Kaksi suurta merkkipaalua samana päivänä

14.07.2017

Meidän perjantai on pitänyt sisällään touhua, ulkoilua ja uusia juttuja. Käytiin nimittäin ostamassa esikoiselle hänen elämänsä ensimmäinen oma puhelin tänään. Mä ajattelin kirjoittaa tästä puhelin-asiasta ihan oman postauksensa, kun siitä on varmasti paljon kirjoitettavaa ja vinkattavaa. Ei ole mikään ihan pieni juttu ottaa puhelinta eka kertaa käyttöön lapselle, ja kaikkien asetusten ja sovellusten ja liittymien kanssa saa olla tosi tarkkana, niinkuin ollaan oltukin. Esikoinen on aivan liekeissä puhelimestaan, ja sen käyttöä ollaan harjoiteltu kovasti tänään yhdessä.

Kyllä täytyy myöntää että tämä merkkipaalu herkisti mut, vaikka kyllä me ollaan hupiakin tästä jo saatu. Neidin naputtelema ensimmäinen Whatsapp -viesti tädilleen meni ihan nappiin, ja hän kieli keskellä suuta kirjoitti ihan oikein asiansa. Mä kun luulin että hän olisi kommunikoinut ääniviesteillä, mutta ei, rohkeasti heti näppiksen kimppuun vain, ja hienosti sujui. Emojitkin muisti laittaa, ja nyt hän osaa jo lähettää kuvia ja videoitakin ihan iisisti. Ja nyt meillä on ryhmäkeskustelu, Tiara, äiti ja isi. AWW!

Puhelinshoppailun jälkeen tultiin kotiin, ja me leikittiin keskimmäisen kanssa muovailuvahoilla sillä aikaa kun Otto laittoi Tipan kanssa uutta luuria kuntoon. Zelda oli katsonut youtubesta videon jossa barbeille tehtiin muovailuvahasta päheitä vaatteita, ja hän toivoi että mä auttaisin häntä tekemään barbeille ihan itse muovailuvaha-vaatteet. Se oli yllättävän hauskaa! Siis niin simppeli idea, miten ei ole koskaan käynyt pienessä mielessäkään että voisi stailata barbeja muovailuvaha-vaatteilla??

Meillä oli tosi kivaa, mä autoin kaulimisessa, ja hän kertoi millaiset vaatteet halusi että leikkaan, ja sitten sai myös koristella vaatteet hienoilla itse askartelemillaan ympyröillä. Me istuttiin vaikka kuinka kauan keittiönpöydän ääressä askartelemassa ja mä yritin saada muka hienot ompeleetkin tehtyä hameeseen. Muovailuvahat on kyllä niin mahtavia, niin yksinkertaisia mutta taipuvat niin moneen. Ja on kyllä mahtava youtubekin, mä oon ainakin huomannut että meidän tytöt katsoo sieltä melkeinpä pelkästään DIY-videoita kaikista askartelu- ja lelujutuista, ja niistä saa mahtavia vinkkejä mitä voidaan yhdessä tehdä.

Käytiin illalla vielä iltakävelyllä tyttöjen kanssa ja ostettiin jäätelöt koko porukalle, ja sen jälkeen mentiin vielä leikkipuistoon hetkeksi leikkimään ilta-auringossa.

Merkkipaaluja on muuten saavuttanut meidän kuopuskin tänään – hänen ensimmäinen hampaansa on nyt tullut läpi. Sen sai äitikin tuntea tuossa nukuttaessa, kun hän innostui kiskomaan ainokaisella hampaallaan ja oikein venyttämään. Ah! Mutta ai että, en kestä, ensimmäinen hammas<3


Perjantaiterkut

07.07.2017

Moikka kaikille! Taas yksi viikko takana ja viikonloppu edessä. Miten kesällä aika tuntuu vaan kuluvan vielä tavallistakin nopeammin, ja heinäkuutakin on jo viikko takana! Pian pitää alkaa jo valmistautumaan eskarin alkuun, apua. No ei ihan vielä onneksi, mutta kuitenkin, kyllä nämä viikot alkaa käydä vähiin varsinkin kun joka viikolle on melkeinpä jotain suunnitelmaa jo. Edessä on vielä pari mökkireissu,a pari työjuttua, juhlia, roadtrippiä ja Oulun matkaa, ja pitäisi myös tehdä kaikki eskarihankinnat. En malta odottaa kaikkia kivoja juttuja mitä vielä on edessä päin mutta samalla hirvittää millaista vauhtia tämä kesä on kulunut.

Tytöt on viime päivinä olleet tosi innokkaita pikku-apulaisia ja halunneet kauheasti auttaa kaikissa keittiöpuuhissa, ja ollaankin tehty lounaat ja välipalat ja päivälliset yhdessä. Aamupalassa en ole saanut auttaa ollenkaan, vaan tytöt ovat ihan keskenään ottaneet kaikki leivät ja leivänpäälliset ja jugurtit ja marjat jääkaapista. No okei, leivät ei kyllä ole jääkaapissa, mutta kuitenkin. Ihania pikkukokkeja. He ovat niin ylpeitä omista tekeleistään, ja kuulemma isona perustavat yhdessä ravintolan, jonne me voidaan tulla aina Oton kanssa syömään, jos ei jakseta tehdä kotona ruokaa kahdestaan.

