Tyyliä ja tyylittömyyttä

30.12.2011
MARATONIPOSTAUSVAROITUS!
Jos et halua lukea muoti- /tyylihöpinää niin scrollaa suoraan alas!

Kipeenä ollessa kun ei jaksa oikeen tehdä mitään kovin fyysistä niin oon tyytyny selailemaan postista kolahtaneita kevään vaatekatalogeja ja miettimään miltä mä oikein haluan näyttää vuonna 2012. Raskauden jälkeen oon ollu ihan hukassa mun tyylin kanssa ja joka päivä oon seissy vaatehuoneessa katsellen tsiljoonaa vaatekappaletta silti tietämättä mitä laittaa päälle. Oon pikkuhiljaa syksyn ja talven mittaan nyt päivitellyt tota vaatevalikoimaa uusilla, freesimmillä vaatteilla ja nyt siellä alkaa jo jopa ollakin jotain päällepantavaa. Oon myös alkanu ehkä löytää mun tyylin uudestaan ja mun tyylibongaussilmä (onko toi ees sana? No nyt on!) on taas palannu ennalleen; vaatekaupoissa/nettikaupoissa mä oon taas alkanu bongaan heti ne mitkä miellyttää silmää tai vastaavasti huomaamaan jos valikoimaan ei kuulu mitään mua innostavaa. Raskauden aikana ja pitkään synnytyksen jälkeen kun tuli vaan haahuiltua ympäri ämpäri tietämättä mistä oikeen alottais. Mä kokosin nyt muutaman kollaasin; mun kevään suosikkiväreistä, inspiraatiovaatteista ja -asusteista (kaikki superhyper -kalliita designerjuttuja Polyvoresta ;D) ja viimeisenä sitten ne muutamat rätit jotka eksyi H&M-tilaukseen.

 Polyvoren sivuilla oli nii ihanii noi värien nimetki (lukuunottamatta mustan ja harmaan sävyjä), tuli ihan sellanen kevätfiilis! Tää on aina perus, jouluun asti kattelen ihania neuleita ja lämpimiä villasukkia onnessani. Joulun jälkeen ku katalogit kolahtaa postiluukusta nii villa ja neuleet ei kiinnosta ollenkaan vaan ihanan pirteät värit ja kevyet kankaat astuu kuvaan. Mut eiköhän tää oo aika yleistä? Joulu loppuu lahjojen jakamisen jälkeen ja sit alkaa kevään ja kesän odottelu!
              Oranssi oli mun lempiväri eskarissa, mulla piti olla kaikki mahdolliset vaatteet oranssia ja muistan vieläkin kun Suomen ensimmäinen H&M avattiin Itäkeskukseen vuonna -97 tai -98 (ei voi muistaa mut olin 5v :D) ja äiti osti mulle avajaispäivänä ihanan oranssin paidan sillä aikaa kun osallistuin piirustuskilpailuun. Tää ei oo nyt oleellista mut voitin ihanan ison Peppi Pitkätossun hevospehmolelun siitä kilpailusta! Missäköhän seki on? Mut joo siis pointti oli se että eskarin jälkeen en kauheesti oo ollut oranssin ystävä eikä mulla oikeestaan oo mitään oranssia mut nyt se jotenkin kolahti ja kovaa! Pakko saada jotain oranssia, joku vaate ja pari pirteää asustetta mausteeksi muuten niin neutraaliin vaatevalikoimaan. Pinkki nyt on aina kuulunu mun lempiväreihin, just sellanen överipinkki jolla voi säväyttää asusteissa tai laittaa jonkun ihanan räikeän mekon vaikka shoppailureissulle, joten ei ainakaan mulle öö yllätys että se kuuluu tämän(kin) kevään värivalikoimaan.
               Ennen käytin mustaa todella, todella paljon. Suurin osa mun vaatteista oli mustia, mutta nyt oon alkanu innostumaan vaaleammista vaatteista. Musta on niin hirveän hallitseva väri joka tekee mut kalpeaksi ja väsyneen näköseksi. Kai se mustan viehätys on mulle ollut siinä että se hoikentaa ja sen kanssa sopii lähes kaikki värit. Mutta kyllä kirkkaat värit sopii vaaleampien, neutraalienkin sävyjen kanssa. Ja mun silmään esimerkiksi nude+oranssi yhdistelmänä näyttää huomattavasti raikkaammalle kun sama väri mustan kanssa.

