Ihanaa seuraa ja ikuisuusdilemma

30.05.2016

Ajeltiin eilen Oton pikkuserkun luokse Espooseen grillailemaan ja viettämään ihanan kesäistä sunnuntaita. Pakattiin mukaan kassillinen grillattavaa ja suunnattiin nauttimaan kivasta seurasta ja hyvästä ruuasta. Tytöt pääsivät leikkimään ihanan pikkupikkuserkkunsa kanssa ja laitettiin pihalle vielä prinsessateltta pystyyn jossa he saivat leikkiä kaikki kolme. Oli niin ihana seurata tyttöjen touhuja,  he leikkivät jo kaikki yhdessä niin hienosti kun porukan nuorimmainenkin on jo kaksivuotias.

Tiara luki niin hienosti molemmille tytöille satukirjaa ja esitteli eläimiä eläinkirjasta. Tuntuu hullulta että he ovat niin isoja jo kaikki kolme, ja siinä vaan touhusivat keskenään ja me aikuiset hengailtiin patiolla ja syötiin vielä vähän lisää grilliruokaa. Nämä oli meidän ekat kunnon grillailut tänä kesänä, meidän omaa sähkögrilliä kun en laske ihan kunnon grilliksi.

Viihdyttiin pihalla monta tuntia auringonpaisteessa, ja suunnattiin kotiin vasta joskus seiskan jälkeen illalla. Tytöt menivät normaaliaikaan sänkyyn mutta nukahtivat vasta joskus vähän ennen kymmentä, taisivat olla vähän ylikierroksilla toiminnantäyteisen iltapäivän ja illan jälkeen. Oli kyllä niin kivaa, ihanaa kun voi vaan hengailla rennosti ja höpöttää. Ja niin kaunista, mä olen aivan rakastunut tuohon valkoiseen syreenipuuhun ja vehreään pihaan. Kyllä Suomen kesä on kaunis, ja tähän asti on ollut jopa aika lämminkin, kop kop!

Iso osa meidän kavereista ja Oton sukulaisista asuu Espoossa tai Kauniaisissa, ja välillä tulee mietittyä että mitä jos itsekin muuttaisi sinnepäin. Olisi oma piha ja tilaa ja ehkä se kunnon grillikin. Mutta samaan aikaan mä haaveilen aina muutosta takaisin omille kotikulmilleni Etelä-Helsinkiin, Ullanlinnaan tai Eiraan. Sinne missä vain taivas on rajana ja kaikki lähellä. Ihanat pikkukahvilat, nukketeatteri Sampo, ihanat leikkipuistot ja pienet putiikit, sekä tietysti työpaikat. Tämä on meidän ikuisuusdilemma. Varmaan siksi me edelleenkin asutaan täällä nykyisellä alueella, joka ei kuulu kumpaankaan näistä. Ehkä molemmat pelkäävät, että jos valitaan toinen näistä ääripäistä, niin toinen olisikin tyytymätön. Nykytilanne on hyvä kompromissi.

Loppujenlopuksi mulle on kuitenkin tärkeintä, että saan vaan olla oman perheen kanssa, ihan sama oliko se sitten keskustassa, Espoossa vai Äkäslompololla. Uskon että mihin ikinä elämä meidät tulevaisuudessa kuljettaakaan, mä olen onnellinen jos vaan saadaan olla yhdessä kaikki terveenä. Ajatuksilla on aina hauska leikitellä, että mitä jos muuttaisi sinne ja mitä jos muuttaisi tänne. Luulen kuitenkin että se lopullinen päätös me saadaan helpostikin tehtyä sitten kun ollaan joskus valmiita luopumaan tästä ihanasta asunnosta, johon me ollaan rakennettu koko meidän elämä ja joka siksi tuntuu niin rakkaalta.

