Kiviniemen Muumipuisto – muumifaneille ilmaista puuhaa

04.07.2018

Mun serkun vaimo vinkkasi meille Oulussa Kellon Kiviniemessä sijaitsevasta Muumi-leikkipuistosta, ja mehän innostuttiin siitä tietenkin heti. Ajettiin porukalla Muumi-puistoon eilen, ja se oli aivan ihanan sympaattinen ja siisti leikkipuisto hyvin rauhaisalla alueella metsän keskellä.

Puistoon oli vähän hankala löytää, sillä missään ei netissä lukenut tarkkaa osoitetta, eikä Google Maps tunnistanut puiston virallista nimeä ollenkaan. Myöskään Oulun Kaupungin karttapalvelusta ei löytynyt puiston tarkkaa osoitetta, ainoastaan sen sijainti kartalla. Puiston virallinen nimi on Raappananpuisto, mutta myöskään sitä ei Google Maps löytänyt. Hetken ajeltuamme me kuitenkin onnistuimme löytämään puiston sieltä piilosta, ja kun olimme pysäköineet puiston viereen, navigaattori näytti, että Muumipuiston osoite on Kuokkamaankaarre, 90810 Oulu. Siinä on muutama parkkipaikka, jos puistoon tulee autolla.

Puistossa oli taaperoille sopiva liukumäki ja keinulauta, iso hiekkalaatikko, Nuuskamuikkus-keinu ja sen lisäksi iso kiipeilyteline-liukumäki, sekä isompi keinulauta, tavallinen keinu, tasapainolauta, vauvakeinu ja hämähäkkikeinu. Meidän porukan 8v tylsistyi melko nopeasti, mutta meidän tytöt viihtyivät aivan loistavasti, kuten myös serkun 4-vuotias. Kiipeilyteline-liukumäki ei ollut sieltä hurjimmasta päästä, mutta ei nyt lällyimmästäkään. Kyllä siellä puistossa oli vähintään yhtä paljon tekemistä kuin meidän lähipuistossa.

Meidän taapero oli tietenkin aivan innoissaan muumeista, ja ensimmäiset viisitoista minuuttia hän kävelikin laitteelta toiselle, ja osoitti jokaista eri muumihahmoa todeten ylpeänä ”MUUMI!”. Me ollaan 1v:n kanssa vielä siinä vaiheessa, että kaikki on vaan muumeja, mutta eiköhän sieltä pian ala haisulit ja hemulitkin luonnistumaan kun tankataan niitä kuitenkin monta kertaa päivässä hänen toiveestaan.

Muumipuistossa oli aikuisille pari penkkiä, ja hämähäkkikeinuun nyt mahtuu aikuinenkin hengailemaan. Me viihdyttiin siellä pari tuntia oikein hyvin, ja eväiden kanssa oltaisiin varmasti viihdytty vieläkin pidempään. Vessaa puistossa ei ollut, sillä se ei ollut mikään ohjatun toiminnan puisto, vaan pikkupuisto keskellä hiljaista asuinaluetta. Kirjoitin joskus täällä, että tykätään testata eri leikkipuistoja, ja sama harrastus jatkuu edelleen. Sen verran paljon meidän lapset tykkäsivät muumipuistosta, että varmasti mennään sinne uudemmankin kerran.

Meidän viisivuotias innostui askartelemaan puistossa käpy-kilpikonnia. Hän keksi idean ihan itse, ja unohti koko puistoleikit ekan puolen tunnin jälkeen, kun hän vaan istuskeli tasapainolaudan äärellä askartelemassa ”aivan tavallisia käpykilpikonnia”, niin kuin hän itse asian ilmaisi. Ihana ja luova tyyppi, hän oli niin innoissaan omista kilpikonnistaan, ja otti pari mukaankin.

Tuurista löytyy kuulemma toinen Muumipuisto, joka on Suomen suurin. Tuolla Kiviniemen Muumipuistossa näytti kuitenkin olevan monet samat laitteet, kuin tuolla Tuurin vastaavassa, mutta tietenkin se on kooltaan pienempi ja itse muumitalo puuttuu. Ihanaa että meiltä löytyy niin paljon erilaisia mahtavia leikkipuistoja Suomesta.


Just nyt lauantaina 10.2.2018 – Lasten toivelauantai

10.02.2018

Heräsin: Seitsemältä ihan itse, ja jo ennen kuopusta. Hän nukkui viime yönä juuri elämänsä kolmannen täysin kokonaisen yön ilman yhtään herätyksiä. Olo oli aamulla levännyt, kun olin jopa mennyt ajoissa nukkumaan. Näin myös yöllä unta, mikä oli hämmentävää. Jostain syystä mä en nää koskaan unia yöimetyksen aikana, ehkä nukun vain niin kevyesti silloin. En siis ole nähnyt mitään unia melkein vuoteen. Nyt kun en enää imetä yöaikaan, olen nähnyt jo kahtena yönä jännittävää unta parin viikon sisään! Niin hassua ja outoa samaan aikaan.

