Ruokailutilan seinän maalausprojekti

09.04.2020

Ensimmäinen meidän kodin valmis seinä oli ruokailutilan seinä. Ensin pohdittiin tapetin tilalle uutta tapettia, mutta tapetinpoiston jälkeen päädyttiin sittenkin maalaamaan seinä. Me mietittiin aika pitkään, että minkä värinen seinä me halutaan. Palloteltiin erilaisia sävyjä beigestä harmaaseen ja tummanvihreästä ruskeaan. Lopulta sävy, joka vei meidän sydämen oli kuitenkin jotain ihan muuta. Se ei ollut rauhallinen eikä hillitty. Se oli pinkki. Maalisävy on nimeltään Piruetti ja se löytyi Tikkurilan valikoimasta. Maalattiin seinä himmeällä Joker-sisämaalilla, koska himmeä look oli juuri se, mitä haluttiin.

Mä olen aina rakastanut tuota tiettyä vaaleanpunaisen sävyä, jonka olen useimmin nähnyt kulkevan nimellä mauve – malva. Kun vuonna 2017 Gugguulla oli valikoimassaan mauve-sävy, mä hamstrasin sitä vauvalle niin hupparissa, pipossa kuin huivissakin. Mulla on Mauve-sävyinen college ja löytyypä sitä meidän sisustustyynyistä ja torkkupeitostakin. Se on ehkä mun lempiväri, jos joku lempiväri pitäisi osata nimetä. Tykkään vaan siitä ihan älyttömän paljon! Me haluttiin seinään jotain meidän näköistä, iloista, lämmintä ja kotoisaa ja mun mielestä tuo sävy on kaikkea sitä.

Onneksi Ottokin oli heti ihan messissä ja vaikka mä vähän säikähdin sävyn voimakkuutta jopa sitten kun näin isolla pinnalla, Otto oli heti ihan että WAU! Ja mäkin kyllä ensijärkytyksestä toivuttuani olen siihen ihan rakastunut.

Ainoa ongelma tuon sävyn kanssa on se, että se on tosi vaikea ikuistaa oikeanlaisena kuviin! Se vetää helposti joko liian oranssiksi tai liian sinertäväksi, liian tummaksi ja liian kirkkaaksi ja kaikeksi. Näissä kuvissa olen saanut sävyn aika lähelle sitä, miltä se näyttää luonnossa, mutta vielä täytyy harjoitella, että saan tehtyä itselleni ruokailutilan kuvia varten Lightroomiin presetin, jossa tuo seinän sävy olisi aina juuri oikea. Se oikea sävy on ihan hurjan kaunis.

Ruokailutilahan on muuten meillä vielä aivan kesken. Seinän lisäksi ainoastaan ruokapöytä on valmiina. Me ostimme Ikean  Ypperlig-lankkupöydän, jota oltiin katseltu pidemmän aikaa. Se on niin kaunis sävyltään ja vaikka massiivipuinen pöytä on meidän haave joskus tulevaisuudessa, lapsiperhearjessa me koetaan tämä ei-massiivipuinen versio vaan helpompana. Tätä ei tarvitse huoltaa ja se pysyy puhtaana ihan vaan pyyhkimällä. Pinta on myös mahtavan likaa hylkivä, sillä siihen on jo kaatunut vesivärit, tullut paperin reunan yli tussinjäljet ja muut, mutta tähän asti kaikki on lähtenyt ihan vaan pyyhkimällä. Ollaan oikein tyytyväisiä siihen.

Kuten kuvista näkyy, meidän tuolitilanne on vähän mitä on. Ei olla vielä osattu päättää täysin, että mitkä tuolit me halutaan. Toisaalta kiinnostelisi mustat tuolit, jotka toisivat ilmettä ja toisaalta kiinnostelee rottinkiset tuolit luonnonvärissä. Siis mun ultimate-haave olisi sellaiset samettiset harmaat nojatuoli-malliset ruokatuolit, mutta nehän on ihan lapsiperhekauhistus. Me vähän makustellaan tätä tuoliasiaa vielä ja toistaiseksi mennään näillä vanhoilla jakkaroilla, tripptrappilla ja tällä yhdellä vaaleanpunaiseksi maalatulla pinnatuolilla. Ei haluta ostaa mitään väliaikaratkaisuja, vaan sellaiset tuolit, joiden kanssa viihdytään mahdollisesti vaikka loppuelämä. Loput pinnatuolit me jätettiin vanhalle kodille, kun niille on jo ostaja löytynyt.