Tänään me ollaan pyöritty tyttöjen kanssa päiväkodin jälkeen juurikin Etelä-Helsingissä, minkä takia se mulla olikin mielessä. Tässä näki juuri näiden kahden alueen kontrastin peräkkäisinä päivinä. Eilen huokailtiin grillin, rauhan ja seuran ansiosta siellä Espoossa ja tänään ajeltiin pitkin ihania Eiran ja Kaivopuiston katuja ja käveltiin Munkkisaaressa ihastelemassa upeaa maisemaa ja nauttimassa keskustan sykkeestä. Molempina iltoina tytöt sanoivat että oli ihan parasta. Ehkä se päätös sieltä vielä joskus tulee, mutta nyt on hyvä näin.

Oletteko te muuttaneet Helsingistä Espooseen tai toisinpäin? Onko muutos tuntunut suurelta?


Turvallisesti verkossa myös ulkomailla sis. arvonnan

30.05.2016

Osa teistä ehkä muistaakin että olin maaliskuussa jo mukana Indiedaysin & F-Securen kampanjassa? Meillä on kampanjan myötä ollut suomalaisen F-Securen tietoturvapalvelu SAFE käytössä nyt koko kevään kaikilla laitteilla. Asennettiin se kerralla yhdellä koodilla viidelle eri laitteelle padeista koneisiin ja puhelimiin, ja säädettiin aika- ja turvarajoitukset kuntoon lasten iPadin käyttöä varten. Ne ovat olleet todella hyvät, ja lapset aina luopuvat padista ihan tyynesti kun aikaraja on täynnä, kiitos SAFEn. Eivätkä ole kertaakaan päätyneet mihinkään kummallisille sivuille.

Tietoturvapalvelu toi mielenrauhaa meidän Mallorcan reissulla myös. Kun koko perhe matkustaa, tuntuu kokoajan että jotain on ehkä unohtunut tai hukassa tai että mitä jos niin käy. Kun tiesi että esimerkiksi puhelimen saa paikannettua ja pahimmassa tapauksessa jopa suljettua etänä kaiken tarvittavan, oli paljon rauhallisempi fiilis. Lomakohteista myös aina varoitellaan että kannattaa pitää laukut lähellä ja varoa taskuvarkaita, ja niin me toki tehtiinkin – mutta myös varkaustilanteessa se olisi ollut hyvä että puhelimen olisi voinut paikantaa ja lukita uuden ja parannellun varkaudenestopalvelu Finderin avulla. Onneksi mitään ei kuitenkaan varastettu, mielelläni pidän puhelimet ja muut ihan itselläni.

Mä olen netinselaajana ehkä aika tylsä, käyn 99% ajasta tutuilla sivuilla, täällä Indiedaysin sivulla sekä selaamassa lehdet ja parissa verkkokaupassa. Työn puolesta kuitenkin googlettelen jonkin verran ja tutustun paljon myös ulkomaisiin sivustoihin, ja on hyvä tietää SAFE estää myös minua joutumasta huonoille sivustoille jos vaikka sattuisinkin painamaan vahingossa jotain epäilyttävää linkkiä. Sama Facebookissa, kun huijauksia ja viruksia leviää – mun ei tarvitse pelätä. SAFE estää mua menemästä sivulle joka saattaisi saastuttaa mun FB-profiilin ja alkaa lähettää jotain hirveitä viruslinkkejä mun kavereille mun nimissä. Joskus virukset on naamioitu niin hyvin mielenkiintoisen otsikon ja linkin taakse että joku saattaa niitä vaikka klikatakin.

Parasta on se, että arkisessa käytössä tietoturvaa ei edes huomaa mitenkään, paitsi lapset aikarajoista. Niin sen kuuluu mennäkin, F-Secure SAFE suojaa taustalla eikä häiritse. Se antaa samalla sekä virusturvan että selaussuojauksen ja paljon muuta. Ei tarvitse muistaa päivitellä eikä tarvita mitään hankalia ja aikaavieviä toimenpiteitä. Suojaus varmistetaan helposti kirjautumalla palveluun ja ottamalla se käyttöön. Kun tietoturvapalvelua haluaa seurata, se antaa tarkkoja tietoja siitä miten se suojaa laitteitasi. Tietoja seuraat kätevästi My F-Secure -palvelusta, mistä myös hallitset virusturvaasi.