Eilen löysin mekon meidän ystävien häihin jotka ovat elokuun alussa. Käytiin myös tekemässä tyttöjen kanssa pitkä pyörälenkki illalla, ja Nova oli hereillä rattaissa koko lenkin ajan ja kommentoi ympäröiviä maisemia omilla sihinä-murinoillaan. Varmasti pisin aika mitä hän on pysynyt hereillä rattaissaan, yleensä hän nukahtaa melko nopeasti. Ihanaa kun tyttöjen kanssa voi jo käydä pidemmillä lenkeillä, ja he menevät juuri sopivaa vauhtia pyörillään että me pysytään rivakalla kävelytahdilla Oton ja vaunujen kanssa perässä.

Tänään ollaan käyty jo leikkipuistossa kavereiden kanssa, ja nyt Zeldan kummisetä tuli tekemään mulle pari kuntotestiä, sillä me aloitetaan vihdoinkin mun kuntoprojekti josta kirjoittelen myöhemmin lisää. Olen innoissani tästä, ihanaa päästä haastamaan itseäni ja parantamaan tätä rapakuntoa. Kuntotestien jälkeen aletaan porukalla grillaamaan, sopivasti liikuntaa, ja hullut grilliöverit heti päälle. Kultainen keskitie, eikö!

Ihan mahtavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!


Huippu päivä tyttöjen kesken

01.07.2017

Otto lähti tänään aikaisin aamulla meidän autolla sisarustensa kanssa käymään päiväreissun Kangasalla sukuloimassa, ja me oltiin tyttöjen kanssa neljästään koko päivä. Ei olla oltu varmaan ainakaan pariin kuukauteen neljästään paria tuntia kauempaa, ja mä jännityksellä odotin etukäteen että mitenköhän päivä sujuu. Ihan turhaan jännitin, jotenkin en ihan etukäteen hahmottanut sitä että Novakin on jo paljon isompi kuin silloin kun viimeksi olen ollut kaikkien kolmen kanssa yksin kokonaisen pitkän päivän. Viimeksi kun ollaan oltu koko päivä neljästään oli Novalla tyyliin joku tiheän imun kausi meneillään, eikä hän ollut silloin vielä edes kiinnostunut leluista tai osannut tarttua niihin, ja oli siis aika paljon tissillä ja sylissä. Aika eri meininkiä kuin tällä hetkellä siis, kyllä me silloinkin suoriuduttiin kaikesta mutta nyt oli jopa tosi helppoa ja mukavaa.

Tai oikeastaan meillä oli aivan mahtava päivä! Aamulla kymmenen jälkeen Nova nukahti ekat päikkärit, ja me vuokrattiin tyttöjen kanssa Muumit Rivieralla -elokuva jota katsottiin. Nova heräsi sopivasti juuri kun leffan lopputekstit lähtivät pyörimään, ja siinä sitten leikittiin, ja imetin Novan sillä aikaa kun tytöt touhusivat omiaan. Sitten lähdettiin kävelylle ja leikkipuistoon. Käytiin hakemassa mulle kioskilta kahvia, ja esikoinen niin ihanasti avasi oven mulle ja rattaille.

Leikkipuistossa törmäsin pitkästä aikaa Tiaran vanhan kerhokaverin äitiin, jonka kanssa vaihdettiin kuulumisia parin vuoden tauon jälkeen. Olipa hauskaa kuulla mitä vanhoille tutuille kuuluu nykyään. Tytöt leikkivät sydämensä kyllyydestä ja Nova söi tyytyväisenä Sophie-kirahvia rattaissa kuten instastorysta varmaan osa näkikin. Mä olen nykyään aktiivinen enemmän siellä, eikä mulla edes itseasiassa ole Snapchattia asennettuna tähän uuteen puhelimeen, kun en ole jaksanut päivittää sekä instastoriesia että snäppiä.

Leikkipuiston jälkeen suunnattiin ruokakauppaan hakemaan vähän lounasta ja juotavaa, ja Nova siinä sitten nukahtikin tyytyväisenä kirahvia imeskellen. Päätettiin mennä vielä hetkeksi läheisen päiväkodin pihalle leikkimään, kerran Novakin nukkui. Viihdyttiin siellä vielä reipas puolituntinen, ennen kuin tuli niin nälkä että oli pakko lähteä lounaalle. Kotona syötiin, ja kerettiin juuri sopivasti raahata kaikki pikkulegot alakertaan, kun Nova sitten heräsikin ja söi myös oman lounaansa eli maitoa.

Syönnin jälkeen Nova viihtyi meidän kanssa lattialla. Hän leikki omilla leluillaan siinä meidän vieressä, ja me yritettiin saada jäätävästä Lego Friends -kasasta yhtä Olivian taloa aikaiseksi. No, saatiin hei alakerran yksi huone tehtyä melkein kokonaan (vain peilin upeat meikkausvalot jäivät puuttumaan koska yksi palanen ei millään löytynyt, millä valot olisi saanut siihen kiinni).  Päätettiin että huomenna käydään ostamassa joku maailman suurin lokerikko, johon lajittelen jokaikisen legon. Mun unelma on että kaikille erilaisille osille olisi omat lokeronsa, mutta ei varmaan ihan niin suurta lokerikkoa taida löytyä. Mutta ainakin joku järkevämpi ratkaisu kenties.

