Kokemuksia sormiruokailusta & parhaat astiat vauvalle

24.08.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ipanaisen kanssa.

Aloitettiin Novan kanssa kiinteiden maisteleminen 5,5kk iässä, kun valmiudet täyttyivät. Kirjoitin ruokailun aloituksesta ja siihen liittyneistä ajatuksista pitkän postauksen. Nyt ruokailua on takana kuukauden verran, ja todella nopeasti innokkaasta maistelijasta on kehkeytynyt taitava ruokailija joka syö jo viisi ateriaa päivässä, ja aterioi aina yhtäaikaa muun perheen kanssa.

Osan ruuista hän ruokailee itse, ja osa me syötetään, mutta kaikessa mennään lapsentahtisesti, eli koskaan ei laiteta lusikkaa/ruokaa hänen suuhunsa vaan hän tulee itse sitä kohti, ja lopetetaan aina heti kun hän vaikuttaa kylläiseltä. Nova osoittaa selkeästi olevansa kylläinen. Hän alkaa laittamaan sormia suuhun ja kääntää päätä pois lusikasta. Ruuan jälkeen kysytään myös onko ” kiitos!”, ja hän aina hymyilee tai nauraa tyytyväisenä ja alkaa taputtaa pöytää.

Alusta asti ollaan käytetty ruokailussa Ipanaiselta saatuja silikonisia Ezpz – Happy Mat – & Mini Mat -astioita. Ezpz:n matit kiinnittyvät suoraan pöytään, ja ovat pehmeitä. Niissä on ruokailualusta ja kuppi samassa. Näinollen lapsen huomio kiinnittyy suoraan ruokaan, eikä esimerkiksi lautasen heittelyyn tai pöydästä irroittamiseen, kun se on mahdotonta. Silikoni on aivan loistava materiaali vauvan ruokailuun, sillä se on hypoallergeeninen, myrkytön, kestävä ja turvallinen.

Elintarvikeluokan silikoni ei sisällä mitään haitallisia aineita, kuten ftalaatteja, BPA:ta tai PVC:ta. Silikoni on myös hygieeninen materiaali, sillä se ei kerää itseensä bakteereja, ja se on helppo puhdistaa tiskaamalla tai pesukoneessa. Meillä astiat ei ole myöskään värjäytyneet edes mustikoista, mutta olen innokkaana kyllä aina putsannut ne heti käytön jälkeen.

Happy Mat ihan oikeasti pysyy kiinni pöydässä koko ruokailun ajan, toisin kuin jotkut imukuppiastiat tai muut viritelmät, ja se tarttuu kaikenlaisiin pöytiin. Mini Mat on kulkenut meillä reissuissa mukana, ja se on kätevä ottaa mukaan kun on kooltaan vain puolet isommasta kaverista. Ezpz ruokailualustoja saa kivoissa väreissä, meillä on kaunis vihreä Mini Mat ja upea vaaleanharmaa Happy Mat. Ezpz:n alustat kestävät niin uunin, mikroaaltouunin kuin astianpesukoneenkin. Meidän mikro on vaan harmillisesti sen verran pieni, että Happy Mat ei sinne mahdu, mutta jos on tarvetta mikrottaa ruokaa niin onneksi voi sitten käyttää Mini Matia.

Ruokailualustoissa on hauska hymynaamakuvio, joka sekä naurattaa lasta, että auttaa hahmottamaan annoskokoja. Silmät ovat 1dl kokoisia, ja hymyilevä suu on 3dl kokoinen. Kolme lokeroa muistuttaa tarjoilemaan kasviksia, protskua ja hiilihydraatteja sopivassa suhteessa. Näistä saa tehtyä myös hauskoja ”naamoja” muutenkin, silmien yläpuolelle voi tehdä vaikka kurkkutikuista hiukset, ja ”silmiin” vaikka melonipalleroista ja mustikoista silmät, ja suuhun voi keksiä vaikka mitä hauskaa. 

Meillä on käytössä soseruokailussa myös Choomee Snack’n sose/smoothie/puuropussit, sekä Choomee Sipp’n -silikoniset korkit niihin. Kaupan smoothie-pusseissa on aina kovat ja ikävät korkit, jotka vuotavat heti jos vauva puristaa pussia ja tuntuvat ikävältä pehmeissä ikenissä. Ipanaiselta saa Choomeen silikonisia Sipp’n -korkkeja, jotka tekevät myös kaupan pusseista vuotamattomia, ja ovat pehmeitä pikkuisille ikenille. Pusseja ja korkkeja saa sekä erikseen, että yhteispakkauksessa Ipanaisesta.

