Kohta kohti kotia

26.04.2017

Ai että, meillä on kyllä ollut niin ihanat kaksi viikkoa Oulussa. Meidän piti lähteä kotiin tänään, mutta sääennusteen luvattua lumimyrskyä ja jäätävää tuulta päätimme siirtää lähdön huomiselle. Ihan hyvä ehkä, kerettiin jäädä vielä nauttimaan mun tädin tänä aamuna leipomista vappumunkeista, nam! Tämä reissu on ollut mulle kultaakin kalliimpi, eikä vähiten siksi että olen voinut viettää niin paljon aikaa mun rakkaiden isovanhempien luona.

Mun mummuni muistisairaus on edennyt vauhdilla, ja tiedän että sillä että ollaan käyty melkein joka päivä isovanhemmillani on heille suuri merkitys. Pappa on päässyt rauhassa yksin pitkille kävelylenkeille ja me ollaan sillä aikaa pidetty mun mummullle seuraa. Hän viettää edelleen osan kuukaudesta hoitokodissa, mutta nyt sattui sellainen jakso että hän oli koko tämän ajan kotona niin ollaan voitu olla arjessa avuksi. Lapsetkin tykkäävät käydä mun isovanhemmilla, siellä kun on paljon mun ja mun serkkujen vanhoja leluja ja piirustuksia ja valokuvia, joita on kiva katsella.

Yksi niistä syistä miksi olen niin iloinen tästä aikatauluttomasta vuodesta on nimenomaan se, että pitkästä välimatkasta huolimatta voidaan viettää tänä vuonna enemmän aikaa mun isovanhempien kanssa, koska voidaan tulla tänne Ouluun.

Vaikka rakastan olla täällä niin ihan kiva lähteä välillä kotiinkin. Keretään olla muutama päivä kotona ennen Tukholman reissua ja pestä pyykkiä, siivoilla ja juhlia vappua. Meillä ei ole vielä mitään vappusuunnitelmia, mutta varmaan mennään ainakin käymään jossain vapputorilla ostamassa vähän metrilakua ja ulkoiluttamassa lasten ilmapalloja. Perinteiset perunasalaatit ja nakitkin varmaan laitetaan.

Viime vuonna meillä oli ihana brunssi lasitetulla parvekkeella, tänä vuonna ei ole vaan meidän oma piha vielä siinä kunnossa että siellä voisi brunsseilla. Mutta jos sää sallii niin en pistäisi piknikkiäkään pahitteeksi. Täällä Oulun lumimyrskyssä vaan tuntuu kovin epätodennäköiseltä että maanantaina voisi suunnata piknikille, heh.

Tytöt ovat viihtyneet täällä mun serkkujen kanssa ihan hirmu hyvin, mutta kuulemma on jo vähän ikävä omia lelujakin. Laitetaan varmaan kunnon barbieleikit pystyyn kunhan ollaan päästy kotiin. Tänään suunnitelmissa on pakkailua, munkin syöntiä ja varmaan käydään vielä vikan kerran moikkaamassa mun isovanhempia ja mun äitiä.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3


Loma-arkea Oulussa

20.04.2017

Moikka! Ouluun kuuluu hyvää, ollaan oltu täällä jo viikko ja voisin olla vaikka kuinka pitkään vielä, mutta ensi viikolla koittaa kotimatka. Meillä on ollut täällä ihanan rentoa, ollaan nähty ystäviä ja sukulaisia ja vietetty aikaa täällä mun tädin luona. Vaikka mulla on meneillään Lapsimessujen vuoksi kevään kiireisin työviikko, on apukäsiä ollut tarjolla. Tällä viikolla on varmasti oman kohderyhmäni kevään vilkkain markkinointikausi meneillään ja siksi blogissakin on ollut useampi tuote-esittely ja tulee vielä viikonlopun aikana. Ymmärtäähän sen että moni lastentarvikemerkki haluaa saada äänensä kuuluviin juuri nyt, kun on mahdollisuus tavoittaa paljon potentiaalisia uusia asiakkaita. Ensi viikolla onkin jo taas hiljaisempaa markkinoinnin suhteen.

Mä olen käynyt melkein joka päivä mun mummolassa viettämässä aikaa mun isovanhempien kanssa. Ollaan tehty lenkkejä mun tädin ja Novan kanssa upeassa auringonpaisteessa, ja lapset on leikkineet pihalla. Nyt muut on palanneet päivätöihin ja mun serkut kouluun, mutta onneksi mä voin sitten päivän aikana täällä omien hommien jälkeen siivoilla, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa ja illalla ehtii vielä tehdä jotain kivaa kaikki yhdessä. Täällä on ihanaa olla. Mulle merkitsee niin paljon se että voidaan viettää pidempiä aikoja Oulussa ja lapset saavat yhtä läheiset välit mun sukuun mitä mullakin on aina ollut.

Maanantaina saatiin leivotuksi se kinderkakku mistä aiemmin mainitsinkin ja ai vitsit että se oli her-kul-lis-ta! Siis niin hyvää, toki vähän ällömakeaa mutta aivan mielettömän hyvää. Eilen illalla tuhottiin yhdessä viimeiset muruset siitä herkusta ja melkein jo haaveilen että tekisin lisää. Mutta ei, se saa odottaa ainakin Zeldan Star Wars-synttäreihin asti.

Täällä on vielä paljon lunta pihalla pihaleikkejä varten, mutta kadut on kuitenkin sulat että pääsee hyvin lenkkeilemään. Ilmat ovat kyllä hellineet ehdottomasti. Tänään tai huomenna tytöt aikovat mennä yökylään mun äidin kotiin, he ovat odottaneet sitä kovasti ja aikovat ainakin pelata mummun tietokoneella samaa kakkupeliä mitä mä pelasin pienempänä, ja leikkiä Armas-koiran kanssa. Muuten meillä ei ole mitään sen ihmeellisempiä suunnitelmia, ajellaan kylään sukulaisille ja käydään ehkä kahvilla jossain. Ja ostamassa sukkia, miten tuntuukin että Nova on kasvanut kaikista sukistaan ulos, ja jos ei ole niin sitten niistä on parit hukassa vähintään.

Ollaan piirretty täällä joka aamu aina Novan ekojen päikkäreiden ajan ja eilen Tipa piirsi ihan itse maailman suloisimman kuvan äidistä ja isistä kävelemässä käsi kädessä auringonlaskua kohti. <3

Nova on täällä ottanut hurjan kasvuharppauksen eteenpäin ja hänestä on tullut vielä entistäkin kovempi höpöttäjä. Pää on myös alkanut vatsallaan makoillessa pysymään pitkään ja vakaasti ylhäällä, pitäähän hänen päästä seuraamaan mitä viisi isompaa mukulaa milloinkin touhuavat. Novalla ei ole tosiaan ollut puutetta leikkikavereista täällä ja sen huomaa kun kehitys menee aimoharppauksin eteenpäin koko ajan. Hän varmaankin kääntyy aivan pian vatsalta selälleen, on enää toisesta jalasta nimittäin kiinni.

On kyllä tehnyt niin hyvää tämä loma meidän perheelle, ai että. Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3


Lomatunnelmia Oulusta

12.07.2016

Terkkuja Oulusta! Täällä ollaan oltu nyt kolme päivää ja täällä on ihan parasta. En ole ollut Oulussa näin pitkää aikaa (ollaan siis täällä vielä ainakin tämä viikko) moneen vuoteen, vaan ollaan tehty aina vaan parin päivän reissuja. Silloin on yleensä kauheasti ohjelmaa ja ollaan vaan yritetty nähdä mahdollisimman monia kavereita ja sukulaisia lyhyessä ajassa. Nyt ollaan voitu oikeasti rentoutua ja nauttia ja vaan olla. Toki ollaan nähty ihmisiäkin ja sekin on ollut tosi mukavaa, mutta parasta on kun ei ole ollut niin aikataulutettua vaan on voinut piipahtaa kylässä jossain silloin kun on siltä tuntunut.

Lapset on nauttineet kaikkein eniten tietenkin ulkoilusta ja mun serkkujen seurasta, ja he ovatkin uineet joka päivä melkein kaiken sen ajan mitä ollaan oltu täällä mun tädin luona. Trampallakin on pompittu ja ollaan vedetty muutamat krokettimatsit. Mä voitin tänään vaikka en ole pelannut moneen vuoteen, olin ihan polleana. Leikkipuistossakin ollaan käyty ja katsottu leffoja iltaisin. Eilen käytiin Oton kanssa kurkkaamassa Valkea ja mä vähän aleshoppailin sieltä lapsille ja serkuille ihanuuksia Gugguulta ja Mainiolta ja Popista.