Suosittelen kaikille tätä, sillä se on todella hyvä niin verkko-ostoksia tehdessä, lasten kanssa kuin vaikka ihan vain siellä Facebookissa pyöriessä. Nyt pääsette testaamaan F-Secure SAFEa neljä kuukautta ilmaiseksi niin halutessanne! Kampanjasivulla voitte täyttää lomakkeen, jolla palvelua voi testata ilmaiseksi neljän kuukauden testijakson ajan, eikä se velvoita mihinkään jatkositoumuksiin.

LUKIJAKILPAILU!

Jos haluaisit voittaa F-Secure SAFEn vuodeksi käyttöön itsellesi, kommentoi tähän postaukseen miksi juuri sinä tarvitsisit F-Secure SAFEa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi tuotepakettia. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta-aikaa 5.6. klo 22.00 asti.

Mukavaa päivää kaikille <3


18x jatka lausetta

28.05.2016

Tämä 18x jatka lausetta -postausidea alkoi näkyä blogeissa just ennen meidän reissua, ja mun piti toteuttaa tämä jo reissun ajaksi ajastettuihin teksteihin mutta en vaan ehtinyt kun oltiin niin paljon kipeänä. Nyt kuitenkin halusin vastata näihin koska mä vaan kertakaikkiaan rakastan näitä tällaisia lauseiden jatkamisjuttuja. Varsinkin on hauskaa lukea monien eri tyyppien vastauksia, sillä on hassua huomata miten eritavalla ihmiset vastaavat samoihin juttuihin. Tässä tulevat siis minun vastaukset!

En ymmärrä… Miksi bussikuskit eivät laske sitä bussin lattiaa silloin kun kyytiin tulee rattaita tai pikkulapsia. Sitä vartenhan busseissa on madallettavat lattiat että jos kyytiin on tulossa pyörätuoli tai rattaat, tai jäämässä pois, niin on helpompaa. Joskus pudotusta bussista maahan on yli puoli metriä kun he eivät laske sitä lattiaa.

Seuraavaksi ajattelin… Herkutella Oton tekemällä iltapalalla ja katsoa Netflixiä.

Viime aikoina… Elämä on tuntunut olevan yhtä vuoristorataa päivästä toiseen. Välillä hirveää epätoivoa lasten kanssa keskellä yötä lastenklinikalla, välillä taas elämän parhaita hetkiä rantalomalla Mallorcalla. Vaikka rakastankin niitä elämän tähtihetkiä, niin sellainen tasainen perusarki olisi juuri nyt ihan paras homma. Tämä viikko on jo tuntunut tasaisemmalta, uskaltaisikohan sitä jo toivoa että näin jatkuisi pidempäänkin?

En osaa päättää… Minkä väristä huulipunaa ostan. Kaikki muu meikkien ostaminen on ihan iisiä, mutta huulipuna – auta armias! Viimeksi lentokentällä mietin vartin eri sävyjen välillä ja lopulta en ostanut mitään kun en osannut päättää.

Muistan ikuisesti… Kun kerroin Otolle että olen raskaana. Se hetki muutti meidän elämän ihan kokonaan.

Päivän paras juttu… Oli varmaankin tanssinäytös – tai sitten se että meillä oli loman jälkeen ensimmäinen kokonainen päivä yhdessä koko perheen kanssa eikä mitään suunnitelmia aamuisen tanssinäytöksen jälkeen. Me siis vaan öllötettiin kotona vesisadetta paossa näytöksen jälkeen, lakattiin kynsiä parvekkeella tyttöjen kanssa, tehtiin iisiä ruokaa ja katsottiin Kuinka kouluttaa lohikäärmeesi -leffa Netflixistä yhdessä koko perhe.

