Vuosikatsaus 2017 – koko vuosi pähkinänkuoressa

31.12.2017

Perinteisen vuosikatsauksen aika on koittanut jälleen, onhan tänään vuoden viimeinen päivä. Tämä vuosi on ollut kyllä meidän elämän mullistavin vuosi sitten vuoden 2011, jolloin ihastuttiin, rakastuttiin, muutettiin yhteen ja saatiin esikoinen. Ei tämä vuosi ehkä ihan niin paljon ole elämää muuttanut, mutta suuria asioita on tapahtunut, suuria tunteita on tunnettu ja osaltaan vuosi on tuntunut välillä vähän vuoristoradalta. On väliin onneksi mahtunut sitä tasaista arkeakin. On aika käydä vuosi tapahtumineen läpi kuukausi kuukaudelta, ja löydätte myös tekstistä postaukset mainittuihin tapahtumiin liittyen, mikäli haluatte käydä lukemassa tai jotain on mennyt ohi.

TAMMIKUU

Vuosi alkoi masun kasvattelulla, ja olo alkoi olla jo aika tuhti! Raskausviikolla 35 mulla alkoivat jälleen jokailtaiset kipeät ja säännölliset supistukset, joita kelloteltiin ja jännitettiin että kuinka aikaisin meidän kuopus päättää tulla ulos mahasta. Vähän siinä jo säikähdettiinkin, mutta lopulta ne supistukset siitä rauhoittuivat. Olin aivan varma että hän syntyisi tammikuun puolella, mutta ei, hän viihtyi mahassa niin loistavasti että köllötteli siellä kaikessa rauhassa, vaikka supistuksia aiheuttikin. Vastattiin Oton kanssa videolla ja blogissa teidän kysymyksiin. Vietettiin aivan ihanaa talvipäivää Kaivarissa, kirjoitin kirjeen vauvalle, ja hän saavutti täysiaikaisuuden tammikuun loppupuolella. Olin ollut pidempään raskaana kuin koskaan aiemmin, kun keskimmäinenkin saavutti täysiaikaisuuden vain parilla tunnilla juuri ja juuri.

HELMIKUU

Helmikuun ensimmäisellä viikolla aloin olla jo tosi malttamaton, mutta niin vain saavutin viikot 38+0 ja vauva vain viihtyi mahassa. Lopulta helmikuun 6. päivä klo 17.30 raskausviikolla 38+4 mulla meni yhtäkkiä vedet, ja siitä sitten lähdettiinkin pikaisesti synnyttämään. Paria tuntia myöhemmin neiti olikin jo maailmassa, ja ikuisuudelta tuntunut raskaus oli muisto vain. Ottokin kirjoitti oman synnytyskertomuksensa, ja vietettiin ihania ensimmäisiä päiviä ja viikkoja vauvan kanssa kotona vauvakuplassa. Uskaltauduin kirjoittamaan palautumisesta raskauden jälkeen, kun synnytyksestä oli kulunut pari viikkoa. Kolmannella kerralla palautuminen tuntui olevan aavistuksen hitaampaa kuin aiemmin.

MAALISKUU

Alkukuusta meidän vauvalla oli tiheän imun kausi, ja kirjoitinkin imetyksen alkutaipaleesta. Vauva täytti kuukauden, ja mä aloin pikkuhiljaa etsimään itseäni maitoisten imetysrintsikoiden, virttyneiden raskauskolttujen ja löllyvän mahanahkan keskeltä. Saatiin nähdä vauvan ensimmäinen tarkoituksellinen hymy, ja se oli niin sydämet sulattava että en kestä! Otto palasi pariksi kuukaudeksi ennen vanhempainvapaata töihin, ja mä jäin vauvan kanssa kahdestaan kotiin. Loppukuusta saitte arvuutella nimeä juuri ennen meidän kastejuhlaa, ja muutama liippasi aika läheltä!