Novakin osaa imaista itse smoothiet naamariin Choomeen korkkien avulla. Mä olen käyttänyt Choomeen uudelleentäytettäviä smoothiepusseja tosi paljon, ja tehnyt Novalle täytettä niihin itse. Itse moneen kertaan käytettävät, täytettävät ja pestävät pussit ovat ekologisia, ja mahdollistavat tuoreiden smoothieiden, puurojen ja muiden soseruokien helpon mukaan ottamisen ja, sen että vauva voi syödä ihan itse. Korkkien avulla se että vauva syö sosemaista ruokaa itse on jopa melko siistiä, mikä on yllättänyt mut täysin. Nova syö itse paljon siistimmin näistä pusseista, kuin mun syöttämänä lusikasta.

Novan kanssa ollaan käytetty melko vähän valmiita ruokia, ja menty suurimmaksi osaksi itsetehdyillä herkuilla. Välillä ollaan kyllä turvauduttu valmiiseenkin, kun ollaan reissattu enemmän. Tämä ei ole ollut mikään erityinen valinta, nyt on vaan ollut tarpeeksi voimavaroja ja aikaa siihen että ollaan kokattu hänelle. Ja jotenkin olen sisäistänyt nyt helposti sormiruokailun ja uusien ruokailuohjeiden kanssa sen, että puolivuotiaskin on jo valmis syömään ihan oikeaa ruokaa, eikä tarvitse olla mitään sileäksi ajettuja mahdollisimman mauttomia mössöjä.

Aamuisin ja iltaisin Nova syö kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa hedelmäsoseella. Tässä olen käyttänyt joko itse tehtyä sosetta, tai Bonnen Suomessa valmistettuja 100% hedelmäsoseita jotka tulevat isoissa tetroissa, ja säilyvät jääkaapissa avattuna useita päiviä. Samoja Bonneja käytän kreikkalaisen jugun sekaan isommille tytöille ja itselleni. Välillä Nova syö puuron sijaan Talk -muruja ja hedelmäpaloja. Ja yleensä annan hedelmäpaloja/vihanneksia/marjoja myös puuron lisäksi, jotta hän saa myös sormiruokailla. Välipalan Nova sormiruokailee aina, ja se on yleensä vihannesta tai hedelmää. Lemppareita on vadelmat, kurkut, melonit, ja nektariini.

Lounaalla ja päivällisellä Nova syö samaa ruokaa kuin mekin, mutta vauvaversiona. Yksi Novan herkuista on avokadopasta, jota hän on nyt muutaman kerran syönyt. Avokadopasta on tietenkin vauvaversio meidän perheen klassikkoherkusta. Vauvan avokadopastaan tulee täysjyvämakaronia, tuoretta avokadoa, limemehua, basilikaa, valkosipulimaustetta (suolatonta), ja pari lusikallista äidinmaitoa (tai korviketta). Nova tykkäsi tosi paljon tästä herkusta. Ajoin sen silppurilla sellaiseksi kiinteäksi mössöksi jotta maut sekoittuivat, ja lisäsin sekaan tilkan äidinmaitoa suoraan lähteestä, kun koostumus oli melko kuiva.

Olen huomannut että Novan lemppareita on ruuat joissa on kunnolla makuja, mauttomat mömmöt hän jättää suosiolla muille. Yrteillä saa helposti makua vauvan ruokiin. Kerran kun Nova oli meidän kanssa keittiössä kokkailemassa, hän tarrasi basilikaan kiinni ja maistoi aivan onnesta soikeana sitä ihan itse.

