Ruutukuosia ja tunnelmavaloja makuuhuoneeseen

15.10.2018

En ole vielä ottanut mitään joulukoristeita esiin, mutta pikkuhiljaa olen huomannut alkavani katselemaan joulujuttuja taas Pinterestistä. Ilokseni olen bongannut myös jo useammat tunnelmavalot, ja muutaman blogipostauksenkin niistä, joten päätin, että nyt on erittäin hyvä hetki kaivaa ekat omatkin ledivalot esille! Mitään muuta jouluisaa meillä ei vielä ole, ja todellakin juhlitaan tässä nyt halloweenitkin ensin ja nautitaan kurpitsoista. Mutta voin kertoa, että tuli ihan hykerryttävän hyvä fiilis makuuhuoneen kutsuvan lämpimästä tunnelmasta, tällainen jouluhullu kun olen. Ulos en vielä ole laittanut tunnelmavaloja, mutta varmaan sitten marraskuun puolella ripustetaan nekin. Tosin meillä on siellä kyllä aina paviljongissa sellaiset kesäisemmät valot, joita ei olla vielä otettu pois. Ne näyttävät ihanan tunnelmalliselta iltaisin.

Ostettiin keväällä meille isompi ”parisuhdepeitto” parisänkyyn, ja meillä on ollut tähän asti siihen vain kaksi pussilakanaa, pellavaisia molemmat. Ollaan vaihdeltu niitä kahta tässä nyt reilut puoli vuotta, ja päätettiin ostaa vihdoinkin kolmas, kun löydettiin Ikeasta ihana 100% kestävämmin valmistetusta puuvillasta tehty flanellinen pussilakanasetti. Me ollaan tosi tarkkoja lakanoiden materiaaleista, koska niiden on vaan pakko tuntua hyvältä nukkuessa. Flanelli on ihanan pehmeää ja lämmintä, ihan täydellinen tähän talveen. Musta on tärkeää, että sänky on sellainen kutsuva ja pehmeä, ja sinne on ihanaa vaan käpertyä illalla.

Me ollaan nukuttu kesän ajan meidän vanhoilla kevyillä yhden hengen peitoilla, mutta tuossa pari viikkoa sitten kun viileni, vaihdettiin takaisin tähän jättipeittoon. Meillä ei ole vielä lämmitykset päällä, joten ulkona viilentyessä myös makkarissa oli melko viileää. Nyt on tietty ollut taas lämpimämpää kun ulkonakin on päivisin se 15 astetta, joten nyt me ollaan välillä vähän hikoiltu tuolla flanellin alla. Mutta voin vaan kuvitella miten ihanaa sinne on käpertyä jonkun kirpeän pakkaspäivän jälkeen, jos sellaisia meille suodaan tänä talvena.

En ole ihan varma, mutta luulen että tämä on ensimmäinen ruudullinen sisustus-asia ikinä, jonka olen kotiini ostanut. En tiedä miksi? En ole koskaan erityisemmin mielestäni vältellyt ruutuja, eikä mulla ole ainakaan koskaan ollut mitään negatiivista mielipidettä niistä, mutta en vaan ole koskaan tullut ostaneeksi ks. kuosia ennen. Nyt kun katson noita lakanoita, mietin vaan, että miksi en ennen ole ihastunut näihin, nämähän ovat aivan ihanat! Mulla on vaatteissakin paljon ruutukuosia, niin miksi ei koskaan ennen sisustuksessa? En kyllä tiedä. Mutta olen iloinen, että ostin näin ”rohkeat” lakanat, kun meillä on muuten aika rauhallisia ja yksivärisiä lakanoita aikuisille. Lasten lakanoissa sitten taas paljon kuosia ja väriä.

On meillä jouluvalojen lisäksi tietty toinenkin aavistuksen jouluisa juttu jo kotona: huonekuusi. Mun edellinen huonekuusi kuukahti heinä-elokuun helteillä jostain syystä, vaikka hoidin sitä ihan samalla tavalla kuin siihenkin asti. Olen ikävöinyt sitä, kun se oli mun pitkäikäisin huonekasvi ikinä, se oli meillä melkein vuoden ajan, viime syksystä asti. Nyt ostin sitten uuden huonekuusen, kun huomasin niitä tulleen myös Ikeaan. Me oltiin siellä pitkästä aikaa ostamassa parempia astioita jätteiden lajitteluun täällä kotona, ja samalla sitten löytyi tuo pussilakana ja huonekuusi.