 Tähän kollaasiin oon valinnut siis inspiraatiovaatteita ja -asusteita jotka vastaa aiemman kollaasin värivalikoimaa. Pinkit korkkarit; piristää harmaimmankin asun ja niiden kanssa ihanan räikeä Satchel -laukku! Pari pinkkiä räväytysmekkoa; kesän juhliin joita toivottavasti on tulossa. Pinkki lyhyt toppi farkkujen ja shortsien kanssa, ei tosin noiden oranssien. Se ois jo liikaa mullekin! Ihanat oranssit housut ja shortsit kuumiin kesäpäiviin. Voisin kuvitella että yhdistelmä oranssit shortsit, vaalea löysä läpikuultava paita ja alta vilkkuvat mustat bikinit näyttäis hyvältä biitsi-reissulla. Yhdistelmään kuuluu tietysti myös täydellinen ruskeutus jonka aion keinolla millä hyvänsä hankkia!
                            Skarppi musta bleiseri terävöittää asun kuin asun ja lämmittää kun kevään tuuli on vielä viileä mutta halu pukeutua kesäisesti on jo suuri. Skater -mallinen pikkumusta on mun mielestä tyylikäs valinta niin arkeen kuin juhlaan ja sellaista ei vielä mun kaapista löydy vaikka mustia mekkoja omistankin useita. Täydellisesti istuvat, harmaasävyiset farkut tekis mut tällä hetkellä enemmän kuin onnelliseksi. Omistan kahdet harmaat farkut joista toiset on liian isot ja vaaleat ja toiset on liian out of date korkealla napitettavalla vyötärölinjallaan vaikka ihanat ovatkin. Mikä siinä muuten on että en koskaan löydä Suomesta silmää miellyttäviä harmaita farkkuja? Toiset harmaat farkut on Itävallasta ja toiset Lontoosta. Toivottavasti tänä vuonna onnistais ja löytyis ihan Suomen rajojen sisäpuolelta mun unelmahousut.
                           Takkeja mä tarvitsisin kaksi; vaaleanharmaa lyhyt trenssi silloin kun asu vaatii asiallisuutta (nojaa näin kotiäitinä en hirveesti keksi tollasia tilaisuuksia mutta oletetaan vaikka että mulla ois sellasiakin ;D) ja ihana vaaleanruskea mokkabiker arkitakiksi. Mä oon ihan rakastunu tohon takkiin, toivottavasti löytäisin ton unelmatakin high street -version Helsingin kaupoista. Hopeat perusballerinat menis silloin kun tilanne vaatii jalkojen käyttämistä ja vaaleat ihanat huikean korkeat nilkkurit sillon kun pääsee autolla kauppaan. Kuvasta varmaan huomaa että oon ihan rakastunu noihin satulalaukkuihin, ottaisin kumman tahansa noista ruskeista onnesta itkien! Sinne mahtuis niin vaipat, tuttipullot kun meikitkin ja ois paljon taskuja jotta jokaiselle tavaralle ois oma paikkansa. Vielä beiget shortsit ja valkoinen herkän ohutta kangasta oleva mekko niin avot! Siinä ois täydellinen ens kevään lookki mulle.

Tässä on sitten tuotteet jotka päädyin tilaamaan itselleni. Tavallisuudesta poiketen tilasin vaan itelleni enkä Tiaralle ollenkaan, mutta se asia pitää korjata mitä pikimmiten. Eikös noi mun tilaamat vaatteet aika hyvin mukaile mun tyylipohdintoja? Pari suht peruspaitaa jotka käy kaiken kanssa, musta skater-mekko, beiget korkeavyötäröiset shortsit ja ihanat oranssit housut. Pisteenä ii:n päälle vielä upeat pinkit korkkarit huikeilla 12,5cm koroilla, nami! Ihan hyvin tavaraa mun mielestä ihan kohtuullisella loppusummalla kun ei paljoa menny satasen yli, en mä oikeestaan edes H&M sivuilta muuta itteeni miellyttävää löytäny.

Sitten sitä otsikon mukaista tyylittömyyttä, nimittäin asiaa kipeenä olemisesta ja tän päivän viikon asu ja naama! Mä varotan, tää on karua katsottavaa 😀 Täydellinen vastakohta alkupostaukselle!

Viikon asu:
Toppi – Mango
Pyjamahousut – H&M (joululahja mamilta)
Villasukat – Mummu

Ja siinä minä iloisen pirteänä ja raikkaana luonnonkauniilla kasvoilla, vai mitä?! Noi ihanan tummat silmänaluset kruunaa kyllä tän freesin lookin, sotkuiset ja itsekseen rastoittuneet pidennykset on myös aika kivat. Nyt ollaan kyl aika kaukana mun normaalista arkipäivälookista kun meikkikään ei oo tässä nassussa vieraillu maanantain jälkeen. Noh mutta se mulle suotakoon, jos vaikka huomenna ois viimein hyvä olo nii meikkaisin uudenvuoden kunniaksi vaikka himassa ollaankin.
                         Tänään on ollu eka päivä ku mulla ei oo enää noussu kuume korkeelle vaan on ollu pelkästään lämpöä. Yskä ja nuhakin alkaa vähän helpottaa ja uskallan olla pitämättä wc-paperirullaa kädessä kokoajan. Heikottaa kyllä silti vielkin aika kiitettävästi aina kun nousee vessaan tai hakemaan juotavaa mutta onneksi tuo kultainen muru on hoitanu niin ihanasti sekä mua että Tiaraa koko viikon että ei mun oo pahemmin tarvinnu itteeni rasittaa. Jos sitä vaikka huomenna pääsis mukaan ruokakauppaankin nii sais ostettua namit sapuskat uv-illalle. Semmonen kysymys muuten ku mä oon nyt ymmärtänyt että mun lukijoina on (aika useitakin?) terveydenhoitoalan osaajia niin haluuko joku kertoa mistä se johtuu et aina kun on kipeenä nii miks aamulla on ihan hirveen kamalan kauhee olo ja sit aina illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa on paljon parempi olo? Muistan aina sillon ku olin koulussaki et mä aina aattelin illalla et ”mulla on jo tosi hyvä olo meen aamulla kyllä kouluun” ja sit aamulla oli taas sellanen rekan alle jäämis -fiilis. Oon kauan jo ihmetelly tätä asiaa.

