Tein viime vuonna maaliskuussa ja lokakuussa 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukset. Alkuperäinen postausidea on peräisin Sara Tickle -blogista ja samalla kaavalla tehtyjä postauksia löydät useista eri blogeista. Ne osoittautuivat todella suosituiksi ja niitä oli munkin mielestä hirveän hauskaa tehdä. Ajattelin, että nyt kun maailman taloustilanne on tänä keväänä muuttunut ja toki myös meidän oma on muuttunut sen myötä, kun ostettiin oma koti, niin voisi olla hauskaa antaa mahdollisuus kysyä mikä nyt mieltä askarruttaa. Jonkin verran kysymyksiä on toki tullutkin instassa muutenkin esim. DM:llä ja myös blogin kommenteissa, mutta ajattelin, että olisi kivempaa tapani mukaisesti puhua suoraan ja vastata kerralla kunnolla. Sen pidemmittä puheitta, tässä siis tulee vastaukset teidän kysymyksiin rahasta.

1. Säästimmekö ASP-tilille ennen asunnon ostoa? Jos joo, niin suosittelemmeko sitä?

Me otettiin ASP-tili joskus muistaakseni v. 2011 tai 2012 pankkivirkailijan ehdotuksesta. Säästimme sinne minimisumman kuukaudessa ehkä noin vuoden tai kahden ajan, mutta meille tuli tarve sille rahalle ja lopetimme ASP-tilin kokonaan ja nostimme rahat (joka ei ollut vielä kovin iso summa edes vaan alle 1000€). Onhan ASP-tili fiksu, etenkin jos on ostamassa sellaista kotia, johon ASP-lainan määrä riittää ja muuten ASP-ehdot täyttyvät. Meille se ei kuitenkaan ollut fiksu varsinkaan enää nyt, koska ASP-lainan enimmäismäärä esim. Helsingissä on 180 000 (lähde: OP) ja sillä ei saa mitään sellaista asuntoa, johon meidän perhe mahtuisi. 

EDIT: ASP-laina on fiksu ja sen kaveriksi voi ottaa ”tavallista” asuntolainaa, mikäli tarvittu lainamäärä ylittää enimmäissumman, kannattaa lukea siitä lisää esimerkiksi valtiokonttorin sivuilta tai oman pankkisi sivuilta. Onneksi meillä ei vaikuttanut kuitenkaan lainan saantiin se, että ei säästetty ASP-tilille ja saatiin muutenkin lainaa hyvillä ehdoilla. Tässä päästään siihen, miten hitsin tärkeää olisi saada laajasti talouskasvatusta ihan kaikille (ks. 10. kysymys), sillä vaikka itse koen lukeneeni ja selvittäneeni asioita tosi paljon ja keskustelleeni paljon pankissa, en silti ollut ymmärtänyt esimerkiksi ASP-säästämistä oikein. 

2. Millainen budjetti meillä oli asunnon ostamiselle ja miksi juuri se? 

Meidän maksimibudjetti asunnon ostolle oli n. 550 000€. Se tuntui realistiselta summalta, jolla voisi löytää meidän tarpeita vastaavan kodin Helsingistä meidän toivealueilta, johon meidän perhe mahtuisi edes jotenkin. Se tuntui myös sellaiselta summalta, jonka myötä asumiskulut eivät kasvaisi liian suuriksi aiempaan nähden.

3. Paljonko meidän uusi asunto maksoi ja kuinka paljon jouduimme ottamaan velkaa sitä varten/kuinka paljon oli omarahoitusosuutta? 

Uusi asunto alitti meidän maksimibudjetin joillakin kymmenillä tuhansilla euroilla, mikä oli oikein mukava yllätys. Meillä oli omarahoitusosuutta n. 10% asunnon hinnasta. (Ensiasunnon ostajille 5% riittää, seuraavissa asunnoissa pitää olla 15%). 

4. Millaiset ehdot meillä on asuntolainassa, esim marginaali & maksuaika? Vinkit lainaneuvotteluihin?

Meillä on korkomarginaalina 0,4. Maksuaikana meillä on 25 vuotta. Esim. tässä Salkunrakentajan artikkelissa on hyviä esimerkkejä siitä, miten korkomarginaali vaikuttaa lainan kokonaishintaan. Suosittelen ehdottomasti lainatarjousten kilpailuttamista. Niissä on aivan valtavan suuria eroja eri pankkien välillä niin lainan määrässä, marginaalissa kuin maksuajassakin. Kannattaa hakea tarjous useammasta pankista. Asuntolainan voi kilpailuttaa myös myöhemmin, vaikka sen olisi jo ottanut toisesta pankista. Kannattaa kokeilla. Myös tässä YLE:n artikkelissa on kerrottu hyvin lainojen koroista ja siitä, miten esimerkiksi lainan lyhennystapa (annuiteetti, tasaerä vai tasalyhennys) vaikuttaa lainan hintaan ja mitkä tekijät vaikuttavat pankin tarjoamaan marginaaliin. 

5. Ovatko asumiskulut muuttuneet tai kasvaneet aiemmasta omistusasunnon myötä? Paljonko lyhennämme lainaa kuukausittain?

Itse asiassa tähän asti asumiskulut ovat olleet jopa matalammat kuin aiemmin (mutta ei olla vielä saatu ekaa 3kk sähkö- ja vesilaskua, eli todellisuus tulee vastaan piakkoin). Uskoisin kuitenkin, että mikäli meidän himosaunominen ei ole liikaa nostanut sähkölaskua, asumiskulut ovat suunnilleen samat kuin aiemminkin tai maksimissaan alle 100€/kk korkeammat. 

6. Miten korona on vaikuttanut meidän töihin ja tuloihin? Onko töitä siirtynyt tai peruuntunut kokonaan tai olenko itse perunut niitä?

Olen siitä onnekas, että minulla ei ainakaan vielä ole peruuntunut kokonaan yhtään työprojektia. Siirtynyt sen sijaan on useampia kamppiksia syksylle sekä yksi ihana tapahtuma, joka piti järjestää huhtikuun alussa, on siirtynyt näillä näkymin elokuulle. Korona vaikutti siten, että yhteistyötarjouksia tuli keväällä vähemmän ja lyhyemmällä varoitusajalla kuin aiemmin. Töitä on kuitenkin kokonaisuutena ainakin toistaiseksi ollut yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tosiaan siinä missä aiemmin työtilanteen tiesi varmasti kuukausia etukäteen, nyt onkin tiennyt vain päiviä tai viikkoja – mikä on tuonut epävarmuutta ja ahdistusta ja halun pitää entistäkin tiukemmin kiinni tienatuista euroista. Viime viikkoina tilanne on alkanut taas tasaantumaan, mutta edelleen kaikki menee nopeammassa aikataulussa kuin ennen. Tästä syystä saattaa käydä esim. niin, että yhdelle viikolle kasaantuu paljon kamppiksia ja toiselle ei ollenkaan. Otto on edelleen opintovapaalla ja opinnot ovat jo aivan loppusuoralla. Virtuaalisiin monimuoto-opintoihin korona ei vaikuttanut mitenkään.

