On tullut vuoden ja vuosikymmenen viimeisen päivän aika ja nyt käydään koko vuosi läpi. Tässä teille siis perinteinen vuosikooste, jossa käyn kuukausi kuukaudelta läpi kuluneen vuoden tapahtumat. Onhan meillä ollut taas tapahtumarikas vuosi, voi veljet!

TAMMIKUU

Meidän uusi vuosi vaihtui rakkaiden ystävien kanssa ja saatiin heti vuoden alkuun ihania vauvauutisia. Tehtiin lasten kanssa uuden vuoden unelmakartat ja mä kävin myös näöntarkastuksessa ikävän migreeniputken jälkeen. Sain sen seurauksena silmälasit. Käytiin isojen tyttöjen kanssa luistelemassa Jääpuistossa mun ystävän Pauliinan kanssa, joka on ammattiluistelija.  Vietettiin joululomalla lapset päättää päivä, eli lapset saivat päättää kaikesta koko päivän ajan. Tammikuussa eräs sysmäläinen rehtori herätti pahennusta lausunnollaan kiusaamista koskien, ja inspiroiduin itsekin kirjoittamaan kiusaamisesta.

Taapero muutti pinnasängystä lastensänkyyn ja jaoin kokemukset muutoksesta viikon jälkeen. Listattiin myös meidän toiveita uudesta kodista ja voin kertoa, että näin vuotta myöhemmin lista on ainakin puolet lyhyempi. Loppukuusta lapset olivat vuorotellen kipeänä ja me suunniteltiin kuumeisesti meidän helmikuun hääpäiväbileitä Oton kanssa. Kävin myös haastattelemassa ensimmäistä ihanaa erilaista perhettä Lahdessa, joka oli ihana ja jännittävä kokemus. Meidän taapero kävi luistelemassa ekan kerran elämässään 1v11kk ikäisenä ja tykkäsi kovasti.

HELMIKUU

Otolla oli viimeinen työpäivä ennen kahden vuoden opintovapaata. Meidän taapero täytti kaksi vuotta ja juhlistettiin sitä Ryhmä Hau -teemaisilla synttäreillä. Kuukausi oli muutenkin täynnä juhlaa, koska vihdoin koitti meidän viides hääpäivä, sekä 5v-hääpäiväbileet, joita oli odotettu ja suunniteltu. Touhuttiin paljon lasten kanssa ja listasinkin asioita, joita on kiva tehdä yhdessä jo vähän isompien lasten kanssa. Arki oli varsin hektistä, mutta vastapainoksi vietettiin leppoisia kotipäiviä. Taapero oli viimeistä viikkoa kotihoidossa mun kanssa, ennen dagiksen aloitusta. Matkustettiin hiihtolomaksi Ouluun (josta tein myös videon) ja käytiin myös päiväreissu Nokialla haastattelemassa ihanaa erilaista perhettä.

MAALISKUU

Meidän kuopus aloitti päiväkodin ja halusin kiittää päiväkotien henkilökuntaa upeasta työstä, jota he tekevät. Tein maaliskuussa ensimmäisen 10 suoraa kysymystä rahasta -postauksen, joka oli vuoden luetuin postaus. Vietettiin naistenpäivää yhdessä tyttöjen kanssa ja inspiroiduin kirjoittamaan naiseudesta enemmänkin. Oton kanssa nautittiin uudenlaisesta arjesta, kun saatiin ekaa kertaa vuosiin rauhallista työaikaa päiviin. Meidän keskimmäisellä murtui käsi temppuradalla. Käytiin lasten kanssa Kiasmassa ja loppukuusta mä kävin pään ja kaulan magneettikuvauksessa pitkään jatkuneiden päänsärkyjen ja migreenien jälkeen ja sain huojentavat tulokset: kaikki oli kunnossa.

HUHTIKUU

Aloitettiin kuukausi extempore-reissulla Tukholmaan perheen kesken. Äänestin eduskuntavaaleissa ja kysyin instassa seuraajiltani heidän syitään äänestää. Jaoin blogissa seuraajien 100 syytä äänestää. Meidän keskimmäinen täytti kuusi vuotta ja me juhlistettiin sitä merirosvo-teemaisilla synttäreillä. Käytiin Heurekassa katsomassa dinosauruksia ja jaoin blogissa trendin mukaisesti rehellisiä kuulumisia. Varovaisuus vanhempana herätti ajatuksia edelliskuun murtuman jälkeen. En halunnut muuttua sellaiseksi, joka koko ajan sanoo lapselle “varo!” tai “ei!”. Kävin haastattelemassa ihanaa erilaista perhettä Espoossa. Loppukuusta järjestin polttarit kaasona yhdelle mun pitkäaikaisimmista ystävistä ja jaoin myös blogissa kaason vinkit polttareiden järjestämiseen.

