Tervetuloa kouluun

24.01.2018

Me käytiin tänään ilmoittamassa esikoinen kouluun ekaluokalle. Viime vuonna kaikki sanoivat, että se eskarivuosi menee niin nopeasti, ja mä kyllä tiesin sen jo muutenkin että ihan kohtahan tämä aika koittaa, mutta silti se yllätti. Eskaria on jäljellä enää muutama kuukausi, ja syksyllä meidän esikoinen aloittaa koulun. Tänä syksynä.

Eskari on koulun yhteydessä, mikä helpottaa tulevaa isoa muutosta ihan valtavasti. Koulun tilat ovat tuttuja, lounas on syöty jo elokuusta asti koulun ruokalassa, ja heillä on jopa ollut yhteinen teemaviikko tämän lukuvuoden ekaluokkalaisten ja opettajien kanssa oikeassa koululuokassa. Kevään aikana koulun menoon tutustuminen jatkuu. Hän tuntee jo kaikki tulevat luokkalaisensa, ja tietää mitä koulussa tehdään. Siitäkään ei ole haittaa, että hän on jo pitkään osannut lukea ja laskea, vaikka niitä taitoja ei ekaluokalle mennessä tarvitsekaan osata. Kouluvalmiudet on kaikin puolin kunnossa.

Silti meitä vanhempia taitaa jännittää, vaikka super innoissaan olemmekin. Vaikka kuinka olisi tuttu tila, tutut ihmiset ja valmiudet kunnossa, koulun aloitus on hurjan suuri muutos. Ekaluokka tuo mukanaan suuren määrän uusia asioita, ja paljon vastuuta pienelle ihmiselle. Läksyt, eftis ja omista tavaroista huolehtiminen, koulumatkat ja kaverit. Onneksi me vanhemmat ollaan mukana tukena koulutiellä, ihan niin kuin kaikessa muussakin. Vaikka onhan se jännittävä ajatus, että sitten hänen on pärjättävä ihan yksinkin joissain asioissa, kuten omista tavaroista huolehtimisessa.

Mutta tulevaa muutosta on ihan turhaa alkaa jännittämään etukäteen, tiedän sen. Katsotaan sitä sitten, kun se on ajankohtaista. Nyt nautitaan tämä kevät siitä, että eskarissa on vapaampaa, läksyjä ei ole ja kaikki on tuttua ja turvallista. Ja odotetaan innolla koulun alkua, yhdessä koko perhe. Enemmän kuin jännitetään, ollaan fiiliksissä. Kouluun ilmoittautumista enemmän tuleva ekaluokkalainen itse taitaa kuitenkin olla fiiliksissä siitä, että oppi viikonloppuna solmimaan rusetin kengännauhoihin, ja siitä että hänellä heiluu jo toinenkin hammas. Vaikka hän laskee päiviä koulun alkuun, hän nauttii silti hetkestä, ja se on upeaa, niin pitää ollakin.

Nämä kuusi vuotta on olleet elämäni hienointa aikaa, eikä vähiten siksi, että meillä on niin huiput lapset. On hienoa, kuinka tämä uusi merkkipaalu lähestyy koko ajan, ja on uskomattoman ihanaa päästä kokemaan se taival yhdessä. <3


Tiaran yksisarvis 6v-synttärit

23.09.2017

Juhlittiin meidän kuusivuotiasta esikoista tänään sukulaisten ja perheystävien kesken, ja neidillä oli kyllä niin onnistuneet ja kivat juhlat. Vaikka muutama vieras oli harmillisesti flunssassa, saatiin kuitenkin kiva porukka kasaan onneksi ja paljon ystäviä paikalle. Mun äiti tuli myös Oulusta meille pitkästä aikaa Armaksen kanssa muutamaksi päiväksi tällä viikolla, ja oli ihanaa miten riemuissaan lapset olivat kun mummu pääsi osallistumaan juhliin.

Yksisarvisteeman Tiara päätti jo viime vuonna, niinkuin meidän lapsilla on tapana suunnitella pitkälle tulevaisuuteen. Zeldakin on jo päättänyt pitävänsä hirviösynttärit 5-vuotiaana, eli ensi vuoden huhtikuussa. Ainakin tähän asti teemat on aina pitäneet paikkansa, eli ei ole ollut sellaista juupas-eipäs-vaihtelua, vaan kun se on kerran päätetty niin nehän pidetään. Ensi vuonna 6v on päättänyt pitää Marcus & Martinus -synttärit – että vinkvink vaan heidän markkinointitiimille että sellaisia synttäriastioita ja muuta rekvisiittaa kaivataan ensi vuonna tähän aikaan. Munkin 7v-synttärit olivat Spice Girls -synttärit, eli aika samoja vesiä kuljetaan ajankohtien ja kiinnostuksenkohteiden suhteen tyttäreni kanssa. Hänkin alkaa kiinnostua fanikulttuurista samaan aikaan kuin äitinsä.

Mä leivoin itse yksisarviskakun, jossa oli täytteenä vaniljaa, kinuskia, valkosuklaata ja mansikkaa, ja päällä voikreemiä ja syötävällä kultamaalilla maalattu sokerimassainen yksisarvisen sarvi. Kakku ei ole mikään masterpiece, mutta olen tosi tyytyväinen siitä mitä sain aikaan palettiveitsellä, sokerimassalla ja elintarvikeväreillä. Kakun lisäksi tarjolla oli pikkusuolaisia ruisnappiskageneita ja guacamolenappeja, coctailpiirakoita, yksisarvisensarvia, hedelmävartaita sateenkaaren väreissä, sekä karkkeja ja keksejä söpöilyteeman mukaisesti.

Koristeita ja astioita ostelin pitkin syksyä, sateenkaariservetit löytyivät Lagerhausista Tukholmasta ja astiat ostin Flying Tiger Copenhagenista. Muiden koristeiden suhteen pärjättiin hyvin aiempiin juhliin hankituilla. Kolmessa tytössä on se etu että paljon voi hyödyntää jo olemassaolevia juttuja, eikä tarvitse aina ostaa uutena kaikkea, jes!

Tiara sai aivan ihania lahjoja, ja on todella onnellinen ja kiitollinen kaikesta. Meillä vanhemmilla oli hurjan hauskaa ja touhukasta myös, ja nyt saadaankin nauttia ihanista synttäriherkkujen jämistä vielä tänään ja huomenna. Me suunnataan nyt illalla meidän yhteisen ystävän 30v-juhliin, kyseessä on eka meidän kaveri joka täyttää 30! Aivan huikeaa. Kuten sanoin, syyskuu on synttärikuukausi. Huomenna me lähdetään laivareissulle yhdessä koko perhe, siitä lisää myöhemmmin! Blogi päivittyy reissun ajan kuitenkin aivan normaalisti joten no worries!

Kiitos hurjasti kaikille synttärivieraille osallistumisesta sekä ihanista lahjoista, ja hurjasti onnea vielä äidin ja isin rakkaalle synttärisankarille <3