Puuhasin lasten kanssa: Tämä on ollut oikea lasten lauantai – käytiin ensin tsekkaamassa Suomen suurinta Legonäyttelyä johon meidät kutsuttiin, sitten syötiin lasten valitsemaa ruokaa lounaaksi ravintolassa, ja sitten mentiin Duudsonit Activity Parkiin riehumaan moneksi tunniksi (liput saimme samalla kun menimme katsomaan legonäyttelyä). Oli ihanaa vaan keskittyä lapsiin täysillä, pomppia ja juosta ja kiipeillä ja touhuta puistossa ilman kiirettä.

Matkustin: Autolla matkustettiin Espooseen, sillä näyttely ja sisäleikkipuisto sijaitsivat siellä Isossa Omenassa. Päivän jälkeen kaikki kolme tyttöä vetelivät sikeitä takapenkillä, ja me päätettiin Oton kanssa pitää viikon tokat ”treffit” sillä aikaa kun lapset saivat kunnon päikkärit. Ajeltiin siis toisin sanoen paljon pidempää reittiä kotiin, käytiin ihastelemassa Kantakaupungin katuja, Kaivopuiston rantaa ja Pohjoisrantaa ja kauniin talvisia maisemia. Oli ihanaa vaan ajella ja höpötellä, ja takapenkiltä kuului tasainen tuhina koko sen ajan. Parisuhdeaikaa pitää napata sieltä mistä sitä saa!

Söin lounaaksi: Pasta Carbonaraa, sillä lapset halusivat syödä tänään lounaaksi pastaa. Oli kyllä hyvää, vaikka itse olisin halunnut mennä japanilaiseen ravintolaan ja syödä Donburia. Mutta ehtiihän sitä, tänään mentiin lasten ehdoilla.

Kuuntelin Spotifysta: Ed Sheeranin ja Eminemin Holy Riveriä. Olen päättänyt mielivaltaisesti että seuraava reissu jonka tulen Oton kanssa kahdestaan tekemään, sisältää Ed Sheeranin keikan jossain päin maailmaa. En tiedä meneekö siihen vuosi vai vuosia mutta joskus, joskus on pakko päästä. Kuunneltiin myös siivotessa Justin Timberlaken uutta levyä, siis damn  että oon onnellinen että se jäbyli on tehnyt uutta musiikkia! Teinivuosieni suurin ihastus ja hemmetin lahjakas muusikko.

Kokkasin illalliseksi: Kinkkukiusausta, lasten toiveesta sekin. Aika kinkku päivä, siksi mua naurattikin tuo lasten lounasvalinta, kun he olivat jo aiemmin kauppalistaa tehdessäni saaneet esittää ruokatoiveen lauantaille, ja he toivoivat kinkkukiusausta. Tänään syötiin siis possua kahdella aterialla, vaan eipä se mitään haittaa. Huomenna syödään lohta.

Katsoin telkkarista: Putousta lasten kanssa. Lasten toivelauantai päättyi heidän tän hetken lemppariohjelmaansa eli Putoukseen, jonka jälkeen he menivät nukkumaan ”yökylään” eli vaihtoivat ylä- ja alasänkyä päittäin. Tämä Putous-kausi on ainakin tähän asti ollut mustakin tosi hauska, ja ollaan innolla katsottu sitä lasten kanssa. He alkavat olla sen ikäisiä että saavat siitä jotain jo irtikin, aiemmin ei kiinnostanut niin paljoa. Nyt he fanittavat hahmoja ihan täysillä, keskimmäisen lemppari on pirullisen pureva Ansa Kynttilä, ja esikoinen tykkää Amaryllis Yamamotosta, ovathan he Pokemon-faneja molemmat. Tanhupallo on kyllä best mun mielestä.

Otto kokkaa meille iltaherkuksi: Toast Skagenia pitkästä aikaa, namnamnam!! TÄLLÄ reseptillä.

Nauroin: Kun kuopus kaatoi nokkamukistaan vettä lautaselle, ja yritti sen jälkeen hörppiä sitä lautaselta kuin koira. Häntä nauratti itseäänkin kyllä ihan huolella.

Tänään on ollut ihana lauantai, loistava päätös tälle viikolle, joka on sisältänyt sekä ihania hetkiä että paljon velvollisuuksia. Kotimatkalla kuulin vielä radiosta Jay-Z:n ja Alicia Keysin Empire State of Mindin, joka on ollut teinistä asti mun voimabiisi. Kun mä kuulen sen, mä tiedän että vaikka mitä hyvää ja ihanaa on tulossa. Ihan sama vaikka olisi aivan hömppää!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3