”Hehee mä heilun vimmatusti joka suuntaan enkä ees tiiä miks! Mut tää on kivaa!”

”Mulla on ihanat pienet varpaat ja äiti on hassu ku se aina esittää et se muka syö ne ja sit mua naurattaa!”

”Yhyy nyt ei oo enää kivaaa!!!”

Nyt oli harvinainen mutrunaama -kuva meidän Tirriskästäkin, oli pakko laittaa ku täällä on aina vaan hymynaamakuvia ku ei siitä yleensä tollasia saa otettua ees ku se aina nauraa. Musta tuntuu et se säikähti sen omaa naurunkiljahdusta ku se päästelee jo nii kovia ääniä kun se nauraa ja sit ihan sekunnissa meni naama ihan ruttuun mut sit ku jutteli ilosesti Tiaralle nii sitä alko taas naurattaa..
                           Tiaralle muuten nousi siitä rokotteesta sitten elämänsä ensimmäinen kuume. Keskiviikkoiltana neiti oli aivan tulikuuma kun koitin kädellä vaikka mulla oli itelläki korkee kuume. Annettiin sitten yksi suppo ja laitettiin neiti iltamaidon jälkeen vaippasillaan nukkumaan ja aamulla Tiara onneksi heräsi ihan pirteänä ja kuumeettomana. Onneksi meni noin nopeaa ohi! Ja kulta ei ees itkeskelly yhtään vaan oli ihan kiltisti kuumeisenakin. Se oli kyllä pelottavaa miten tulikuumaksi tuo neiti meni, mut onneksi suppo auttoi nopeasti. Hyvä että käytiin ostamassa niitä, muuten ois kyllä tullu hätä.


Mutta sellasta kuuluu meille vuoden viimeisenä perjantaina, entäs teille? Mitä uudenvuoden suunnitelmia teillä on? Entäs uudenvuoden lupauksia? Mä aion luvata tänä vuonna sama minkä oon jo usean vuoden ajan luvannu: Yritän kaikkeni että teen seuraavasta vuodesta entistä paremman. Tätä vuotta on kyllä hankala ylittää ku on ollu niin mielettömän upea ja mullistava vuosi mut aina sitä voi yrittää!

Ihanaa viikonloppua teille ja näin valmiiksi jo Hyvää Uutta Vuotta 2012! ♥♥♥
Vaikka yritän kyllä ehtiä/jaksaa postata huomenna vielä!


Vielä Oulua ja Neuvolaa

28.12.2011

Jouluaattoiltana tulin siis kipeeksi mutta siitä huolimatta meillä oli kaikenlaista puuhaa Oulussa. Käytiin moikkailemassa kavereita ja sukulaisia sekä hakemassa joululahja Tiaralle Netta-kummitädiltä. Sunnuntai-iltana mun pikkuserkku Sanna tuli kihlattunsa kanssa käymään mun tädillä (jossa siis majailtiin) pienen Juho-vauvan kanssa joka on Tiaraa vain viisi päivää vanhempi. Meillä oli Sannan kanssa kuus viikkoa laskettujen aikojen välissä mutta Juho pysytteli masussa vähän pidempään ja Tiaralla taas oli kamala kiire ulos! Kyllä sen huomasi että ikäero on oikeasti vähän suurempi kuin viisi päivää. Juholla pysyi jo lelu todella hyvin kädessä ja meni suuhunkin mutta Tiara ei  vielä oikein osaa tarttua leluihin. Juho myös kannatteli päätä todella hyvin masulleen ollessaan ja Tiaralla taas ei pysy pää vielä niin kauaa ylhäällä kun alkaa väsyttää niskaa. Mutta eipä sillä väliä ole, hienosti kehittyy molemmat pienet! Tässä vähän kuvia meidän pötkylöistä:

”Uskaltaisinkohan ottaa Juhoa kädestä kiinni, on se aika söpö!”

”Nyt väsyttää, miten toi Juho jaksaa venytellä noin tomerana?”

”Naurattaa hirveesti ku te kokoajan höpötätte meille!”
Ihana Juho♥

Tiara juhon isin sylissä

Ja Juho Tiaran isin sylissä

 Oli kyllä hauskan näköstä kun vauvelit makas nassut vastakkain masulleen lattialla ja tuijotteli toisiaan. Tiaralla pääsi muutama naurun kiljahduskin ennen kun alko ärsyttämään se pään kannattelu. Kyllä ne selkeesti oli jo kiinnostuneita toisistaan ja oli ihana kattoa pieniä ihmeitä♥

Sunnuntaina käytiin myös mun toisella tädillä kylässä Haukiputaalla ja sieltä ajeltiin Jarnon kautta käymään Netalla. Tiara oli kyllä niin ihana ilopilleri vaikka olikin paljon uusia paikkoja ja ihmisiä. Oli kyllä ihana nähdä sukulaisia ja kavereita pitkästä aikaa.