7. Koenko, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla? Pelottaako tai stressaako tulevaisuus?

Koen, että olemme taloudellisesti vakaalla pohjalla koronatilanteesta huolimatta, koska meillä on säästöjä ja nyt omistusasunnon myötä meillä on mahdollisuus tarvittaessa hakea esimerkiksi lyhennysvapaata, jos tulisi tiukempia kuukausia eteen. Yrittäjänä on myös se vapaus kehittää kassavirtaa myös uudenlaisilla tavoilla ja nopeassakin tahdissa, eli kaikki munat ei ole samassa kulhossa, eikä minulla ole vaaraa tulla irtisanotuksi, koska olen itse itseni pomo. Silti tulevaisuus on pelottanut ja emme ole esimerkiksi tehneet kaikkia niitä investointeja, joita alunperin suunnittelimme tekevämme tänne kotiin jo tänä kesänä. Mieluummin pidän nekin rahat nyt säästössä ja seuraan tilannetta. 

8. Kuinka paljon säästämme rahaa kuukausittain ja olemmeko koronan ja talon oston aikana pystyneet säästämään samalla tavalla kuin ennenkin? Säästämmekö lapsille, miten?

Säästämme rahastoihin kuukausittain vähintään 5-10% kuukausituloista (säästetty summa on sama, mutta tulot vaihtelee). Meillä säästöt menevät automaattisesti tililtä aina, eikä niitä ole tauotettu tänäkään keväänä. Tarkoitus on nostaa säästettävää summaa entisestään, kunhan syksyn työtilanne on täysin selvillä. Säästämme myös jokaiselle lapselle tietyn automaattisesti tililtä lähtevän summan joka kuukausi. Olen kertonut enemmän lapsille säästämisestä tässä postauksessa. Lisäksi asuntolainan lyhentäminen kerryttää meidän omaa varallisuutta myös nykyisin, mikä on suuri muutos entiseen. 

9. Kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo?

Mulla itselläni alkoi olla turvallinen olo rahan kanssa siinä vaiheessa, kun säästössä oli kolmen kuukauden tuloja vastaava summa. Tulojen (ja menojen) kasvaessa sekin muuttuu, että kuinka paljon rahaa pitää olla säästössä, jotta on turvallinen olo. Mitä isommat menot, sitä enemmän pitää olla säästössä. Tänä keväänä olen ollut säästöjen olemassaolosta erityisen kiitollinen. Vaikka tulevaisuus on ahdistanut, on tiennyt, että on kuitenkin pelivaraa vaikka kaikki työt peruuntuisivat. 

10. Onko meillä ikinä ollut maksuhäiriömerkintää tai pahoja vaikeuksia laskujen maksussa?

Meillä ei kummallakaan koskaan ole ollut maksuhäiriömerkintää. Nuorena kouluttamattomana perheenä kuitenkin olimme alkuun todella pienituloisia ja silloin jokainen kuukausi oli yhtä selviytymistä ja laskimen kanssa kaupassa käyntiä. Selvisimme vain tarkalla budjetoinnilla, jonka opettelin tyhjästä. 

Tilastokeskuksen mukaan lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niihin liittyy ihan kauheaa häpeää ja ne aiheuttavat paljon hankaluuksia. Mun mielestä se niiden ympärillä oleva stigma pitäisi poistaa ja löytää keino auttaa ihmisiä selvittämään raha-asiat (ja keino saada ihmiset matalalla kynnyksellä sen avun pariin). Monen ihmisen pitäisi myös ymmärtää se, että todellakaan aina talousvaikeudet eivät ole ihmisen oma syy. Esimerkiksi terveydelliset ongelmat voivat johtaa pahoihin talousvaikeuksiin, joissa ihminen tarvitsee apua ja tukea eikä syyllistämistä. Kouluissa pitäisi myös ehdottomasti olla enemmän talouskasvatusta, koska on niin paljon lapsia, jotka eivät sitä saa kotoa ollenkaan. Taloustaitojen puute aiheuttaa valtavaa epätasa-arvoa ihmisten välille. 

Aiemmissa postauksissa on vastaukset moniin kysymyksiin, joita kysyttiin myös nyt. mm. tulot, kuukausittaiset menot, ruokakulut, säästäminen ja sijoittaminen, pihistäminen ja panostaminen sekä rahapolitiikka lasten kanssa (esim. onko meillä viikkorahaa yms.) vastaukset löytyvät niistä. Löydät aiemmat postaukset alta: 

Osa 1

Osa 2

Tässä se tulee! Toinen osa maaliskuussa julkaisemalleni 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukselle. Seuraajat saivat eilen esittää Instagram storiesissa kysymyksiä ja mä otin niistä mukaan tähän 10 sellaista, joihin en ennen ole vastannut. Yhdistelin joitakin kysymyksiä, jotka olivat samaa aihepiiriä tai sama kysymys eri sanoilla, jotta sain mahdollisimman paljon teitä kiinnostavia aiheita mukaan.

1. Kuinka paljon olet enimmillään tienannut kuukaudessa? Millä summalla luulet/tiedät, että perheenne pärjäisi kuukauden, jos eläisitte kuten tällä hetkellä? Teidän perheen kuukausitulot? Entä menot?

Eniten mitä olen laskuttanut kuukauden aikana on ollut 22 000 euroa. Yleensä laskutan kuukauden aikana n. 8000-12 000 euroa. Laskutettu summa ei tietenkään ole sama kuin käteen jäävä summa, vaan mun laskuttamista tuloista menee YEL, verot, kirjanpito ja muut työhön liittyvät sivukulut. Useimmiten maksan itselleni nettona palkkaa n. 3500-5000 euroa kuukaudessa käteen. Otto tienaa töissä ollessaan suunnilleen suomalaisten keskitulon verran, mutta nyt opintovapaalla tietysti vain n. 75% siitä.

Meidän perheen tarkkaa kuukausituloa on hankala määritellä, koska se vaihtelee niin paljon. Kiinteät menot meillä on n. 4000€ kuukaudessa, siihen olen laskenut asumisen, auton, vakuutukset, puhelimet, netin, päivähoidon, kodin turvajärjestelmän, hyväntekeväisyyden, sähkön, ruuan ja päivittäistavaran sekä harrastukset. Vakuutuksia, sähköä ja harrastuksia maksetaan kuitenkin yleensä könttänä eikä joka kuukausi, joten joinakin kuukausina menot ovat tuota paljon pienemmät ja joinakin vastaavasti hieman suuremmat. Tuohon summaan ei ole laskettu kuukausittaisia säästöjä tai sijoituksia, koska ne eivät ole ”meno”. Mutta sanoisin siis, että 4000 euroa on summa, jolla meidän perhe pärjäisi kuukauden, jos elettäisiin kuten tällä hetkellä. Varmasti pienemmälläkin pärjättäisiin, jos luovuttaisiin joistakin ei-niin-välttämättömistä asioista.

