Moikka! Me aloitellaan tätä päiväkotiuraa nyt oikein kunnolla sairastellen, sopii siis toivoa että jos nää nyt kaikki tulis tähän heti alkuun niin päästäis jatkossa vähemmällä? Kerettiin eilen vielä aamulla ulkoilemaan ja nauttimaan auringosta, ja testaamaan se Puky-pyöräkin josta tulossa ensi viikolla juttua. Mutta sitten ihanan ulkoiluaamun jälkeen kuopuksen maha oli eilen sekaisin kuin seinäkello, ja tänään aamulla mullekin iski aivan järkyttävän paha olo ja tärinä ja huimaus. Kuopuksella ei vointi mennyt missään vaiheessa hirveän huonoksi vaan hän oli aika touhukkaana ja on edelleen, multa itseltä sen sijaan on ollut aaaaivan veto pois, makasin vaan peiton alla pimeässä siihen asti että arska ei enää paistanut.

Muutama teistä ehkä saattaa muistaa mun emetofobian, josta kirjoitin jo reilu vuosi sitten joulukalenterissa. No vielä olen onnistunut välttämään pelkoni kohtaamisen, mutta selkeästi tämä tauti oireilee meillä eri perheenjäsenillä eri tavalla, saa nähdä mitä tapahtuu jos loputkin sairastuvat. Mulla on aika super etova olo edelleen, mutta jos se ei sen pahemmaksi mene niin olisin hurjan onnellinen.

Perjantain välikausivaateostokset olivat ensitestissä eilen, ja kyllä tykätään kaikki hurjasti! Ostokset muuttuivat vähän matkan varrella, tarkoituksena kun oli ostaa molemmille Polarn O. Pyretin kuorivaatteita. No kuopukselle ostettiinkin juuri se haalari joka aiottiin, mutta matkalla PO.Piin esikoinen bongasi Kampissa vastapäisen Skidi-liikkeen, ja sieltä mulle entuudestaan tuntemattoman Villervalla-merkin tähtikuvioisen takin. Hän halusi sen ehdottomasti itselleen, pinkki kun oli, ja mitäs mä siihen sanomaan. Vesipilari oli Villervallan kuorivaatteissa jopa korkeampi kuin Molo kidsin vastaavissa, ja vaatteet olivat ihan kivat munkin silmään. Housuista lähti mukaan isompi koko kuin takista, kun tuntui että lahkeissa ei riitä pituus vaikka takista olisi voinut ottaa vielä vaikka kokoa pienemmän.  Taitaa neidillä olla mun pitkät jalat ja lyhyt selkä, haha.

Sattui muuten hauskasti, että Vikingin välikausikengät jotka ostettiin olivat tismalleen saman sävyiset kuin Tiaran uusi takki. Pinkki on kova juttu tällä hetkellä, ja nyt on sitten pinkkiä kengissä ja takissa ja pipossa ja hanskoissa, ainiin ja sadetakissa. Pinkki Jonathan -merkkinen sadetakki ostettiin Jesper Juniorista, Zeldalle ostettiin keltainen punaisin palloin koristeltuna. Molemmat sopii ihan kivasti jo aiemmin ostettuihin keltaisiin kurahousuihin. Meillä taitaa nyt olla välikausikamppeet purkissa tälle keväälle ellei sitten satu kaupasta löytymään jotain extrakivaa. Mutta mitään ei tarvita ainakaan enää.

Tiaralle 2 takkia, Villervalla & Polarn O. Pyret, Zeldalle kaksi takkia, Reima & Kappahl, Tiaralle housut Villervalla, Zeldalle housut Polarn O. Pyret, Zeldalle kaksi haalaria, Mini Rodini & Polarn O. Pyret, Molemmille kaksi eri fleecetakkia, Reima, Reima, Stadium & H&M sekä fleecehousut Jonathanilta. Sadetakit ja sadehousut Jonathanilta. Kummallekin gore-tex välikausikengät Vikingiltä, ja lisäksi löytyy tennaria ja muuta jos joka lähtöön ja Nokian Jalkineiden muumikumpparit molemmille. Pipoja ja hanskoja on eri paksuisia ja huiveja myös.

Zelda tykkää kovasti haalaristaan, ja osaa pukea sen osittain itse päällekin. Tiara saa kaikki ulkovaatteet itse päälle kenkiä myöten ja vetskarinkin laitettua jo kiinni takista, ihanaa kun pukemisrumba alkaa olla jo vähän iisimpää! Toivottavasti sitä luvattua takatalvea ei enää tulisi ensi viikolla, mä ainakin alan olla jo ihan valmis keräämään toppakamppeet varastoon kesäksi ja keventämään naulakon takki- ja kenkäkaaosta.

Näin alkaisi olla tämä viikko purkissa, ja ensi viikolla uudet kujeet sekä toivottavasti parempi olo eikä tälläinen ällöfiilis. Juttuja on tulossa ainakin mm. Puky -potkupyörästä, hiustenhoidosta, mun viime perjantain ostoksista itselleni, sekä vähän pohdiskelevampiakin juttuja. Keskiviikkona myös tuttuun tapaan viikon arkiruokapostaus!

Oikein aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille <3

Jotenkin sitä vaan meinaa pakahtua rakkaudesta kun katsoo omia lapsia ja miettii millaisia he ovat, millaisia ovat olleet ja millaisia tulevat olemaan. Molemmat tytöt ovat kasvaneet kovasti ja heidän kanssaan on yksinkertaisesti ihan parasta hengailla! Kummallakin on niin omat juttunsa, mutta silti niin hurjasti yhteistä. Heillä on yhteiset leikkinsä ja vitsinsä, joista vanhemmat eivät tajua mitään. Hauskaa on esimerkiksi huutaa ”aaaarttu!” vuorotellen, aina vähän kovemmalla ja kovemmalla äänellä. Toim. huom. he eivät tunne ketään Arttua.

Taapero ja leikki-ikäinen keksivät kyllä välillä niin pönttöjä juttuja että ei tosikaan, mutta ainakin saa nauraa joka päivä, ja naurua ei voi koskaan olla liikaa. Päivät ovat kommelluksia täynnä, ja kyllä täällä saa olla välillä tiukkanakin ettei mene aivan höpöhöpöksi, mutta pääosin kaikki sujuu mutkattomasti. Kyllä nuo neidit toki osaavat myös tapella leluista, vaikka yhdessä tykkäävätkin leikkiä. Joululahjat kuitenkin ympättiin samantien yhteen, niitähän on silloin enemmän, kuten toinen neideistä fiksusti totesi.

Isompi on opettanut pienemmän laskemaan kymmeneen, ja osaa tulkita jokaikisen sanan jonka pienempi sanoo, vaikka me vanhemmat kuultaisiin se vasta ensimmäistä kertaa. Tulkille on välillä käyttöä, en olisi heti hiffannut että metro on ”ehhoo” ja ”kikkikki” on pingviini, kun kuopus sitä itsepintaisesti hoki ruokapöydän vierellä, tarkoittaen joululahjaksi saatua pingviinipeliä. Hyvä että ymmärtävät toisiaan!

Tytöt ovat selvästi nauttineet kun ovat saaneet olla yhdessä koko loman, eikä toinen ole lähtenyt aina kerhoon pariksi tunniksi. Hauskaa oli myös huomata, että kun tytöt jäivät kaksin mummun kanssa kotiin meidän lähtiessä Zeldan kummisedän synttäreille pari viikkoa sitten, tyttöjä ei harmittanut ollenkaan, vaan he jäivät leikkiensä keskelle ja sanoivat että ”voisitteko jo lähteä, niin me saataisiin mummulta pastilleja”, ovelat ketkut. Mutta meidän lähtiessä kolmestaan elokuviin esikoisen kanssa, kuopuksen jäädessä mummun hoitoon, oli molemmilla vähän harmi, kun toinen ei tullutkaan mukaan. Niin erottamattomia he ovat, pienet rakkaat.

Saan kyllä olla niin onnellinen että meille on siunaantunut noin ihanat pienet neidit, joiden kanssa pienetkin jutut tuntuvat välillä seikkailulta, ja joille haluaa tarjota vain parasta. Äitiys, ja omat lapset saavat musta parhaat puolet esiin, koska haluan olla heille vain ja ainoastaan paras. Tuki ja turva johon voi aina luottaa, ja se pönttö joka lähtee höpsöihinkin leikkeihin täysillä mukaan vaikka onkin jo aikuinen. Toki minäkin joskus olen myös kakkapää-äiti joka ei ala leipomaan ”joulukakkua” enää nukkumaanmenoaikaan viikko joulun jälkeen, mutta sekin kuuluu elämään!

Tyttöjen hameet ja paidat uusia löytöjä Zarasta. Sukkahousut Little pieces & h&m.

Tyttöjen ja tuon ihan yhtä rakkaan (ja yhtä pöntön) aviomiehen kanssa me nautiskellaan vielä kolmesta jäljelläolevasta lomapäivästä, joiden aikana pitäisi ainakin saada joulukoristeet veks ettei käy niinkuin viime vuonna, että tonttuverhot on ikkunassa vielä huhtikuussa. Viimeistään luppiaisena, esikoista lainaten, on aika käydä työn touhuun ja viedä kuusi varastoon, ja vastaanottaa kevät kotiin.

Ihanaa ja rakkaudentäyteistä lauantai-iltaa kaikille <3

Lähdettiin eilen iltapäivällä kohti Kangasalaa, Oton isoisän luokse yökylään lasten kanssa. Lapset olivat aivan intona, kun pääsivät reissuun ja isoisän luona oli vielä kissoja ihmeteltäväksi! Mä olen itse kissoille allerginen, ja en yhtään muistanut että voisi olla tarvetta allegialääkkeille ennenkuin oltiin jo perillä ja apteekki ei enää ollut auki, joten itselläni reissu meni niiskuttaen ja naama punaisena. Mutta muuten oli mukavaa ja kisutkin olivat tosi söpöjä ja olisi tehnyt mieli ottaa ne syliin, mutta siitä ei varmaan olisi hyvää seurannut allergian kannalta, niin jätin väiin.

Oli ihanaa rentoutua hetken aikaa maaseudun rauhassa, missä oli hurjasti lunta ja niin ihanan talvista ja kaunista. Istuttiin vaihteeksi valmiiseen pöytään ja nautittiin mahtavista herkuista. Lapset nukkuivat ensimmäistä kertaa ikinä vierekkäin yhdessä patjoilla lattialla, ja se meni paljon paremmin kuin osasin olettaa! Nyt uskon että pinnasänky alkaa olla menneen talven lumia ja me voitaisiin ostaa isompien lasten sänky Zeldallekin. Yöllä tytöt olivat niin söpöjä kun halivat unissaan, meinasi itku tulla melkein.

Me saatiin muutama viikko sitten Samsonitelta tytöille ihanat Disney-malliston reput, Zeldalle hänen kovasti ihailemansa Minni Hiiri, ja Tiaralle Prinsessa-reppu. Tytöt pakkasivat innoissaan reput täyteen leluja, palapelejä ja barbeja, ja niihin mahtuikin juuri sopivasti tavaraa. Tarpeeksi tekemistä, mutta ei liikaa kannettavaa. Mä en yleensä ole kauhean kova piirroshahmokuosien fani vaatteissa tai asusteissa, mutta noista repuista kyllä tykkään kovasti, etenkin kun näen miten iloisia lapset ovat niistä. Zelda matkii oman reppunsa Minniä aina innoissaan ja näyttää kieltä, haha!

Zeldan asu / Pipo Reima / Takki Lindex / Mekko Next / Leggingssit H&M / Kengät Zara / Reppu Samsonite*

Tiaran asu / Pipo Asos / Takki Zara / Leggingssit Next / Kengät Zara / Reppu Samsonite* / *saatu blogin kautta

Kaikin puolin hauska reissu, jonka jälkeen onkin hyvä siirtyä viettämään viimeistä kokonaista viikkoa ennen joululomaa. Tuntuu ihan hullulta, että jouluun on enää reilu viikko! Tytöt odottavat joulupukin lisäksi eniten sitä että mummu tulee ensi viikonloppuna tänne, ja kieltämättä niin odotan minäkin. Kyllä se vaan ehtii aina tulla niin ikävä äitiä kun ei näe moneen viikkoon, vaikka tässä jo aikuisia ollaankin, haha!

Ensi viikolla blogin puolella luvassa tietenkin joulukalenteria, sekä paljon myös muuta, oletan että kaikki eivät ole yhtä innoissaan joulusta kuin minä, hahha! Hyvää yötä ja ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3