TOUKOKUU

Vietettiin vappua Linnanmäellä lasten kanssa ja käytiin myös kotieläintilalla nauttimassa kevättunnelmasta. Mun blogi täytti toukokuussa jo kahdeksan vuotta! Vietettiin äitienpäivää ja pohdiskelin blogissa, missä itse olen toiminut toisin kuin etukäteen äitinä ajattelin. Aitous puhutti somessa ja mäkin halusin vähän miettiä, että kuka tai millainen oikeastaan onkaan aito? Otto sai toukokuussa ensimmäisen kouluvuotensa pakettiin, mikä oli iso ja hieno juttu. EU-vaalit saivat mut kertomaan miksi mä äänestin niissä, vaikka EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus perinteisesti on matalampi. Käytiin haastattelemassa meidän upeaa ystäväperhettä ihanat erilaiset perheet -sarjaan. Toukokuussa sain kuulla, että mulla on vatsalihaksissa erkauma ja avauduin kehon muutoksista postauksen verran. Kodinetsintä-projekti takkusi, kun ei oikein edes osattu enää sanoa mitä haluttiin.

KESÄKUU

Juhlittiin kesäkuussa Oton siskon ja meidän ystävän valmistujaisia sekä tietenkin meidän lasten kevätjuhlia. Nautittiin helteistä jo heti ensimmäisellä kesälomaviikolla ja tehtiin myös mahtava reissu Särkänniemeen. Olin paneelikeskustelussa puhumassa ja vedin koulutuksen somevaikuttajille, mikä inspiroi mua kirjoittamaan omien pelkojeni voittamisesta. Fiilisteltiin lomaa ja pitkiä, aurinkoisia kesäiltoja. Tehtiin lomasuunnitelmia kesälle ja lähdettiin juhannukseksi Ouluun. Juhlistettiin Oton synttäreitä kahdenkeskisillä treffeillä ja vietettiin loppukuukausi Oulussa sukulaisten kanssa.

HEINÄKUU

Paljastatettiin heti alkukuusta, että aloitetaan elokuussa Oton kanssa oma podcast nimeltä Yhdessä. Kävin Oulussa haastattelemassa ihanaa erilaista perhettä. Sen jälkeen palattiin kotiin kahden viikon Oulun reissulta. Tein vaippakakun Emilian ylläri -baby showereihin, jotka järjestettiin Turussa Emilian siskon luona. Fiilisteltiin kesää ja rentoa kesäarkea. Heinäkuun rennoissa meiningeissä onnistuin kuitenkin kertomaan blogini syntytarinan ja listaamaan asioita, jotka haluan saavuttaa ennen kuin täytän 30 vuotta.

Käytiin veneilemässä Helsingin edustalla Oton perheen kanssa ja vietettiin lapset päättää -päivää, joka oli ihan huisin hauska. Nautittiin vihdoin helteistä, tänä kesänä niitä sai odottaa pitkälle heinäkuun loppuun helteisen ekan kesälomaviikon jälkeen. Heinäkuussa käytiin Oton kanssa myös treffeillä Ed Sheeranin keikalla, jolle sattui ehkä kesän upein ja helteisin päivä. Haastattelin ihanaa erilaista perhettä Vantaalla ja loppukuusta tehtiin vielä koko perheen ensimmäinen yhteinen Tallinnan reissu, joka sujui mukavissa merkeissä.

ELOKUU

Päivitin kuulumisia meidän perheen kaksikielisyydestä koulujen ja päivähoidon alkamisen kynnyksellä. Matkustettiin Ouluun mun tädin luokse vielä kesäloman lopuksi, missä tein ihan mahtavia kirppislöytöjä. Loman lopuksi fiilistelin meidän aikataulutonta kymmenen viikon kesää, joka oli vaan niin BEST. Mun ja Oton Yhdessä -podcast alkoi ja sen suosio löi meidät aivan ällikällä, kun noustiin heti Spotifyn TOP-listan sijalle 11. Meidän keskimmäinen aloitti eskarin ja sisarukset palasivat kouluun ja dagikseen. Itse aloitin arjen kesän jälkeen viisaudenhampaan poistolla, joka oli yllättävän kivuton ja positiivinen kokemus. Elokuussa kirjoitin myös vuoden eniten keskustelua herättäneen tekstin siitä, kuinka lapsia tulisi kohdella yhtä arvokkaina kuin kaikkia muitakin ihmisiä.

SYYSKUU

Syyskuun alussa kävin haastattelemassa ihanaa erilaista perhettä täällä Helsingissä. Puhuttiin Oton kanssa kuukautisista podcast-jaksossa, mikä innosti kirjoittamaan postauksen omasta menkkahäpeästäni. Lapset aloittivat harrastukset jälleen kesätauon jälkeen. Sairastin ikävää flunssaa ja silmätulehdusta ja muutenkin oli fyysisesti ikävä olla, kroppa kertoi, että olin selkeästi loman tarpeessa. Tehtiin koko perheen yhteinen sunnuntairetki Vuosaaren huipulle, joka oli ihan huippu paikka. Matkustettiin lomalle Mallorcalle Oton perheen kanssa ja loma oli aivan ihana. Pidin viikon kesäloman ja nautin. Lomasta tehtiin myös Mallorcan videot yksi ja kaksi. Täytin Mallorcalla ollessamme 28 vuotta, kuten myös meidän esikoinen täytti kahdeksan vuotta. Kaksikielisyys puhutti podcastissa ja somessa ja kirjoitin kaksikielisyyden hyödyistä pohdiskelevan postauksen. Lomalta paluun jälkeen tehtiin sunnuntairetki lasten kanssa Kansallismuseoon ja tykättiin siitä kovasti koko perhe.

LOKAKUU

Heti kuun alussa tein jatko-osan kevään suositulle postaukselle ja vastasin seuraajien kysymyksiin rahasta. Juhlittiin meidän 8-vuotiaan Tanssityttö Mia -synttäreitä vähän myöhässä, kun oikea synttäripäivä oli jo Mallorcalla. Kysyin seuraajilta, että mitkä ovat heidän syitä siihen, että eivät halua lapsia tai uskalla toivoa yrittää toteuttaa lapsihaaveita ja jaoin vastaukset blogissa. Esittelin meidän uuden auton, jonka vihdoin saimme monta kuukautta myöhässä. Tehtiin podcastiin seksi-aiheinen jakso ja kirjoitin seksistä blogissa ja kyselin teidän fiiliksiä aiheesta. Osan mielestä seksistä saisi puhua vieläkin rennommin ja enemmän ja osa taas ei kaipaa yhtään enempää seksijuttuja mihinkään kanavaan, koska some on sitä jo pullollaan.

Kirjoitin ylös yhden mun kokonaisen työviikon, mikä herätti valtavasti keskustelua esimerkiksi siitä, mikä voidaan laskea työaikaan ja mikä ei. Pohdiskelin kaverisuhteita pienten lasten vanhemman näkökulmasta ja kävin Espoossa haastattelemassa ihanaa erilaista perhettä. Luovutin elämäni ensimmäisen kerran verta (kaupallinen yhteistyö) ja se oli jännittävä kokemus. Vietettiin syyslomaa Oulussa ja vietiin siellä meidän taapero ensimmäisen kerran leffaan. Mediassa oli paljon esillä vanhempien uupumus ja kirjoitin itsekin täydellisyyden tavoittelusta postauksen.

Meidän esikoinen oli koulun halloween-diskossa ja mä tein hänelle hurjan meikin. Loppukuusta käytiin Oton enon mökillä sienestämässä lasten kanssa ja saatiin ihan älytön saalis. Turhauduttiin ja turhaudutaan edelleen asunnon etsintään. Näin joulun ajaksi markkinat ovat hiljentyneet täysin, eikä meidän hakukriteereillä ole tullut yhtään uutta asuntoa myyntiin yli kolmeen viikkoon, vaikka syksyllä tuli useampia viikottain. Lokakuussa vertailin myös meidän kolmen eri lapsen vauvavuoden kustannuksia toisiinsa.

MARRASKUU

Pukeuduttiin ystäväperheen halloween-juhliin Addams Familyksi. Innostuin kertomaan siitä, miten meidän perheessä yöheräilyt on jaettu. Käytiin myös esikoisen kanssa kahdestaan leffassa katsomassa Last Christmas, joka oli muuten hyvä. Lokakuussa oltiin vietetty semi-lihatonta lokakuuta, jonka innoittamana jaoin meidän suosikkireseptejä. Vietettiin isänpäivää ja innostuin myös kirjoittamaan blogiin ihan vaan tajunnanvirtaa pitkästä aikaa. Nautittiin kovasti meidän yhteisestä arjesta Oton kanssa ja iloitsin myös siitä, kuinka olin onnistunut ylläpitämään säännöllistä lenkkeilyä jo kahden kuukauden ajan. Käytiin katsomassa Emilian ja Topiaksen vauvaa Turussa ja vierailtiin Puhu Muru -podcastissa Oton kanssa. Loppukuusta tein ihanat erilaiset perheet -haastattelun Kotkassa. Seuraava ihanat erilaiset perheet -sarjan postaus ilmestyy tammikuussa. Marraskuussa koostin ison vuosikymmenkoosteen kuluneesta kymmenestä vuodesta. 

JOULUKUU

Kuun vaihteessa nautittiin Oton kanssa ihanasta rakkauslomasta kamppiksen merkeissä Kemiönsaaressa. Kysyin teiltä kuun , että mitä toivoisitte, ettei vanhempanne olisi koskaan sanonut teille, koska halusin koostaa aiheesta postauksen. Vastauksia tuli todella hurja määrä ja ne yllättivät mut täysin. Postauksen kirjoittaminen sai kyyneleet valumaan solkenaan. Pidettiin lasten kanssa mahtavat joulupyjamabileet ja muutenkin touhuttiin kaikkea jouluista, niin kotona kuin blogissakin. Vastasin kysymyksiin kuluneesta vuodesta. Kuun puolivälissä itkettiin silmät päästämme esikoisen joulukonsertissa ja käytiin katsomassa isojen tyttöjen kanssa Frozen 2 ennakkoon kutsuvierasensi-illassa. Meillä oli ystävien koira hoidossa muutaman päivän, joka inspiroi kirjoittamaan ajatuksia oman koiran ottamisesta. Vietettiin tietenkin myös aivan ihana jouluaatto.

Huh mikä vuosi takana! Tämä vuosi on toteuttanut meidän suuria haaveita rennommasta arjesta ja omasta podcastista. Ollaan saatu kaikki olla melko terveitä alkuvuoden migreeni-päänsärky-ahdistusta ja yhtä murtumaa lukuunottamatta, siitä saadaan olla todella kiitollisia. Ollaan vietetty tosi paljon aikaa rakkaiden ihmisten kanssa, reissattu ympäri Suomea ja tehty muutama kiva ulkomaanreissukin sekä lähelle että vähän kauemmas. Päällimmäinen tunne vuodesta 2019 on oikeasti vaan järjetön kiitollisuus. Tässä maailmassa ei ole mulle mitään parempaa kuin se, että saan elää mun elämää juuri näiden maailman rakkaimpien ihmisten kanssa juuri niinkuin me just nyt eletään. Kiitos jokaiselle, jonka kanssa mulla on ollut ilo jutella, halata, tavata tai viettää aikaa tänä vuonna <3 Nähdään ja kuullaan ensi vuosikymmenellä (sori, näin voi sanoa vain kerran kymmenessä vuodessa!).

Ihanaa uutta vuotta kaikille!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lomarenkaan & Indieplacen kanssa. 

Joulukuu ja vuosikymmen lähenee loppuaan, mutta palataan vielä hetkeksi siihen, mistä meidän joulukuu alkoi. Me aloitettiin Oton kanssa joulukuu pienellä rakkauslomalla Kemiönsaaressa, jonne lähdimme tämän Lomarenkaan kaupallisen yhteistyön myötä. Se oli aivan täydellinen aloitus tälle toiminnan täyteiselle kuukaudelle. Ennen tätä reissua oltiin edellisen kerran oltu yhtä yötä pidempään kahdestaan vuonna 2016, kun odotettiin meidän kuopusta. Oli siis jo aikakin nautiskella rauhallisesta kahdenkeskisestä viikonlopusta. Lapset olivat sen aikaa kotona Oton siskon ja isoisänsä kanssa, joten heillä riitti turvallista ja rakasta seuraa ja kaikki oli onneksi mennyt super hyvin.