Ihana Miki silittää Tiaran päätä ja Tiara kuolaa mun tädin housuille♥ Onneksi Miki osasi silittää varovasti päästä nii ei tarvinnu pelätä sen aukileen puolesta 🙂

Isi ja tytär Netan luona 🙂

Otolla on päällä uusi joululahjahuppari, lahjoista postausta myöhemmin koska iso osa on nyt kakkasina pyykissä tai muutenvaan jossain hukassa 😀

Tiaralla velmu ilme ja päällä myös uusi joululahjahaalari♥

Meillä oli kyl niin fiksut jutut Oton kanssa♥ Mut hei Otto on hyvä letittämään! ;D

Sitten ois vielä neidin neuvolakuulumisia kerrottavana. Neuvola oli siis tänään 8.15 ja neuvolatäti karttoi mua ku ruttoa ku olin kuulemma niin flunssanen, onneksi älysin heti kysyä lääkäriaikaa ja sain sen 9.15. Lääkäri oli todella mielenkiintonen tapaus; ensin laitto mut hengittämään silleen lyhyitä ja syviä hengenvetoja kun ei kuulemma muuten kuullu hengitysääniä kunnolla ja sen jälkeen teki mulle puhallustestin ku olin ihan hengästyny ja väitti että mulla on astma. (Tokihan on happisaturaatio varmasti yhtä hyvä räkätautisella kun terveellä♥) Joudun nyt jonnekki jatkotutkimuksiin tammikuussa mut en kyllä usko et niissä näkyy mitään. Sitten se kans kysy et onko mulla anemia ku oon niin kalpee.. Haloo kai mä nyt oon kalpee jos mulla on kuumetta vaikka kuin paljon ja oon muutenki ihan sairas.. Sitten katto mun silmiä ja venytti silmäluomia ja totes että ei oo anemiaa. No miten se sieltä silmistä muka näky?? Kuumeen se mittas ja sano että ”Joo on kuume”. Ei sit viittiny kertoa paljonko sitä kuumetta tuli mitattua. Tän lisäksi se sitten kysy et minkä ikänen vauva meillä on ja tenttas että imetänkö. Sit ku kerroin että en imetä niin se halus tietää että miksen ja kun selitin nii se sano ”Voitko kertoa yksinkertaisesti, minä haluan ymmärtää”. Sit se toisti kaiken mitä olin just sanonu ja totes että ”aijaa okei se on ihan ookoo”. Sellanen arvauskeskusreissu tällä kertaa, nyt niitä neuvolakuulumisia (Suluissa 2kk mitat):

Paino: 5874g (4940g )
Pituus: 59,5cm (57,5cm )
Pipo: 40,1cm (38,7cm)
”Iloinen hymyilevä tyttö. Kasvaa tasaisesti. Ääntelee ja on kiinnostunut ympäristöstä.”

”Mullapa on maailman paras isi! Mut on toi lamppu kyl nyt isii jännempi!”

 Sain napattua neidistä muutaman kuvan joissa lelu jopa pysyy kädessä! Tässäpä vielä muutaman sellanen:

”Naminami uusi Brion helistin! Kyl se vähä aikaa pysyy jo handus jos oikeen kovasti yritän!”

”Mä en kyl älyy yhtään mitään nyt joten tyydyn puristamaan tätä helistintä rystyset valkosina!”
”Tää Sophie The Giraffe oli kyl aivan ihana lahja! Kiitos Nettuli!”

”Voi hitsi tää on jännä!”
Rokotuksetkin meni hyvin, vähän neiti itkaisi mutta rauhottui onneksi nopeesti. Oli se kyllä sydäntäsärkevää kattoa ku toista satutetaan eikä se yhtään ymmärrä että miksi, mutta onneksi Otto oli mukana. Nyt vaan toivotaan ettei Tiaralle tuu kuumetta tai masuvaivoja, käytiin kyllä ostamssa suppoja varmuuden vuoksi. Neuvolatäti sanoi että iltamaidon joukkoon voi alkaa sekoittamaan jo osan porkkanaperuna- tai maissivelliä niin jatkuu yöunet yhtä hyvinä kun tähän asti. Soseitakin voi kuulemma maltillisesti maistella maku per viikko. Naurattaa kun sillon neidin 3kk-postauksessa tein arviot painosta ja pituudesta, meni kyllä ihan metsään ku pituus ei oo vielkää yli 60cm ja paino taas meni 300g:lla yli mun arvauksesta. Taidan olla itekki aikamoinen arvauskeskus, lol.Nyt mä jatkan tätä ihanaa niistämistä ja yskimistä. Toivottavasti lääkärin määräämä yskänlääke alkaa pian purra tähän räkätautiin ja voisin vaikka viettää kivan uudenvuoden Oton ja Tirriäisen kanssa kotosalla. Hauskaa iltaa kaikille teille ihanille! Ja vastailen kommentteihin sitä mukaa kun kerkeän/jaksan.. Ei o mikää kovin mukava olotila just nyt 🙁 Mä palailen! Moi♥

JouluOulu-OuluJoulu

27.12.2011

Olipas järkevä otsikko tai sit oon vaan ääliö. Selvisin aattoiltaan asti terveenä ja sitten iski flunssa joka on kokoajan ollu pahenemaan päin ja nyt on ihan hirvee olo, huomenna on aamulla Tirriskän 3kk-neuvola nii aattelin samalla kysästä lääkäriaikaa itselleni. Mut eipäs mennä asioiden edelle, tää on nimittäin minun Matti Myöhäsen joulupostaus, toivottavasti joululöpinää mahtuu vielä pikkusen eikä tuu jo aivan korvista ulos. Huomenna on sitten luvassa normipostausta, oon niin väsyny ja kipee että nyt laitan teille vaan täyslaidallisen joulukuvia selityksineen ja huomenna sitten toivottavasti paremmassa olotilassa kirjottelen pidempää stooria.