Vaikka Nova syö jo viisi ateriaa päivässä, tissi on edelleen hänen pääravintonsa. Ruokaa hän syö yleensä n. 1-1,5dl kerrallaan yhteensä, ja aina ennen ruokia mä imetän hänet, kuten myös aina ennen päivä- ja yöunia, sekä yöllä. Nova käy rinnalla edelleen n. 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Ruuan jälkeen me huuhdotaan Novan suu pienellä vesitilkalla, jonka hän nauttii itse nokkamukista. Meillä on käytössä Ipanaiselta saatu suloinen DonebyDeer -nokkamuki harmaalla kannella ja kultaisilla pilkuilla. Toinen nokkamukilemppari on Design Lettersin N-muki, siinä tosin ei ole kahvoja niin se ei pysy käsissä yhtä helpasti kuin DonebyDeer. Käytössä on myös Ipanaiselta saatu DonebyDeerin ruokailuessu.

Ruokailuun on Ipanaisella mittava valikoima innovatiivisia ja hauskoja tuotteita, jotka tekevät lapsen ruokailusta hauskaa, aavistuksen siistimpää ja helppoa. Ainakin meillä on tällä kertaa sujunut kiinteiden aloitus sata kertaa helpommin kuin koskaan ennen. Uskon että se on oikeanlaisten astioiden lisäksi eniten kiinni vauvan valmiuksista, ja myös omasta rennosta asenteesta, ja tietouden lisääntymisestä.

Ainiin, Novan maailman cooleimmat lusikat ovat Oogaan, ja nekin on saatu Ipanaiselta. Jos siis olet sitä tyyppiä joka leikkii lusikalla lentokonetta ja junaa, käy ostamassa nämä niin olet vielä uskottavampi!

Ihanaa päivää kaikille <3


Persoonallisempaa shoppailua

16.08.2016

Mun kaveri Veera laittoi viestiä tässä hetki sitten, että haluaisinko kokeilla Urbspotter-nimistä sovellusta, joka on helsinkiläisyrityksen kehittämä ilmainen sovellus, tarkoituksena tukea paikallista yrittäjyyttä ja yhdistää kivijalkaliikkeet ja kuluttajat. Ja halusinhan minä, tämä postaus on siis Urbspotterin sponsoroima, minä testasin sovellusta ja sain sitä vastaan palkkion.

Urbspotter on tosiaan ilmainen sovellus Androidille ja iPhoneille, josta löytyy jopa 140 kivijalkaliikettä ja heidän valikoimansa, aukioloajat, sijainnit ja reittiohjeet ja jopa yritysten tarinat. Mä ainakin olen huomannut usein persoonallisia kivoja tuotteita etsiessäni, että on hankala löytää niille jälleenmyyjiä. Esimerkiksi monia pienempia lastenvaatemerkkejä ei aina löydy suurista kaupoista, ja niiden metsästäminen kivijalkaliikkeistä on tuntunut olevan huomattavasti hankalampaa kuin verkosta. Itse kuitenkin tykkään nimenomaan siitä fyysisestä ostokokemuksesta, ja ostan mieluummin aina suoraan liikkeestä jos vain mahdollista. Se vaatteiden hipelöiminen ja mahdollinen sovittaminen on tosi tärkeää, ja mä oon myös sellainen kaikkimullehetinyt -tyyppi, eli en millään malttaisi odotella toimitusaikoja.

Urbspotterissa voi selata kaikkien liikkeiden tuotteita heti ensimmäisellä välilehdellä, ja hakua voi myös rajata niihin mistä itse on sillä hetkellä kiinnostunut. Tuotteita voi myös hakea hakusanoilla, ja nähdä sovelluksen sisällä jo tarkemmat tuotetiedot. Eli jos vaikka etsin Vimman mekkoa Zeldalle, voin hakea sovelluksesta että missä kaupassa niitä nyt olisi saatavilla kirjoittamalla Vimma. Tai jos vaikka etsin Papun rusettipipoa, voin kirjoittaa Papu hakukenttään ja näen heti mistä niitä saa. Heti tutustuin uuteen liikkeeseen nimeltä Harakanpesä Shop Eerikinkadulla tässä pipoa etsiessä. Lastenvaateliikkeitä on Helsingin keskustassakin paljon enemmän kuin ne pari joihin olen törmännyt vaikka FB:ssä tai blogeissa. En myöskään tiennyt että esimerkiksi Nopsupopsua myydään Helsingissä, mutta niin vaan löysin senkin Urbspotterista.

