Luukku 3: Parhaat vinkit joulukorttikuviin

03.12.2018

Muutaman kerran ollaan jo otettu lasten kanssa joulukorttikuvia, ”ihan muutaman vain” tässä 7v aikana. Koen, että mulle on kertynyt jo aika paljon sellaisia vinkkejä, joiden avulla kuvauksista selviää helpommin esim. liikkuvaisen taaperon tai useamman lapsen kanssa. Tässä tuleekin siis meidän parhaat vinkit, sillä tässä alkaa olla viimeiset hetket räpsiä ja tilata joulukuvia lapsista kortteja varten, mikäli mielii lähettää niitä edullisemmilla kotimaan joulumerkeillä tänä jouluna.

1. Ennen kuvia masut täynnä ruokaa, ei pissahätä, ei jano, ei väsy kenelläkään. Ihan ekana kannattaa pitää kaikista näistä kohdista huoli, niin kaikilla on hyvä fiilis ottaa joulukuva.

2. Parhaat kuvat tulee luonnonvalossa, joten näin talviaikaan paras aika kuvata on n. klo 12, toki aurinkoisina päivinä valoa riittää paremmin myös muina kellonaikoina. Toki jouluvalojen kanssa kuvatessa taas ei sillä muulla valolla ole niin paljoa väliä.

3. Taapero tai muuten vilkas lapsi pysyy helpommin paikoillaan, jos hänellä on esim. joku joulun ajan herkku kädessä. Joulukorttikuvaukset onkin siis ihan mahtavaa yhdistää vaikkapa koko perheen yhteiseen herkkupäivään (meillä lauantai), jolloin kuvausten ajaksi taaperolle voi antaa käteen piparin tai jonkun muun herkun, joka sopii teemaan ja pitää hänet tyytyväisenä.

4. Lapset eivät hymyile aidosti käskemällä, vaan heitä pitää ihan oikeasti naurattaa joko a) valitsemalla hauska ”kuvaustilanne” tai b) sanomalla jotain superhauskaa. Olen todennut, että usein ne jutut, joista ei ruokapöydässä saa puhua, ovat niitä joilla irtoaa parhaat naurut.

5. Kannattaa pukea kaikki suunnilleen yhteen sopiviin sävyihin, ja esim. Pinterestistä löytyy tähän tosi paljon vinkkejä. Joulukorttikuvissa kaikilla ei tarvitse todellakaan olla punaista, mutta jos värit kuitenkin sopivat yhteen, kuvaan tulee rauhallisempi yleisilme. Vaatteiden kanssa voi käyttää myös luovuutta. Mitä jos kaikki pukeutuisivatkin jouluisiin yökkäreihin?

6. Jouluista taustaa tai teemaa kuvauksiin saa helposti esim. kirkkaalla valosarjalla. Valosarjakin muuten pitää hyvin taaperon kiireisenä, kun voi ihmetellä lamppuja (ledit ei onneksi kuumene).

7. Lapset rakastavat hauskoja kuvausideoita, siispä vain mielikuvitus on rajana, mitä joulukorttikuvissa voi tehdä! Lapset saivat esimerkiksi sitoa mut ja Oton jouluvaloilla yhteen, ja he rakastivat sitä.

8. Muita joulun tunnelmaa helposti tuovia asioita ovat esim. eucalyptus-oksat tai kranssi, huonekuusi, joulukuusen edessä otetut kuvat, joulupallot ja havujen oksat.

9. Jos käytössä on Olympuksen kamera, kannattaa ladata puhelimeen sen oma sovellus, jolla oman puhelimen voi muuttaa helposti kaukolaukaisimeksi. Näin me otetaan nykyisin kaikki perhekuvat. Varmasti myös muilla kameramerkeillä on omia sovelluksia, jotka toimivat kameran wi-fin kanssa yhdistettynä samalla tavalla. Ihan super kätevää!