 

2. Teetkö paljon yhteistyötä tilitoimistosi kanssa? Onko oman yrityksen raha-asioiden hoito ollut vaikeaa omaksua?

En hirveästi. Mulla on käytössä tilitoimiston kautta kätevä ohjelma, josta tilitoimisto näkee esimerkiksi yritykseni tiliotteet ja suurimman osan ostolaskuista ja kaikki myyntilaskut ihan reaaliajassa. Mun ei siis tarvitse juurikaan lähetellä tai käydä läpi papereita joka kuukausi, ainoastaan jos ostan jotain normaaleista kuukausimenoista poikkeavaa, josta on erillinen kuitti. Lähinnä  siis toimitan kuitit jos sellaisia on. Mulle hankalaa on omaksua se, että voisin tehdä alv-vähennyksiä. Usein en muista ottaa kuitteja edes talteen, enkä ole ihan perillä siitä, mitä kaikkea voisin vähentää. Muuten koen tämän melko helpoksi ainakin nykyisin. Ekana vuonna vuositulon määrää oli hirveän vaikea arvioida etukäteen ja siksi se oli verotuksellisesti hankalaa, mutta onneksi ei tullut mätkyjä, kun sain kaiken hoidettua ajoissa, vaikka jouduinkin maksamaan isoja summia veroja kerralla.

3. Tekeekö raha sut onnelliseksi? Olisitko vähemmän onnellinen jos joutuisit “laskemaan senttejä”? Ostitko lapsille merkkivaatteita silloin, kun ei ollut paljon rahaa vai oliko heillä silloin tyyliin h&m -vaatteita?

En koe, että mulla nykyisin onnellisuus kasvaisi niinä kuukausina kun tilipussi on suurempi. Raha lisää onnellisuutta siihen asti, että sitä on sen verran, ettei sen riittävyyttä tarvitse jatkuvasti arjessa ajatella. Koen, että olisin ainakin enemmän stressaantunut, jos joutuisin laskemaan senttejä, koska olen joutunut ja olin silloin stressaantunut. Se, että pitää jatkuvasti miettiä miten saa rahat riittämään on ihan älyttömän kuluttavaa henkisesti. Olin silti onnellinen silloin kaikesta mitä meillä oli, mutta kyllä rahan ajatteluun ja laskemiseen kului paljon voimavaroja.

Nykyisin en juurikaan ajattele rahaa arjessa, ainoastaan silloin kun teen itse tai maksan laskuja, eli n. 1-2 kertaa kuussa. Aina välillä tsekkaan säästöt ja sijoitukset. Silloin kun rahaa oli tosi vähän, ostin vaatteita lähinnä kirpparilta tai sitten ketjuliikkeistä. Sitten kun rahaa alkoi olla normaalien keskiverto-kuukausitulojen verran, aloin ostella merkkivaatteita pikkuhiljaa lapsille, koska tykkäsin niistä ja olin haaveillut niistä jo pidempään.

4. Rahallisesti isoin ostos? Entä ostos jota kadut/kadutte?

Asumisoikeusasunto (15% asunnon arvosta maksetaan itse) sekä meidän uusi auto. Ostos jota kadun on kyllä hankala kysymys. En mä koe katuvani mitään ostoksia, paitsi ehkä joitakin vaatteita, joita pidin vain kerran tai kaksi ja laitoin eteenpäin menneinä vuosina. Viisi vuotta sitten esimerkiksi ymmärrys vaatteiden ilmastovaikutuksista oli mulla käytännössä nolla. Ihailin kaikkia bloggaajia, joilla oli aina asukuvissa uudet vaatteet ja halusin olla itse samanlainen.

5. Laitatko rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin? 

Laitan. Toimin norppakummina WWF:lle ja Planin kautta mulla on kummityttö Zimbabwessa. Norppakummina olen ollut nyt n. viisi vuotta ja Plan-kummina kohta neljä vuotta. Lisäksi lahjoitan satunnaisesti muihin kohteisiin.

6. Miten näet sun tulokehityksen vaikka seuraavan 10 vuoden aikana?

Toivoisin kovasti, että tulotasoni pysyisi samalla tasolla kuin nyt. Mulla ei ole tavoitteena kasvattaa aktiivisen tulon määrää, mutta passiivisen tulon määrää tai osuutta tuloista haluaisin kasvattaa. Toivoisin, että osa mun tulovirrasta tulisi esimerkiksi sijoitusasuntojen kautta seuraavan 10 vuoden aikana. Rahasummia tärkeämpää mulle on kuitenkin se, että saisin tehdä mielekästä ja itselleni merkityksellistä työtä, kuten nytkin. Ja myös se, että työn määrä olisi balanssissa muun elämän kanssa.

7. Millä perustein valita sijoituskohteet rahoille? Millaisiin rahastoihin sijoitat? Säästätkö johonkin erityiseen vai ihan vaan tulevaisuuden varalle? Paras vinkki sijoittamiseen? 

Jokaisella on tietysti omat sijoituskohteet, jotka kiinnostavat. Suosin itse rahastoja ja niistä erityisesti vastuullisia rahastoja. Mulla on sijoituksia neljässä eri rahastossa yhdessä pankissa ja lisäksi sijoitan S-bonukset suoraan rahastoon S-pankissa. Pankin omistaja-asiakkaana mä ostan, myyn ja vaihdan mun valitsemia rahastoja ilman kuluja, joten siksi suosin niitä pankin omia mulle kuluttomia rahastoja. Olen miettinyt myös Nordnetiä mutta tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen mun sijoituksiin omassa pankissa. Olen seurannut niiden kehitystä jo muutaman vuoden ja ollut tyytyväinen, tällä hetkellä kaikilla on hyvä tuottoprosentti, mutta viime vuonna kaikki mun sijoitukset olivat jonkin aikaa miinuksellakin. En myynyt enkä panikoinut, vaan seurasin kehitystä ja nyt saan nauttia siitä, että summat ovat kasvaneet hyvin korkoa.

Kannattaa miettiä kuinka pitkäksi aikaa on sijoittamassa. Jos rahat sijoittaa esimerkiksi 20 vuodeksi (esim. lapsille), voi ottaa enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa riskiä. Jos taas sijoittaa lyhyemmäksi aikaa, suosin itse maltillisempaa riskiä. Sijoittamiseen liittyen tuli niin paljon kysymyksiä (paljon enemmän kuin otin tähän mukaan), että aion tehdä aiheesta postauksen jonkun asiantuntijan kanssa, joka neuvoo ja opastaa kiinnostuneita huomattavasti asiantuntevammin kuin minä. 

Me sijoitetaan lapsille tulevaisuuteen, sekä itsellemme vaurastumisen vuoksi. ”Pahan päivän varalle” eli työkyvyttömyyttä, pitkäaikaisia sairauksia tai tapaturmia tai kuolemaa varten meillä on tosi kattavat ja hyvät vakuutukset koko perheellä ja lyhytaikaisempia pahoja päiviä varten säästöjä tilillä, eli niitä varten sijoitukset eivät ole.