Keskustassa asuessani mulle olivat kivijalkaliikkeet paljon paremmin tuttuja, sillä tallasin katuja pitkin harva se päivä. Nykyään kun asutaan kauempana, on usein helppoa vaan suunnata ostoskeskuksiin, koska niistä ainakin yleensä tietää etukäteen löytävänsä jotain, eikä ole ollut sellaista tietämystä enää kivijalkaliikkeistä. Samalla kuitenkin on vaikeampaa löytää persoonallisia tuotteita. Tämä sovellus on tosi kiva, koska mä todella mieluusti ostan pienyrittäjiltä ja tuen yrittämistä, jos vain mahdollista. Liikkeet on helppo löytää sovelluksesta, sillä se tarjoaa jopa reittiohjeet ja liikkeitä voi etsiä myös oman sijainnin perusteella. Viime viikonloppuna Nudgessa vieraillessani sovellus näytti että joka puolella mun ympärillä on ihania kivijalkaliikkeitä, esimerkiksi Pop up kemut, ja tuo aiemmin mainitsemani Harakanpesä Shop, ja Momono jossa oli aivan ihania jakkaroita myynnissä. Liikkeitä ja tuotteita tulee lisää sovellukseen viikoittain ja jopa päivittäin.

Jos tykkää persoonallisista vaatteista, asusteista ja sisustustuotteista ja haluaa ostaa niitä läheltä, niin kannattaa ladata tämä sovellus, varsinkin kun se ei maksa mitään eikä sisällä edes mainoksia. Se on puhtaasti vaan siihen tarkoitettu että kuluttajat ja kivijalkaliikkeet löytäisivät toisensa, ja se on siihen aivan passeli! Syksymmällä siihen on muuten tulossa myös osto-ominaisuus, jolloin suoraan sovelluksesta voi ostaa tuotteen ja saada sen itselleen saman päivän aikana tai jopa tunnissa. Aika kätevää! Varsinkin oman startup-taustani takia mä olen hirveän kiinnostunut uusista innovaatioista ja pienyrityksistä, ja senkin takia musta oli hauskaa testata sovellusta ja kertoa siitä teillekin.

Nyt Urbspotterilla on käynnissä vielä loppukesän kamppis, jossa näyttämällä Urbspotteria puhelimesta kassalla Kivijalkaliikkeestä ostaessaan saa ilmaiseen Jymy-jätskiin oikeuttavan lipukkeen. Jymy on ihan jymyhyvää, eikä mua ainakaan haittaa yhtään että kivan ostoksen lisäksi saa vielä ilmaisen jätskin!

Mikä on teidän lemppari kivijalkaliike Helsingissä? Eikös olisi kätevä tällainen sovellus muihinkin kaupunkeihin? Ainakin Oulussa olen nähnyt vaikka mitä söpöjä pikkuliikkeitä joista kaikkien pitäisi kuulla, enkä usko että muut kaupungit häviävät Oululle yhtään!


My Sloggi

07.04.2015

Olen mukana Indiedaysin ja Sloggin kampanjassa, jonka inspiraation lähteenä on ihana Kylie Minogue. Me kuvattiin Oton kanssa pääsiäislomalla mun uusia, Kylie -alusvaatteita, ja kieltämättä täytyy sanoa että jännittää ihan superisti laittaa blogiin alusvaatekuvia. Toivon että kuvat on teidän(kin) mielestä hyvällä maulla toteutettu, koska siihen me todella pyrittiin. Onhan täällä aiemminkin ollut bikinikuvia rannalta, ja esimerkiksi beautiful body -haaste jossa olin vähemmissä vaatteissa kuin näissä kuvissa, mutta silti mua vaan jän-nit-tää, hulluna. Luultavasti stressaan ihan turhasta, eikä tämä ole teidän mielestä mikään big deal, alusvaatekuvat kun eivät ole hirveän epätavallisia blogeissa nykyään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kylien kanssa yhteistyössä luodut uudet Sloggi Wow! Lace -alusvaatteet sopivat sekä Kylien arjen tähtihetkiin, että mukavaan kotona hengailuun, toisinsanoen On-stage ja Off-stage -lookeihin. Mä en yleensä kauheasti hengaile lavalla, mutta kyllä mullakin on joskus elämässä isompia juhlia ja muita tärkeitä tilaisuuksia, joissa hyvät alusvaatteet on todella tärkeät, sen olen saanut huomata.