10. Kuva kannattaa lopuksi käsitellä esim. puhelimen ilmaisella Lightroomilla, tai sitten ihan tietokoneen Lightroomilla. Kuvasta kannattaa ainakin poistaa keltaisuus ja sinisyys (jotka helposti tulee kun talvihämärässä kuvaa esim. lämpimän valkoisia led-valoja, ks. esimerkkikuvat yllä) ja korjata valkotasapaino. Ylläoleva kuvapari näyttää, miten radikaalisti kuva muuttuu jälkikäsittelyllä hankalistakin kuvausolosuhteista.

11. Bonusvinkkinä: nukkuva vauva tai taapero on supersöpö kuva-aihe joulukorttiin, jos ei hereillä ollessa onnistu! Pukee vain jouluiset vaatteet päälle ennen kuin tyyppi nukahtaa, ja sitten nukuttaa jollekin sopivalle jouluisalle alustalle tai ihan vaan valkoisen lakanan päälle, ja lisää nukkuvan tyypin viereen vaikka huonekuusen tai muutaman joulupallon. Tähän tosin tarvitaan hyviä unenlahjoja! Mikäli sellaisia ei ole, niin mitäs sanotte siitä, että mini nukkuu vaikka vanhemman sylissä? Aika söpö joulukuva näinkin! Perhekuvan tästä olisi saanut itselaukaisimella, ja juoksemalla itse vielä viereen, heh.

Joulukorttikuvien kanssa vain mielikuvitus on rajana! Me otettiin vasta viime viikonloppuna meidän omat tän vuoden joulukorttikuvat, kun saatiin joulukuusi koristeltua. Kaikista tässä luetelluista vinkeistä huolimatta paras kuva tuli meillä ihan vahingossa. Isommat tytöt pötköttelivät kuusen alla taljoilla, koska se oli hauska leikki. Mä näin, että tässä on nyt se mahdollisuus ottaa just sopiva joulukorttikuva, ja kannustin taaperon heidän keskelle istumaan. Hän istui siinä ehkä 15 sekuntia, mutta kerkesin napata ainakin kaksi heilahtamatonta kuvaa, joista toisessa oli vielä ihan loistavat ilmeet kaikilla. Eli näiden kaikkien vinkkien lisäksi kaikkein tärkein vinkki on tietysti tilannetaju. Jos huomaa, että jossain tilanteessa kuvan saaminen onnistuisi helposti, vaikka siitä ei ”ihan täydellinen” tulisikaan, niin se kannattaa napata just silloin. Usein ne ei-niin-harkitut kuvat onnistuu kaikkein parhaiten.


Farkkua & pellavaa sekä ajatuksia itsensä näkemisestä

30.06.2018

Oulussa on ollut viileää nämä päivät kun ollaan oltu täällä, ja takki ei ole ollut ollenkaan liikaa. Onneksi ollaan kuitenkin nautittu auringosta, ei se viileys mitään haittaa. Me käytiin yhtenä päivänä Oton kanssa treffeillä, ja napattiin samalla nämä asukuvat Oulun keskustassa. Sen olen huomannut, että viisi minuuttia enemmän aikaa tekee asukuvissa mulla super ison eron. Jos yritetään ottaa kuvat vaan äkkiä viidessä minuutissa, niistä ei tule mitään. Jos taas otetaan ne kaikessa rauhassa, meillä menee maksimissaan kymmenen minuuttia, ja kuvissa on paljon suurempi onnistumisprosentti. Kai se on vaan se kiireen tuntu joka häiritsee. Jos tuntuu siltä, että olisi ”pakko” saada kuvat otettua nopeasti, ei pysty rentoutumaan kameran edessä, jolloin kuvien ottaminen on ihan turhaa.

