Niin vaan päivät kuluu ja jouluaattoon on enää 2,5 viikkoa! Aivan kreisiä. Tässä luukussa onkin hyvä valottaa vähän meidän suunnitelmia tämän vuoden jouluaatolle. Kuten tiedätte, me ollaan sellaisia tyyppejä, jotka nauttivat perinteistä. Tykätään jouluruokaperinteistä ja tykätään muutenkin jouluperinteistä. Siksi meidän jouluaatto noudattaa sellaista meille aika perinteistä kaavaa. Käyn sen tässä läpi.

Jouluaattoa vietämme tänä vuonna meillä kotona. Meille tulee aattona mun äiti (jo muutamaa päivää ennen joulua), sekä Oton isä ja sisarukset. Meitä on siis joulua viettämässä niin iso ja runsas porukka, että meidän ruokapöytää täytyy jatkaa lisäpöydällä. IHANAA! Juuri tällaisen joulun järjestämistä mä rakastan niin paljon. Viimeksi kun vietettiin joulua isolla porukalla meidän kotona vuonna 2017, meidän kuopus oli vielä vauva ja mun mummu oli juuri kuollut. Vaikka vauva toi ihanaa vauvamaista tunnelmaa joulun viettoon, niiden järjestelyiden toteuttaminen hieman katkonaisilla yöunilla oli vähän haastavaa.

Lisäksi tunnelma ei ehkä ollut niin katossa, kun meillä oli suruaika vielä meneillään. Ihana joulu me saatiin olosuhteista huolimatta, mutta odotan ihan hirveästi sitä, että tänä jouluna meillä on kaikki voimavarat kohdillaan tämän ison perhejoulun järjestämiseen. Jouluaattoa edeltää (ainakin toivottavasti) hyvät kahdeksan tunnin yöunet ja koko porukalla on hyvä fiilis. Siitä on jo hyvä lähteä.

Aattoaamuna me herätään perinteisesti lasten kanssa katsomaan Joulupukin kuumalinjaa sekä muita aamun joulu-lastenohjelmia. Samalla viimeistellään jouluruokia, mikäli jotain viimeisteltävää vielä on. Jos oltaisiin niin onnekkaita, että maassa olisi jo lunta ja ilma olisi kaunis, tämä olisi se hetki kun me sännättäisiin pulkkamäkeen. Lapset myös avaavat kuusen alta löytyvät ”jouluaaton selviytymispakkaukset”, jotka yleensä sisältävät aaton asun tai yöpuvun, kirjan sekä pienen itsetehdyn herkun. Lumiukko-piirretyn jälkeen syödään riisipuurolounas ja mennään käymään joulusaunassa. Sitten laittaudutaan ja lähdetään joko käymään haudoilla (ellei olla käyty jo 23.päivä) tai sitten valmistaudutaan rauhassa kotona vieraiden saapumiseen.

Iltapäivällä meille tulee joulupukki, jonka kanssa vietetään pieni tuokio ja ehkä lauletaan joulupukkii, joulupukkii. Lapset jakavat pukin apuna osan lahjoista. Lisäksi he saavat avata yhdet lahjat. Tämän jälkeen on jouluillallisen vuoro, joka syödään kaikessa rauhassa nautiskellen. Pukki on jo käynyt, niin iso osa joulujännityksestäkin on jo lauennut ja lapset jaksavat keskittyä ruokailuun. Santsataan monta kertaa, jutellaan ja sitten me aikuiset valitellaan ähkyä (muuten en harrasta tällaista ähkyyn asti syömistä, mutta joulu on joulu).

Ruuan jälkeen jaetaan loput lahjat ja lapset saavat availla niitä. Istuskellaan, kuunnellaan joulumusiikkia (ehkä Michael Buble) ja autetaan lapsia avaamisessa. Jossain vaiheessa nautitaan jälkiruokaa. Pelataan mahdollisesti jotain lautapeliä, jos pukki sellaisia tuo. Seurustellaan ja nautitaan. Katsotaan vähän aikuistenkin lahjoja, että mitä se pukki toi. Jossain vaiheessa lapset menevät nukkumaan ja aikuiset jatkavat iltaa vielä mahdollisesti aikuisten seurapelin, glögin ja juustotarjottimen kanssa. Tämä osuus jäi ainakin silloin pari vuotta sitten pois, kun meidän vauva ei alkanut yöunille kovinkaan aikaisin ja oltiin muutenkin aivan puhkipoikki kaikesta. Siksi odotan tätä aikuisten rauhallista loppuiltaa tänä vuonna tosi paljon, siitä tulee varmasti ihana päätös päivälle. Rupattelua, joulumusiikkia, hilloja, juustoja, oliiveja ja viikunoita. NAM!