HUHTIKUU

Aprillipäivänä vietettiin meidän kuopuksen kastejuhlaa joka oli aivan ihana, vaikka hän ei yhtään itse kastetilanteesta nauttinutkaan. Nyt kun katsoo meidän aurinkoista vauvelia, niin naurattaa kuinka hän karjui koko kastehetken ajan. Vauva täytti kaksi kuukautta, ja keskimmäinen täytti neljä vuotta. Pääsiäiseksi ajettiin Ouluun mun tädille, sillä Otto aloitti ensin kesäloman, ja sen jälkeen puolen vuoden vanhempainvapaan, josta hän kirjoitti ajatuksia blogiin. Vietettiin Oulussa loma-arkea ja piipahdettiin päiväreissulla Haaparannalla. Monia askarrutti kuinka sujui pitkä automatka pienen vauvan kanssa, ja mä kerroin.

TOUKOKUU

Juhlittiin vappua, ja lähdettiin Tukholman risteilylle koko perhe. Oli niin parasta vaan saada olla yhdessä kaikki viisi. Alkukuusta jaoin epäsuosittuja mielipiteitä, ja kerroin miltä kolmen lapsen vanhemmuus on maistunut siihen asti. Tähän voisin muuten tehdä piakkoin päivitystä, kun kolmen lapsen vanhemmuutta alkaa olla takana vähän pidempi aika kuin se kolme kuukautta, mitä silloin. Kiinnostaisiko teitä? Kuopus täytti jo kolme kuukautta, ja alettiin löytää jonkinlaista päivärytmiä mistä iloitsin kovasti. Toukokuu tuntui olevan tapahtumia täynnä, ja juhlia varsinkin: juhlittiin nimittäin keskimmäistä Star Wars 4v-synttäreillä, ja blogikin täytti jo kuusi vuotta. Saatiin meidän terassi vihdoinkin valmiiksi kun Otto ahkeroi pihalla, juhlittiin äitienpäivää lasten äitienpäivähaastattelulla, ja jaoin kymmenen fb:n profiilikuvaa kymmenen vuoden ajalta. Kuukauden kohokohta taisi kaikkien muiden huikeiden tapahtumien lisäksi olla kuitenkin se kun me päästiin tapaamaan ROBINIA! Ja halaamaan Robinia, ja se kehui mun paitaa. Mä en vieläkään kestä, pakko nipistää itseäni että uskon todeksi. Tai siis tytöthän sitä fanittaa meillä… Jep. Vierailtiin myös Turussa, ja kirjoitin imetyksen ihanuudesta.

KESÄKUU

Kuun alussa kuopus täytti neljä kuukautta, ja käytiin myös neuvolassa. Sain niin paljon kysymyksiä siitä, millaista on blogata työkseen, että päätin listata ylös kokonaisen työviikon bloggaajana. Lähdettiin Ouluun, käytiin Vauhtipuistossa ja juhlittiin Oton synttäreitä käymällä kahdestaan syömässä eka kertaa kuopuksen syntymän jälkeen. Muisteltiin myös sitä maagista päivää, joka oli vuotta aiemmin muuttanut meidän elämän, eli päivää jolloin olin tehnyt positiivisen raskaustestin. Kirjoitin myös painavaa asiaa törmättyäni fb:ssä perheväkivaltaa koskevaan keskusteluun, ja keveämpää hömppää eli #vainvauvajuttuja.

HEINÄKUU

Alkukuusta kirjoittelin siitä, miten parisuhteen saa toimimaan kun lapsia on kolme. Tehtiin kesän eka mökkireissu lähistölle, ja päästiin uimaan. Kuopus täytti viisi kuukautta, ja käytiin myös kesän perinteinen Lintsireissu. Ostettiin eskarilaiselle oma puhelin, ja kirjoitin postauksen siitä, miksi koimme sen tarpeelliseksi jo nyt. Puhelimesta on muuten ollut paljon iloa, ja monella eskarikaverilla alkaa olla myös puhelimia, joilla yhteyttä pidetään ja leikkitreffejä sovitaan kätevästi myös lomalla. Vietettiin ihanaa mökkielämää meren rannalla Oton perheen mökillä, käytiin eka kertaa vauvan kanssa veneilemässä, ja tehtiin ihana päiväretki tunnelmalliseen Mathildedaliin. Loppukuusta ajeltiin taas Ouluun, ja päästiin nauttimaan kunnon helteestä. Otto summasi ajatuksiaan vanhempainvapaasta, jota oli heinäkuussa takana muutama kuukausi. Aloitettiin sormiruokailu kuopuksen kanssa, ja hihiteltiin meidän nukutusrutiineille, joihin kuului paljon kikatusta.