Noloa myöntää, mutta… Mä olen tosi huono pitämään jalkani kauniina ja kesäkunnossa. En koskaan muista lakata varpaankynsiä tai rasvata kuivia kohtia ennenkuin olen jo sandaaleissa Esplanadilla ja mietin että ”hupsista!”.

Viikko sitten… Me lennettiin Mallorcalta kotiin, voi nyyhkis! Zelda nukkui mun sylissä kolme tuntia lentokoneessa ja se oli ihanaa vaikka lämmin tulikin. Tuli ihan mieleen ne ajat kun hän oli vielä pieni tuhiseva vauveli.

Kaikista pahinta on… Kun oma läheinen sairastuu ja voi huonosti, oli kyseessä isompi tai pienempi sairaus.

Salainen taitoni on… Olen tosi super nopea naputtelemaan puhelimella. Jopa mun työkaverit jotka työkseen koodaavat ovat nauraneet sille miten hurjaa tahtia mun sormet viuhuvat kun kirjoitan viestiä.

Jos saisin yhden toiveen, se olisi… Että mun perhe ja sukulaiset ja ystävät ja minä itse saataisiin olla terveitä ja elää hyvä ja pitkä elämä.

Minulla on pakkomielle… Pitää keittiö siistinä. En voi sietää epäjärjestystä keittiössä, koska silloin on inhottavaa laittaa ruokaa tai edes aamupalaa.

Söin tänään… Tuunattua pakastepizzaa, eli tonnikalapizza jonka päällä jäävuorisalaattia, kurkkua, kirsikkatomaattia, kevätsipulia ja kermaviilistä itse maustettua kastiketta. Superhelppoa ja superhyvää.

Ärsyttävintä on… Kun ihmiset ärsyyntyvät turhanpäiväisistä asioista. Joskus tuntuu että jotkut ihmiset elävät ärsyyntyäkseen. Minkään mikä liittyy vain toisten ihmisten elämään eikä vahingoita ketään, ei pitäisi ärsyttää. Ei vaatteiden, ei elämäntyylin, ei äänen, ei musiikkimaun, sisustuksen, rahan, omaisuuden, hiusvärin, lastenvaateharrastuksen,  tai instagram-kuvien, eikä minkään muunkaan joka ei liity ärsyyntyjään mitenkään. Kaiken sen ajan minkä käyttää turhanpäiväisistä asioista ärsyyntymiseen voisi käyttää siihen että ärsyyntyisi jostain millä on oikeasti merkitystä, ja kantaisi oman kortensa kekoon muuttaakseen kyseistä asiaa paremmaksi.

Tekisi mieli… Ajella tästä nyt suoraan perheen kanssa Ouluun. Ihan hirveä ikävä kaikkia sukulaisia ja etenkin mun mummua!

Minusta on söpöä… Kun lapset kehuvat ja kannustavat toisiaan. Tuossa yhtenä päivänä kuopus aamulla sanoi esikoiselle ”Toivota minulle hyvää Bibban-päivää (Bibliotek=kirjasto)” ja esikoinenhan toivotti. Sitten kuopus toivotti hänelle hyvää ”Tavallista dagis-päivää”, ja he halasivat. Se oli huvittavaa ja söpöä! Myös lapsen heleällä äänellä sanottu kiitos on maailman kauneimpia juttuja, kuten myös minä rakastan sinua.

Hävetti… Kun yhtenä aamuna bussissa kuopus sai kauhean raivarin koska mentiin väärälle penkille istumaan hänen mielestään. Samaan aikaan esikoinen pudotti pehmolelunsa ja sai kauhean slaagin, ja itselläni oli kolme kassia ja lasten reput huolehdittavana. Molemmat huusivat ja bussilastillinen ihmisiä tuijotti. Onneksi ei ollut mistään sen suuremmasta kysymys, vaikka maanantai-aamuna se ei kauhean mieltäylentävältä tuntunutkaan.