Ja sitten alkaakin se joulun paras osuus: joulupäivä ja tapaninpäivä. Silloin ollaan yökkäreissä, pelataan, luetaan, leikitään ja nautitaan rauhasta.

Aivan mielettömän ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille ja onnea Suomi 102 vuotta <3

Millaiset suunnitelmat teillä on jouluaatolle? Onko teillä paljon jouluperinteitä, vai menettekö enemmän fiilispohjalta?

Multa toivottiin kovasti postausta meidän lasten itse valitsemista joulukoristeista, sillä kuten tiedätte, meillä on joulukoriste-perinne. Lapset saavat joka vuosi valita yhden koristeen jokainen ja sitten kun aikuisena muuttavat omaan kotiin, saavat kerätyn joulukoristekokoelman mukaansa. Näin heidän ei tarvitse aloittaa koristeiden keräämistä tyhjästä (mikäli sellaista haluaisivat isona tehdä) ja lisäksi heillä on tuttuja, rakkaita koristeita, joilla on tarina. Mun mielestä tämä on ihana perinne, jonka avulla voi samalla myös seurata sitä, mistä lapset innostuvat tänäkin vuonna.

Koristeita tätä varten kuvatessani huomasin, että vuonna 2015 me ei noudatettu tätä perinnettä. Olen ollut varma, että koristeet on valittu joka vuonna, mutta ei. Vuonna 2015 tämä jäi välistä kokonaan. Miten harmi! No mutta, ehkä he saavat jonakin vuonna sitten valita kaksi koristetta yhden sijaan, jotta voidaan korjata tilanne. Lisäksi yksi valittu koriste kerkesi mennä innokkaan taaperon käsissä rikki, joten sen tilalle on ostettu uusi melkein vastaava. Muuten kaikki koristeet ovat juuri niitä alkuperäisiä, joita meidän lapset ovat alunperinkin valinneet. Onneksi tässä on ehditty jo aika monta vuotta harrastaa tätä, niin on jo monen monta koristetta esiteltävänä. Aloitetaan alusta:

2011:

Aina ensimmäisenä joulunaan meille syntynyt vauva on saanut kliseisesti Weisteen Baby’s First Christmas -koristeen. Aloitin perinteen vuonna 2011, joten sitä jatkettiin sitten myös keskimmäisen ja kuopuksen kanssa.

2012:

Toisena joulunaan meidän esikoinen valitsi tämän ihanan pehmeän tonttukoristeen.

2013:

Ekana jouluna keskimmäinenkin sai siis vaaleanpunaisen vuosipallon ja meidän esikoinen taas valitsi tämän ihanan kimaltelevan jäätelöannoksen.

2014:

Vuoden 2014 koristeet me ostimme Tukholmasta. Alunperin meidän esikoinen valitsi aivan ihanan glitter-robotin ja keskimmäinen suloisen punaisen kilpa-auton. Kilpa-auto on kuitenkin sittemmin mennyt rikki ja korvattu punaisella Kleinbusilla, jonka katolla on joulukuusi. Tuossa alemmassa kuvassa ikuistettuna kilpa-auto vuonna 2015.

2016:

Tänä vuonna lapset valitsivat yllättäen lasiset koristeet, joiden sisällä on toisessa joulukuusi ja toisessa kuusi sekä ihana lumiukko. Nyt en kyllä yhtään muista kumpi on kumman, mutta nämä on tosi kauniit.

2017:

Meidän kuopus sai syntyessään myös tuon perinteisen vaaleanpunaisen vuosi-joulupallon. Isommat heittäytyivät villeiksi ja valitsivat kuuseen eläimiä. Toinen pöllön ja toinen puusta veistetyn munanmuotoisen poron pään, jossa on punainen tupsu. Nämä ovat aika hauskoja.

2018:

Viime vuonna meidän taapero ihastui punaiseen lentokoneeseen. Toinen isoista valitsi lasipallon tekstillä ja paljeteilla ja toinen jatkoi hyväksi havaitsemallaan eläinlinjalla: hän valitsi jääkarhun, jonka suussa on hopeinen kala.