8. Miten kasvatat lapset arvostamaan rahaa? Mitä haluat opettaa lapsille rahasta? Saako ostaa leluja esim. lahjarahoilla vai miten lasten rahan käyttöä säädellään? Miten opetatte lapsille järkevää rahan käyttöä? Miten opetatte lapsille mitä raha on? Tietävätkö esim. että on tehtävä töitä rahan eteen?   Miten lasten kanssa keskustelette rahasta? Millaisia rahastoja teillä on lapsille?

Me puhutaan kotona avoimesti rahasta. Jos meidän esikoiselta kysyy paljonko meillä kuluu ruokaan viikossa rahaa, hän osaa vastata. Lapset tietävät, että rahaa saa työtä tekemällä ja jos ei ole omaa rahaa, ei voi tehdä ostoksia. Lapset tietävät, että me säästetään ja sijoitetaan. Esikoiselle olen myös opettanut sijoittamisen ja taloudesta huolehtimisen alkeita Taloussankari-nettipelin avulla, jota hän on pelannut mielellään ja oppinut siitä paljon asioita. Tällä hetkellä järkevää rahankäyttöä opetetaan meillä lähinnä keskustelun ja esimerkin kautta. Lapsilla on omaa käyttörahaa joskus synttäreiden, hammaskeijun vierailun tai lomamatkan yhteydessä. Niillä rahoilla he saavat tehdä ihan mitä huvittaa. Viimeksi viime viikolla lapsi kysyi, että saako käyttää lomamatkalta lompakkooon jääneet kolikot koulun Nälkäpäivä-keräykseen. Tietenkin sai ja annettiin vielä lisää päälle.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, meillä ei ole viikkorahakäytäntöä. Ei olla ollenkaan sitä vastaan ja olen yrittänyt sitä pari kertaa jo meille tuoda osaksi arkea, mutta kukaan ei vaan muista ylläpitää sitä. Sitten kun lapset itse haluavat sen viikkorahan ja muistavat sen joka viikko, niin ehdottomasti voidaan ottaa se käytäntö. Tällä hetkellä sille ei vaan ole vielä tarvetta, kun kukaan ei edes muista sitä. Lapset tietävät myös, että heillä on omat tilit ja että me säästetään/sijoitetaan heille. He tietävät, että tulevat saamaan sitten omat visa electronit, kun ovat tarpeeksi vanhoja huolehtimaan niistä. Viimeistään silloin varmaan viikko- tai kuukausirahakin on helpompi muistaa, kun sen voi hoitaa automatisoidusti verkkopankissa. Siitä en tosin mene takuuseen, muistavatko lapset silloinkaan käyttää niitä rahoja.

Lapsille meillä on pankin omia kuluttomia rahastoja, joista niitä rohkeampia vaihtoehtoja, joissa riski on hieman suurempi kuin maltillisissa. Tähän mennessä sijoitukset ovat jo kasvaneet mukavasti korkoa ja täytyy toivoa, että sama tahti jatkuu kun vuodet vierivät.

9. Mihin käytätte lapsilisän? Ostatteko tarpeellisia juttuja vai meneekö säästöön/sijoituksiin? 

Lapsilisä on meillä ihan normituloa, joka käytetään arjen pyöritykseen ja milloin mihinkin. Toisaalta me laitetaan lapsille sijoituksiin ja säästöön kuitenkin ihan sievoinen summa rahaa, se ei vaan lähde tililtä juuri lapsilisäpäivänä, vaan kuun puolivälissä.

10. Ootteko tehneet laskelmia vauvavuoden hinnasta?

Ei olla tehty laskelmia vauvavuoden hinnasta, mutta se olisikin aika mielenkiintoista! Meillä on ollut kolme tosi eri hintaista vauvavuotta, olisi aika jännittävää vertailla niitä keskenään. Ehkä tästä tulevaisuuden postausidea?

Jos aihe kiinnostaa, niin meidän tuoreimmassa podcast-jaksossa jutellaan Oton kanssa näistä samoista aiheista, eri näkökulmasta. Siinä muistellaan meidän ekoja kuukausia, jolloin tulot olivat pienet, puhutaan siitä, miltä tuntuu kun toinen tienaa huomattavasti enemmän ja kerrotaan onko meillä yhteiset vai omat rahat. 

Kuuntele Yhdessä S01E08 Omat vai yhteiset rahat – pienituloisuus, avioehto, säästäminen

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ

Törmäsin Sara Vannisen Tickle Your Fancy -blogissa ja Mona Visurin Mona’s Daily Style -blogissa mahtavaan 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukseen ja halusin ehdottomasti toteuttaa oman tästä aiheesta. Rahapuhe on viime vuosina muuttunut yleisemmäksi ja neutraalimmaksi, mikä on todella hienoa. Silti siihen liittyy yhä edelleen todella paljon salailua ja häpeää ja sellaista, että ei uskalleta puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Täytyy myöntää, että myös mua jännittää hirveästi puhua tästä aiheesta. Vaikka monet puhuvat tosi rohkeasti rahasta ja moni ihminen kokee sen nykyisin jo aivan tavallisena puheenaiheena, on myös paljon ihmisiä, jotka edelleen ajattelevat rahasta puhumisen olevan esimerkiksi leuhkimista. Rahan puutteesta on tänäkin päivänä paljon sallitumpaa puhua kuin siitä, miten rahaa käyttää. On enemmän ok sanoa, että rahaa ei ole, kuin kertoa, että tulee ihan mukavasti toimeen. Sen pitäisi muuttua niin, että jokainen voisi puhua rahasta suoraan, oli sitä paljon tai vähän tai sopivasti.

Ilman Saran ja Monan esimerkkiä en olisi uskaltanut ottaa lukuja tässä esille. Vaikka luvuthan ne on, jotka kaikkia kiinnostavat kun tällaista postausta tulee lukemaan.  Ja tottahan se on, että vain puhumalla asioista avoimesti voi raottaa salaisuuksien verhoa. Mä uskon, että avoimuus luo tasa-arvoa tässäkin asiassa.

Kysyin teiltä Instagram Storiesin puolella, mitä te haluatte tietää rahasta ja tehän vastasitte. Sain kymmeniä kysymyksiä, joiden joukosta mä valitsin kymmenen. Onneksi monet kysymykset olivat myös samoista aiheista ja muutamia yhdistelin niin, että pystyn kertomaan hieman monipuolisemmin. Älyttömän suuri kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille ja tässäpä tulisi nyt mun suorat vastaukset suoriin kysymyksiin rahasta.

10 suoraa kysymystä rahasta

1. Kuinka paljon tienaat vuodessa? Kumpi teidän perheessä tienaa enemmän, sinä vai Otto?

Viime vuonna tienasin karvan vajaat 100 000 euroa, josta maksoin toki myös ison siivun veroja. Yrittäjänä palkan maksu on kuitenkin vähän erilaista kuin palkansaajana. En maksa itselleni joka kuukausi yhtä suurta palkkiota, vaan se vaihtelee suuresti. Osa tästä summasta koostui muille yrityksille tekemästäni sisällöntuotannosta.