ELOKUU

Vertailin kaikkien kolmen lapsen vauvakuvia toisiinsa, ja heti kuun alussa juhlittiin rakkaiden ystävien häitä Suomenlinnassa, mistä heti seuraavana päivänä lähdettiin odotetulle reissulle autolla Ruotsiin. Piipahdettiin Kolmårdenissa ja Tukholmassa, ja tein reissusta myös videon. Vietettiin kuopuksen puolivuotisjuhlia, ja juuri ennen puolivuotispäiväänsä hän oppi nousemaan konttausasentoon. No, ei se konttausasento mitään, kuun puolivälin jälkeen hän nousi sitten seisomaan aivan itse ja ihmettelin rivakkaa liikkeellelähtöä. Kirjoitin oman varsin tiukan mielipiteeni rokottamisesta, samalla kun jaoin vähän neuvolakuulumisia. Tyttöjä haastateltiin kesästä videolle ennen esikoisen ensimmäistä eskaripäivää. Eskarin aloitus ja dagikseen palaaminen toivat mieleen myös ajatuksia meidän perheen kaksikielisyydestä. Elokuussa blogista löytyi myös Oton hauskoja ”asukuvia” ja kertoilin siitä, kuinka olin aloittanut treenaamisen personal trainerin kanssa.

SYYSKUU

Kuopus täytti jo seitsemän kuukautta, ja kirjoitin blogiin siitä, kuinka olen muuttunut äitinä näiden kuuden vuoden aikana. Syyskuu on meillä synttäreiden kuukausi, ja täytin ensin itse 26, minkä jälkeen esikoinen täytti kuusi. Hänelle pidettiin hänen toiveidensa mukaiset huikeat yksisarvissynttärit, joita ennen Otto sai vihdoinkin jatkettua meidän lattiaprojektia kunnolla. Pohdin blogissa sitä, kuinka puhutaan lasten kuullen, ja listasin kuopuksen tärkeitä ensimmäisiä juttuja. Loppukuusta risteiltiin taas, sillä me päästiin mukaan Skidit Risteilylle. Kirjoitin myös ajatuksia siitä, saako lapsi vaikuttaa omaan tyylinsä, sekä ajatuksia kolmen lapsen kanssa reissaamisesta ja shoppailusta. 

LOKAKUU

Nautittiin vanhempainvapaan kuplasta vielä alkukuussa, ja suunniteltiin syyslomaa Oulussa, ja matkaa jonnekin kauemmas vielä vanhempainvapaan lopuksi. Kuopus täytti kahdeksan kuukautta. Kirjoitin toisen osan #vainvauvajuttuja ja jaoin ennen-jälkeen -kuvia kolmen kuukauden treenien tuloksista. Lapsiperhearki puhututti reippaasti, kun yritin kannustaa perheitä jakamaan positiivisia kokemuksia omasta arjestaan. Muistin vuotta aiemmin tekemäni postauksen siitä, mitä aioin tehdä vauva-aikana toisin kuin aiemmin, ja palasin näihin ajatuksiin käyden läpi sitä, miten kaikki sitten todellisuudessa menikään. Vauva-ajan turhat ja tarpeelliset tarvikkeet pääsivät tarkempaan syyniin, ja käytiin hakemassa oma Halloween-kurpitsa ihan oikealta kurpitsatilalta. Osallistuin myös #Metoo-kampanjaan jakaen omia kokemuksiani, ja Otto kertoi vanhempainvapaan kuulumisia, kun viimeinen kuukausi oli meneillään. Loppukuusta me lähdettiin Ouluun ja saatiin surullisia uutisia, mun mummu voi niin huonosti että viimeiset päivät olivat käsillä. Vietettiin paljon aikaa sairaalassa, ja pidin taukoa blogista. Onneksi saatiin viettää mun mummun kanssa vielä aikaa niin paljon kuin pystyttiin. Kuun lopussa palattiin epätietoisina ja haikein mielin takaisin Helsinkiin, kun Otolla alkoivat työt vanhempainvapaan jälkeen, eikä voitu jäädä enää pidemmäksi aikaa.

MARRASKUU

Ei ehditty olla kuin viikko kotona, kun saatiin ne surulliset uutiset joita pelättiin, mun rakas mummu oli menehtynyt. Tuntuu vieläkin hurjalta ja pahalta kirjoittaa nuo sanat, enkä voi uskoa sitä todeksi. Kirjoitin blogissa myös siitä, kuinka puhua surusta lapsille. Vaikka suru oli läsnä, elettiin me sitä normiarkeakin, kuopus täytti yhdeksän kuukautta ja juhlittiin Oton seitsemättä Isänpäivää, jolloin kirjoitin ajatuksia hänestä isänä. Meidän vaaleanpunainen sohva täytti vuoden, ja kirjoitin siitä, onko arka sohvan väri kannattanut lapsiperheessä. Nostalgisoin jakamalla kymmenen huvittavaa kuvaa ja tilannetta lapsuudestani, ja kerroin mikä on ollut meidän lapsiperheen paras hankinta ikinä. Otto palasi töihin, ja kerroin ensimmäisestä aamusta kahdestaan vauvan kanssa sen jälkeen, kun meidän vaaleanpunainen vauvakupla oli puhjennut. Rakkauslasit olivat silmillä siitä huolimatta, ja kirjoitin siitä millaista on, kun tietää että vierellä on just tasan oikea ihminen. Otto ahkeroi blogissa kahden postauksen verran: hän kirjoitti pelottavasta Spiderman & Elsa -youtubeilmiöstä, ja vastasi omaan ottomaiseen tapaansa 17 lauseeseen, ”joita ei koskaan kuule vanhemman suusta.” 

JOULUKUU

Tämä kuukausi on ollut todella intensiivinen ja vaihtelua täynnä, mutta ihan huikea lopetus tälle vuoristoratavuodelle! Alkukuusta nautittiin upeasta lumesta ja käytiin pulkkailemassa, siitä oli hyvä aloittaa joulun odotus. Juhlittiin Itsenäisyyspäivää ja samalla 10-kuukautista kuopusta, ja jaoin 100 ihanaa asiaa 100-vuotiaasta Suomesta. Kaikki huomio keskittyi joulun odotukseen ja jouluisiin juttuihin muutenkin, enkä tässä kuussa kirjoittanut niin paljoa mitään hirveän vakavaa. Tavallaan se oli kyllä hyväkin, loka- ja marraskuussa tuli kirjoitettua niin paljon surusta ja vaikeuksista, että tällainen pirteä joulukalenterihömppä on tehnyt ainakin itselleni todella hyvää! Kirjoitin kuitenkin kirjeen meidän perheelle jouluaatoksi kymmenen vuoden päähän, ja mun mielestä siitä tuli ihana muisto. Tehtiin myös pitkästä aikaa videota yhdessä koko perhe, kun jaoin viimeisessä kalenteriluukussa meidän joulutervehdyksen videolla. Meidän jouluaatto oli I-H-A-N-A vaikka itse sanonkin, ja se löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Huh, mikä vuosi. Se on mennyt niin nopeasti, on tapahtunut niin paljon, on ollut niin paljon tunteita, muutoksia ja huippuhetkiä. Lupauksia en aio tehdä mutta mulla on yksi toive ensi vuodelle: tasaista perhearkea ja aikaa läheisten kanssa niin paljon kuin mahdollista. Ja että meidän perhe ja läheiset saisivat olla terveenä ja voida hyvin. Se on paljon toivottu, mutta ei voi muuta kuin pitää peukkuja pystyssä että toive toteutuu.

