Tänään postiluukusta kolahti syksyn odotetuin paketti, mummun kutomat villasukat! Meiän mummu tekee kyl ehdottomasti parhaat villasukat ja onneksi jaksoi nyt kutoa pikkuneidillekin kolmet sukat talveksi niin riittää vaikka jalka kasvaiskin! Nyt ensimmäisenä käyttöön pääsi ihanat pinkkivihreet minisukat♥

On meillä vähän jalkojen koossa eroa neidin kanssa, ja noikin sukat vähän vääristää kun ne on viel pari senttii liian isot sukkaosista pikkuiselle. No mut hyvin ne lämmittää ja se on pääasia, mitäs pidätte mun ampparijätski-sukista? Nääkin mummon taattua laatua parin vuoden takaa. Mä tykkään et on ilosen väriset sukat, ne on paljon kivempi laittaa kylmänä ja pimeenä talviaamuna jalkaan ku semmoset tylsän harmaat tai mustat. Ei sillä oo niin väliä sopiiko ne muihin vaatteisin, oikeestaan parempi vaan jos ei sovi niin kanssaihmiset yllättyy kun ottaa kengät pois :D.
                         Me ei olla tänään tehty oikeen mitään muuta ku viety äidin kanssa 9 kassillista limupulloja kauppaan, sain äidin nakitettua sopivasti mulle avuksi vielä ennen kun se huomisaamuna suuntaa takas Ouluun. Oli siinä kyl raahaaminen, pulloja päässy vähän kertymään ku ollaan Oton kanssa lipitetty limua minkä ollaan keritty viime viikkoina. Koko raskausajan pärjäsin ilman limua ja nyt oon taas ihan koukussa Cokikseen. Mut tässä ois vähän kuvia tältä päivältä:

Huomisesta tulee kyl nii haikee päivä ku äiti lähtee takas Ouluun, voin vaan kuvitella kuinka ikävä sille tulee tota pikkuprinsessaa ja kyl meillekin tulee äitiä ikävä. Seuraavan kerran tosiaan nähdään varmaan vasta ristiäisissä joulukuun alussa, toi välimatka kun on niin hirveen pitkä ja ei se junalla matkustuskaan oo mitään ihan halpaa huvia. Mut äkkiä se aika menee, onhan äiti pian ollu täälläkin jo neljä viikkoa vaikka tuntuu et justhan se vasta tuli. Harmittaa kyl niin paljon asua näin kaukana toisistaan, miksi ikinä muutin Oulusta pois? Vaikka toisaalta, eihän mulla olis koko tätä nykystä elämääkään jos asuisin viel Oulussa. Eli hyvä et muutin ja onneksi on skype ja puhelin ja juna! Kyllä me pian taas nähdään.

Nyt meen viettämään viel aikaa äidin kanssa ennen kun painun unten maille. Hyvää yötä ihanat ja kiitos vielä että jaoitte omia tarinoitanne eiliseen postaukseen, oli ihana lukea teidänkin kokemuksista♥

Millainen suhde teillä lukijoilla on omaan äitiinne/ vanhempiinne? Näettekö usein ja oletteko läheisiä?