Näihin kuviin me käytettiin varmaan se lähemmäs kymmenen minuuttia, ja otettuja kuvia selatessa mua hymyilytti. Musta tuntui kerrankin, että suurimmassa osassa kuvia näytän siltä, miten itse näen itseni peilistä. Se oli ihanaa, koska joskus epäonnistuneita kuvia katsellessa tulee sellainen ”näytänkö mä oikeasti tuolta, ja näenkö itseni peilistä väärin?” -fiilis. Kuvakulmat ja kiireetön fiilis vaikuttaa vaan niin paljon siihen lopputulokseen.

Niillä kuvakulmilla on oikeasti ihan jäätävän suuri merkitys, ja joku kerta kun uskallan, voisin tehdä postauksen niiden vaikutuksista omaan ulkonäkööni kuvissa. Mitä olette mieltä? Sellainen ”Iinan pahimmat vs. Iinan parhaat kuvakulmat”. Kaikki nyt oikeasti tietää sen, että etukameralla alhaalta päin otetussa kuvassa lähes jokaisella on enemmän kuin yksi leuka. Mutta mikä merkitys on kameran korkeudella ja linssin asennolla? No paljonkin. Mä olen vuosien varrella kerännyt varmasti paljon tähän sopivaa materiaalia, sillä joka kerta kun kuvia otetaan, on siellä joukossa niitä huonoja kuvakulmia ja hyviä kuvakulmia.

Tästä tietty päästäänkin siihen aiheeseen, että kummat kuvat ovat lähempänä todellisuuttta? Ne omasta mielestä parhaat, vai ne omasta mielestä kauheimmat? Mitä mieltä te olette? Mä itse haluan ainakin uskoa, että kun olen ihan tavallinen oma itseni, olen lähempänä niitä mun mielestä hyviä kuvakulmia. Toki silloin kun röhnötän sohvalla selaamassa puhelinta, olen varmasti lähempänä sitä etukameran vahinkolaukausta, ja olen silloinkin oma itseni. Voihan se olla että mun käsitykseni omasta itsestäni on ihan virheellinen, ja oikeasti näytän 90% ajasta siltä, kuin niissä ”huonoissa” kuvissa. Miten te näette itsenne? Järkytyttekö joskus, jos näette itsenne vaikka jonkun toisen ottamassa kuvassa?

Treffien asu koostui mun lempparifarkuista, Rodokselta ostetusta pellavatopista, tekonahkarotsista ja luottokengistä, eli Vanseista. Ihanan rento ja mukava treffiasu viileään kesäpäivään. Pellava on materiaalina aivan ihana, ja kesällä niin kevyt ja hengittävä, sekä kuumempina että viileämpinä päivinä. Mä en shoppaillut Rodoksella mitenkään super paljon, mutta kävin tsekkaamassa Sephoran, Bershkan, Pull & Bearin sekä Stradivariuksen, joita ei meiltä Suomesta löydy. Kahdesta jälkimmäisestä ostin yhteensä kaksi toppia ja yhdet housut, ja Sephorasta ostin muutaman loppuneen tuotteen tilalle uudet, mutta muuten ei tullut ostosteltua juurikaan, kun ei mitään erityisempää tarvetta ollut.

Toppi Pull & Bear | Takki Lindex | Farkut Gina Tricot | Vyö Gucci | Kengät Vans | Laukku Rebecca Minkoff | Laukkukoru Coach | Aurinkolasit H&M | Kaulakoru H&M | Kello Daniel Wellington (saatu)

Kuvista vielä sen verran, että pakko kyllä antaa PALJON krediittiä Otolle kaikesta siitä kärsivällisyydestä, mitä hän on näiden reilun seitsemän vuoden aikana osoittanut asukuvauksessa. Hän on kaikki nämä vuodet räpsinyt kuvia, opetellut, auttanut mua ja kehittynyt ihan huiman paljon kuvaajana, vaikka lähdettiin aivan nollasta. Jos näitä kuvia vertaa blogin ekojen postausten asukuviin, on kehitys aivan uskomaton. Kiitos Otto <3