Mulle tulee usein kommentteja siitä että meidän elämä vaikuttaa niin tavalliselta, ja sitähän se onkin. Siitä me nautitaan kaikkein eniten, että on nimenomaan tasaista ja tavallista ja saa tehdä kaikkea mukavaa. Toki joskus on kiva kokeilla erikoisempia juttujakin ja en mä yleensä kieltäydy luksuksestakaan sitä ollessa tarjolla. Mutta musta ja meidän perheestä on yleensä mukavinta vaan tehdä niitä ihan tavallisia asioita. Olla yhdessä, syödä hyvää ruokaa ja tehdä perheenä asioita, ulkoilla ja pelata ja leikkiä. Monen mielestä se voi olla tylsää, ja sekin on ihan ok. Eikö tärkeintä juuri olekin että elämä on oman näköistä, sellaista joka tekee sen elämän eläjän itsensä onnelliseksi? Tämä tekee meidät onnelliseksi ja se riittää meille, me ollaan tällaisia tavallisia pulliaisia, onnellisia sellaisia.

Onnelliset tavalliset pulliaiset kuittaavat täältä ja jatkavat lomailua, huomenna luvassa ainakin syömistä mun isovanhempien kanssa, ja varmana lisää uima-allasta lapsille. He uivat tänään jopa kaatosateessa, kun samalla paistoi aurinko ja oli ihan lämmintä. Kesän voi aistia ja lomafiilis on katossa. Seuraavaksi voisin lähteä perkaamaan tuolta vähän mansikoita iltapalaksi, nami.

Ihanaa tiistai-iltaa kaikille <3


Pakkaspäiviä Oulussa

07.01.2016

Ollaan oltu nyt pari päivää täällä mun tädin luona Oulussa. Pakkasasteet ovat vaihdelleet -25:n ja -30:n välillä joten ollaan pysytelty pääosin sisätiloissa. Täällä on niin hyvä ottaa rennosti, lapset leikkivät mun serkkujen kanssa ja on niin rauhallista. Ollaan nukuttu pitkään, katseltu elokuvia ja pidetty tortillailtaa.

Eilen käytiin mun isovanhemmilla kylässä. Mun mummu on jo pitkään sairastanut ja edellisreissun jälkeen sairaus on edennyt aika paljon. Mulle tämä koko reissu on ollut aika tunteikas, mummu on ollut mulle äidin jälkeen läheisin sukulainen koko mun elämän ja mä en oikein tiedä miten päin olisin kun tuntuu niin pahalta. Tottakai sitä tietää että isovanhemmat on jo iäkkäitä ja kaikenlaista voi tulla mutta tuntuu niin kauhealta nähdä oma pirteä, eläkevuosinaankin niin toimelias mummu niin hauraana. Pahinta on tietää että paluuta ei enää ole entiseen.

Vaikka onkin ihanaa nähdä kaikkia sukulaisia ja olla Oulussa, niin olen itkenyt monet kyyneleet mummun takia. Mutta kyllä tämä tästä, onneksi ollaan täällä vielä muutama päivä ja päästään viettämään rakkaan mummun kanssa aikaa. Ja onneksi voi soitella niin usein kun haluaa, ja keväälläkin tullaan käymään täällä. Eikä sitä kannata vielä olla surullinen etukäteen, kun hyviäkin hetkiä kuitenkin on vielä ja niistä voi ja pitää nauttia. Onneksi lapset eivät vielä tajua mitä tapahtuu eivätkä he ole surullisia.

Mä alan pian värjäämään ja pidentämään ja leikkaamaan mun tädin hiuksia, sellainen projekti tälle illalle niin saa vähän muuta ajateltavaa. Lapset touhuavat tuolla keskenään ja heillä on metelistä päätellen oikein hauskaa. Mun kummipojan Minion-kokoelma on ainakin tehnyt suuren vaikutuksen.

Mukavaa torstai-iltaa kaikille <3