Minä tienaan enemmän ja näin on ollut jo muutaman vuoden. Nyt varsinkin kun Otto on opintovapaalla, päävastuu perheen elatuksesta on minulla. Näin oli myös Oton vanhempainvapaan aikana. Se sopii tosi hyvin meille. Ensimmäisinä vuosina tilanne oli aivan toisinpäin, kun minä olin minimi-äitiysrahalla kotona lasten kanssa ja Otto taas on ollut alusta asti vakitöissä.

2. Onko teillä yhteiset rahat vai omat rahat? Entäs omat tilit vai yhteiset tilit? Kuka maksaa mitäkin?

Meillä on aina ollut 100% yhteiset rahat. Molemmilla on omia tilejä ja molemmat säästävät myös omiin rahastoihin, mutta kummallakin on käyttöoikeus tileihin ja kaikki mitä tulee on yhteistä. Vaikka meillä on lähes aina ollut niin, että jompikumpi tienaa huomattavasti enemmän, ollaan aina pidetty itsestään selvänä, että meillä ei ole mun tai sun rahoja. Mä hoidan meillä laskujen maksun ja muut käytännön asiat, mutta maksan niitä ihan yhtä lailla kummankin tililtä. Ollaan ehkä muutama vuosi sitten n. vuoden verran tienattu suunnilleen yhtä paljon, mutta ennen sitä Otto tienasi mua paljon enemmän ja nykyisin taas päävastuu taloudesta on mulla.

3. Miten paljon rahaa kuluu kuukaudessa ruokaan ja päivittäistavaroihin? Entäs viikossa? Mihin kuluu eniten rahaa kuukaudessa? Missä asioissa pihistätte ja mistä ette ole valmiita tinkimään?

Me pyritään siihen, että käytettäisiin kotona valmistettavaan ruokaan ja päivittäistavaraan n. 200€ viikossa, eli n. 800-900€ kuussa, koska se tuntuu järkevältä summalta. Usein menee kuitenkin enemmän, koska meidän ei ole absoluuttinen ”pakko” pysyä tuossa summassa. Eniten rahaa meillä menee ruokakauppaan ja ulkona syömiseen, koska ruoka on vaan niin hyvää, heh.

Me pihistetään esim. siivousvälineissä ja päivittäistavarassa: voin hyvin ostaa kaupan oman merkin talouspaperia, leivinpaperia, siivousrättejä tai mopin, eikä tarvitse olla aina sitä hienointa merkkiä. Ruuasta ei tingitä, se on meillä aina ykkönen ja eniten katson sitä, missä ruoka on valmistettu ja mitä se sisältää. Voin kyllä ruuassakin ostaa kaupan omaa merkkiä, jos ravintoarvot ja tuotanto-olosuhteet on kohdallaan. Halutaan syödä terveellisesti ja monipuolisesti ja innostutaan helposti uusista resepteistä. Ei tingitä myöskään terveydestä ja turvasta, vaan meillä on kattavat henki-, tapaturma- ja sairaskuluvakuutukset kaikilla.

4. Jääkö teillä kuukausittain rahaa säästöön ja/tai sijoittamiseen? Harrastatko säästämistä tai sijoittamista? Kuinka paljon rahaa säästät tai sijoitat kuukaudessa? Paljonko rahaa on säästössä?

Meillä ei ”jää” rahaa säästöön tai sijoituksiin, vaan ne on ensimmäiset rahat jotka tililtä lähtee kun jotain sinne tulee. Mä en ajattele niin, että säästän jos jotain jää, vaan säästö on automatisoitu ja tärkeä osa kuukausibudjettia. Eli säästöt ja sijoitukset lähtee aina tiettynä päivänä kuukaudesta, aina ekana säännöllisesti tililtä ennen kaikkea muuta. Toki säästöön tai rahastoihin voi laittaa ylimääräistä myös kuun lopussa tai milloin vaan jos haluaa. Me sijoitetaan itsellemme kuukaudessa n. 10-20% meidän kuukauden tuloista, riippuen ihan siitä paljonko tilille tulee.

Tietty summa lähtee automaattisesti, mutta esim. mun tulot voivat vaihdella todella paljon kuukaudesta riippuen ja aina jos on enemmän mitä laittaa talteen niin laitetaan. Meillä on säästössä puskurirahoina n. 4 kuukauden tulot, tulevaan asuntoon käsiraha ja sitten erilaisissa rahastoissa jonkin verran ja niihin säästetään säännöllisesti. Mulle on tärkeää, että jos jotain yllättävää tapahtuu, meillä on sitä varten rahaa säästössä. Lisäksi on ihan äärimmäisen tärkeää kartuttaa varallisuutta ja säästää pitkäaikaisesti rahastoihin ja/tai osakkeisiin esim. eläkepäiviä varten, koska yrittäjänä mun eläketurva on ihan olematon palkansaajiin verrattuna. Oman asunnon ostamisen jälkeen aion jatkaa sijoittamista myös asuntosijoittajana.

5. Kuinka suuri osa meidän kuukausittaisista menoista muodostuu asumiskustannuksista?

Ehkä n. 1/5 muodostuu asumiskustannuksista, eli vastikkeesta ja asuntolainasta, sähköstä, vedestä ja autopaikasta.

6. Oletteko koskaan joutuneet ”elämään kädestä suuhun”? Voiko vähätuloinen olla onnellinen yhtälailla kuin se jolla on rahaa?

Olemme todellakin. Silloin kun me tavattiin, Otto oli osa-aikaisena McDonald’sissa töissä ja itse olin pelkällä opintotuella. Keskeytettyäni koulun sain hetken aikaa jopa toimeentulotukea koska en ollut oikeutettu työttömyyspäivärahaan enkä näkyvästi raskaana 19-vuotiaana (ja kouluttamattomana) enää saanut töitä loppuraskauden ajalle, vaikka niitä aktiivisesti hain. Me elettiin aivan todella pienillä tuloilla.

Onneksi meidän esikoisen syntymäpäivän aamuna Otto sai puhelun, että hän oli päässyt siihen työpaikkaan töihin, jossa häntä edelleen odottaa työpaikka opintovapaan ajan. Se oli meille ihan älytön lottovoitto, jonka jälkeen ei enää saatu muita tukia kuin minimiäitiyspäivärahaa & myöhemmin kotihoidontukea, kun olin lasten kanssa kotona. Kyllä ainakin meiltä se vei hurjasti energiaa ja aiheutti stressiä ja unettomia öitä, kun ei ollut tarpeeksi varaa ihan perustarpeiden täyttämiseen. Vaikka aika oli lyhyt, se on silti jäänyt mieleen tosi stressaavana. Uskon, että pienillä tuloillakin voi olla onnellinen, mutta kyllä se heikentää ihmisen turvallisuudentunnetta tosi paljon, jos joka kuukausi joutuu miettimään miten rahat saa riittämään, eikä pysty varautumaan mihinkään yllättävään.