Legoleikkien jälkeen Novalle tuli nälkä ja väsy, ja hän tuli mun syliin nukkumaan. Tytöt menivät sillä aikaa pihalle hyppimään trampoliinille ja mä katselin ja kuuntelin heidän touhuja ikkunasta. Niin ihania leikkejä! Tramppa on kyllä mahtava juttu, niin kiva että saatiin se kesäksi tuohon pihalle. Otto tulikin kotiin illalla jo aiemmin kuin ajattelin, ja loppuilta on mennyt ihan tavallisesti koko perheen kesken hengaillen.

*Novan pipo & housut, ja osa tyttöjen kuvissa näkyvistä vaatteista saatu blogin kautta.

Oli kyllä ihan hauskaa viettää pitkästä aikaa ihan vaan tällainen tyttöjen päivä, ja tytöilläkin oli kuulemma kivaa <3

Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille!


Kesäillan huumaa hyvässä seurassa

11.06.2017

Eilinen lauantai oli aivan täydellinen kesäpäivä, siis niin upea sää ja ei edes tuullut yhtään! Me saatiin kylään meille grillailemaan Oton pikkuserkku perheineen, sekä Oton sisko, ja meitä olikin hyvä porukka kasassa. Ei oltu nähty Zeldan synttäreiden jälkeen aikataulullisten ongelmien vuoksi niin ensimmäiset puoli tuntia vaan ihmeteltiin kuinka porukan juniorit olivat kasvaneet ihan älyttömästi! Sitten laitettiin grilli tulille ja alettiin pilkkomaan vihanneksia.

Kaveriporukalla grillaaminen on kyllä ihan parasta. Radiosta kuuluu kesärenkutukset, lapset leikkivät yhdessä ja grillistä leijailee ihana ruuan tuoksu ja samalla voi höpöttää kaikkea mahdollista.  Tällä kertaa grillattiin oikeasti nektariineja (viimeksi olin ostanut vahingossa persikoita, joita luulin nektariineiksi), halloumia, kesäkurpitsaa ja erilaisia lihoja. Tehtiin myös herkkua kesäsalaattia mustikoilla ja jimbee-melonilla höystettynä. Melonin ja pensasmustikoiden makeus sopi aivan ihanasti grilliruuan kaveriksi. Mä tykkään kauheasti yhdistellä salaateissa aina sekä makeita että suolaisempia makupareja.

Oton pikkuserkku perheineen toi meille ihan huipun kesäyllärin, eli heidän oman trampan meille ”hoitoon” melkein koko kesän kestävän piharemontin ajaksi. Eli nyt päästään testaamaan että onko se tramppa meidän juttu! Ja kyllä ainakin eilisen perusteella vaikuttaa että kyllä, todellakin on. Ja ihan turhaan pelkäsin sitä mekkalaa niinkuin moni kommentoikin, ei se mitään kolise tuossa terassilla. Tuo meillä lainassa oleva tramppa on myös jousitukseltaan hiljainen eikä siinä pomppimisesta lähde juuri mitään ääntä, muuta kuin lasten iloista pulinaa ja kikatusta. Mutta sitä meidän pihalta on aina kuulunut ja sitä kuuluu onneksi muiltakin pihoilta.

Ostettiin sellainen iso perheallas pihalle tuossa reilu viikko sitten, mutta ei olla täytetty sitä nyt kun ollaan lähdössä pian Ouluun ja olisi turhaa parin päivän takia sitä täyttää. Täytellään sitten kun tullaan reissusta takaisin, niin sitten siitä on iloa pidempään.

Mä kävin itsekin trampalla pomppimassa, se on kyllä loistavaa treeniä ja voisi ottaa ihan tavaksi vaikka käydä siinä joka päivä pomppimassa pienen tovin. Tai en nyt tiedä loistavaa treeniä (?) joku fiksumpi kertoo, mutta on se nyt sohvalla istumista parempi vaihtoehto eikö vaan. Ja niin hauskaa! Tramppa on ollut mun lemppari pienestä asti, ja tää on eka kerta kun mun omalla pihalla sellainen on, niin pieni lapsenomainen into valtasi myös mut. Kai sitä vielä 25-vuotiaanakin saa innostua trampoliinista.

Tämä aamu ollaan aloitettu ponileikeillä, ja nyt tytöt ovat trampalla pomppimassa. Ajateltiin vuokrata tänään uusin Onneli & Anneli -elokuva, ja pitää leffa&karkkipäivä tänään kun eilen meiltä unohtui koko karkkipäivä. Illalla meille tulee Tiaran kummisetä kylään ja ajateltiin leipoa raparperipiirakkaa kun Oton sisko toi eilen mökiltä tuoreita raparperin varsia, nam!

Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille <3