Eurooppa houkuttelee, mutta pihassa seisoo sähköauto. Onko mahdollista tehdä roadtrip Baltian läpi, pistää auto koville autobahnilla, ja palata kotiin Skandinavian kautta, millään muulla kuin polttomoottorilla? Lyhyt vastaus: On, anna palaa. Pitkä vastaus:

Ehdottomasti, mutta reissu kannattaa suunnitella hyvin. Täällä on muuten näppiksen äärellä Otto, jos pohditte kirjoitustyylin vaihdosta. Iina pyysi minua koostamaan postaukseen reissun sähköautoon liittyvät asiat, koska minä perheen ainoana ajokortillisena ajoin kaikki 4000 kilometriä ja hoidin muutenkin kaikki autoon liittyvät asiat.

Ennen kuin alan purkamaan reissua sen enempää, täytyy ehkä vähän pohjustaa sähköautoilua sekä autokohtaisia eroja. Jos sähköautoilu on entuudestaan tuttua, ja kiinnostaa pelkästään käytännön asiat reissusta sähköautolla, hyppää ihmeessä pari kappaletta eteenpäin kohtaan Reitin suunnittelu sähköautolla. Jutun lopusta löytyy myös TL;DR tarkistuslista, jossa tärkeimmät huomioitavat asiat tiivistettynä. Jos sähköautoilu kuitenkin on edelleen vieras konsepti ja asia kiinnostaa, kannattaa jatkaa lukemista. Koitan olla menemättä liian tekniseksi. Jos taas sähköautoilu ei koske sua ollenkaan, ja haluat vain tietää roadtripistä, voit siirtyä suoraan kohtaan Roadtripin kustannukset, jossa Iina pääsee takaisin ääneen! 

7-paikkainen sähköauto kuusihenkiselle perheelle

Meillä on käytössä 7-paikkainen täyssähköinen katumaasturi BYD Tang. Kyseinen auto valikoitui sen ominaisuuksien, hinnan, sekä 7-paikkaisten sähköautojen valikoiman rajallisuuden takia. Tyypillisen katumaasturin tapaan auto on iso, painava ja kuluttava. Iso 86kWh akku tarjoaa n. 400km WLTP:n mukaisen kantaman, joka riittää hyvin meidän tarpeisiin. Hidaslataus on oikeasti melko hidas, yksivaiheisella latauksella korkeintaan 7.4kW, siinä missä moni muu sähköauto yltää 10-20 kilowatin lukemiin. Se on kuitenkin riittänyt hyvin meidän tarpeisiin kotikäytössä, kun kotoa löytyy oma latauspiste. 

Pikalatausteho BYD Tangissa on kiitettävät 120kW. Edellinen automme oli Škoda Kodiaq bensamoottorilla, eli aika sama habitus, mutta eri käyttövoima. Siinä oli kulutus 8-9 litraa satasella, ja yhdellä tankillisella pääsi ajotyylistä riippuen n. 600-700km ellen ihan väärin muista. Antaakseni karkean arvion siitä miten nämä numerot muuttuvat käyttökustannuksiksi arkiolostuhteissa:

Tankillinen bensaa Kodiaqiin maksoi 100-120 euroa. Niitä meni 3-4 kuukaudessa, eli kuukauden aikana bensaan kului yleensä n. 400 euroa. 

Koko reissua edeltäneen kuukauden käyttösähkön lasku pörssisähköllä oli sähköauton yölatauksineen n. 80 euroa. Se sisälsi auton latausten lisäksi siis kaiken muunkin arjen sähkön kulutuksen 6-henkisessä perheessä. Auton latausten osuus oli siitä ehkä n. 25-30 euroa. 