Jos alusvaatteet eivät ole mukavat ja tutut, ei juhlissakaan ole hyvä olla ja kokoajan on epävarma olo. Mun mielestä juhlissa alusvaatteiden pitää olla ennenkaikkea huomaamattomat, sellaiset että ei joudu miettimään näkyvätkö ne läpi, tai tuntuvatko ne inhottavalta. Valitsin itselleni uudesta Wow! Lace -mallistosta nuden väriset rintaliivit ja alushousut, jotka ovat nimenomaan huomaamattomat. Ne eivät näy läpi ohuemmistakaan paidoista nuden värinsä ansiosta, ja muotoilu on mahdollisimman mukava. Sekä liivit että housut ovat saumattomat, joten ei tarvitse miettiä mitään epämukavia mini-stringejä tai muita, kun normaalien pikkuhousujen malliset sloggit hoitavat homman kotiin paljon mukavammin, ja ehkä vielä huomaamattomamminkin.

Nuden väriset saumattomat alusvaatteet toimivat kivasti myös  ihan arjessa ja töissä, etenkin näin kesän tullen kun vaatteiden värit vaalenevat ja kankaat ohenevat. Teininä se ei paljoa haitannut jos minimaalisen topin seurana loistivat neonpinkit rintsikat, mutta nyt kun tyylisilmä on ainakin toivottavasti hieman kehittynyt, on se myös arjessa tärkeää että alusvaatteet eivät vilku, eivät olkaimet eivätkä saumat. Tykkään pitää paljon ohuita sifonkipaitoja, ja myös kauluspaitoja, joiden kanssa nude väri toimii hyvin.

Off-stage, eli kotona, mä olen todella mukavuudenhaluinen. Ensimmäinen asia mitä teen kun olen tullut kotiin on että otan rintsikat pois ja vaihdan päälle rennot kotivaatteet. Mukavimmatkin rintsikat on mulle kotona liikaa, kotona en halua tuntea mitään ylimääräistä iholla ja siksi olenkin aina löysissä maailman kuluneimmissa olohousuissa, ja jossain pesussa pehmeäksi hiutuneessa topissa, jaloissa villasukat. Pikkarit sentään pidän jalassa, mutta niidenkin pitää olla mukavat. Kokeilin kampanjan myötä myös uusia Sloggi Invisible Supreme -hipstereitä, jotka myös ovat saumattomia. Ne eivät kiristä tai purista, eivätkä saumat tunnu kun niitä ei ole. Ne sopivat täydellisesti mun kotihengailuun, mutta jos päättäisinkin yhtäkkiä lähteä hienoihin juhliin kesken koti-illan, ei niitä tarvitsisi vaihtaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sloggilla on meneillään ihan huippu kilpailu, jossa voi voittaa matkan mun lempikaupunkiin, Berliiniin, tapaamaan Kylie Mingoueta. Kilpailuun voi osallistua 12.4. asti ja yksi onnekas suomalainen voittaja pääsee tapaamaan Kylietä Berliiniin 23.-24.4.! Kilpailuun pääset TÄSTÄ ja siihen osallistutaan tekemällä kollaasi Polyvoressa ja tägäämällä se hashtagein #mysloggi, #sloggi, ja #kylieminogue. Matka on siis ihan pian, ja kilpailuun vain muutama päivä aikaa osallistua, mutta kollaasin tekeminen Polyvoressa on aika iisiä, itsekin tein teille esimerkkikollaasin, jossa on mun unelmieni arkiasu, uudet alusvaatteeni sekä ihana, kaunis Kylie.

mysloggi

Tarkemmat osallistumisohjeet sekä kuvia Kyliesta ja uusista alusvaatteista löytyy kampanjasivulta, jonne pääset klikkaamalla. Kieltämättä harmittaa aika suuresti etten itse voi kilpailuun osallistua, sillä matka Berliiniin ja vielä Kylien tapaaminen istuisi kyllä tähän huhtikuuhun aika mukavasti, vai mitä olette mieltä?

Millaiset alusvaatteet on teidän mielestä parhaat juhliin? Entäs kotona löhöilyyn? Ja millaisessa asussa te hengaatte kotona? Pliis sanokaa etten ole ainoa joka näyttää ihan peikolta heti kun saa olla rauhassa kotosalla!