7. Säästättekö tai sijoitatteko lapsille? Onko lapsilla omat tilit? Säästättekö lapsille ensiasunnon ostoon tai ajokorttiin?

Molempia. Kaikilla lapsilla on omat tilit ja omat arvo-osuustilit sekä sijoituksia rahastoissa. Säästämme jokaiselle saman summan kuukausittain. Vaikka oltiin tosi nuoria kun esikoinen saatiin, niin onneksi tajuttiin, että säästäminen hänelle kannattaa. Kaikille kolmelle ehtii kertyä hyvät säästöt tässä kaikkien vuosien aikana ja ne pääsevät kasvamaan korkoa, kun rahat on sijoitettu rahastoihin. Pitkäaikaisesti säästäessä pystyy myös ottamaan hieman enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa sitä niin hyvin. Näin rahoille voi saada paremman tuotonkin. Sitten kun lapset saavat rahat, he saavat toki itse tehdä niillä mitä haluavat. Mä en halua ajatella niin, että lapset olisivat jotenkin tilivelvollisia meille siitä, mihin he rahat käyttävät aikuisena. Ne ovat sitten heidän rahojaan, jotka me ollaan vapaaehtoisesti haluttu heille säästää.

8. Miten opetatte lapsille rahan käyttöä tai säästämistä? Saako teidän lapset viikkorahaa? Miten raha näkyy lastenne elämässä, puhutteko rahasta lapsillenne?

Lapset saivat viikkorahaa jonkin aikaa, mutta lopulta luovuttiin siitä käytännöstä. He eivät olleet vielä kiinnostuneita viikkorahasta (kuin ehkä ekalla ja tokalla viikolla) ja monesti koko juttu vaan unohtui meiltä. He eivät myöskään muistaneet viikkorahojen olemassaoloa, joten käytännössä he vaan keräsivät kolikoita lompakkoon. Ajateltiin, että siirrytään viikkorahakäytäntöön myöhemmin takaisin, kunhan lapset on vielä vähän isompia.

Synttäri- ja hammaskeijurahat he säästävät myös lompakkoon ja saavat tehdä niillä mitä haluavat. Suurimmaksi osaksi nekin vaan hengaavat siellä lompakossa, eli voisihan ne käydä myös viemässä pankkiin ja tilille, niin pääsisivät nekin kasvamaan korkoa. Me jutellaan kyllä rahasta paljonkin lasten kanssa ja erityisesti ollaan puhuttu siitä, että rahaa ei vaan tipu jostain, vaan meidän aikuisten pitää tehdä töitä, jotta saadaan rahaa. Ollaan puhuttu summista ja ollaan puhuttu siitä, että mitään ei voi ostaa jos ei rahaa ole. Ollaan keskusteltu siitä paljonko asuminen maksaa, paljonko ruoka maksaa ja paljonko käytetään rahaa heidän harrastuksiinsa. Ollaan puhuttu myös siitä, että kaikilla maailman ihmisillä ei ole yhtä paljon rahaa eikä samanlaisia mahdollisuuksia elämässä. On tärkeää, että he ymmärtävät rahan arvon.

9. Millaisia rahankäyttäjiä olette? Kumpi teistä on säästäväisempi ja kumpi tuhlaavaisempi Oton kanssa? Millaiset opit rahankäyttöön saitte kotoa?

Kaikessa muussa ollaan melko maltillisia paitsi siinä ruuassa. Ulkona syöminen tai ruuan tilaaminen kotiin on varmaan meidän suurin ”rahankäyttöpahe”. Ollaan molemmat muuten ihan yhtä säästäväisiä ja pohditaan ostopäätöksiä tarkkaan. Otto on saanut kotoa eväät säästämiseen ja sijoittamiseen ja järkevään rahankäyttöön. Meillä ei koskaan kotona ollut varaa sijoittaa tai edes säästää mun lapsuudessa ja varsinkin äidin sairastuttua vakavasti meillä oli paljon talousvaikeuksia. Varmasti äidin olisi ollut helpompi opettaa rahataitoja, jos rahaa olisi ollut. Äiti teki parhaansa niillä eväillä mitä sai. Mä olen opetellut oman perheen myötä säästämään ja sijoittamaan ja miettimään muutenkin omaa rahankäyttöäni.

10. Miten olette valmistautuneet omakotitalon hankintaan? Mikä on teidän budjetti uudelle kodille? Onko se se mihin teillä on varaa vai se mitä haluatte maksaa?

Meillä on tulevaa kotia (joka ei välttämättä ole omakotitalo) varten tarpeeksi suuri käsiraha, jotta saadaan sellainen koti kuin me halutaan. Me ei haluta ottaa niin isoa lainaa kuin mikä meillä ehkä olisi mahdollisuus saada, sillä toiveissa on oman asunnon ostamisen jälkeen ostaa myös sijoitusasunto(ja). Halutaan pitää omat asumiskustannukset järkevällä tasolla (samana tai matalampina kuin nyt) ja hankitaan sellainen koti, joka täyttää meidän tarpeet ja jossa on hyvä olla, mutta ei yhtään sen enempää.

Nyt mä haluaisin kuulla teidän rahatarinoita! Jos haluatte vastata näihin samoihin kysymyksiin (johonkin niistä tai vaikka kaikkiin), niin olisi aivan älyttömän mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia ja ajatuksia! Mihin teillä kuluu arjessa eniten rahaa? Sijoitatteko ja jos niin mihin (vinkit on aina paikallaan)? 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa, ja se on osa Suomi 100-juhlavuoden Made By Finland -kampanjaa. Kampanja on Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden kampanja. Made by Finland juhlii Suomen suurta juhlavuotta, rohkaisee tuntemaan ylpeyttä monimuotoista suomalaista työtä kohtaan ja kertoo, millaisella työllä suomalaista hyvinvointia rakennetaan.

Kerroin viimeksi S-mobiilin Siirto-sovelluksesta, ja se olikin monille uusi tuttavuus! Nyt kerron jostain ainakin mun mielestä vieläkin siistimmästä jutusta, nimittäin rahastosäästämisestä, ja nimenomaan S-Pankin Bonukset Rahastoon -palvelusta. Olen itse ollut rahastosäästäjä jo pian viisi vuotta, ja se on mun mielestä todella palkitsevaa. On paljon fiksumpaa laittaa säästöt kasvamaan korkoa rahastoihin, kuin makuuttaa niitä tilillä kärsimässä inflaatiosta.

Rahastosäästäminen on helppoa

Rahastosäästäminen on ollut aina suhteellisen helppoa ainakin oman kokemukseni mukaan, mutta S-mobiilin kautta rahastosäästämisen aloittaminen on nyt aivan naurettavan helppoa, ja sen lisäksi käytännössä ilmaista. Ei tarvita mitään hurjaa alkupääomaa jolla lähteä säästämään, vaan säästämisen voi aloittaa niin, että kertyneet S-Bonukset menevät aina suoraan rahastosäästöön. Eli käytännössä siis ne rahat mitä saat omista ostoksistasi takaisin bonuksena, menevät vielä ilmaiseksi rahastoon kasvamaan korkoa. Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta se on ihan totta.