Minä ja kaksi ihanaa pikkutonttua, Tiaratonttu ja maailman paras 2v kummipoika Miki♥

Miki oli kyllä niin ihana ku sen kokoajan piti huolehtia Tiarasta ja antaa tuttia ja silittää♥

Tulipa tossa viime viikolla leikattua Oton hiuksetkin, joku sillon sanokin että ”Otto parturiin!” täällä blogissa kun laitoin ristiäispostauksen niin nyt on sit herran kuontalo siistitty! Oli kuulemma tyytyväinen mun kätten jälkeen.

Joulupukin odottelu on kyllä rankkaa puuhaa!

Mun täti hääräsi meille keittiössä ihan mielettömän hyvät jouluruuat ja kinkkuki oli ihan hirmu hyvää vaikken yleensä siitä niin paljoa perustakaan 🙂

Miehet olkkarissa, naiset keittiössä ja Iina kameran takana! 😉

Ruoka maistui kaikille ja juttua riitti ihanalla jouluaterialla! (Meillä oli kyllä joulun aikana ainaki kymmenen jouluateriaa ;D)

Tirriäis-tonttu kuukahti ku pukin odottelu oli rankkaa ♥

Mun ihana Veera-serkku jakoi vähän karkkia jälkkäriksi!

Hieno ja todella lämmin takkakin roihusi taustalla 😉 Ei mut oikeesti tosta tuli semmonen lämmin fiilis vaikkei se oikee ollukkaan! 😀

Ihana perinteinen joulukuusi♥

Sitten saapui vihdoin kauan kaivattu pukki jota Tiara kauhistuneena tuijotteli 😀

Veeruska toimi aputonttuna ja jakoi meille lahjoja♥

Kyllä hymyilytti kun tiesi että pian saa paketteja!

Toi meidän joulupukki oli niin hellyyttävä tapaus ku oli partakarvatki jääny silmälasien alle solmuun eikä se oikeen nähny kunnolla mitä paketeissa luki :—-D

Veera ja Miki istu kiltisti pukin polvelle vaikka tais niitä jännittää aika kovasti!

Meidän neiti taas ei jännänny yhtään, aattelin että se alkas itkemään ku joutuu pukin syliin mutta ei kuulunukaan itkua vaan onnellista partakarvojen maiskuttelua kun se yritti syödä niitä ihan antaumuksella 😀

Siinä se viihty pukin sylissä, maailman sulosin pikkutonttu♥

Sitten iski nälkä ja piti saada vähän maitoa masuun ennen kun päästiin pakettien kimppuun!

Kultainen Anniina oli laittanu pikku Tirriäiselle paketin postiin mistä paljastui aivan ihana Tiaran näkönen lahja jonka kuvailen tänne myöhemmin! Kiitos Vielä Anniina, Hassan ja ihana Ilias♥

Mörkö totesi että joulupukin lahjasäkkien päällä on oikeen hyvä nukkua kun se taas kerran unohti ne ja lähti vaan lätkimään seuraavaan lahjanjakokohteeseen.

Tiara rakastui lahjapaperiin, se rutisi niin kivasti kun sitä rutisteli kädessä♥

Siinä vähän mun lahjoja

Dakapo-rasia, Babylissin sauvakiharrin, Calvin Kleinin One SHOCK -hajuvesi, kannettava akkulaturi puhelimeen (ku en kuulemma koskaan muista ladata sitä ja sit loppuu akku :D), Carrien Nuoruusvuodet -kirja, Zaran lahjakortti, ihanat pinkit unelmanpehmeät pyjamahousut ja lämpöiset villasukat

Äiti oli onnellinen saamastaan yöpaidasta ;D Me Helsingin tontut tiedettiin kyllä mistä äiti tykkää♥ 😀

Mikille tuli väsy kun pukki oli niin jännittävä ja oli niin paljon paketteja avattavana, toinen päätti sitten simahtaa lattialle

Meillä oli aivan mielettömän ihana joulu täynnä lasten riemua ja namia ruokaa. Illalla kun lapset oli menny nukkumaan me aikuiset rentouduttiin kinkku-sinappileipien ja Super Marion parissa Wii:llä. Oli mukavaa! Nyt mä painelen unten maille (Sängyssä oon jo valmiiksi kun täällä tullu maattua koko päivä) Huomenna siis muita Oulu-juttuja sekä neitokaisen neuvolakuulumisia, tulin tekeen vaan tän tänään ku lupasin! Hyvää yötä ja toivottavasti te ette oo kipeinä♥


Vikat kuulumiset ennen joulutaukoa!