Muodonmuutos

05.04.2015

Olen mukana Indiedaysin ja L’Oréal Parisin uuden Prodigy -hiusvärin kampanjassa, jonka myötä pääsin reilu viikko sitten viettämään huippua muodonmuutos- ja kuvauspäivää Mintun ja Sofin kanssa. Meidän hiukset värjättiin ja leikattiin, ja saatiin kasvoillemme ihanat meikkitaitelijan tekemät meikit, ja päästiin sekä valokuvattavaksi että videokuvattavaksi.

Uudet L’Oréal Paris Prodigy -kestovärit eivät sisällä ollenkaan ammoniakkia. Värit sisältävät mikroöljyjä, jotka auttavat levittämään värin miljoonat pigmentit hiuskuituihin tasaisesti ja tuovat esiin äärettömästi sävyvivahteita, niinkuin luonnollisessakin hiusvärissä on. Mä ensin vähän epäröin, että mitähän mun kilometri-tuplajuurikasvuisista ikuisuus sitten vaalennetuista ja puoli ikuisuutta sitten sävytetyistä hiuksista oikein tulee, kun iskee päähän vain yhden vaalean markettivärin.

Kuva lainattu Mintulta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA ennenjälkeen

Suoraan sanottuna valmistauduin siihen että hiukset menevät ainakin juurista ihan pissan väriseksi, kuten vaalentaessa yleensäkin, ja että muutenkin lopputulos voisi olla sellainen etten tykkää. Olin kuitenkin niin kyllästynyt hiuksiini joihin ei oltu tehty lokakuun jälkeen mitään, että ajattelin etten häviäisi kokeilemalla mitään, ja ainakin vaalennetun päälle tarttuisi sitten paremmin joku toinen sävy. Mun hiukset värjättiin 10.0 -sävyllä, joka on sarjan 17:stä eri sävystä kaikkein vaalein.

Värin sekoitus oli helppoa, kun purkki oli suunniteltu sellaiseksi että mukana tulleella sekoitustikulla sai hyvin sekoiteltua. Mä olen aina tähän asti laittanut kotona markettivärit johonkin kulhoon, ja sekoitellut sudilla, mutta nyt ensimmäistä kertaa purkki oli valmiiksi sellainen ettei tarvinnut mitään ylimääräisiä välineitä vaan kaikki löytyi paketista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvat lainattu Mintulta.

Lopputulos yllätti mut sillä, että se ei ollut ollenkaan keltainen tai oranssi. Hiuksissa on näkyvissä useita eri sävyjä, mutta kuitenkin tasaisesti, eikä sillä tavalla kirjavasti niinkuin vielä ennen-kuvassa. Mä tykkään siitä että latvat ovat raikkaan vaaleat, ja tyvi on sitten enemmän sellainen toffeen sävyinen. Mulla oli pari vuotta sitten hetken aikaa toffeen sävyiset hiukset ennen kuin vedin yli vaalennuksen kanssa, ja olen haikaillut niiden perään aika usein, koska se sävy tuntui sopivan mun ihon sävyyn nätisti. Tämä uusi toffeetukan sävy on uskomattoman ihana ja luonnollinen. Jos en tietäisi, niin en uskoisi että tämä väri on saatu aikaan kaupan värillä, etenkään kun itse en ole aiemmin saanut vivahteikkaita ja luonnollisia hiuksia markettiväreillä aikaiseksi.

Sävy oli tarpeeksi lähellä mun omien hiusten sävyä, ja onnistui siksi niin hyvin. Hiuksia itse värjätessä kun ei missään nimessä kannata lähteä kikkailemaan, ja valitsemaan purkin kyljen malleilta kauneinta sävyä, vaan verrata niitä tupsuja omaan kuontaloon ja valita sävy joka ei poikkea omasta sävystä liikaa. Yhdestä kahteen sävyä tummempaan tai vaaleampaan on kotivärjäyksessä turvallinen muutos, jolloin lopputuloksesta voi olettaa tulevan halutunlainen. Mun hiuksia ei värjätty kokonaan, vaan väri levitettiin ensin tyveen, ja ihan lopuksi muutaman minuutin ajaksi jo entuudestaan vaaleisiin latvoihin, mikä on hyvä taktiikka värjättyihin hiuksiin joissa on selkeä juurikasvu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvat lainattu Mintulta.