Ihanaa ja mielettömän upeaa uutta vuotta 2018 kaikille teille ja kiitos hurjasti vertaistuesta, vinkeistä, kauniista sanoista ja ihanista kohtaamisista joita teidän kanssa on tänä vuonna ollut <3 Kertokaa ihmeessä, jos joku postaus on jäänyt teille erityisesti mieleen, tai jos teillä on jotain toiveita ensi vuodelle blogin suhteen!


Vuosi 2016 pähkinänkuoressa

31.12.2016

Tämä vuosi vetelee viimeisiään, toisinsanoen tänään on uudenvuodenaatto. Monet ovat todenneet kuluneen vuoden olleen erityisen raskas, ja mulla on kyllä vähän samat fiilikset. Vaikka me ollaan saatu kokea myös aivan uskomattoman hienoja asioita tänä vuonna, matkaan on mahtunut myös aimo annos stressiä, huolta, surua ja harmaita hiuksia. Vaikka ollaan menty eteenpäin positiivisella asenteella, on aina jossain kulman takana tuntunut odottavan vaikeus toisensa perään. Olen kuitenkin ihan uskomattoman kiitollinen siitä, että vuosi saa vaihtua näin hyvissä tunnelmissa. Kaikesta surusta ja haikeudesta huolimattakin nyt on hyvä mieli ja kaikki niin hyvin kuin voi olla. Nyt on aika käydä läpi kulunut vuosi, kuukausi kerrallaan.

TAMMIKUU

Vuoden alussa me vietettiin Tiaran kanssa isojen tyttöjen päivää kahdestaan, ja käytiin neidin toiveesta shoppailemassa ja sushilla. Alkukuusta suunnattiin pitkäksi viikonlopuksi talvilomalle Ouluun, mikä tuli todella tarpeeseen sillä saatiin kuulla mun mummon alzheimerin edenneen lyhyessä ajassa todella paljon ja hänen joutuneen sairaalaan. Oulun reissu meni haikeissa fiiliksissä, mutta oli ihana nähdä rakkaita ihmisiä. Kirjoitin myös siitä, mitä kukaan ei kerro synnyttämisestä (tämä oli muuten harvinaisen ajankohtainen postaus nyt, kun mietin synnyttämistä suunnilleen joka ilta ennen nukkumaanmenoa), ja listasin kahdeksan vinkkiä pitkään automatkaan lasten kanssa. Avasin myös syitä siihen, miksi Otto lopetti suositun Akkavalta-bloginsa. Tammikuussa aloin tekemään pidempää työviikkoa, ja lapset alkoivat olemaan yhden päivän enemmän päiväkodissa.

HELMIKUU

Helmikuussa juhlistettiin Oton kanssa meidän tokaa hääpäivää yöpymällä kahdelleen hotellissa, ja pohdittiin kuinka kulunut ensimmäinen vuosi päiväkodissa oli tytöillä sujunut. Pidin viikon ajan päiväkirjaa mun töistä, kun olin aloittanut uudet pidemmät työviikot. Postauksen kirjoittaminen sai mut itsenikin heräämään siihen miten hurjan paljon mä tein viikon aikana, ja miten väsynyt aloin olemaan. En kuitenkaan hidastanut tahtia vaan porskutin hulluna eteenpäin. Loppukuusta mä värjäsin itselleni ensimmäistä kertaa elämässäni ponihiukset, eli pastellivioletin kuontalon, jota ikävöin kyllä edelleen. Listattiin parisuhteen numeroita, ja jaoin Oulusta löytämiäni kuvia itsestäni pikkuisena.

MAALISKUU

Matkustettiin pääsiäislomalla jälleen Ouluun, sillä halusin mennä moikkaamaan mun rakasta mummoa. Leivoin ihanaa superherkullista pääsiäiskakkua (jota on pakko tehdä uudelleen heti kun en ole enää raskaana!) ja kuun puolivälissä meillekin iski koko kevään päiväkodissa kiertänyt vatsatauti, yök. Pohdin sisarussuhteita ja ainoana lapsena olemista, ja jaoin mulle sattuneet noloimmat kokemukset. Pohdittiin myös sukupuolirooleja ja juhlittiin Naistenpäivää, jolloin aloitettiin uusi perinne lasten ja Oton kanssa.

