astioita, ei spagettia lattialla.

Toki iltapalalla lattia jo menee sotkuun, mutta ennen sitä saa nauttia edes muutamien tuntien ajan täysin siististä ja puhtaasta kodista. Sotku ei haittaa mua, meillä on aina vähän sotkuista jostain nurkasta, vähintäänkin pyykkejä porraskaiteella, hiekkaa eteisessä ja astioita lavuaarissa (+ leluja siellä täällä). Arjessa yritän siivota joka päivä vähän jotain, että sotku ei pääse kertymään hillittömäksi. Mutta silti se fiilis, kun saa tulla ihanan puhtaaseen kotiin, jonka siivouksen eteen ei ole tarvinnut itse tehdä mitään. Ai että! Lasten mielestä parasta on tietenkin siivoojan pöydälle jättämät viisi karkkia, yksi jokaiselle perheenjäsenelle.

Tämä on ollut yksi sellainen arjen helpottaja meillä, vaikka se kiiltävä puhtaus vain hetken säilyykin. Ei pelkästään se siivous, vaan se yhden päivän totaalirentoutuminen: noutoruoka tai ravintolassa käynti ja täydellinen kotitöiden unohtaminen. Yleensä samalla pidän myös vähän kevyemmän työpäivän, vaikka se ei aina onnistukaan. Mä oon ihan hurjan kiitollinen siitä, että tämä on meille mahdollista. Ja olen kyllä hurjan kiitollinen myös mukavalle siivoojalle, jonka voi ilomielin päästää tänne siivoamaan. Täytyy myöntää, että mua jännitti etukäteen tosi paljon päästää joku tuntematon meille kotiin, varmasti ihan siksi, koska se oli ensimmäinen kerta mun elämässä kun mun kotiin tulee siivooja. Mutta jännitys osoittautui heti ihan turhaksi, ja ollaan oltu ihan super tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Tänään me haettiin Rossosta pizzat kotiin, ja herkuteltiin. Taaperokin sai elämänsä ensimmäistä kertaa maistaa ikiomaa lasten Nalle-pizzaa, ja oli siitä niin haltioissaan. Ihanan rento päivällinen yhdessä, ja onhan se pizza nyt vaan hyvää!

Tällä viikolla siivous oli tosi hyvään aikaan, sillä huomenna meille tulee ystäviä juhlistamaan Oton 28-vuotissynttäreitä. Istutaan ensin iltaa meidän terassilla, kunnes lapsilla koittaa nukkumaanmenoaika. He saavat jäädä tänne tätinsä kanssa nukkumaan, ja me lähdetään jatkamaan iltaa kaupungille aikuisten kesken. Ihanaa päästä juhlistamaan Oton synttäreitä, ja saada kaverit kylään grillailemaan ja syömään kakkua. Kohta mä sotken jauhoilla ja tomusokerilla tuon meidän kiiltelevän puhtaan keittiön, kun alan väsäämään Otolle synttärikakkua. Mutta ei se mitään, en malta odottaa että pääsen maistamaan kakkutaikinaa. Pitäkää peukkuja että saadaan huomenna yhtä kaunis sää kuin tänään!