Mä olen hurjan tyytyväinen tähän kampaukseen, ja iloinen että osallistuin tähän kampanjaan. Kaikkein siisteintä musta oli nähdä kuvat ja video, joka meistä päivän aikana kuvattiin. Siinä oikein kiteytyy se miten iso muutos tapahtui, ja en tiedä teistä mutta ainakin itse huomaan kun näin jälkikäteen katson, miten paljon helpompi mulla oli olla kameran edessä videon loppupuolella, kun fiilis omasta ulkonäöstä oli itsevarma ja tunsin näyttäväni siltä miltä haluankin. Päivä oli ihan mahtava, ja mulle jäi tosi hyvät fiilikset!

Kaksi ylintä kuvaa lainattu Mintulta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA IMG_2076

Behind the scenes -video löytyy tuosta alta, tai TÄÄLTÄ jos upotus ei jostain syystä näy sinun laitteellasi.

Teillä lukijoilla on mahdollisuus päästä testaamaan uusia Prodigy -värejä, sillä kampanjasivulla on mahdollisuus hakea L’Oréal Paris Prodigy -testiryhmään johon otetaan 250 onnekasta mukaan kokeilemaan itse valitsemaansa Prodigy-sävyä. Mahdollisuudet päästä testaamaan ovat siis aika hyvät, kun noin moni pääsee mukaan! Hakuohjeet löytyvät samaiselta sivulta, kuten myös Mintun ja Sofin upeat lookit ja lisää behind the scenes -kuvia.

Käykää ihmeessä hakemassa mukaan jos hiusten värjäys tuntuu ajankohtaiselta! Mitäs pidätte muuten lopputuloksesta? Muistan ainakin muutaman teistäkin haikailleen sen toffeesävyn perään, miltäs tämä näyttää teistä? 😀

Kiitos L’Oréal Paris, Indiedays ja ihanat bloggaajakollegat huipusta päivästä ja tästä uudesta lookista, se oli heittämällä kevään mukavin maanantai!

Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille, illalla luvassa lisää videomateriaalia, mutta kylläkin aivan eri jutusta!


Ihan paras potkupyörä

19.03.2015

Viikonloppuna päästiin nauttimaan yhdessä auringosta ja testaamaan viimeinkin jo muutaman viikon ajan sisällä testattua Puky -potkupyörää*, jonka saimme Polkupedilta. Polkuped on suomalainen lasten ulkoiluun ja harrastamiseen keskittynyt verkkokauppa, jonka tarina alkoi juuri Puky-potkupyöristä. Polkuped toimii saksalaisten Puky-pyörien maahantuojana, ja verkkokaupasta löytyy paljon muutakin kuin vain potkupyöriä, kuten esimerkiksi voimistelurenkaita, polkupyöriä ja pyöräilytarvikkeita. Kävimme jo toissa viikolla ostamassa kypärän Tiaralle Stadiumista, kun aurinkoa oli luvattu, mutta se ei sitten koskaan näyttäytynytkään sinä sunnuntaina ja siksi odotimme vielä viikon. Onneksi mentiin lauantaina aikaisin aamulla ennen kuin sairastuttiin, muuten olisi jouduttu taas odottamaan ainakin viikko eteenpäin.

IMG_3468x IMG_3592x

Katuja juuri siivoiltiin viikonloppuna, ja tällä viikolla onkin jo paljon puhtaammat pyöräilymaisemat kun kivet ja katupöly ovat vähän vähemmällä. Mutta oikein hyvin sujui pyöräily jo ekasta kerrasta lähtien niistä huolimatta. Vaikka pyörä on toistaiseksi isomman käyttöön tarkoitettu, päästettiin me pienempikin kokeilemaan pyöräilyä kun hän sitä kovasti halusi. No häneltä se ei ihan vielä sujunut niin sutjakkaasti koska pyörä on vähän liian iso hänelle, mutta isompi pääsi vauhtiin ja hiffasi homman jujun aika nopeasti. Kun hän oli rauhassa harjoitellut hetken ja potkutellut hitaasti eteenpäin, hän sai kiinni tekniikasta ja sen jälkeen eteni hurjan nopeaa vauhtia.