HUHTIKUU

Juhlittiin meidän ihanaa Zeldaa Jali ja Suklaatehdas -synttäreillä, kun hän täytti kolme vuotta. Kuukauden aikana riitti juhlia muutenkin, sillä silloin oli myös Inspiration Blog Awardsit joissa tulin toiseksi. Päästiin silloinkin Oton kanssa hotelliin kahdestaan ja nautittiin ihanasta aamiaisesta. Mä kokkasin hyvää parsa-kylmäsavulohipiirakkaa, ja meidän esikoinen oppi 4-vuotiaana lukemaan. Loppukuusta alkoi Oton koko kevään ja kesän (lomaa lukuunottamatta) kestänyt työmatkarumba länsinaapuriimme Ruotsiin, ja samaan aikaan mä tein päällekkäin kahta työtä ja huolehdin yksin arjen pyörittämisestä lasten kanssa arkisin. Mä olin ihan loppu mutta yritin parhaani, ja onneksi arki tyttöjen kanssa oli kuitenkin mukavaa kolmisinkin.

TOUKOKUU

Toukokuu taisi olla yksi vuoden hiljaisimpia blogikuukausia, siitä huolimatta että blogi täytti viisi vuotta. Alkukuusta meille tuli mahatauti uudemman kerran, ja esikoinen kärsi sen perään mystisistä mahavaivoista ja juostiin keskellä yötäkin lääkärissä. Onneksi päästiin edes viikoksi Mallorcalle rentoutumaan koko perhe, se teki niin hyvää rankan työkevään keskellä. Oton työmatkat jatkuivat heti loman jälkeen ja olin aika yksin ja poikki lasten ja töiden kanssa, mutta onneksi valo alkoi lisääntymään päivä päivältä ja ihanat lämpimät kevätpäivät piristivät. Meidän Mallorcan reissu oli kyllä ehdottomasti yksi vuoden kohokohtia, oli aivan ihanaa lähteä yhdessä ekalle etelän lomalle. Osallistuin myös hauskaan blogeja kiertäneeseen 18x jatka lausetta -haasteeseen.

KESÄKUU

Tiivistin meidän Mallorcan reissun videolle jonka sain vihdoin valmiiksi kesäkuussa. Alkukuusta käytiin Ylexin kesäkonsertissa Lahdessa ja päästiin moikkaamaan Evelinaa. Kuun puolivälin paikkeilla mä tein positiivisen raskaustestin, mistä en tietenkään blogissa kertonut vielä mitään. Se oli niin jännittävää ja ihanaa ja kutkuttavaa ja alkuraskauden ekat viikot sujuivat vielä ihan hyvillä voinneillakin. Onneksi väsymys raskaudesta ei alkanut heti sillä Oton työmatkat jatkuivat edelleen, ja mulla oli kummassakin työssäni meneillään ihan äärimmäisen kiireinen jakso. Loppukuusta päästiin rannalle, vietettiin juhannusta, juhlittiin Oton synttäreitä ja nautittiin Suomen kesästä. Otto kirjoitti ihanan postauksen, kenties positiivisen raskaustestin herkistämänä. Juhannuksen jälkeen lapset jäivät kesälomalle päiväkodista ja mun äiti tuli meille. Listasin myös kevään parhaita lasten suusta kuultuja juttuja ja kirjoitin sukupuolirooleista.