2019:

Tänä vuonna eläinlinjaa noudattivat ei-niin-yllättäen kaikki kolme. Yksi valitsi raidallisen laaman, joka muistuttaa pinjataa. Yksi ihastui suloisen pehmoiseen siiliin ja yksi valitsi valtavan karvaisen kirahvin. Kirahvit ovat meidän taaperolla pop tällä hetkellä muutenkin, joten heti koristeen nähdessäni mä arvasin, että hän varmaan valitsee sen.

Halusin nostaa joulukalenterissa esiin sellaisia joululahjaideoita, jotka kestävät aikaa tai ovat mahdollisimman järkeviä muuten. Jos siis etsit jotain ihanaa annettavaksi kouluikäiselle, kannattaa kurkistaa alla oleva lista. Listalta löytyy niin ilmaista, edullisempaa kuin kalliimpaakin lahjaideaa. Olen ideoinut nämä tietysti omasta näkökulmastani, eli sen pohjalta, mistä meidän isommat lapset (siis 6v ja 8v) tykkäävät tai mistä voisin kuvitella heidän tykkäävän. Näitä ideoita on helppo soveltaa oman kaupungin tarjontaa tai oman lapsen mieltymyksiä vastaavaksi.

20x Joululahja koululaiselle

1. Leffaliput & leffaherkkuliput: Joulun ajan leffoja esim. Frozen 2 (ensi-ilta 26.12), nyt ohjelmistossa jo Aladdin, Corgi – Kuningattaren lemmikki, Addams Family, Jeti, Late lammas Farmageddon, vähän vanhemmille lapsille esim. Last Christmas.

2. Kirjat & täytettävät kirjat: Tulossa erillinen kirjavinkkipostaus vielä (mutta esim. erilaiset täytettävät kirjat, leivontakirjat, sekä koululaisten fiktio (esim. Soturikissat, Neropatin Päiväkirjat, Pet Agents -sarja), erilaiset faktakirjat, koodauskirjat kuten Hello Ruby-sarja sekä Koululaisen koodausopas) 

3. Konsoli- ja tietokonepelit: Just Dance -peli tai Let’s Sing 2020 -peli (Nintendo Switch, Play Station 4), The Sims 4, Minecraft.

4. Teatteriliput: Tsekkaa oman kaupunkisi tarjonta. Helsingissä esim. Koiramäen Suomen historia -teatteriesitys (kansallisteatteri, alkukevät) tai Pieni merenneito (Helsingin kaupunginteatteri)

5. Jääshow-liput: Disney On Ice -liput, Angry birds On Ice -liput

6. Lahjakortti tai kausikortti sisäleikkipuistoon: Hoplop-kausikortit tai lahjakortit, Super Park -liput, Rush Trampoliinipuisto-liput, Duudsonit Activity Park -liput,  

7. Lahjakortti tai liput kylpylään/surffaamaa: Esim. Flamingo, Eden, Caribia, Surf House Helsinki

8. Pakopeli-lahjakortti: Escape room- seikkailuita on saatavilla myös lapsille tai koko perheelle, tsekkaa oman kaupunkisi tarjonta

9. Liput kiipeilemään: esim. Irti maasta Redi, Boulderkeskus, tsekkaa oman kaupunkisi tarjonta. Tavallisissakin kiipeilypaikoissa on usein lapsille sopiva alue. 

10. Harrastusten tukeminen: Tämä erityisesti vinkkinä esim. isovanhemmille: Harrastukset on kalliita, esim. soittotunnit ja liikuntaharrastukset, joten lahjakortti niihin voi olla tosi mieluisa sekä hyödyllinen lahja lapselle ja vanhemmille. Ei tarvitse kustantaa koko harrastusta, jo pienikin apu on iso asia. 

11. Käytetyt lahjat esim. Tori.fi tai FB Marketplace: Mitä voi ostaa käytettynä kouluikäiselle? Esim. kaukoputki, mikroskooppi, ompelukone, harrastusvälineet, maalausteline, kamera, lähes mitä tahansa voi ostaa mieluummin käytettynä laadukasta, kuin uutena halvempaa krääsämallia. 

12. Lahjakortti peleihin tai sovelluksiin: (esim. Google play-lahjakortti, jolla saa pelejä tai lisäjuttuja peleihin)

13. Keikkaliput: Selvitä ketä lapsi fanittaa ja tsekkaa ensi vuoden keikkatarjonta omassa kaupungissasi esim. meteli.net -sivustolta. Muista tarkistaa, että keikka on ikärajaton. 