23.12.2011

Näin! Nyt tuli paljon hyödyllisiä, asiallisia neuvoja joista oon enemmän kuin kiitollinen! Tiaralle alkoi tulla karstaa tossa pari viikkoa sitten koko otsan ja päälaen alueelle. En ensin ollut varma että onko kyseessä vain todella kuiva iho vai karsta ja koitin vain öljytä sitä että kuiva iho paranisi. Pelkkä öljyäminen auttoi otsassa olevaan karstaan, ja jatkoin öljyämistä koska ajattelin et se auttais päälaenkin karstaan, mutta eipä auttanutkaan. Onneksi te neuvoitte tuon pipo päähän öljyn kanssa+harjaus -menetelmän, nyt on nimittäin neidillä täysin karstaton iho just sopivasti ennen joulua nii näyttää viel entistäkin nätimmältä! Kiitos todella paljon!

”ÖÄööäöäääää!!!”

”Moi! Mulla valuu kuola!”

Tänään on ollu kyllä sen luokan hulinapäivä että huhhuh! On pakattu, siivottu, paketoitu viimesiä lahjoja, haettu autoa toiseltä puolen kaupunkia ja ties mitä kaikkea. Nona-kummitätikin kävi meitä moikkailemassa päivällä ja oli kyllä niin mukava nähdä. Onneksi on vihdoin päivä pulkassa ja enää ei odota muu kuin ah niin ihastuttava 506 kilometrin ajomatka Ouluun huomenna. Mutta eiköhän se mene nopsaan ja neitikin rakastaa nukkua turvaistuimessa; tänäänkin nukahti samantien kun turvakaukalon vyöt napsahti kiinni. Eiks se oo vähä niin että suurin osa vauvoista tykkää nukkua autossa mieluummin kun missään muualla. Mulla ei oikeastaan liiku päässä mitään hirveen fiksua enää tähän aikaan illasta ja väsyttääki joten antaa muutaman kuvan puhua mun puolesta:

Tirriskän päivänasu:
Takki – Zara
Pipo, Uggit – H&M
Farkkuleggingsit – Lindex

Mun päivänasua on ihan turha laittaa ku samat miljoona kertaa nähdyt vaatteet, loput oli pakattuna/narulla kuivamassa. Ihana myös toi kakkaläikkä housunlahkeessa mikä tarttui auton ovesta ku ahtauduin ulos sieltä! Ja Hei se kiharapostaus on tulossa sit heti joulukiireiden loputtua niinkun lupasin!

Huomenna päivällä vastaan niin moniin kommentteihin kun vaan kerkeän ennen kun me lähdetään, ellen sit kerkee jo tänään illalla jos uni ei maistu. Huomisesta maanantaihin me ollaan Oulussa ja mä aion nyt rentoutua oikeen urakalla. Blogi viettää hiljaiseloa luultavasti tiistaihin asti jolloin teen kunnon joulupostauksen! Nyt ei muuta kun ihan mielettömän ihanaa Joulua teille kaikille ihanuuksille, kiitos että jaksatte pysyä blogin matkassa ja piristää päivästä toiseen. Ootte ihan parhaita!♥ Ainii:

:llä Iina ja Tiara


Neljännesvuosi

20.12.2011

Kuulostaa kauhean pitkältä kun sen noin ilmottaa, mut Tirriskä täytti tänään kolme kuukautta! Tasan kolme kuukautta sitten, tiistaina 20.9. tähän aikaan mä olin sairaalassa tuskissani ja odotin malttamattomana että saan neidin mun rinnalle. Nyt oon saanu pidellä tota maailman ihaninta pientä ihmettä mun sylissä jo kolme pitkää kuukautta, jotka on tosin menny ihan hujauksessa! Ja pikkunen on kasvanu niin hirmusen paljon että ihan kauhistuttaa! Mutta on se vaan ihanaa kun neiti kasvaa ja oppii uusia taitoja kokoajan. Mä aattelin nyt omistaa lähes kokonaisen postauksen vain meidän pienen kuulumisille, mut loppuun laitan vielä parit asukuvat kun niitä on kovasti pyydelty viimeaikoina! Mutta nyt alkaa Tiaran oma postaus:

”Moi oon neiti nappisilmä♥”

”Mä rakastan potkii jaloilla jokasuuntaan ku oon nii innossani!”

”Äiti on ihan hömppä ku se aina räpsii musta kuvia!”

”Mulla on taas niin paljon asiaa etten tiiä mitä oikeen sanoisin, niinpä tyydyn vaan ölisemään hulluna!”

”Tässä on teille mun leveä hampaaton hymy!”

Moi äitin lukijat! Mä täytin tänään kolme kuukautta ja oon jo iso tytsy! Aattelin nyt kertoa teille mitä kaikkee mä osaan, mistä tykkään ja millanen mä oon.