Viitta River Island / Paita Gina Tricot / Farkut ZARA / Kengät Gioseppo (Mallorca) / Kello Marc by Marc Jacobs* / Laukku Marc by Marc Jacobs / *saatu blogin kautta.

Olenko ainoa, jonka mielestä… Vasta-ajettu nurmikko tuoksuu maailman parhaalta? Se tuoksu tuo mieleen kaikki lapsuuden kesät ja voisin vaan nuuhkutella sitä koko ajan. Ai että!

Näihin oli niin hauska vastata! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille<3


Lomatunnelmia Mallorcalta

26.05.2016

Työviikko on pulkassa muuten kuin blogin osalta, ja humpsahti ohi sellaista vauhtia etten edes huomannut. Miten loma-aika aina tuntuukin paljon pidemmältä kuin työviikko? Töissä ollessa viikot vaan vyöryvät eteenpäin hurjaa vauhtia ja itse jotenkin yrittää pysyä perässä. No mutta, nyt kun työviikko on takanapäin, on aika kääntää katse takaisin kohti Mallorcaa ja kurkistaa meidän lomareissun keskipisteeseen eli hotelliin, missä me vietettiin suurin osa ajasta.

Me ei tällä kertaa tosiaan lähdetty millekään kulttuurimatkalle tai etsimään mitään once in a lifetime -kokemuksia, vaan ihan puhtaasti rentoutumaan ja lataamaan akkuja. Olemaan yhdessä ja olemaan tekemättä mitään sen kummempaa. Haluttiin mennä lasten ehdoilla, eikä suorittaa lomalla ollenkaan. Hotelliksi valittiin sellainen, joka näytti mahdollisimman mukavalta lapsille, ja hotelli määräsi koko lomakohteen. Oltaisiin siis hyvin voitu lähteä vaikka Portugaliin tai Kreikkaan, me ei katsottu hotelleja mistään tietystä matkakohteesta vaan ainoastaan vertailtiin kaikkien mahdollisten hotellien lapsiperheystävällisyyttä toisiinsa. Tämä joka me valittiin, Viva Can’n Picafort, vei voiton kaikista muista, ja viikon siellä vietettyäni voin sanoa että kannatti todellakin valita se.

Hotellista löytyi ulkoa kolme 100-150cm syvää ”kunnon” uima-allasta, joista yhdessä oli sellainen liukupomppumäki joka on kuvissakin vilahtanut. Lisäksi oli jättimäinen 40cm syvä lastenallas, jossa oli kymmenen erilaista liukumäkeä ja vesiputouksia ja merirosvolaiva, sekä vauvojen allas joka oli kokonaan katettu ja ihan pikkuinen. Sitten oli vieläpä iso vesiliuku josta laskettiin isoilla kumirenkailla joko yksin tai kaksin. Hotellin jokaiselle huoneistorakennukselle oli myös vielä oma allas, joihin oli saatavilla niitä ”omalta terassilta suoraan uimaan” -huoneistoja. Sisätiloissa oli myös lämmitetty syvä uima-allas sekä poreamme ja saunoja, sekä sellainen K18-SPA.

 

Auringonottopaikkoja oli oikein runsaasti kaikkien altaiden ympärillä, ja muualta löytyi tosi hyvin paikkoja pitkin päivää mutta lastenaltaan ympäriltä sai varata paikan jo heti aikaisin aamulla että pääsi sinne. Kuvissa alueet näyttävät tyhjiltä koska en viitsinyt kuvata silloin kun ne olivat täynnä bikineissä tai uikkareissa hengaavia ihmisiä, kuvasin mieluummin aikaisin aamulla tai myöhään illalla kun altaat oli suljettu.

Uimisen ja vesileikkien lisäksi hotellilla oli trampoliinipuisto, iso leikkipuisto lapsille jossa oli pomppulinna ja trampoliini myös, minigolfrata, pelialue ilmakiekkoineen ja arcadepeleineen, kuntosali ja spinningpyöriä ja kaksi lasten kerhoa, joista toinen kansainvälinen ja toinen suomenkielinen. Kansainvälinen lastenkerho järjesti joka ilta lapsille discon, ja sen jälkeen oli vielä joka ilta joku show aina yhdeksältä koko perheelle.

