Riemua lumessa & ensimmäinen adventti

03.12.2017

Saatiin nauttia upeasta lumesta sentään kaksi päivää ennen kuin vesisade palasi! Eilen kun aurinko paistoi pitkän tauon jälkeen, tuntui että pitää imeä sitä itseensä niin paljon kuin vain mahdollista. Siksipä me ulkoiltiinkin useamman tunnin ajan koko perhe + Oton sisko joka oli mukana. Käytiin kävelyllä läheisellä metsäreitillä ja otettiin pulkkalkin mukaan, eka kertaa tänä talvena oli niin paljon lunta että pulkalla pääsi eteenpäin. Vauvapulkkaa meillä ei vielä olekaan, mutta voihan se olla että joulupukki tuo kuopukselle tänä talvena ihan oman vauvapulkan.

Talvella aurinkoa osaa arvostaa jotenkin vielä sata kertaa enemmän kuin kesällä, kun sitä ei näe niin usein. Ja tuntuu myös, että siitä saa energiaa ihan eri tavalla. Täytyy toivoa että upean aurinkoisia päiviä olisi luvassa vielä, ja lunta myös. Luminen joulu on tietysti ihan unelma, silloin pääsisi ehkä aattona pulkkamäkeen niin kuin yhtenä jouluna tehtiin. Se vasta oli hauskaa! Mutta saa nähdä.

Me laitettiin pata uuniin muhimaan heti aamupäivällä, ja ulkoilun jälkeen olikin aivan ihanaa päästä melkein suoraan valmiiseen pöytään. Mä rakastan talvella mausteisia ja täyteläisiä pataruokia, ne sopivat ihanasti lumisiin päiviin. Eiliseen pataan heitin keltajuurta, porkkanaa, palsternakkaa, sipuleita, papuja, paprikaa, kirsikkatomaattia & paljon mausteita, sekä naudan sisäpaistia. Siitä tuli ihan super herkullista, ja maistui hyvin lapsillekin. Tosin keitin kaveriksi perunaa, mutta riisi olisi kyllä sopinut paremmin. Ensi kerralla muistan keittää riisit kaveriksi.

Onko teilläkin muuten sama fiilis, että ensin sitä joulukuuta odotti niin hartaasti, ja nyt yhtäkkiä kolme päivää on jo mennyt?! Ja jouluaattoon on enää kolme viikkoa. Miten voikin mennä aika niin nopeasti. Onneksi ollaan hyvällä mallilla jouluaaton valmisteluiden kanssa jo tässä vaiheessa, niin ei sinällään ole joulusta stressiä. Kovasti odotan sitä kun pääsen taas kokkaamaan Oton kanssa kaikki joulupöydän antimet, se on ihan mun suosikkipuuhaa joulussa kun saa viettää pari päivää Oton kanssa keittiössä hääräten.

Tänäänkin tosin ollaan vietetty päivää keittiössä, sillä heti aamulla herättyämme aloimme tekemään piparkakkutaloa. Tänä vuonna tehtiin jättikokoinen piparitalo taikinaa lukuunottamatta kokonaan itse, ja se jopa onnistui! Piparkakkutalo vilahtaa täällä blogissakin jossain vaiheessa joulukalenteria, sekä pari hyvää vinkkiä piparkakkutalon tekemiseen, joita olen saanut sekä teiltä lukijoilta instagram directin kautta (KIITOS!), että oppinut itse. Mutta hups! Nyt paljastin jo ihan liikaa, muuten en kerro joulukalenterista mitään etukäteen. Te olette ottaneet joulukalenterin aivan ihanasti vastaan, kiitos hurjasti kaikesta ihanasta palautteesta mitä olen saanut. Kalenteria on ilo tehdä just teille!