Mä osaan:

  • Hymyillä ja nauraa iloisesti
  • Huitoa leluja leikkimatolla, lemppareita on norsu josta kuuluu ihana melodinen ääni ja tärisevä toukkahelistin
  • Seurata katseella mitä ympärillä tapahtuu ja jos vaikka katselen peilistä ja äiti kääntää mua nii katse pysyy kokoajan nauliintuneena peiliin, pää vain kääntyy
  • Jutella, mulla tulee ihan hirmusesti erilaisia äänteitä suusta ja kurkusta kuuluu kunnon kurlutusta vähän väliä, jokasen äänteen välissä mä väläyttelen maailman sulosimpia korvasta korvaan -hymyjä
  • Pitää tuttipullosta kiinni, joskus äiti päästää pieneksi hetkeksi irti ja pitelen itse vaan pulloa suussa ja oon iso tyttö joka syö ihan itse mut yleensä äiti kyllä pitää kiinni
  • Syödä mun sormia ja nyrkkejä jotka maistuu tosi hyvälle
  • Kannatella päätä jo aika hyvin masulleen ollessa ja muutenkin, vaikka kyllä äiti ja isi vielä varookin mun niskaa varmuuden vuoksi
  • Kääntyä masulta selälleen hienosti
  • Kääntyä selältä masulleen? (Oon kääntyny jo kaksi kertaa)
  • Nukkua 9h yöunet putkeen
  • Nukahtaa itse omaan sänkyyn

Mä tykkään:

  • Nuolla peittoja ja lakanoita jos makaan masulleen vaik äiti ei yhtään tykkää ja se koittaa estää mua
  • Kuolata ihan vimmatusti
  • Katsella äidin kanssa kuva -ja lorukirjoja joita se lueskelee mulle
  • Jutella äidin ja isin kanssa
  • Katsella peilistä, ku oon niin nätti vaikken tiiäkkää oikeesti et siel peilis on meitsi
  • Kun vaihdetaan vaippaa, sillon aina naurattaa ihan hirveesti
  • Pukeminen on kans kivaa, paitsi jos oon ihan superväsyny ja äiti on laittamassa mua päikkäreille
  • Syödä mun nyrkkejä ja sormia
  • Kuunnella musiikkia äidin kanssa, kun  äiti aina samalla laulaa mulle ja tanssii mun kanssa
  • Nukkua vaunuissa parvekkeella
  • Katsella ympärilleni vaunuista jos ollaan kaupungilla
  • Katsella pinkkiä pehmeää lintu-vaunulelua
  • Käydä kylvyssä
  • Jutella norsulle leikkimatolla
  • Maidosta, se on tosi nannaa
  • Joulukuusesta, ne valot on niiiiiiin ihanat
  • Äitin joulukalenterin isosta Hello Kitty -naamasta
  • Olkkarin pinkki-musta-valkoisesta verhosta, se on nii kiva ja aina tuijotan sitä
  • Olkkarin naulakosta, se on niin mahtava ja mielenkiintonen et voin tuijottaa sitä vaikka kymmenen minuuttia putkeen

Mä oon:

  • Äidin arvioiden mukaan tällä hetkellä n. 5,5kg painoinen
  • Pituutta äiti uskoisi multa löytyvän semmoset n. 60-62 cm (3kk nla vasta 28.12.)
  • Käytän vaatekokoja 56 & 62, kaikki 56-kokoiset on vielä sopivia ja osa 62-kokoisista mut suurin osa 62-kokoisista on vielä ihan liian isoja
  • Iloinen, tyytyväinen ja rauhallinen
  • Hyvä nukkumaan (ainakin toistaiseksi)
  • Puhelias ja nauravainen
  • Maailman sulosin äidin ja isin rakas tyttö♥
”Hui, kamera on jännä!”

”Oon mä aika tomera täti!”

”Ölöääöliööööö!!!!”

”Mä näytän kieltä, hahhah!”

”Ätshiuhhhh! Oho, tuli aivastus!”

”Mulla on jo ihanat pienet räpsyripsetki!”

”Sitten tuli uni kun niin kovasti esittelin mun taitoja!”

”Masulleen on ihana nukkua pikkupäikkäreitä♥”

”Oho, sukka lähti! Mut kattokaa mun söpöjä pieniä minivarpaita♥”

”Mulla on myös ihanat pienet minikädet ja on turvallista pitää äitin sormesta kiinni ku nukkuu♥”

 XOXO, Tiara♥

Eilen käytiin Itiksessä ostelemassa vielä viimeisiä puuttuvia joululahjoja ja sain jo paketoitua melkeen kaikki, Otolla vieläkin (VINKVINK!) on paketoimatta pari mun lahjaa joista en yhtään tiiä mitä ne on ja haluisin hirveesti tietää mut Otto on piilottanu ne! En tajuu miten jaksan oottaa vielä neljä yötä! Mut tässä on osa meidän muista paketeista paketoituna, sekalaisen kirjava joukko:

Tässä on joku parikymmentä pakettia, Oulussa taitaa tulla vielä jokunen paketti lisää 🙂

Sitten ois vielä mun ja Tiaran päivänasut tän päivän kauppareissulta:

 Päivän asu:
Takki, kengät, vyö – H&M
Neuletakki – Ellos
Shortsit – Vero Moda
Sukkikset – Seppälä