Pienin rahastoon siirrettävä summa on 10 euroa kerralla. Sen verran kertyy bonareitakin aika helposti, ei tarvitse juuri edes ostaa mitään että bonustilille saa jo 10 euroa. Meidän viisihenkisen perheen kuukausittaisilla bonuksilla saa vuodessa säästettyä jo aika sievoisen summan, varsinkin kun me keskitetään ostokset meikeistä bensaan ja ruuasta päivittäistavaraan juuri S-ryhmään. Monesti syödään S-ryhmän ravintoloissakin, ihan vaan koska niissä on leikkipaikka ja kivat ruokalistat lapsille, ja sormiruokaa vauvoille edullisesti.

Rahastosäästäessä usein menee merkintä- ja lunastuspalkkiot, mutta S-Pankilla rahastosäästäessä ei mene. S-Säästörahastoista ei peritä hallinnointipalkkioita. Rahaston varat sijoitetaan pääasiallisesti toisiin rahastoihin, minkä vuoksi rahasto maksaa sijoituskohteena olevista rahasto-osuuksista hallinnointi- ja säilytyspalkkiot. Rahaston juoksevat kulut  (v. 2016) ovat vain 1,10 %/v, eli todella matalat verrattuna moneen muuhun. Pikkusummissa parin prosentin heitoilla ei ole merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun rahastossa alkaa olla enemmän rahaa, se 1,10% kuulostaa huomattavasti houkuttelevammalta kuin vaikka 3%. 

Kaikenlaisille säästäjille on sopiva rahasto

Kaikenlaisille sijoittajille löytyy varmasti sopiva rahasto johon sijoittaa, sillä niitä on kolme erilaista: varovainen, kohtuullinen & rohkea. Sijoitusten suuruudesta, sijoitusajan pituudesta ja omista tarpeista riippuen voi itselleen valita juuri sopivan rahaston.

Varovainen sopii hyvin, mikäli haluaa haluaa ottaa vain vähän riskiä. Rahasto sopii myös säästäjälle, joka haluaa säästää lyhyemmän aikaa, esim. lomamatkaa varten. Varovaisen rahaston sijoitukset painottuvat riskittömämpiin korkosijoituksiin, eli rahaston arvo vaihtelee vähemmän markkinoiden heilahdellessa. Tuotto-odotus ei ole niin suuri, mitä rohkeammissa rahastoissa, mutta kuitenkin varovaiseen rahastoon säästäminen on huomattavasti kannattavampaa kuin tilille, jolla arvo vain laskee. 

Kohtuullisen riskin rahasto sopii sellaiselle säästäjälle, joka on valmis ottamaan hieman enemmän riskiä. Rahasto sopii myös säästäjälle, joka säästää vähän isompaa summaa ja vähän pidemmän aikaa, esim. uuteen autoon tai putkiremppaan. Rahaston sijoitukset painottuvat riskipitoisempiin osakkeisiin, joten rahaston arvo elää markkinatilanteen mukaan. Pidemmällä aikavälillä rahoille voi kuitenkin odottaa parempaa tuottoa, kuin varovaisesta rahastosta.

Rohkean rahasto sopii heille, jotka eivät pelkää ottaa riskiä. Rohkea rahasto elää eniten markkinoiden mukana, mutta sijoitukselleen voi myös olettaa merkittävästi suurempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Se sopii hyvin. esim eläkesäästämiseen, tai tai jotain todella suurta hankintaa varten säästämiseen.

Pidemmällä aikavälillä rohkeammin

Kaikissa eri rahastoissa on hyvät puolensa. Itse säästän lapsille rohkeammin, koska säästöaika on pidempi, melkein 20 vuotta, ja tällöin markkinoiden heilahtelun aiheuttamat laskut ehtivät tasoittua ja tuotto voi olla tosi hyvä. S-bonukset menevät meillä kuitenkin kohtuullisen riskin rahastoon. Meillä ei ole mitään sen suurempaa säästökohdetta mielessä niille, kunhan vain säästetään koska se on fiksua. En usko että ketään on koskaan haitannut että säästössä on vähän ylimääräistä. Eli vaikka sinulla ei olisi mielessä mitään tärkeää säästökohdetta, kannattaa rahastosäästäminen aloittaa silti just nyt heti, koska se vaan on kannattavaa, ja varsinkin kun säästää vielä bonuksista, eli automaattisesti ja ilman että se on mistään muusta pois.

Omia säästöjä ja sijoituksia on helppoa seurata S-mobiilissa, ja palvelun käyttöönottaminen tapahtuu vain muutamassa minuutissa S-mobiilissa, tai S-Pankin nettisivuilla. Tähänkin tarvitsee toki ne S-Pankin verkkopankkitunnukset, jotka voi hakea vaikka kauppareissun yhteydessä. Mun mielestä on todella hyvä, että rahastosäästäminen helpottuu koko ajan, ja ihmiset tulevat tietoisemmiksi omasta taloudestaan. On tärkeää huolehtia omista raha-asioistaan huolellisesti, ja mitä helpompaa säästäminen on, sitä helpompaa on tavoittaa omia unelmiaan, ja myös huolehtia siitä kuuluisasta ”pahasta päivästä” varmuuden vuoksi.

Tue suomalaista työtä

Tämä on viimeinen Made by Finland -kampanjan postaukseni, ja Suomikin täytti jo 100 vuotta. On ollut todella mielettömän upeaa tutustua suomalaiseen työhön tänä vuonna, eikä vähiten siksi että olen itsekin suomalainen yrittäjä. Ollaan ylpeitä meidän hienosta suomalaisesta työstä, ja tuetaan suomalaisia yrityksiä parhaamme mukaan, sillä työ on yhteiskunnan selkäranka ja tärkein pilari, ja meidän maa on täynnä upeita työntekijöitä ja yrittäjiä, jotka ansaitsevat kiitosta ja näkyvyyttä.

LUKIJAKILPAILU: Säästätkö sinä rahastoon, miksi/ miksi et? Jaa vastauksesi kommenttiboksissa ja osallistut kahden 30€ arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on 26.12. asti. Tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. Onnea kisaan!

Ihanaa iltaa kaikille <3

 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Henki-Fennian kanssa, ja on osa vuottani Henki-Fennian ambassadorina.

Viimeistä viedään, vaikka ihan vastahan mä kirjoitin ensimmäisen postaukseni Henki-Fennia ambassadorina, otsikolla ”Hyvinvoinnin vuosi 2017”. Nyt se vuosi alkaa olla ihan loppumetreillä, ja on aika tarkastella sitä, millainen vuosi on hyvinvoinnin kannalta ollutkaan.