Iskeekö teihin ruutukuosi sisustuksessa? Joko teillä on tunnelmavalot laitettuna?


Pinnasängystä lastensänkyyn siirtyminen

04.10.2018

Nyt kun meidän perheen koululainen sai oman huoneen, ovat taapero ja 5v yhteisessä huoneessa. Tällä hetkellä huoneessa on sekä kerrossänky että pinnasänky, ja näin ollen siellä on aika vähän leikkitilaa. Siksi ollaan mietitty, että jossain vaiheessa voisi olla ajankohtaista siirtää pienimmäinen kerrossängyn alasänkyyn nukkumaan, niin saisi pinnasängyn pois viemästä tilaa huoneesta. Pinnasänky on kyllä ihana, enkä millään haluaisi luopua siitä, mutta se nappaa oikeasti aika suuren tilan pienestä huoneesta. Tilan, jonka voisi käyttää ihanaan lukunurkkauksen ja tyhjään lattiatilaan, jossa voi antaa mielikuvituksen lentää.

Kerrossängyn alasängyssä on turvalaita, ja siihen sänkyyn meidän 5v muutti nukkumaan n. vuoden ja kymmenen kuukauden iässä vuonna 2015. Meidän esikoinen taas siirtyi aikoinaan pinnasängystä lastensänkyyn n. 1,5-vuotiaana, kun pinnasänky piti luovuttaa syntyvälle pikkusiskolle. Eli nyt 1v8kk ylihuomenna täyttävä taapero on siinä isosiskojensa siirtymä-ikien välissä. Ehkä tämä olisi hyvä ikä siirtyä? Kuka tietää. Voi olla tai sitten ei.

*Pinnasänky saatu Stokkelta blogin kautta. 

Kaksi aiempaa siirtymävaihetta on isosiskojen kohdalla mennyt aivan loistavasti. Kumpikaan ei ole karkaillut, yöunet eivät ole muuttuneet katkonaiseksi, eivätkä he ole pudonneet sängystä. Kaikki on vaan jatkunut niinkuin ennenkin, ja ainoat joita muutos on jännittänyt ollaan oltu minä ja Otto. Ollaan päästy tosi helpolla siis.

Siksi mulla on vähän sellainen kutina, että kuopus tarjoaa meille sitten haasteita siskojenkin edestä. Voin olla kyllä väärässäkin, joka kerta olen jännittänyt tätä siirtymistä etukäteen. Voisihan se mennä aivan hyvinkin. Mutta jotenkin tuntuu utopistiselta, että kolme kertaa muka päästäisiin helpolla tässä nukkumahommassa. Toisaalta, taapero ottaa aina iltaisin siskosta mallia ja alkaa kyllä aina reippaasti nukkumaan omassa sängyssään. Voihan se olla, että hänelle kävisi niinkuin isosiskoille aikoinaan, ja hänkin vaan jatkaisi nukkumista totuttuun malliin vaikka sänky olisikin eri.

Ajatus siitä, että pitäisi luopua pinnasängystä tuntuu musta ihan hurjan haikealta. Aika vaan vyöryy eteenpäin, ja perheen vauvakin kasvaa. Tavara ja asia toisensa jälkeen täytyy luopua niistä vauvajuttujen rippeistä, ja siirtyä eteenpäin. Kohti lastensänkyä, kohti kaksipyöräistä potkupyörää, kohti ihan tavallisia lautasia ja vähän pidempiä lastenkirjoja. Mutta tietysti haikeuden lisäksi tämä on myös ihanaa. Se muutos mikä 1v & 2v -synttäreiden välillä tapahtuu on ihan älytön. Ei ehkä yhtä massiivinen, kuin edellinen vuosi, mutta aika lähellä.

Mennään päivä kerrallaan, eikä stressailla tästä. Tällä hetkellä nukutaan kaikki tosi hyvin juuri näillä järjestelyillä, joten näillä mennnään toistaiseksi. Voidaan odotella ihan rauhassa, sillä lapset eivät ole ainakaan toistaiseksi esittäneet valituksia liian vähästä leikkitilasta. Sitten jos sellaisia joskus ilmenee, niin katsellaan, että josko olisi aika vaihtaa sänkyä.

Miten teillä on sujunut siirtyminen pinnasängystä lastensänkyyn? Onko sisarusten välillä ollut eroja? Jos ongelmia on ilmennyt, miten olette saaneet ne loppumaan (esim. karkailun tms)? Missä iässä olette vaihtaneet sänkyä?