Tiaran päivänasu: 
Neuletakki, pipo – H&M
Vakosamettihousut – Esprit
Kypäräpipo, Uggit – Name It
Pakko sanoa noista mun shortseista että lämmittää kyllä näin synnyttäneen naisen mieltä kun mahtuu 14-vuotiaana ostettuihin tiukkoihin satiinishortseihin, ai että! Vois olla huonomminkin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen ilman minkäännäköistä liikuntaa (paitsi satunnaiset vaunulenkit/kauppareissut ym) tai säännöllisiä ruokailutottumuksia. Mut kyllä mä silti haluaisin jo pikkuhiljaa alkaa harrastaan säännöllistä liikuntaakin, pitää katsoa joulun jälkeen kuntokeskusten tarjouksia läpi, vuoden alussa kun tuppaa oleen aina hyvät ”joulukilojen karistamis” -tarjoukset.
Mä kommentoin nyt tässä edellisen postauksen kommenttiboxiin syttynyttä sosesotaa, mutta erikseen en todellakaan ala tätä soseasiaa koskeviin kommentteihin vastailemaan.  Vaikka suurin osa kommenteista olikin asiallisia tai näennäisen asiallisia niin tästä tuli aivan järkyttävän naurettava soppa. Mä en ole tilivelvollinen kenellekään, varsinkaan anonyymeille jotka eivät uskalla edes omalla nimellään tulla nillittämään, siitä miksi me tehdään tai ei tehdä jotain. Me ollaan Tiaran vanhemmat ja ajatellaan kaikessa sen parasta. Mä usein kysynkin vinkkejä täältä monessakin asiassa, jos en tiedä jotain ja musta on mukavaa että mua neuvotaan silloin kun apua tarvitsen ja pyydän. Musta on myös mukavaa jos joku joskus huomaa jonkun asian mistä voisi antaa vinkin miten jokin asia hoituisi paremmin, kuten vaikkapa tuo lusikka -vinkki edellisessä postauksessa.
                  Kukas sen parempi neuvomaan kuin toinen äiti. Mutta toinen äiti on myös se pahin neuvoja. KAIKKI äidit ovat erilaisia ja toimivat eri tavalla, kuten myös vauvat. Jos sinä toimit niinkuin toimit, niin go for it! Mahtavaa! Mutta se ei tarkota että kaikkien muidenkin pitäisi toimia niinkuin sun. Jos tuo soseasia olisi jäänyt vaikka muutamaan eriävän mielipiteen sisältävään kommenttiin niin fine, mutta mikä ihme on se asia joka ajaa kymmeniä ihmisiä jättämään lähes täysin identtisen kommentin samoilla, tyhjillä argumenteilla tismalleen samasta asiasta? Eikö se riitä että yksi tai kaksi sanoo mielipiteensä? Mä en tajua mikä siinä on että kun  yks sanoo että ”sulla on hieno punanen hame” nii sen jälkee kaikki muutki alkaa hokemaan toinen toisensa perään että ”Hieno punanen hame”. Ihan oikeesti niitä aivoja saa käyttää.
                  Mulla on nyt taas se fiilis että mä en uskalla kirjottaa tänne mitään koska heti on kauhea hyökkäys kaikkea vastaan mitä mä teen tai sanon. Sen ei pitäisi olla niin, tää on mun blogi jonne mulla on vapaus kirjoittaa mitä mä itse haluan eikä mun tarvis joutua jokaisen postauksen jälkeen pelkäämään ”aikuisten” ihmisten naurettavaa pätemistä. Varsinkaan kun tekin ihan itse olette kommenteissanne todenneet että ollaan hyvät vanhemmat ja Tiara vaikuttaa onnelliselta, tyytyväiseltä ja hyvin hoidetulta lapselta. Mä ymmärtäisin kommenttihyökkäyksen sellaisen äidin blogiin joka vaikka kertoisi vahingoittaneensa lastaan jotenkin tai tehneensä jotain muuta oikeasti väärää, mutta tää soseasia on ihan täysin mielipidekysymys eikä mikään hirveä vääryys tai Tiaran tulevaisuuden pilaaminen. That’s it.
                  Mä seison täysin meidän valintojen takana ja niin tekee Ottokin, eikä mulla ole mitään tarvetta teille puolustella sitä miksi Tiara on syönyt elämässään yhteensä kaksi teelusikallista sosetta. Tiara tulee aivan tasan varmasti maistelemaan silloin tällöin soseita jatkossakin ja neljän kuukauden iässä viimeistään syömään niitä ihan säännöllisesti, näin on toimittu mun lähipiirissä aina ja mä toimin omien kokemusteni pohjalta. Ikinä ei ole kenellekään mitään ongelmia tällaise
sta järjestelystä tullut ja suurin osa näistä ”vauvoista” joille on 3kk iässä soseita alettu maistattamaan on jo melkein mun ikäisiä, täysin terveitä ihmisiä.
                   Tää blogi ei ole mikään vauva.fi tai suomi24 ja mä toivon että jatkossa jos tollasta ”taistelua” tulee niin siirrytte jatkamaan keskustelua vaikka jompaan kumpaan kyseisistä nettisivuista. Jos joku nyt tästä pahoittaa mielensä, niin mua ei itseasiassa kiinnosta koska mä ainakin todella pahoitin mieleni siitä että aikuisilla ihmisillä ei ole mitään kunnioitusta mua tai mun blogia kohtaan (ja mua haukutaan teiniksi♥). Kiitos ja kuittaus, mä en ota tähän asiaan kantaa enää.
Nyt hyvää yötä kaikille ihanille, kannustaville lukijoille ja JES! enää neljä yötä jouluun♥ Oon muuten kuvannut jo blogikirppiskohteet ja tällä viikolla laittelen kirppistä pystyyn jos vain mitenkään kerkeän. Moikkamoiii♥