IMG_3485x

Meillä on Pukysta tuo ns. välimalli LR L, eli yli 2,5-vuotiaalle tai yli 90cm mittaiselle lapselle tarkoitettu. Pyörän kuvauksessa lukee, että jos lapsi on kokojen välissä (niinkuin meillä vähän on) suositellaan pienempää kokoa vähän aremmalle lapselle, ja suurempaa kokoa seikkailunhaluisemmalle joka kokeilee innolla uusia ja jännittäviäkin asioita. Mä nyt en loppujenlopuksi tiedä kummanlainen meidän neiti sattuu olemaan, ajattelin etukäteen että hän saattaisi vähän jännittää pyörää mutta mitä vielä, etenee sillä kuin vanha tekijä. Toisaalta uskon, että vasta-alkajana hänestä tuo pienempi koko tuntui hallittavammalta ja turvallisemmalta, kuin isompi pyörä jonka hallinta ei ehkä olisi niin helppoa. Onneksi Pukyssa sekä satulan että tangon korkeutta voi nostaa tarpeen vaatiessa, ja onneksi meillä on tuo pikkusisko odottamassa innokkaana jos pyörä jää pieneksi.

IMG_3599x

Meillä ei tosiaan ennen ole ollut minkäänlaista pyörää, ei potkupyörää eikä kolmipyörää, joten ei ollut ollenkaan vielä harjoitusta kertynyt etukäteen. Siitä huolimatta Tipa tosi nopeasti oppi miten pyörällä pääsee eteenpäin, miten kääntyy ja miten pysähtyy. Jarrukin Pukysta löytyy, mikä on tosi hyvä, mutta sitä ei olla vielä harjoiteltu ettei tarvitse oppia liian montaa uutta juttua kerralla. Eikä se hurjan kova vauhti nyt vielä onneksi niin hurja ole mitä potkupyöristä olen kertomuksia kuullut toisilta vanhemmilta. Meistä se tuntuu hurjalta koska tämä on ensimmäinen kerta kun meidän muksu pyöräilee tai ylipäätään liikkuu jollain tuollaisella välineellä täysin itsenäisesti eteenpäin, kovempaa kuin kävellen tai juosten.

Tuntuu ihan uskomattomalta ajatella että meidän pieni pikkuinen vauva on kasvanut noin isoksi tytöksi joka viilettää tuolla vain menemään potkupyörällä ihan itse! Mihin se aika on mennyt? Mä tiedän että osa teistä on seurannut sieltä jo Tiaran odotusajoista asti, ja pakko kyllä nyt kysyä teiltä että tuntuuko teistäkin että aika on vierähtänyt hurjaa tahtia? Kohta täällä on kirjoiteltu neljä vuotta!

IMG_3597x

Meidän Puky on ihana kirkkaankeltainen, mutta niitä on saatavilla Polkupedista monessa muussakin värissä. Tuon meidän LR L välikoon lisäksi potkupyöriä löytyy jo 2-vuotiaasta (85cm) alkaen, sekä myös isommille eli 3v/95cm pituisille.  Zeldakin varmasti olisi potkutellut vähän rohkeammin jos hänellä yltäisi jalat maahan satulasta, sisällä hän nimittäin istui jalkatelineellä ja potkutti kovempaa vauhtia eteenpäin kuin Tiara! Veikkaan että me päädytään hänellekin hommaamaan vielä tälläinen menopeli, sen verran innoissaan hän on siskon pyörästä.

IMG_3601x

Potkupyörä saatu Polkupedilta.

Mun on helppo kuvitella, että ensi kesänä saattaisi onnistua Tiaralta hyvin tavallisella pyörällä pyöräily jo ilman apurattaita. Potkupyörän kanssa oppii hyvin itse kannattelemaan sitä pyörää pystyssä ja pitämään tasapainon, ja monelta vanhemmalta olen kuullutkin että siirto potkupyörästä tavalliseen lastenpyörään on ollut lastenleikkiä. Tietenkin se on varmasti ihan yksilöllistä, eikä meillä mikään kiire ole edetä, mutta mielenkiintoista nähdä että kuinka paljon tällä potkupyöräilyllä on vaikutusta.

Oletteko kokeilleet Pukya tai muita lasten potkupyöriä? Mitä tykkäätte? Minkä ikäisenä lapsi on alkanut potkupyöräilemään, ja minkä ikäisenä alkanut ajamaan tavallisella pyörällä?