Osan postauksen kuvista on ottanut Oton sisko, olipa ihanaa kun oli osaava (ja tuttu ja rakas) tyyppi mukana kuvaamassa, sai kerrankin vähän perhekuvia! Kiitoksia <3


Rentoja päiviä Oulussa

22.06.2017

Ollaan oltu täällä nyt reilun viikon verran, ja fiilis on ihanan rentoutunut. Vaikka kotonakin on tietysti rentoa niin täällä sitä voi rentoutua vielä aavistuksen enemmän, kun on koko iso suku ympärillä ja sellainen koko kylä kasvattaa -meininki. Täällä voi vaan poiketa nopeasti käymään kaupassa ja huikata lapsille että ”äiti ja isi käy Novan kanssa kaupassa”, ja lapset jatkavat tyytyväisinä leikkejään mun serkkujen kanssa. Ja illalla kun lapset jo nukkuvat, voi hyvin mennä Oton kanssa kahdestaan saunaan ilman itkuhälytintä ja istua löylyissä vaikka tunnin, kun tietää että mun täti kyllä hoitaa jos joku sattuu heräämään kesken unien.

Ollaan käyty katsomassa mun mummua hoitokodissa ja ajeltu Haaparannalle ja käyty Kemissä moikkaamassa Oton sukulaisia. Paljon ollaan vietetty aikaa sukulaisten kanssa ja se on ihan parasta. Onneksi ollaan molemmat niin perhekeskeisiä ihmisiä että väenpaljous ja yhdessäolo ei meitä ahdista, vaan nimenomaan on ihanaa. Huomenna on jo juhannusaatto, hirveää vauhtia taas mennyt tämä aika täällä. Me pidetään isolla porukalla juhannusjuhlia täällä mun tädin luona ja saadaan tänne serkkuja ja mun äiti ja pappa, ja isotäti perheineenkin illanviettoon, tulee varmasti mukavaa. Saa vain nähdä että miltä tuo sää näyttää huomenna, että onko perinteiset juhannuksen räntäsateet vai jopa ihan aurinkoa. Jos vain sää sallii niin päivällä piipahdetaan torilla, ja illalla sitten grillaillaan porukalla.

Jonkinlaiset juhannusseppeleetkin pitäisi tytöille vielä värkätä jos vain löydän tarpeeksi sopivia kukkia. Ehkä he lähtevät niitä etsimään yhdessä mun kanssa tänään? Viime vuonna tein seppeleet heille ekaa kertaa ja eihän se edes ollut kovin hankalaa, vaan aika hauskaa. Ja tytöt näyttävät niin ihanan söpösiltä kauniit seppeleet päässään.

Musta tuntuu että Nova on kasvanut taas ainakin kilometrin sinä aikana kun ollaan oltu täällä, ja muutenkin on alkanut matkimaan ja tekemään vaikka mitä hassuja juttuja. Hän matkii päristelyä ja huulten paukauttamista ja yskii herrasmiesyskää kun haluaa huomiota. Ja ne naurunkiljahdukset mitä hän päästelee kun nuuskuttaa hänen masua tai hyppyyttää, on niin suloisia.

Ja jos on meidän kuopus kasvanut niin ai että on kyllä nuo isommatkin. Puolitoista viikkoa isompien lasten seurassa ja he ovat muka itsekin niin isoja ja itsenäisiä. Yleensä heitä saa halia sohvalla vaikka koko illan jos haluaa mutta nyt he touhuavat kokoajan mun pari vuotta vanhemman kummipojan kanssa ja käyttävät mun teini-ikäisen serkun kanssa koiraa lenkillä ja menevät ja tulevat pihalle ja sisälle aivan omia aikojaan. Hyvä että ruokapöydässä kerkeää istua hetken paikoillaan. Käytiin ostamassa esikoiselle oma kruisailulauta (tämä on nyt korjattu että ei ole skeittilauta ei), ja hän sillä kovasti harjoittele etenemistä. Apua! Missä mun pienet vauvat on<3

Mä päivittelen kyllä juhannuskuulumisiakin tänne mutta haluan jo nyt etukäteen toivottaa aivan ihanaa juhannusaattoa kaikille, toivottavasti säät suosivat <3