Hotellissa oli saatavilla All Inclusive, mutta me ei otettu sitä ja olen siitä tosi tyytyväinen varsinkin Tiaran allergiaepäilyjen jälkeen. Oli kivempaa itse tutkia ja ostaa kaupasta, sekä testata eri ravintoloita aina lounas- ja päivällisaikaan. Hotellin ulkopuolisista ravintoloista kerron myöhemmin lisää kunhan pääsen sinne asti! Mutta tämän hotellin ravintoloista me testattiin vain allasbaaria ja siellä oli tosi keskivertoa ruokaa ainakin omaan makuuni. Ehkä buffassa olisi ollut parempaa, mutta sitä me ei koskaan testattu.

Hotellin sisällä olevasta supermarketista sai kätevästi ostettua jäätelöt ja aamiais- ja iltapalatarvikkeet. Jätskiä oli saatavilla jopa gluteenittomana. Siellä oli myynnissä myös vesileluja ja kaikkea muuta kivaa, sekä matkamuistoja. Hotellilta ei ollut pitkä matka lähimpään isoon Supermercado-supermarkettiinkaan, ehkä n. 500 metriä, ja siellä me käytiin melkein joka päivä.

Lapset tykkäsivät hotellista ihan hulluna, voin kertoa että kun me astuttiin eka kertaa hotellin allasalueelle he kiljuivat riemusta ja kasvoilla loisti ehkä maailman suurin hymy. Hotellissa ihan kaikki oli lapsiystävällistä, allasalueelta pääsi nopeasti vessoihin ja kaikessa huomioitiin lapset niin kivasti. Kaikki erilaiset altaat ja leikkipuisto tekivät hotellista lapsille kuin viikon kestäneen huvipuistoretken, ja olen aika varma että he tulevat muistamaan sen pitkään.

He kävivät myös parina aamuna kaksi tuntia suomenkielisessä lastenkerhossa, josta he saivat uuden kivan kaverin joka tulikin useampana päivänä meidän kanssa allasalueelle leikkimään. Lastenkerho oli kiva, koska se oli aamulla klo 10-12 ja me saatiin Oton kanssa makoilla edes pari kertaa altaalla kahdestaan sen aikaa ihan rauhassa, kun muuten kokoajan touhuttiin lasten kanssa ja laskettiin liukumäestä. Lastenkerhossa he askartelivat ja tekivät temppuratoja ja maalasivat ja he odottivatkin sitä tosi innolla. Monella muulla perheellä näytti olevan isovanhemmat mukana, jotka välillä lähtivät lasten kanssa altaalle ja vanhemmat suuntasivat rentoutumaan, mutta musta tämä kerho oli myös kiva ratkaisu.

Huh! Mä voisin kyllä lähteä tuonne koska tahansa uudelleen, ja meidän lapset lähtisivät varmana samantien jos vaan kysyisin. Ehkä me vielä suunnataankin uudellen Ca’n Picafortiin, oli se ihanan rentouttava paikka. Mä kirjoitan vielä toisen postauksen jossa kerron yleisesti kohteesta enkä pelkästä hotellista, niin saatte käsitystä siitäkin että millainen paikka oli kyseessä hotellin ulkopuolelta. Hotellihuoneistoista vielä sen verran, että ainakin meillä oli tosi tilava kaksio joka oli melkein yhtä iso kuin meidän koti mutta toki ilman sitä toista makuuhuonetta. Keittiö oli hyvin varusteltu ja kylppäristä löytyi sekä suihku että iso kylpyamme. Hotellissa oli myös ilmainen wi-fi joka toimi koko hotellialueella, myös altailla, mutta se ei ollut mikään maailman nopein ja esimerkiksi snapchatin käyttö onnistui vain vaihtelevalla menestyksellä. Insta ja Fb toimivat kuitenkin ihan suht hyvin.