Alkuvuodesta en voinut fyysisesti kovinkaan hyvin, sillä rankka raskaus oli ihan lopuillaan, ja minä aivan rapakunnossa. Synnytyksen jälkeen aloin kuitenkin pikkuhiljaa taas kohottamaan kuntoani vaunulenkeillä, terveellisellä ruualla ja olemalla aktiivinen. Heinä-elokuun vaihteessa aloin treenaamaan personal trainerin johdolla, ja samalla tarkasteltiin ruokavaliota vielä parempaan kuntoon. Otin tavoitteekseni parantaa huonoa ryhtiäni, ja myös syödä joka aamu aamupalan, mitä en aina ole tehnyt. Onnistuin tavoitteissani hyvin, tosin näin loppuvuotta kohti arjen arkistuminen on kyllä vähentänyt treenikertoja, ja  mun pitää aktivoitua. Alkuvuodesta en vielä tiennyt millainen vuosi unen kannalta tulisi olemaan, sillä meille oli vasta syntymässä meidän pieni kuopus.

Nyt tiedän, että välillä uni on ollut katkonaista, ja tälläkin hetkellä on, mutta toisaalta, ollaan voitu ottaa se lepo mitä ollaan tarvittu. Olen voinut ottaa päiväsaikaan sitten iisimmin jos yö on ollut hankalampi, ja silloin kun Otto oli vielä kotona, sain nukkua aamulla, jos yö oli ollut raskaampi. Unella ja levolla on todella iso merkitys arjen jaksamisessa, ja niistä on tärkeää huolehtia niin hyvin kuin pystyy, myös pikkuvauva-arjessa. Unenlaatuun vaikuttaa kovasti stressitekijöiden minimoiminen, ja sen on ehdottomasti arjessa huomannut että silloin kun stressiä on vähän tai ei ollenkaan, on helpompi nukkua, vaikka uni olisikin katkonaista vauvan takia.

Henki-Fennian ambassadorina olen voinut tarkastella meidän perheen hyvinvointia ja taloutta monelta eri kantilta, kokonaisvaltaisesti vuoden aikana, ja taloudellinen varmuus on ainakin itselleni sellainen iso juttu, joka vaikuttaa yöuniin. Kun taloudesta ei tarvitse stressata, nukun tuhat kertaa paremmin. Ja silloinkin kun meillä on muissa asioissa ollut rankempia ajanjaksoja, kuten tämä syksy menetyksineen, on ollut hienoa että tämä yksi iso asia arjessa on varmasti turvattu.

Tämä vuosi on kokonaisuudessaan ollut yksi merkittävimmistä koko elämäni aikana, ei pelkkää tasaista eloa ja oloa. Olen kokenut tänä vuonna joitakin elämäni hienoimpia hetkiä, ja suurimman surun. Mutta se on sitä elämää, välillä on helpompaa ja tasaista, välillä saa osakseen niin suurta onnea että se tuntuu epätodelliselta, ja välillä joutuu luopumaan rakkaasta läheisestä. Tunnen, että olen oppinut tämän vuoden aikana elämään enemmän hetkessä kuin ennen. Aina olen halunnut olla läsnä ja elää hetkessä, mutta nyt luulen että ihan oikeasti osaan elää pääosin juuri niin. Se on monen asian summa, ja olen siitä taidosta kiitollinen.

En halua elää mitään ”sitten kun” -elämää, vaan tiedän että se onni on tässä ja nyt. Silti tulevaisuutta on hyvä suunnitella sen verran kuin itsestä hyvältä tuntuu, ja myös varautua kaikenlaisiin tilanteisiin elämässä. On tärkeää että oma elämä ja oma talous on itsellä hallussa, tapahtui mitä tapahtui. Vakuutukset, säästöt ja sijoitukset on hyvä pitää kunnossa, silloin voi keskittyä olennaiseen, eli elämiseen. Ja ei vain itsellä, vaan myös koko perheellä. Läheisiäkin on hyvä muistuttaa taloudesta huolehtimisen tärkeydestä aina aika ajoin. Voi olla että vaikka omat vanhemmat ovat laskeneet itselleen sopivan henkivakuutusturvan vuosikymmeniä sitten, ja olisi aika päivittää turvan tasoa. Tai isovanhemmilla on suuria säästöjä, jotka vain makaavat tilillä kärsimässä inflaatiosta, vaikka ne voisi sijoittaa ja laittaa kasvamaan korkoa.

Ensi vuodelle unelmoin ehkä taas siitä tasaisesta arjesta, ilman suuria mullistuksia suuntaan tai toiseen. Meillä on arjessa kaikki hyvin, ja tiedän että kun teen kovasti töitä, saavutan niitä omia unelmiani ihan siinä jokapäiväisessä arjessa, koko ajan. Tänäkin vuonna olen saavuttanut monen monta tavoitettani ja unelmani ovat täyttyneet, enkä aio lakata haaveilemasta, ja pyrkimästä eteenpäin. Mulla on suuri tekemisen palo, ja ensi vuodelle toivonkin paljon töitä ja inspiroivia kohtaamisia nimenomaan töiden saralla, sen tasaisen rakkauden täyteisen perhe-arjen lisäksi.

Tänä vuonna meillä on ollut suuri onni viettää paljon aikaa läheisten kanssa, ja sen merkitys on ollut ihan korvaamatonta. Ensi vuodelle haluankin tehdä sellaisen uudenvuoden lupauksen, että aion viettää paljon aikaa läheisteni kanssa, ja soittaa papalleni ainakin pari kertaa viikossa. Itsensä ja oman perheen lisäksi on tärkeää huolehtia myös lähimmäisistä, ja niin aion juuri tehdä.

Myös Henki-Fennia haluaa tukea ja olla turvaamassa ihmisille huolettomampaa tulevaisuutta henkivakuutuksen kautta. Ja vuoden viimeisenä hyvinvointitekona blogissani haluankin muistuttaa myös teitä kaikkia lukijoita vielä kerran henkivakuutuksen tärkeydestä. Käykää tarkistamassa oman henkivakuutusturvanne suuruus, ja päivittämässä vakuutusturvanne omia tarpeitanne vastaavaksi viimeistään juuri nyt, jos ette vielä ole sitä tehneet.

LUKIJAKILPAILU: Millaisen uudenvuoden lupauksen haluat tehdä läheisillesi? Kommentoineiden kesken arvotaan pehmoinen torkkupeitto (arvo noin 50€), jonka lämpöön voi vaikka läheisen kanssa kääriytyä. Osallistumisaikaa 17.12. asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löytyvät TÄÄLTÄ. Muista jättää sähköpostiosoite sille varattuun kenttään. Onnea arvontaan kaikille <3

Kiitos hurjasti Henki-Fennialle tästä ajatuksia herättävästä ja hienosta vuodesta ambassadorina. Siitä jäi käteen paljon tietoa, tärkeitä ajatuksia ja myös realistinen ja fiksu suhtautumistapa omaan talouteen. Ihanaa iltaa kaikille <3