Kun kilometrejä tulee kuukaudessa päälle 2000 on hintaero melkoinen. Toki sähköauton kotilataaminen on merkittävästi hitaampaa kuin tankkaaminen. Mutta kotilataus on tosi helppoa, eikä tarvitse lähteä minnekään erikseen. Pikalatureita emme arjessa käytä lainkaan, koska ei ole tarvetta. Roadtripillä taas käytimme pikalatureita lähes joka päivä, mikä vie kustannukset lähemmäs bensa-autoilua. 

Reitin suunnittelu

Asiaan. (Tervetuloa takaisin!) Kävimme pari vuotta sitten tekemässä pienen roadtripin Ruotsi-Tanska-Saksa-reitillä. Aloimme kutsua sitä viime kesänä harjoittelureissuksi, kun oli niin monta asiaa mitä emme tajunneet ekalla pitkällä automatkalla ottaa huomioon (kuten se, että Saksa on kiinni sunnuntaisin ja se, että siltamaksut voivat olla melko kalliita Tanskassa). Meille jäi kova hinku uusia reissu paremmin suunniteltuna, ja alkuvuodesta Iina sitten keksi, että olisi hienoa lähteä roadtripille ja mennä samalla Puolaan asti ja nähdä Auschwitz. 

Puolaan matkattiin suorinta reittiä Viron, Latvian ja Liettuan kautta. Virossa ei sen kummemmin ollut tarkoitus pysähtyä, kun käymme siellä usein muuten vain kesäisin risteilyllä lasten isoisän kanssa, mutta piipahdimme Pärnussa kun yksi lastemme kummisedistä sattui olemaan siellä oman perheensä kanssa. Muuten kohteet olivat Latviassa Riika, Liettuassa Kaunas, sekä Puolassa Varsova, Auschwitz (Oswiecim) ja Wroclaw. Puolasta jatkoimme Saksan, Tanskan ja lopulta Ruotsin kautta kotiin. Saksassa kohteet olivat Berliini ja Hampuri, Tanskassa Legoland ja Kööpenhamina, Ruotsissa Kolmården ja Tukholma.

Reitin suunnittelimme niin, että ajomatkat olivat auton rangen huomioonottaen järkeviä (mieluiten alle 400km), sekä sellaisia, että lapset jaksavat helposti matkustaa ne. Meidän lapset ovat tottuneita autolla matkustajia ja viihtyvät autossa hyvin pienintä myöten, joten se mikä meille on helppo matka ei sitä välttämättä ole jollekin muulle. Pitkät ajomatkat ja lyhyet yöpymiset painottuivat reitin alkupäähän, ja loppupäässä oli enemmän lyhyempiä ajopätkiä ja pidempiä yöpymisiä. Hyödynnettiin siis alkuinnostusta siihen, että edettiin nopeasti, ja sitten kun autossa istuskelu ei enää ollut niin innostavaa olikin aika nähdä ja kokea mm. Legoland ja seikkailla suurkaupungeissa.

Reitti:

Helsinki: Laiva Eckerö Line 09:00

Viro: Tallinna

Tallinna-Riika 310 km / 4h 6min

Latvia: Riika 1 yö 

Riika-Kaunas 269 km / 3h 54min

Liettua: Kaunas 1 yö 

Kaunas-Varsova 435 km / 5h 20min

Puola: Varsova 1 yö 

Varsova-Oswiecim 327 km / 3h 50min

Puola: Oswiecim/Auschwitz 

Oswiecim-Katowice 38 km / 52min

Puola: Katowice 1 yö 

Katowice-Wroclaw 190 km / 2h 19min

Puola: Wroclaw 1 yö 

Wroclaw-Berliini 343 km / 3h 53min

Saksa: Berliini 2 yötä 

Berliini-Hampuri 289 km / 3h 21min

Saksa: Hampuri 2 yötä 

Hampuri-Kolding 243 km / 2h 38min

Tanska: Kolding 1 yö 

Kolding-Billund 35 km / 34 min

Tanska Legoland Billund 

Billund-Kööpenhamina 268 km / 3h 2min

Tanska: Kööpenhamina 2 yötä 

Kööpenhamina-Kalmar 319 km / 3h 54min

Ruotsi: Kalmar  1 yö

Kalmar-Norrköping 250 km / 3h 3min

Ruotsi: Norrköping 1 yö 

Norrköping-Kolmården 19 km / 18min

Ruotsi: Kolmården  

Kolmården-Tukhoma 148 km / 1h 44min

Ruotsi: Tukholma 2 yötä 

Laiva Viking Line Tukholma – Turku 7:45

Suomi: Turku 1 yö 

Turku-Helsinki 175 km / 1h 59min

Suomi: Helsinki 

Ennakkovalmistelut ennen Euroopan roadtripiä 

Oli muutamia ennakkoon hoidettavia käytännön asioita, jotka pätevät kaikkiin autoilijoihin käyttövoimasta riippumatta. Vakuutusyhtiöltä tarvitsee Green Cardin, joka helpottaa vakuutusasioita tapaturmatilanteissa ulkomailla. mahdolliselta rahoitusyhtiöltä tarvitsee maastavientiluvan, ettei tule rajoilla sanomista, ja Saksaan suuntaavilla olisi hyvä olla Saksan ympäristötarra, joka on pakollinen monessa Saksan kaupungissa. Sen saa Suomessa helposti Autoliiton kautta. Kyseessä on siis pieni, vihreä tuulilasiin kiinnitettävä tarra, joka on merkki saksan rakkaudesta meillekin tuttuun byrokratiaan, sekä siitä, ettei kukaan saa välittömästi ebolaa jos erehtyy seisomaan liian lähellä kun auto käynnistetään. Reitillä Viro – Latvia – Liettua – Puola – Saksa – Tanska – Ruotsi auton pakollisiksi turvavarusteiksi riittää huomioliivi, ensiapulaukku sekä jauhesammutin. Tämä tietääkseni pätee muuhunkin Eurooppaan.

Sähköauton lataaminen 4000km roadtripillä

Koska kyseessä oli ensimmäinen ulkomaanmatkamme sähköautolla, latausverkoston kattavuus aiheutti etukäteen jonkin verran stressiä tietämättömälle. Useamman tunnin A Better Route Plannerin tutkimisen, ja monen eri sovelluksen lataamisen jälkeen, tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että ei auta kuin lähteä reissuun ja katsoa mitä tapahtuu. Hyvin nopeasti huomasimme, että latureita kyllä löytyy tasaisin väliajoin, eivätkä ne aiheuttaneet mitään sen suurempaa ongelmaa. 

Reissun aikana tuli lopulta käytettyä seitsemää eri sovellusta, joista vain kolme oli sellaisia jotka olin osannut etukäteen ladata, ja niistä seitsemästä aloin hyvin nopeasti priorisoimaan kahta (Ionity & Greenway), latauspisteiden ja sovellusten helppouden ja toimivuuden takia. 

Sovellusten lataushistorian mukaan pikalatauksia tuli roadtripillä yhteensä 23 kappaletta (plus pari latauskertaa jotka maksoin suoraan kortilla koska en jaksanut ladata enempää sovelluksia), ja niistä 14 kpl oli jompikumpi näistä kahdesta eniten käytetystä sovelluksesta eli Ionity ja Greenway. 

Mainittakoon vielä, että on olemassa RFID-tageja, joilla pystyy helpottamaan sovellusten kanssa säätämistä, mutta niistä täytyy kysyä joltain minua viisaammalta. En ole sellaista hankkinut, kun en jotenkin ollut rekisteröinyt niiden olemassaoloa, ennen kuin Hampurissa satuin juttelemaan Itävaltalaisen kanssa asiasta laturilla odotellessa.

Tulevaisuudessa tämmöinen sovellussekoilu tulee helpottumaan, kun EU on asettanut direktiivin että kaikissa kevään 2024 jälkeen asennetuissa latauspisteissä tulee olla mahdollisuus suoraan korttimaksuun, sekä selkeä hinnoittelu. Valitettavasti monessa ennen sitä asennetussa laturissa ei tätä mahdollisuutta vielä ole, joten jos meinaa reissuun lähteä niin toistaiseksi kannattaa vielä ainakin osa seuraavista sovelluksista ladata jo ennen reissuun lähtöä.

Parhaat sähköauton pikalaturit Baltiassa, Saksassa ja Skandinaviassa

IONITY (Koko reissu) – 8 latausta

Henkilökohtainen suosikkini, jota käytin reissun kaikissa maissa. Selkeä hinnoittelu, kattava verkosto, paitsi osassa Puolaa, sekä useampi laturi per asema. Pienin asema jonka löysin tarjosi neljä laturia, siinä missä kuusi tuntui olevan standardi, ja isommilta löytyi kaksitoista. Tanskan Korsørista löytyi myös yksi asema jolla oli 24 laturia, mikä nauratti vähän kun siellä yksikseni latailin autoa. IONITYn laturit ovat myös nopeita, meidän auto ylsi poikkeuksetta 115kW tehoon.

GreenWay (Puola) – 6 latausta

Melkein kaikki Puolan lataukset hoitui GreenWaylla. Pikalatureita oli ensisijaisesti vain pari per asema, mutta asemia itsessään löytyi niin monta ettei se koitunut ongelmaksi. Kahdesti jouduin odottamaan vuoroani, joka huvittavaa kyllä oli yhden ja saman suomalaisen yrittäjäpariskunnan takia. GreenWayn laturit kuitenkin ylsivät lähestulkoot aina luvattuihin lukemiin, ja sovellus itsessään oli helppokäyttöinen. Enemmistössä näistä toimi myös suora korttimaksu.

Clever, Spirii Go (Tanska), MER Connect (Ruotsi) – yhteensä 7 latausta

Nämä kolme pistän samaan nippuun, koska ne ajoivat meidän reissulla saman asian: hitaat laturit parkkihallien ja -paikkojen yhteydessä. Näitä löytyi Legolandin, Kolmårdenin ja hotellien parkkihalleista, ja mahdollistivat auton lataamisen yöpymisen tai huvittelun yhteydessä. Ostoskeskusten ja huvipuistojen verkkosivut eivät aina spesifioi mitkä laturit heiltä löytyy, mutta usein se oli joku näistä.

Ainoa sovellus jota en hyvällä omallatunnolla pysty oman kokemukseni perusteella suosittelemaan on Elektrum. Koitin Riikan vanhan kaupungin kupeessa ladata autoa, mutta sekoilevan sovelluksen takia päädyinkin siirtämään auton ja viettämään seuraavan puolituntisen pankin korttipalvelun jonossa, kun korttini lukittiin heti reissun ensimmäisenä päivänä. Laturilla vieressäni ollut Tesla ei myöskään saanut autoaan lataamaan.

Kunniamaininta myös sellaiselle sovellukselle kuin PlugShare, joka on vähän kuin Yelp mutta latureille. Sillä pystyy helposti hakemaan latureita ympäri maailman, ja siellä muut käyttäjät pystyvät jättämään arvosteluja ja kommentteja latureista. Varsin näppärä olla.

Ajonopeus ja sen vaikutus matka-aikaan sähköautolla

Matkaan lähdettiin sillä asenteella, että “tämä on maratoni, ei sprintti”. Ajonopeus pidettiin maltillisena, että ehdimme näkemään muutakin kuin ohi vilahtavat liikennemerkit, ja samalla saimme auton kantaman pidettyä aikuisten oikeasti siinä 400km paikkeilla. Ainoat kerrat kun kaasua painettiin vähän reippaammin, oli Puolassa, kun jokin hidaste moottoritiellä meinasi siirtää Auschwitzin vierailun toiselle reissulle, ja kun Saksan autobahnilla näin ensimmäisen liikennemerkin nopeusrajoituksen päättymisestä. Sähköautoilussa korostuu kuitenkin se, kuinka nopeasti nopeuden nostaminen alkaa pudottamaan kantamaa. 80-100km/h on optiminopeus pitkällä matkalla, autosta riippuen, jolloin kulutus ja kantama pysyy parhaana mahdollisena. 120-130km/h lasissa alkaa jo kuluttaa akkua reippaammin. Siksi suosin itse usein suorempia mutta hitaamman nopeuden reittejä jos sellaisia on tarjolla. Samalla pääsee näkemään muutakin kuin moottoriteitä, kuten pienempiä kaupunkeja, joiden läpi nämä reitit usein kulkevat. 

Pysähdykset veivät myös oman aikansa, mutta siinä ehti hyvin tutkimaan paikallisia ruokakauppoja, käymään lasten kanssa leikkipuistoissa ja juttelemaan muiden turistien kanssa latureilla. Kahden ja puolen viikon aikana juttelin neljän eri suomalaisseurueen kanssa, nimenomaan autoa ladatessa. Siinä ehti mukavasti eri suuntaan mennessä neuvomaan toisiaan teiden kunnosta ja hyvistä latureista, sekä muuten vain höpötellä. Jotkut seurueet matkasivat samalla tyylillä kuin me, että hitaampi vauhti ja vähemmän latauksia, toiset taas painoivat kovempaa ja latasivat useammin. Se on makuasia, eikä tämä valinta omalla kokemuksella vaikuta merkittävästi matkustusaikaan.

Kuinka paljon auton lataaminen maksoi roadtripillä? 

Paljonko Euroopan roadtrip sähköautolla maksaa kulutuksen puolesta? Yllättävän paljon enemmän kuin kotona lataillessa, mutta vähän vähemmän kuin bensalla. Meillä meni lataamiseen 4000 kilometrin matkalla yhteensä n. 500 euroa, mikä vastaa n. puolentoista vuoden kotilatauksia hinnaltaan. Ulkomailla sähkö on kalliimpaa kuin Suomessa, mutta bensa halvempaa. Vanhalla autollamme meillä olisi mennyt bensaan tällaisella reissulla hyvin karkean laskutoimituksen mukaan n. 600-700€, eli ero ei ole kovin merkittävä. Nopeammalla hidaslatauksella säästäisi ison pennin, sillä se on merkittävästi edullisempaa kuin pikalataaminen. Käytimme hidaslatureita aina kun se oli mahdollista, ja siksi oma piuha kannattaa ehdottomasti olla mukana. Autokohtaisia kustannuksia on kuitenkin paha verrata keskenään, näin yhden sähköauton kokemuksella.

Meillä oli mahtava reissu, ja vaikka ajomatkoilla sai miettiä vähän enemmän, ei sähköauto aiheuttanut mahdottoman paljon päänvaivaa. Euroopan läpi autolla matkatessa ehtii  näkemään ja tekemään paljon, ja olen aivan varma, että me lähdetään tulevina vuosina uudelle reissulle.

Roadtripin kustannukset

Sanomattakin on selvää, että kun kuusihenkinen perhe lähtee reissuun 2,5 viikoksi, se ei ole kovin edullista, vaikka reissun tekisi millaisilla spekseillä. On kuitenkin valintoja, joissa voi säästää ja jokainen voi itse päättää tällaista reissua suunnitellessaan, että mitkä ovat niitä asioita, joihin haluaa panostaa ja missä haluaa pihistää. Me panostimme yöpymisiin, muutamaan lempparinähtävyyteen sekä ruokaan. Säästimme siinä, että matkasimme sähköautolla, jolla kulkeminen on kuusihenkiselle perheelle reilusti edullisempaa kuin lentäminen tai junalla matkustaminen. Alle olen listannut ne asiat, joista suurin osa reissun kustannuksista muodostui.

Laivamatkat

Menomatkalla matkustimme Tallinnaan Eckerö Linen laivalla, eikä meillä ollut hyttiä. Auton kanssa yhdensuuntainen matka maksoi n. 80 euroa viime kesänä koko perheeltä. Lähdimme aamulla klo 9.00 laivalla ja olimme perillä n. klo 11.30 Tallinnassa. Kotiinpäin tulimme Viking Line Glorylla, joka lähti aamulla klo 8.00 Tukholmasta ja oli illalla klo 20 Turussa. Olemme todenneet tämän edullisimmaksi ja aikataulun puolesta fiksuimmaksi tavaksi matkustaa auton kanssa Helsinki-Tukholma-väliä, vaikka toki olisi muuten näppärämpää tulla suoraan Helsinkiin, eikä Turkuun. Paluumatkalla meillä oli yksi neljän hengen hytti päiväksi laivalla, koska matka on paljon pidempi kuin Helsinki-Tallinna-väli. Laivamatka maksoi ruokailuineen n. 150 euroa auton kanssa.

Auton lataukset & autoiluun liittyvät kustannukset

Auton latauksiin käytimme yhteensä reissulla n. 500 euroa. En keksi kovin paljoa edullisempaa matkustusvälinettä 4000km matkalle 6-henkiselle perheelle. Green Card, Maastavientilupa ja ympäristötarra olivat yhteensä n. 70€.

Siltamaksut ja tietullit 

Tietulleista ei ole muistikuvaa reissulta, niitä kyllä oli, mutta niihin meni yhteensä ehkä muutama euro ja ne lähinnä Tukholmassa. Siltamaksuihin sen sijaan sai uppoamaan euroja hieman enemmän. Tanskassa Malmön ja Kööpenhaminan välinen Juutinraumansilta (Øresundsbroen) ja Sjellannin ja Fynin välinen Iso-Beltin silta ovat molemmat maksullisia. Juutinrauman sillan maksu on n. 69 euroa paikan päältä ostettuna (netistä aiemmin ostettuna sillanylityksen saa muutaman euron edullisemmin). Iso-Beltin siltamaksu on n. 32 euroa paikan päältä ostettuna.

Majoitukset

Yövyimme reissun aikana sekä airbnb-asunnoissa että hotelleissa. Airbnb-yöpymiset 6-henkiselle perheelle maksavat n. 150-250€/yö jos valitsee kivoja siistejä kohteita hyvillä sijainneilla. Baltiassa ja Puolassa on edullisempaa kuin Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Perhehuoneet/kaksi vierekkäistä huonetta hyvässä hotellissa hyvällä sijainnilla 6-henkiselle perheelle ovat vähintään. 250-300 euroa/yö. Edullisempiakin majoituksia voi löytää ja nekin voivat olla hyviä, mutta tässä haarukassa meidän majoitukset pyörivät reissun aikana.

Ruokailut

Syötiin reissulla yleensä kerran päivässä ”kunnon ruoka” jossain ravintolassa, ja lounas oli yleensä jotain kevyempää ja valmista esim. ruokakaupasta/kahvilasta. Aamupalat ja iltapalat oli myös esim. jugurttia, smoothieta, granolaa, hedelmiä, marjoja, leipiä yms. kaupasta, tai sitten valmis aamupala hotellilla. Sanoisin, että ruokaan meni n. 100-200€/päivä, josta leijonan osa siihen yhteen ravintolakäyntiin aina. Kallein maa ruokien suhteen on ehdottomasti Tanska, siellä kaikki on todella paljon kalliimpaa kuin muualla. Puolassa 100€ saattoi riittää tosi hyvin päivän ruokiin, mutta Tanskassa summa oli vähintään 150€-200€. Esim. tismalleen samanlainen lasten annos saman ketjun keskitason ravintolassa Tanskassa maksoi 18 euroa ja Ruotsissa 9 euroa.  Halvin maa oli Puola, jossa saatiin runsas illallinen koko perheelle tasokkaassa ja trendikkäässä georgialaisessa superherkullisessa ravintolassa alle 60 eurolla. Eniten ruokailuissa säästää, jos kokkailee itse majoituksessa. Sekin on tosi kivaa ja usein jos yövytään pidempään samassa kohteessa, tulee myös kokkailtua itse.

Nähtävyydet ja kohteet

Valitsimme reissulle viisi isompaa kohdetta tai nähtävyyttä, joista neljä oli maksullisia. Nämä nappasivat ison osan budjetista myös. Valitsimme nähtävyydet sen perusteella mitä reitin varrelta löytyi ja mikä lapsia kiinnosti. Mun oma ainoa pakollinen kohde johon ehdottomasti halusin, oli Auschwitz, joka on ilmainen vierailun osalta, mutta tietysti lisäsi reittiin runsaasti kilometrejä ja yhden yön pysähdyksen, ja sitä kautta nosti kustannuksia. Auschwitzistä kirjoitin viime kesänä tuoreeltaan oman postauksen, joka kannattaa lukea jos se kiinnostaa! Maksulliset kohteet jotka valitsimme olivat Vakoojamuseo Berliinissä, Legoland Billundissa, Den Blå Planet Kööpenhaminassa ja Kolmården Norrköpingissä. Olemme edelleen tosi tyytyväisiä näihin kohteisiin. Jokainen niistä oli hieno ja mieleenpainuva kokemus.

Näiden lisäksi kohteet joissa kävimme olivat ilmaisia maamerkkejä (esim. Multimedialny Park Fontann Varsovassa, Berliinin muuri ja juutalaisten muistomerkki, Brandenburgin portti, Planten und Blumen -puisto ja Speicherstadt Hampurissa ja monet muut) tai hienompia leikkipuistoja, joita riittää tällä reitillä joka kaupungissa.  Meidän lempipuuhaa matkoilla on ihan vaan kävellä ja aistia tunnelmaa ja katsella ympärille, ja pysähtyä niihin paikkoihin jotka kiinnostavat, ja sitä tehtiin tosi paljon.

Lemppari-leikkipuistosuositukset reitin varrelta:

Riika: Central Sports District keskustassa, aivan valtava ja monipuolinen leikkipuisto ja siistit vessat!

Varsova: Westfield Arkadia Mall -ostoskeskuksen pihalla oleva leikkipaikka oli ihan huippu!

Berliini: Kinderspielplatz an der Luiseninsel Tiergartenin puistossa on peruskiva leikkipuisto ihanan metsäisessä ympäristössä.

Hampuri: Iso leikkipuisto Planten und Blumen -puistossa, jossa paljon erilaisia aktiviteetteja ja isommille paljon kivaa puuhaa myös. Löytyy vessat ja kahvila/kioski.

Kööpenhamina: Legepladsen i Skydebanehaven: iso leikkipuisto Köpiksen keskustassa, mahtava papukaijaliukumäki ja paljon puuhaa.

Tukholma: Tessinparkens Lekplats: Aivan upea mini funkkis-kaupunki, jossa kaikki kiipeilytelineet on minikokoisia kerrostaloja ja pääsee ajamaan nosturilla ja ratikalla ja leikkimään kauppaa. Myös täältä löytyy ilmaiset vessat.

Euroopan roadtripin budjetti auki laskettuna

Jos näiden tässä listattujen kustannusten pohjalta laskee lähtee laskemaan mahdollista reissubudjettia samantyyppisillä spekseillä kuin meillä oli, se näyttää seuraavanlaiselta:

Laivamatkat: 80€ + 150€= 230€

Auton lataukset + asiakirjat: 570€

Siltamaksut ja tietullit: 69€ + 32€ + 5€= 106€

Majoitukset: 17 yötä majoituksessa 200€/yö = 3400€ tai 300€/yö = 5100€

Ruokailut: 150€/pvä x 17 = 2550€ 

Nähtävyydet: Legoland: 1 päivän lippu 44€ x 6 = 264€, Kolmården 1 päivän lippu 3 aik. & 3 lasta = 245€, Den Blå Planet 3. aik. 3 lasta = 134€, Vakoojamuseo 2 aik. 3 lasta, 1 pieni lapsi = 53€. Nähtävyydet yhteensä: 696€ 

*kaikkien lippujen hinnoissa paljon vaihtelua esim. ostaako netistä, mihin aikaan tai minä päivänä vierailee, minkä ikäiset lapset. Kannattaa tsekata myös alekoodit, esim. Legolandiin. Katsoin nyt hinnat heinäkuulle meidän lasten tämänhetkisillä ikävuosilla. 

*päälle tuli vielä pysäköinnit, joista ei ole kyllä mitään hajua paljonko niihin meni. Mutta siihen hyvä varautua myös!

Reissun kustannukset 6 hengen perheeltä karkeasti arvioituna yhteensä: 

Majoitus 17 yötä 3400-5100€ majoituspaikoista riippuen ja muut kustannukset 4152€. Eli arvio kaikesta yhteensä 7500€-9250€. 

Vinkit pitkille automatkoille lasten kanssa

Meidän lapset ovat tottuneita matkustamaan autolla, ja ovat kaikki tehneet sitä ihan vauvasta asti. Kukaan meidän lapsista ei kärsi matkapahoinvoinnista, joten olemme päässeet sen suhteen helpolla. Autossa meillä on aina 3-vuotiaalle (tai viime vuonna 2-vuotiaalle) paljon tekemistä mukana, esim. vesimaalauskirjoja, tarra- tai magneettileikkejä, väritys- tai puuhakirjoja, fidgettejä ja tietysti myös padi, mistä voi katsoa ohjelmia tai jolla voi pelata (+ kuulokkeet). Kuunnellaan paljon myös lasten toivemusiikkia ja lauletaan yhdessä. Lisäksi mukana on pientä evästä ja juotavaa. Pysähdytään ihan jo lataustenkin vuoksi riittävän usein jaloittelemaan ja syömään, jolloin lapset pääsevät myös purkamaan energiaa leikkipuistoon (joita on lähes jokaisella pysähdyspaikalla). Hyvä kikka on myös käydä puistossa/kävellä pidempi lenkki ennen automatkaa, niin jaksaa sitten hyvin istuskella pari tuntia. Ajomatkat pidettiin maltillisina ja pyrittiin pitämään myös täysin ajottomia päiviä riittävästi reissun aikana.

Tämä reissu oli kyllä aivan uskomattoman hieno kokemus, ja varmasti tullaan tekemään uusia roadtrippejä myös. Jokaisella reissulla oppii jotain uutta  ja matkanteosta tulee aina helpompaa kun kokemusta kertyy. Roadtripin suunnittelu on aina aikamoista palapeliä, kun pitää miettiä niin monta palasta ja aikataulua kohdalleen. Mutta ainakin meidän mielestä täysin sen arvoista! Tärkeintä matkassa on avoin mieli ja luotettava auto, sekä hyvä reissuasenne koko perheellä!

TL;DR MUISTILISTA ROADTRIPILLE EUROOPPAAN SÄHKÖAUTOLLA: 

Hanki:

Green Card (vakuutusyhtiöltä)

Maastavientilupa (rahoitusyhtiöltä)

Saksan ympäristötarra (Autoliitolta)

Pakolliset turvavarusteet: huomioliivi, ensiapulaukku ja jauhesammutin

Lataa sovellukset:

Ionity

GreenWay

PlugShare