Ruokailutilan seinälle on tulossa tauluja, sillä tilasin meidän itse otetuista kuvista uusia isoja kuvajulisteita. Kehykset niille onkin jo valmiina. Lisäksi pöydän alle on tulossa joku tosi helppohoitoinen matto jossain suht vaaleassa värissä. Ja verhotankoon kenties verhot, niitä meiltä löytyy jo entuudestaan, mutta ei olla vielä päätetty, mitkä laitetaan. Tuohon valkoisen Bestå-kaapin päälle (tai jonkun muun tason päälle seinää vasten) mä haluan sellaisen viherkasvirivistön ainakin, mutta vielä ei löydy kuin muutama kasvi. Bestå-kaappien lopullinen sijainti ei ole vielä päätetty tuossa ne nimittäin vievät aavistuksen liikaa tilaa ruokailutilasta ison pöydän kanssa. Voi olla, että ne siirtyvät esim. meidän makkariin jossain vaiheessa. Mutta johonkin oli pakko saada purettua piirustustarvikkeet ja lautapelit, joita pelataan koko perhe, niin toistaiseksi tuo kaappi on nyt tuossa.

TÄSSÄ VIELÄ ENNEN-JÄLKEEN-KUVAT:

Tämä seinä tuntuu nykyisen keittiön kanssa ainakin sopivan tosi kivasti yhteen ja me ollaan tosi tyytyväisiä. Uskon, että tullaan olemaan tuohon sävyyn tyytyväisiä tosi pitkään! Se on vaan jotenkin niin herkku! Alimmassa kuvassa sävy on mun mielestä ehkä kaikkein eniten lähellä sitä oikeaa sävyä.

Ihanaa pääsiäistä kaikille! <3


Pieniä muutoksia kotona – pelinurkan uusi paikka

10.09.2019

Koska me edelleen aktiivisesti etsitään meille uutta kotia ja tavallaan valmistaudutaan muuttoon, ei olla koko tänä vuonna ostettu juurikaan mitään sisustusjuttuja tai huonekaluja kotiin. Ei haluta ostaa tänne enää mitään sellaista, joka toimii erityisen hyvin tässä kodissa, koska voi olla, että seuraavassa kodissa onkin aivan erilainen pohja. Lastenhuoneeseen ostettiin yksi kaappi, joka on sellaista sarjaa, mitä haluan tulevassa kodissa enemmänkin lastenhuoneisiin, mutta muuten ei olla ostettu pitkiin aikoihin _mitään_. Ei huonekaluja, ei tyynyjä, ei torkkupeittoja, ei uutta työpöytää tai työtuolia Otolle, vaikka vanha meni rikki. Me vältellään väliaikaratkaisuja, koska tarkoituksena on ostaa kotiin vain ikuisia asioita (pois lukien tietysti jotkut lasten jutut, jotka toki pienen kokonsa vuoksi jossain vaiheessa jäävät tarpeettomiksi).

Silloin kun tekee mieli saada kotiin äkkiä jotain sutinaa, me pyöritellään huonekaluja. Yleensä ne parhaat järjestely-ratkaisut tulevat mieleen vasta kun huonekaluja on katsellut yhdessä (tai useammassa) asennossa jo pidemmän aikaa. Niin kävi tälläkin kertaa. Joskus jo aikoja sitten me siirrettiin Oton työpiste meidän portaiden alapuolelle ruokailutilan yhteyteen. Ratkaisu toimi, mutta ei ole koskaan ollut se kaikkein elegantein. Oton kaksi jättimäistä näyttöä, iso tietokoneboxi ja RGB-valot joka puolella eivät varsinaisesti kaunistaneet ruokailutilaa. Mutta ajattelin, että siellä ne ovat vähiten ”tiellä” ja paikka sopi Otollekin hyvin.

Viime viikolla Otto yhtenä päivänä keksi, että mitä jos siirrettäisiin hänen työpisteensä olkkariin, siihen, missä mun työpiste ihan ekana syksynä oli. Ensin vähän ähisin, että onkohan se nyt hyvä ajatus, mutta sovittiin, että kokeillaan. Bestå-kaapit olohuoneesta siirtyivät ruokailutilaan kavereidensa jatkoksi ja Oton työpiste olkkariin. Ja se oli ihan loistava ratkaisu! Ruokailutila näyttää nyt tuhat kertaa paremmalta ja isommalta, kun yhdellä seinällä on yhtenäinen kaappirivistö, joka jatkuu aina portaiden alle asti. Olohuoneessa taas työpiste on sellaisessa kohdassa, jota en esimerkiksi ole valokuvannut juuri muutenkaan. Se ei häiritse ketään ja Otolla on enemmän tilaa hengittää koneella ollessaan.

Oton ikivanha työtuoli vietiin jo aiemmin kierrätyskeskukseen ja nyt hänellä on työtuolina olohuoneeseen aikanaan ostettu kevyt nojatuoli. Ei se paras ratkaisu, mutta palvelee hyvin siihen asti, että muutetaan joskus ja sitten ostetaan se loppuelämän työtuoli. Nyt on tosi kiva, kun Otto on siinä olkkarissa hengailemassa, vaikka hän esimerkiksi pelaisi illalla kun lapset on nukkumassa. Ollaan kuitenkin yhdessä siinä, eikä eri huoneissa.

Bestå-kaappi on toiminut olkkarissa lelukaappina niin kauan, kuin taapero on leikkinyt pääosin siellä. Nyt 2,5-vuotiaana hän kulkee jo tosi sujuvasti itse portaissa ja siksi hänkin leikkii pääosin nykyisin yläkerrassa lastenhuoneissa siskojensa kanssa. Duplot jätettiin vielä ruokailutilan kaappiin ja lisäksi kaikki askartelutarvikkeet, muovailuvahat, lautapelit ja palapelit sekä valikoima kirjoja meillä on alakerrassa yhteisiä leikkejä varten. Portaiden alla on myös bOblesit, joista voi rakentaa temppuradan alakertaan. Nyt oli siis hyvä hetki siirtää lelut pois olkkarista ja se on rauhoittanut olkkarin menoa ihan älyttömästi, vaikka edelleenkin meillä se on sellainen ”elämän keskus” mikä näkyy siinä, että olohuone on lähes aina vähän sekaisin.

Tältä Oton työpiste näytti ennen ruokailutilan nurkassa portaiden alla:

Me ollaan molemmat tosi tyytyväisiä tähän muutokseen, koska se rauhoitti molempia huoneita jossain määrin. Nyt on tosi kiva, kun ruokailutilassa on sellainen yhtenäinen selkeä ilme. Lisä-laskutila tuli myös kreivin aikaan, sillä ihan parin viikon päästä juhlitaan jo esikoisen 8v-synttäreitä. On siis oikein kiva, kun tarjoiluita varten on nyt pitkä taso, johon asetella kaikki mahdollinen.

Välillä tekee ihan hirveästi mieli sisustaa ja ostaa kaikkea ja mun Pinterestin inspiraatiotaulut vain kasvavat kasvamistaan. Mutta tämä ratkaisu on ihan pakollinen, koska olisi täysin sietämätöntä ostaa turhia juttuja vain muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi ja sitten laittaa heti eteenpäin, kun ne eivät sopisikaan enää. Meillä on koko elämä aikaa sisustaa ja etsiä täydellisiä ratkaisuja sitten, kun ollaan uuden katon alla.

Mihin teidän kotona (jos siellä on sellainen) on sijoitettu samantyylinen pelinurkkaus?