Nyt mä alan katsomaan Oton kanssa vähän Daredevilia Netflixistä (ollaan ihan koukussa!) ja sitten nukkumaan. Huomenna kotipäivä tyttöjen kanssa, jes <3

Hyvää yötä ihanat!


Kevätjuhla

25.05.2016

Eilen juhlittiin tyttöjen dagiksessa kevätjuhlaa, ja voi miten mä olin ihan tippa linssissä! Siinä missä vuosi sitten keväällä tytöt olivat olleet hoidossa vasta pari kuukautta, eivätkä he vielä uskaltaneet puhua kauheasti ruotsiksi, tänä keväänä molemmat olivat innoissaan jo etukäteen ja esiintyivät ihan siinä missä muutkin. Innokkaina, ylpeinä itsestään ja rentoina. Jopa meidän kuopus joka härkäpäisellä luonteellaan ei aina ole kovin halukas tekemään niinkuin pyydetään (huomatkaa kenkä- ja sukkavalinta joka hänen mielestään oli kevätjuhla-asuun parempi kuin kultaiset sandaalit), esiintyi aivan täysillä, teki kaikki liikkeet ja osasi laulut ja lorut.

Juhlasalissa oli hikisempää kuin heinäkuisessa ruuhkametrossa, (tai toukokuisessa, näillä säillä) mutta aistittavissa oli kyllä niin ylpeä ja ihana tunnelma. Niin mahtavia mukuloita kaikki! Eniten mua hämmensi se, että ensi keväänä se on meidän esikoinen joka laulaa goodbye och adjö ja siirtyy eskariin, apua apua apua! Kyllä tuntuu ihan hullulta että siitä on muka pian viisi vuotta kun mä tulin äidiksi. Viisi vuotta sitten me odotettiin malttamattomina rakenneultraa Oton kanssa ja yritettiin arvailla tuleeko meille tyttö vai poika, aww! Ja nyt istuttiin kevätjuhlassa katsomassa meidän kahta neitiä, niin hurjaa.

Syksyllä molemmat tytöt vaihtavat jo isompien ryhmiin päiväkodissa, Zelda Tiaran entiseen ryhmään ja Tiara viisivuotiaiden ryhmään. Tosi haikeaa ja jännää! Onneksi päiväkodin kaikki ryhmät ohjaajineen ovat ihania ja pieniä ja kotoisia, ja kaikki tuntevat toisensa jo entuudestaan, joten sinällään ei pelota muutos ollenkaan. Haikeaa se on siksi että meillä ei ihan oikeasti ole enää sitten virallisestikaan mitään pikkuisia kotona, kun kuopuskaan ei ole enää pienten ryhmässä. Nyyhkis!

Tänään oli muuten myös tyttöjen viimeiset tanssiharjoitukset ennen lauantain kevätnäytöstä, ja mä en kestä mitä söpösiä me päästään muutaman päivän päästä katsomaan. Tytöt laskevat jo öitä siihen että pääsevät esittämään paratiisilintuja, pohtivat kuumeisesti esiintymisasuja ja harjoittelevat liikkeitä kotonakin. Tämän päivän harjoitukset sujuivat ihanasti ja mulla on sellainen villi veikkaus että lauantainakin vierähtää muutama kyynel silmäkulmaan. Olen sanonut sen ennenkin, mutta kyllä äitiys on ainakin mulla saanut kyyneleet, ja nimenomaan onnenkyyneleet, virtaamaan niin paljon useammin kuin ennen. Se on ihanaa, mutta myös vähän huvittavaa.

Nyt tämä itkupilliäiti menee nukkumaan ajoissa, ja jatketaan huomenna sitten! Ohjelmantäyteinen alkuviikko alkaa olla paketissa, ja huomisen työpäivän jälkeen pääsen uppoutumaan kunnolla meidän lomatunnelmiin ja kuviin. Loppuviikosta luvassa siis niitä lisää!

Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille <3