Helppo, nopea ja terveellinen kala-ateria koko perheelle

07.03.2019


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Finduksen kanssa.

Me ollaan viime vuosina lisätty merkittävästi kalaruokien osuutta meidän perheen arkiruuista. Suurimmaksi osaksi syömme nykyisin arjessa kala- ja kasvispainotteisesti, ja se on tarkoittanut uusien reseptien aktiivista metsästämistä. Joskus ajattelin, että kalaruokien laittaminen on vaivalloisempaa kuin monen muun, mutta olen saanut huomata, että olin ihan väärässä. Nykyisin repertuaarissa on jo monen monta iisiä kalareseptiä. Monet niistä paljon simppelimpiä kuin meidän vanhat arkiruuat.

Tykätään laittaa ruokaa yhdessä koko perhe. Lapsetkin saavat usein osallistua ruuanlaittoon omien taitojensa mukaan. Taapero voi hyvin pestä vihanneksia, sekoitella ja toimia koemaistajana. 5-vuotiaalta onnistuu jo hyvin esim. raastaminen, salaatin repiminen tai samat kuin taaperoltakin. Koululainen saa meillä jo pilkkoa aikuisen valvovan silmän alla. Alkuun olin itse aivan paniikissa, mutta hän sanoi, että ”äiti mä saan eftiksessäkin pilkkoa!” niin mun oli pakko vihdoin uskoa, että kyllä hän osaa. Mutta tarkasti vahdin kuin haukka vieressä, ettei veitsi mene liian lähelle sormia.

Nykyisen ravitsemussuosituksen mukaan kalaa pitäisi syödä kolme kertaa viikossa. Siitä saa hyviä pehmeitä rasvoja. Kun moni ajattelee terveellistä kalaa, ekana tulee usein mieleen ihan vaan tuore kala suoraan tiskistä. Mutta tiesittekö, että myös kalapuikot ja muut pakastekalavaihtoehdot voivat olla terveellisiä? Esimerkiksi Wikipediasta löytyy virheellistä tietoa, jonka mukaan kalapuikot valmistetaan jauhetusta kalasta. Findus Täysjyvä fileekalapuikot taas valmistetaan ihan oikeasta kalafileestä, josta on vaan poistettu ruodot. Findus Täysjyvä fileekalapuikot on valmistettu vastuullisesti pyydetystä alaskanseitifileestä ja leivitetty rapeiksi täysjyväjauhoseoksella. Täysjyvä fileekalapuikoissa on vain vähän tyydyttynyttä rasvaa ja tuotteella on Sydänmerkki.

Monella on se mielikuva, että kalapuikot ovat uppopaistettuja ja epäterveellisiä. Ainakaan näiden kohdalla se ei pidä paikkaansa. Findus täysjyvä fileekalapuikoissa on vain 8g rasvaa 100g:ssa ja 0,87g suolaa 100g:ssa. Eli ne ovat oikein hyvä, herkullinen ja nopea arkiruokavaihtoehto. Terveellisintä on paistaa ne vaan uunissa ilman rasvaa, mutta välillä me tykätään myös paistaa ne pannulla pienessä määrässä rypsiöljyä.

Findus Täysjyvä Fileekalapuikko-paketissa on 12 kalapuikkoa, joista riittää loistavasti meidän lapsille. Silloin kun lapset syövät kalapuikkoja, me vanhemmat tykätään napata itsellemme Findus Täysjyvä kalafileet. Vähän suurempia kuin kalapuikot ja aivan älyttömän herkullisia nekin. Pakkauksessa on kaksi reilun kokoista kalafileetä. Findus Täysjyvä filee-kalatuotteet ovat vastuullisesti pyydettyjä ja niissä on MSC-sertifioitu merkintä, joka kannattaakin aina kalatuotteita ostaessaan tarkistaa. Näihin tuotteisiin käytetty kala ei ole viljeltyä, vaan vapaasti kasvanutta. Näitä voi siis syödä hyvällä mielellä.

Lasten kanssa kokkaaminen on hauskaa. Vaikka joskus se on hieman hitaampaa tai sotkuisempaa, se ei haittaa. On ihanaa nähdä miten lapset nauttivat siitä, kun saavat olla mukana. Ja miten muuten voisi oppiakaan kuin kokeilemalla itse. Lapsista on hauskaa myös asetella ruuat lautaselle. Katsotaan usein esim. Pinterestistä vinkkejä hauskoista lasten annoksista. Tässä postauksessa jaan teille vartissa valmistuvan arkiruuan ohjeen, joka on helppo toteuttaa yhdessä lasten kanssa ja he pääsevät vielä asettelemaan ruuat hienosti.

Täysjyvä fileekalapuikko-lohikäärmeet bataattimuusimeressä (ja aikuisille kalafileet) (4 lasten annosta & 2 aikuisten annosta)

2pkt valmista 100% bataattisosetta (tai kaksi kokonaista bataattia keitettynä ja muussattuna)

1pkt Findus Täysjyvä fileekalapuikkoja

1pkt Findus Täysjyvä kalafileitä

1 paprika

1 rs kirsikkatomaatteja

1/2 kurkku

rypsiöljyä

suolaa

voita tai kasvirasvalevitettä

maitoa tai kauramaitoa

Laita pannu lämpeämään tai uuni päälle. Lisää ensin pannulle (tai uuniin) isommat kalafileet ja paista ohjeen mukaan. Lisää hetken kuluttua fileekalapuikot ja paista ohjeen mukaan. Lämmitä bataattisose kattilassa. Lisää sekaan oman maun ja koostumuksen mukaan maitoa, voita ja suolaa (tai kasvisvaihtoehtoja). Pilko kirsikkatomaatit neljään osaan ja leikkaa kurkut ohuiksi viipaleiksi. Pilko paprikasta isoja kolmioita lohikäärmeen pääksi ja ohuita suikaleita aalloiksi. Me tehtiin paprikasta myös pieniä kolmioita lohikäärmeen harjaksi, sillä meidän 5v ei pidä tomaatista.

Asettele ensin ”mereksi” herkullista bataattimuusia. Tee sitten kolmesta kalapuikosta lohikäärmeen vartalo ja paprikakolmiosta pää. Lisää lohikäärmeen ”harja” eli kirsikkatomaatteja tai paprikakolmioita. Laita mereen aalloiksi paprikasuikaleita. Kurkkuviipaleista vielä hieno pilvi taivaalle. Jos oikein haluaa hifistellä, niin kokonaisesta pippurista tulee lohikäärmeelle hieno silmä.

Tämä annos ei kastiketta vaadi, sillä muusi on ihanan täyteläinen kaveri Täysjyvä fileekalapuikoille tai kalafileille. Tämä on sellainen ruoka, joka meidän lapsille uppoaa aivan hetkessä, ja jota he usein haluavat vielä ottaa lisää. Maistuu tosi hyvin myös aikuiselle. Suurimman kiitoksen annan nopeudesta ja helppoudesta. Tämän valmistaminen on nopeaa silloinkin kun on kiire luistelutreeneihin tai sirkuskouluun.

Tykätäänkö teillä kalapuikoista kotona? Mikä on lasten lemppari kalaruoka?


Kolme vuotta kummina & talvien muutos

09.11.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Olen toiminut WWF:n kummina nyt reilut kolme vuotta. Muistan vieläkin sen päivän kun ryhdyin kummiksi: olin kävelemässä Helsingin rautatieaseman asematunnelissa pikavauhtia metroon, että ehtisin tapaamaan Oton ja tytöt ja mentäisiin yhdessä ruokakauppaan päivän jälkeen. Matkalla tunnelista liukuportaisiin mut pysäytti kuitenkin WWF:n edustaja, joka oli siellä värväämässä kummeja Saimaan norpille. Ensin en meinannut pysähtyä, koska mulla oli oikeasti kiire, ja tiesin että Otto ja tytöt odottivat. Mutta jotenkin mä vaan pysähdyin, ja sitten jäin siihen kuuntelemaan kaiken infon, ja kyselin vielä lisää, ja lopulta värväydyin sitten kummiksi.

Kummiksi ryhtyminen oli helppoa, ja kummina oleminen on vielä helpompaa kummille itselleen: multa menee vaan suoraveloituksena tietty summa kuukaudessa norpille, eli mun ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään. Jos kuitenkin haluan, voin osallistua kummina enemmänkin. Saan WWF:n kummilehden säännöllisesti, ja saan sähköpostiini raportteja siitä miten norpat ovat kummien lahjoituksista hyötyneet. Lisäksi voisin osallistua kummeille järjestettäviin tapahtumiin, joita on aina välillä.

Mulle on tärkeää se, että tiedän, että mun  rahat menee oikeasti suoraan norppien auttamiseen, ja on mahtavaa nähdä millaisia tuloksia niillä saadaan aikaan. Esimerkiksi viime talvena norpille kolattiin apukinoksia, jotta ne saivat pesiä rauhassa ja synnyttää poikasia, vaikka lunta ei ollut satanut tarpeeksi. WWF:n työntekijät ja vapaaehtoiset konkreettisesti kolasivat siis kymmeniä apukinoksia lumesta Saimaalla – sen konkreettisempaa luonnonsuojelutyötä on vaikea kuvitella. Apukinokset tarjoavat vähälumisina talvina saimaannorpan poikasille korvaamatonta suojaa kylmyyttä, petoja ja häirintää vastaan. Ilman ilmastonmuutosta norpilla riittäisi lunta joka talvi, mutta talvet ovat lämmenneet vuosi vuodelta ja ilman apua norpat eivät enää pärjää. 

Viime vuosi oli historian lämpimin vuosi, ja sen takia uusia Lumi-kummeja tarvitaan kipeästi! Lumi-kummit tukevat eläimiä ja luonnonsuojelutyötä vähän laajemmin kuin me norppakummit. Lumi-kummit tukevat arktista suojelutyötä, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien suojeleminen. Lumi ja jää merkitsevät monille lajeille turvaa ja piiloa, synnytys- ja pesäpaikkaa, kulkutietä, ravinnonlähdettä, sekä saalistus- ja lepopaikkaa. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa arktisten lajien elämää jo nyt monella eri tavalla.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisen alueen ainutlaatuista luontoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat juuri arktisilla alueilla kaikkein suurimmat: arktinen alue lämpenee nimittäin yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Esimerkiksi jääkarhut ovat kuolemassa sukupuuttoon kun jäätiköt sulavat. Alueella on tärkeä rooli maapallon ilmaston säätelyssä, ja jäätiköiden sulaminen vaikuttaa merenpinnan nousuun kaikkialla maapallolla. Jos ilmastonmuutos etenee nykyistä tahtia, sillä on suuria vaikutuksia meihin kaikkiin. Suomikin on arktinen maa, ja monet meidän lajeistamme, kuten naali ja itämerennorppa, ovat arktisia lajeja. Vaikutukset eivät kuitenkaan ulotu pelkästään eläimiin, vaan meidän kaikkien elämään. (WWF: Arktinen alue)

WWF tekee tärkeää työtä, josta yli puolet rahoitetaan yksityisten ihmisten lahjoituksilla. WWF:n työhön arktisilla alueilla kuuluu mm. ilmastonmuutoksen hillitseminen, lajien suojelu niiden elinympäristössä, luonnonsuojelualueiden perustaminen sekä luonnonvarojen ryöstämisen estäminen. WWF:n perustaa ja varustaa jääkarhupartioita, suojelee naaleja Suomen Lapissa ja lainaa öljyntorjuntajoukkojen osaamista arktisille alueille.

Kyllä sen huomaa ihan maallikkokin, että talvet on nykyään paljon lämpimämpiä kuin mun omassa lapsuudessa. Silloin lunta oli joulukuusta maaliskuuhun vähintään, ja kovia pakkasiakin pitkiä aikoja putkeen. Toki talvien lämpötilat vaihtelevat joka vuosi, mutta fakta on että nykyään talvet ovat lämpimämpiä. Jos tulee päivä jolloin pääsee pulkkamäkeen tai saa tehtyä lumiukon, se päivä todella kannattaa käyttää siihen, koska ei ole mitään takeita että seuraavana päivänä enää olisi tarpeeksi lunta. Meidän lapset eivät enää saa kokea samanlaisia talvia kuin mun omassa lapsuudessa oli, koska suurimman osan talvesta on yleensä lumetonta ja märkää. Mun lapsuudessa oli ihan ok lähteä meren jäälle kävelemään tai hiihtämään, nykyään ei tulisi mieleenkään lähteä noille ohuille jäille talsimaan.

Ilmastonmuutos ja arktisten alueiden lämpeneminen on helppo unohtaa päivittäisessä arjessa, mutta se ei poista sitä faktaa että se tapahtuu koko ajan, joka päivä, joka sekunti. Tärkeintä on kiinnittää arkipäivässä huomiota siihen millaisia valintoja itse kuluttajana ja esimerkiksi vanhempana tekee. Mutta auttaa voi myös helposti ryhtymällä Lumi-Kummiksi. Pienin lahjoitussumma on vain 8 euroa kuukaudessa, joka ei todellakaan paljoa kenenkään lompakkoa rokota. Saman verran menee leffanvuokraukseen ja karkkeihin, tai yhteen pikaruoka-ateriaan kerralla. Siitä on kuitenkin vuositasolla jo iso hyöty. Ja jos pystyy, voi toki lahjoittaa enemmänkin.

Niin kuin kerroinkin, Lumi-kummiksi ryhtymisen jälkeen ei tarvitse tehdä mitään jos ei halua, vaan lahjoitussumma lähtee kuukausittain tililtä suoraveloituksella. Lahjoittaa voi myös kertalahjoituksena. Se on loistava aineeton lahjaidea jouluun tai vaikka nyt isänpäivään heille, joilla on jo kaikkea.

Lumi-Kummi KILPAILU: Voita liput Planeettamme Maa -konserttiin Hartwall Areenalle 24.2.2018. Miten nykytalvet eroavat lapsuutesi talvista? Vastaa tämän postauksen kommenttiboksiin ja voita kahden hengen lippupaketti Planeettamme Maa -konserttiin. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on 16.11.2017 asti, ja tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. Onnea arvontaan!

Käy ihmeessä lukemassa lisää Lumi-kummiudesta WWF:n sivuilta, tai tee kertalahjoitus joululahjaksi tai isänpäivälahjaksi, tai vaikka ihan muuten vain. Jokainen euro on tärkeä!