14. Laadukas ja kestävä luomupuuvillainen yöpuku: esim. Polarn O. Pyretin yökkärit kestävät vuodesta toiseen. 

15. Villasukat: Klassikko, jota ainakin meidän lapset arvostaa aina. Myös muut itsetehdyt lahjat pipoista huiveihin ja lapasista villapaitoihin ovat varmasti mieluisia, etenkin, jos selvittää lapsen väri- ja kuviomieltymykset etukäteen. 

16. Valokuvakirja, joka kertoo lapsesta itsestään: me ollaan tehty tällaisia useampia ja joka kerta ovat olleet suuria hittejä. Kirjaan voi koota esimerkiksi muistot lapsen kaikilta vuosilta, kaikki lapsen joulut, kuluneen vuoden tapahtumat tai mitä vaan keksii. 

17. Itsetehdyt lahjakortit, joissa lupaus yhteisestä ajasta: esim. museoreissu (lapset pääsee usein ilmaiseksi tai edullisemmin), luistelureissu, pulkkamäkireissu & kaakaot termarissa mukaan, yökylä & leffa, lapset päättää päivä -lahjakortti). Nämä ovat meidän lapsilla suuria hittejä. Heistä on mahtavaa viettää aikaa esim. kummin kanssa, eikä sen tarvitse olla mitään maksullista tekemistä. 

18. Sähköhammasharja: Tarpeellinen klassikkolahja, josta hammaslääkäri kiittää. Lasten sähköhammasharjat on edullisia ja ne tekevät valtavan eron hampaiden pesun tehokkuuteen. 

19. Luonnonkosmetiikka, ostettu tai itsetehty: esim. kylpypommit, suihkugeelit, huulirasvat etc. Meidän lapset rakastaa omia kosmetiikkajuttuja ja esim. kylpypommit aiheuttavat spontaaneja riemunkiljahduksia. Tsekkaa esim. Lush tai The Body Shop, tai katso Pinterestistä helpot ideat ja tee itse.  

20. Gift-in-a-jar: miljoona eri ideaa Pinterestissä, voi kirjoittaa esim. erilaisia lappuja vuoden joka päivälle, tekemis-ehdotuksia sadepäiville, laittaa purkkiin tarvikkeet herkkujen valmistukseen (kuten keksitaikinan kuivat aineet, lisää vain vesi tms), vain taivas on rajana mitä kaikkea voi keksiä.

Autetaan lahjaideoita etsiviä! Mistä teidän lapset haaveilevat tänä jouluna? Vinkatkaa kommenteissa lisää ihania lahjaideoita kouluikäisille!

Mä olen ollut niitä lapsia, jotka ovat laskeneet lahjapaketteja aattona. Niin teki suurin osa lapsista, jotka tunsin. Se oli erittäin yleistä 1990-luvulla ja vielä 2000-luvullakin. Koulussa vertailtiin joululoman jälkeen, että monta pakettia sä sait ja monta toi sai. Lahjoja piti saada oikea vuori, vaikka kaikkea ei olisi edes tarvinnut. Lelukuvastoista ympyröin kaiken mahdollisen ja kirjoitin oikein huolellisesti kauniita kirjeitä joulupukille vielä silloinkin kun tiesin, että rahoittavana joulupukkina toimii äiti.

Silloin kun mä muutin omilleni asumaan, ennen kun tutustuin Ottoon, meni muutama joulu niin, että en saanut juuri mitään lahjaa. Mun lahjoja oli mummon kutomat villasukat ja yksi pieni paistinpannu, eikä mitään sen kummempaa. Meillä ei äidin kanssa silloin ollut kummallakaan kovin huikea taloustilanne, enkä ollut lapsi enää, joten miksi lahjoihin olisi pitänytkään tuhlata rahoja, joita ei ollut. Mulle ne joulut kuitenkin tulivat jotenkin puskista. Olin aina tottunut saamaan paljon lahjoja jouluna, vielä teininäkin ja sitten kun en yhtäkkiä saanutkaan, se oikein konkretisoi kaikki niiden vuosien vaikeudet. En kyllä kehdannut myöntää kenellekään, että harmitti, mutta kyllä mua silloin harmitti. Kaikki kaverit saivat pakettikaupalla lahjakortteja vaatekauppoihin, elektroniikkaa, meikkejä, rahaa ja pelejä. Tai siltä se ainakin joulun jälkeen tuntui.

Ehkä siitä mulle syntyi sellainen tarve kompensoida. Sitten kun me alettiin viettää omia jouluja Oton kanssa, päätin, että hautaan meidän perheen lahjakasojen alle. Ostan kaiken mitä vaan ikinä voitaisiin tarvita tai haluta juuri jouluna. Paketoin melkeen sukatkin eri paketteihin, että saan antaa vaan mahdollisimman monta pakettia. Vaikka meillä ei yhdessäkään ollut hirveästi rahaa ekoina vuosina, jouluihin halusin panostaa. Antauduin juuri sille joulun kulutushysterialle ja keksin paljon hyviä syitä, miksi se oli tärkeää ja ok. Toki olin monen tarvittavan asian ostamista säästellyt jouluun, mutta oli siellä joukossa turhaakin.

Pikkuhiljaa mäkin heräsin ajattelemaan. Meidän talous koheni: ei tarvinnut enää säästää joulua varten tai miettiä, että säästän tämän ostoksen joulua varten, niin saan yhden lahjan enemmän annettua. Yhä enemmän alkoi ällöttää se, miten paljon aikaa ja rahaa meni miljoonaan pakettiin, vaikka tärkeintä on oikeasti se yhdessäolo ja ruoka. Viime joulu oli jo parempi, lahjoja oli paljon vähemmän kuin edellisenä vuonna ja panostettiin niissäkin enemmän kokemuksiin ja vähemmän tavaraan. Tänä jouluna lahjoja tulee olemaan vielä vähemmän.

Ollaan käyty lasten kanssa keskustelua tästä asiasta ja heille lahjojen määrä ei tunnu olevan mikään big deal. Olen mä huomannut sen jo aiemminkin synttäreistä. Esikoinen vaihtoi nyt syksyllä omat synttärilahjansa yksityisiin laulutunteihin ja aineettomiin lahjoihin ja järjesti yhteissynttärit seitsemän koulukaverin kanssa, jolloin jokainen sai vierailta yhteensä vain pari pientä pakettia, jotka nekin arvottiin.

Keskimmäinen yritti yhtenä päivänä kotona kirjoittaa joulupukille kirjettä ja hän saikin hyvin siihen alkuun kirjoitettua kuulumisia ja tervehdyksen. Sitten kun piti alkaa keksiä lahjoja, hän ei keksinyt. Hänellä oli lelukuvasto siinä vieressä ja silti hän oikein huokaisi turhautuneena, kun ei keksinyt mitä haluaa. Lopulta hän kirjoitti sinne, että ”joku perhepeli”. Toivoi siis lautapeliä koko perheelle. Ihana toive. Meidän lapsille lahjat ei todellakaan ole niin tärkeitä kuin mulle oli lapsena ja vielä aikuisenakin, ja olen siitä tosi iloinen.

Aiempina vuosina ollaan yhdessä sovittu, että kirjeessä saa olla kymmenen joululahjatoivetta, eikä kaikki niistä varmasti toteudu. Nyt ei olla sovittu mitään määrää, mutta kummaltakaan isoista ei ole tullut kuin yhdet toiveet: toinen toivoo kaukoputkea ja toinen sitä perhepeliä. Taapero nyt ei vieläkään ymmärrä samalla tavalla edes lahjojen merkitystä. Hän sanoi itse kuitenkin kaupassa Ryhmä Hau -joulukirjan nähdessään, että tämän minä toivon joulupukilta. Osa lahjoista me ostetaan käytettynä, tai ollaan jo ostettukin.

 

Meidän lapset on niin paljon fiksumpia ja parempia ihmisiä kuin itse olen ja olin. Heiltä voin ottaa mallia tässäkin mutkattomassa suhtautumistavassa jouluun. Lahjojen vähentäminen ei ole ongelma heille, joten sen ei tarvitse olla sitä mullekaan. Ollaan lasten kanssa luettu paljon kirjoja yhdessä liittyen luontoon ja ilmastoon. Me puhutaan näistä asioista usein luontevasti arjen lomassa ja suurimmat herättelijät mulle mun omassa suhtautumistavassa kulutukseen ovat nimenomaan meidän lapset. Opin heiltä joka päivä. Mä olen todella kaukana täydellisestä näissä asioissa ja on paljon asioita, joissa mulla on parannettavaa. Mutta pikkuhiljaa mennään kohti parempia ja kestäviä valintoja. Joskus tehdään virheitä ja niistä opitaan.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että jouluna saa antaa ja toivoa lahjoja. Mekin saatetaan ostaa kyllä useampia lahjoja sekä toisillemme, että lapsille. Mutta tänä jouluna meidän ostamana joulupukin lahjasäkeistä löytyy lähinnä aineetonta yhteistä tekemistä, itse tehtyä, luettavaa, käytettynä ostettua ja ne jotkut yhdet isommat jutut, mitä lapset kaikkein eniten toivovat, jos sellaisia toiveita tulee. Kummeille ja sukulaisillekin ollaan vinkattu aineettomista lahjoista ja kirjoista. Myöhemmissä luukuissa tulee olemaan lahjavinkkejä meidän tyyliin eri-ikäisille lahjan saajille.