HEINÄKUU

Alkukuusta lapset lähtivät äidin kanssa edeltä Ouluun. Se tuli hyvään saumaan, sillä mä aloin juuri kärsimään alkuraskauden pahimmista väsymyksestä, pahoinvoinneista ja migreeneistä. Lapset olivat muutaman päivän mun äidillä ja sitten me ajettiin Ouluun Oton kanssa perästä, kun hänelläkin alkoi kesäloma. Heinäkuussa mut myös irtisanottiin työstäni, ja siinä alkuraskauden hormonimyrskyssä se tuntui aivan uskomattomalta. Vaikka tiesin että mikään mitä itse tein ei johtanut siihen, niin hetkeksi tuntui että koko tulevaisuudelta putosi pohja. Onneksi mulla oli kuitenkin turvaverkko, blogini, ja aika nopeasti mulle kirkastui että alan sitten täysipäiväiseksi bloggaajaksi. Puolentoista viikon loma Oulussa oli paras juttu ikinä, oli ihanaa levätä rakkaiden ihmisten luona ja nauttia siitä että lapsilla oli kokoajan seuraa ja itse sain nukkua aina kun nukutti ja oli migreenejä raskauden takia. Listasin reissun jälkeen meidän perheen inhokkeja ja lemppareita, ja tein postauksen jossa oli 6x minä heinäkuussa.

ELOKUU

Kuun alussa mulla tuli viimein 12 raskausviikkoa täyteen ja käytiin niskapoimu-ultrassa. Se tarkoitti tietenkin sitä että uskalsin paljastaa raskauden blogissa. Kuvattiin myös videolle meidän lasten reaktiot uutiseen siitä että meille tulee vauva. Kävin kampaajalla ottamassa pidennykset pois puolen vuoden jälkeen ja raidoitin hiukset vähän luonnollisemmaksi jotta ei tarvitsisi värjäillä niitä enempää raskausaikana. Me matkustettiin myös Turkuun viikonlopuksi Emilian ja Topiaksen luokse, ja avasin ajatuksia siitä hetkestä kun tehtiin kesäkuussa positiivinen raskaustesti. Ottokin jakoi omia ajatuksiaan raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Elokuussa mä perustin oman yrityksen ja aloin ihan oikeasti kokopäiväiseksi bloggaajaksi, ja se oli varmasti yksi mun elämän parhaita päätöksiä.

SYYSKUU

Syyskuu oli jälleen juhlien kuukausi, kun mä täytin 25 vuotta ja Tiara täytti viisi vuotta. Järjestettiin Tiaralle hänen toiveidensa mukaan My Little Pony -synttärit. Rustasin vähän ajatuksia tulevaisuudesta vauvan kanssa, ja loppukuusta me tehtiin tarjous tästä meidän nykyisestä asunnosta ja alettiin valmistautumaan muuttoon. Syyskuussa kuvasin myös My Day -videon mun työpäivästä. Raskausoireet alkoivat vihdoin helpottaa ja musta tuntui että seesteinen keskiraskaus oli alkanut.

LOKAKUU

Kuun alussa käytiin rakenneultrassa ja saatiin tyttölupaus, ja kerroin sen jälkeen sukupuolen myös blogissa. Paljastettiin vauvan sukupuoli tuleville isosiskoille ja kuvattiin reaktiot videolle, mistä tuli ihan huippuhauska. Lapset saivat kertoa ajatuksiaan tulevasta pikkusiskosta, ja Otto siitä, miltä tuntuu olla pian kolmen tytön isä. Puolivälissä kuuta mä kerroin blogissa meidän tulevasta muutosta. Matkustettiin ennen muuttoa syyslomaksi Ouluun lomailemaan, minkä jälkeen esittelin vielä tyhjää uutta asuntoa. Kuun lopussa vihdoin koitti hurja muuttorumba, ja päästiin asettumaan meidän uuteen ihanaan kotiin jossa vietettiin ensimmäistä aamua kuun viimeisenä viikonloppuna. Kirjoitin ylös ajatuksia tulevasta imetystaipaleesta, ja raskausajan ruokavaliosta. Otto pääsi vastaamaan 10 kysymystä isyydestä -haastatteluun

MARRASKUU

Mut palkittiin kuun alussa Vuoden inspiroivimpana lifestylevaikuttajana Inspiration Blog Awards -gaalassa, ja oli n aivan häkeltynyt siitä. Tai olen kyllä vieläkin! Kirjoitin raskauden vaikutuksesta parisuhteeseen näin kolmannella kierroksella ja juhlittiin myös IsänpäivääEmilia kuvasi musta raskauskuvia eräänä päivänä meillä kotona, ja kirjoitin siitä mitä aion tehdä tällä kertaa äitinä toisin. Pohdin myös vauvan nimeämiseen liittyviä asioita ja te saitte arvailla vauvan nimiä. Laitettiin uutta kotia oikein urakalla ja yritettiin asettua tänne taloksi. 

JOULUKUU

Koti alkoi viimein olla valmis, ja voitiin alkaa valmistautua vauvaan. Aloitin postaussarjan vauvan tulevista varusteista, ja esittelinkin sekä turvakaukalon että vaunutJoulukuussa blogissa oli tietenkin joulukalenteri, ja tein koko blogihistoriani postausennätyksen. Kuun alussa tehtiin Oton kanssa yhteinen Q&A -video ja vastattiin teidän esittämiin kysymyksiin myös kirjoitettuna. Kirjoitin lasten hassuimpia juttuja mitä he ovat sanoneet raskaudesta ja tulevasta vauvasta. Mulle järjestettiin aivan mielettömät yllätysbabyshowerit ja juhlittiin tietenkin myös joulua. Näin jouluhulluna pakko sanoa että joulukuu oli varmasti yksi mun suosikkikuukausia viime vuonna, kuukausi jolloin kaikki meni aivan ihanasti ja oli rento fiilis. 

Vaikka tuossa alussa kirjoitin siitä, että vuosi on ollut raskas, ja sitä se olikin moneen otteeseen, päällimmäisenä on mielessä kiitollisuus. Me ollaan selvitty kaikesta yhdessä, ja vaikka lähipiirissä on mummun sairauden lisäksi ollut paljon muutakin murhetta ja sairautta, me ollaan silti onnekkaita kun ollaan saatu kuitenkin viettää aikaa läheisten kanssa paljon. Kesästä mä en edes muista oikein mitään, kun olin niin raskaana, väsynyt ja pahoinvoiva. Mutta sitä lukuunottamatta, kuukausiin liittyy paljon ihania muistoja.

Ehkä tärkein oppi tänä vuonna on ollut se, että mä osaan työllistää itse itseni. Ja että en enää ikinä saa laittaa itseäni niin ahtaalle kuin missä olin viime keväänä kahden työn kanssa. Syksyn aikana mä olen saanut enemmän aikaa itselleni kuin kuluneen puolentoista vuoden aikana yhteensä, ja vaikka yrittäjäksi ryhtyminen oli hyppy tuntemattomaan, se oli tarpeellinen ja tärkeä hyppy. Ja se on antanut ja opettanut mulle ihan uskomattoman paljon, enkä voisi olla tyytyväisempi siihen miten kaikki on kehittynyt. En olisi puoli vuotta sitten uskonut että voin saada työkuviot pyörimään näin hyvin, paremmin kuin aiemman kahden työn arjen. Nyt voin katsoa kulunutta vuotta taaksepäin ylpeänä, eikä mun tarvitse miettiä miten pärjään ensi vuonna. Tiedän että pärjään, ja hyin pärjäänkin.

Olen onnekas kun saan aloittaa uuden vuoden mun rakkaan perheen kanssa, ja tänään juhlitaan Oton kanssa myös sitä että tavattiin tasan kuusi vuotta sitten Uudenvuodenaattona.

Uuteen vuoteen lähdetään odottavaisin fiiliksin, sillä pian meidän perhe täydentyy viimein kovasti odotetulla pienellä tyypillä. Se jos mikä on paras tapa aloittaa vuosi 2017<3

Ihanaa mahtavaa parasta uutta vuotta 2017 kaikille ja kiitos maailman eniten teille ihanille. Kiitos siitä että olette seuranneet, jakaneet vinkkejä ja kokemuksia ja vertaistukea ja olleet läsnä täällä tänäkin vuonna, ja kiitos siitä että seuraatte ensi vuonnakin <3