Millainen joululahjafilosofia teillä on? Millaisia lahjoja tykkäätte antaa? Entäs saada?

Lue myös: aineettomat lahjaideat

Joulukalenterin toinen luukku pitää sisällään hauskan tupsuseinäkoristeen, joka me askarreltiin yhdessä meidän kuusivuotiaan kanssa. Tupsujen tekeminen on helppoa ja nopeaa puuhaa, joka onnistuu käden käänteessä kuusivuotiaalta jo itsekin. Tämä tupsukoriste valmistui meiltä kahdelta tunnissa ja sen tekeminen oli tosi hauskaa. Materiaaleina käytettiin kotoa jo valmiiksi löytyneitä jämälankoja, aiemmasta askarteluprojektista ylijääneitä puuhelmiä sekä meidän koululaisen metsästä maasta löytämää keppiä, joka oli tarkoitukseen juuri sopiva.

DIY TUPSUSEINÄKORISTE

Tarvikkeet:

Eri värisiä villalankoja oman mielen mukaan (voit käyttää vain yhtä väriä, tai tehdä vaikka kaikki tupsut eri värillä)

Puuhelmiä tai muita isoja helmiä

Puukeppi (n. 50cm tai leveämpi, mikäli haluat tehdä isomman koristeen ja enemmän tupsuja)

Sakset

Kirja tai joku muu hyvänkokoinen suorakulmion mallinen juttu, jonka ympärille voit kierittää lankaa.

Valmistusohje:

1. Aloita tekemällä tupsut. Kieritä villalankaa esimerkiksi pienen kirjan ympäri muutamankymmentä kierrosta, niin, että se tuntuu sopivan runsaalta. Älä kieritä liian tiukasti, sillä sinun täytyy pystyä pujottamaan lanka kirjan ja lankakerän välistä. 

2. Kun lankaa on kierretty tarpeeksi, solmi erillisellä langanpätkällä lankakerä ylhäältä kiinni tuplasolmulla. Jätä pitkät langanpätkät (n. 50cm, jotta voit myöhemmin solmia tupsut roikkumaan kepistä näillä langanpätkillä). 

3. Leikkaa sitten toisesta päästä kerä puoliksi, jolloin siitä muodostuu tupsun helma. 

4. Solmi erillisellä langanpätkällä tupsun yläpäähän sopiva pallukka.

5. Tasoita langanpätkät yhtä pitkiksi saksilla.

6. Toista vaiheet 1-5 niin monta kertaa kuinka monta tupsua haluat.

7. Pujota haluamiasi helmiä tupsun ripustuslankoihin. 

8. Solmi tupsut haluamassasi järjestyksessä roikkumaan puukepistä. Voit laittaa ne myös eri korkeuksiin roikkumaan, jolloin saat koristeeseen kauniin muodon. Muista siistiä langat lopuksi. 

9. Tee valkoisesta langasta (tai vaikka juuttinarusta) ripustuslenkki seinäkoristeelle.

Valmista tuli!

Me ripustettiin kaunis tupsu-seinäkoriste keittiöön roikkumaan, kun keittiön seinä on aina ollut jotenkin tosi paljas. Ihana tupsukoriste toi lämpöä ja joulun tunnelmaa. Se oli helppo ja nopea tehdä ja onnistuu keneltä vain. Mä voisin hyvin antaa tällaisen tupsukoristeen vaikka lahjaksikin. Tämä on vähän saman tyylinen kuin macrame -koristeet, mutta vain paljon helpompi tehdä (eikä tietty ihan niin näyttävä). Mutta sympaattinen ja lämmin ja ihana tämä kyllä on, ainakin meidän mielestä.

Kiitos hurjasti mun ihanalle pienelle tonttuapulaiselle, jonka kanssa sain tämän valmistaa!