Meidän upea mökki sijaitsi Kemiönsaaren Kasnäsissa, jonne ajomatka kesti noin kaksi ja puoli tuntia. Mökki oli sopivan kaukana kotoa, jotta oikeasti tuntui siltä, että lähdettiin rauhalliselle lomalle. Ajettiin aivan älyttömässä lumituiskussa, mutta päästiin kuin päästiinkin Kemiön ruokakaupan kautta perille Kasnäs Marinaan. 

Tehtiin illalliseksi fajitaksia kun meillä oli ihan sudennälkä perille päästessä. Muistan kun siinä syödessä meillä tuli heti lapset puheeksi ja molemmat todettiin, että vitsit kun on kauhea ikävä ja tosi outoa olla ilman lapsia. Se ikävä meni siinä kuitenkin ohi ja osattiin nauttia kahdenkeskisestä ajasta, kun saatiin vähän ruokaa ja rentouduttiin.

Ensimmäisenä iltana me pidettiin kaikki laitteet äänettömällä ja kamera kiinni ja vain nautittiin toistemme seurasta ja rauhasta.  Puhelimia ei juuri tullut tuijoteltua viikonloppuna, kun kaikki aika meni höpöttelyyn ja kirjojen lukemiseen. Siis me vaan tuijotettiin välillä toisiamme ja juteltiin keskeytyksettä tuntikausia. Jossain vaiheessa mulla pääsi oikeasti itku silkasta onnesta, olin vaan jotenkin niin onnellinen, kaikki oli siinä ja nyt. Ollaan me ennenkin oltu kahdestaan lomalla, mutta ei koskaan näin rauhassa. 

Yleensä meidän lomat on olleet muotoa “mennään jonnekin missä ollaan aina haluttu käydä ja yritetään kokea mahdollisimman paljon kolmessa vuorokaudessa ja käydään hotellilla vain nukkumassa muutama tunti”. Arvatenkaan sellaisilla lomilla ei pääse ehkä parisuhdeajan osalta samanlaisiin sfääreihin kuin tällaisella rauhallisella mökkiviikonlopulla. Tämä mökkiviikonloppu oli vaan täydellinen, ihan naurettavan täydellinen loma aurinkoista säätä ja lunta myöten. 

Mökin terassilla sijainnut poreallas osoittautui aivan nappivalinnaksi. Me käytiin poreissa kolme kertaa viikonlopun aikana ja saunottiin neljästi. Ulkona oli ihana pikkupakkanen ja auringonpaiste päivällä, joten sää todella suosi meitä. Kuunneltiin musiikkia ja nautittiin rauhasta ja hiljaisuudesta ja ihanan lämpimästä poreilevasta vedestä. Mökin saunassa oli muuten jopa löylyautomaatti, joka siis toimi niin, että painettiin nappia ja hanasta tuli suoraan oikea määrä vettä kiukaalle. Goals! Poreallas oli heti valmiina, eli sitä ei tarvinnut mitenkään muuten valmistella kuin ottaa vaan kansi pois. Helppoa jopa tällaisille ensikertalaisillekin (kehtaako sitä edes tunnustaa, ettei koskaan ole käynyt ennen tätä ulkoporealtaassa?).

Moderni mökki oli tosi hyvin varusteltu, sillä mahtavien kylpemismahdollisuuksien lisäksi siellä oli tosi hyvä keittiö ja laadukkaat välineet, joilla kokkailu onnistui todella hyvin. Etukäteen juuri mietittiin, että mitähän ruuanlaitosta tulee vieraassa paikassa, mutta siis sehän onnistui vähintään yhtä hyvin kuin kotona, ellei paremminkin. Mökillä oli myös astianpesukone sekä pyykinpesukone, joista jälkimmäistä ei kyllä tarvittu. Pidemmällä mökkilomalla ja etenkin lasten kanssa se varmasti tulisi tarpeeseen. 

Tutustuimme Lomarenkaan valtavaan mökkitarjontaan ja valitsimme sieltä mieluisan mökin kohteeksi. Meillä oli kriteereinä se, että mökille olisi alle 3h ajomatka (koska vain viikonloppureissu) sekä palju tai ulkoporeallas ja sauna. Haluttiin pientä luksusta, jotain vähän spesiaalimpaa, mistä ei joka päivä pääse nauttimaan. Lomarenkaan sivuilta oli helppo etsiä mökkiä haluamaltaan alueelta, haluamassaan koossa ja haluamillaan kriteereillä. Mökeistä oli tosi hyvät kuvaukset ja luettiin myös muiden asiakkaiden kokemuksia Lomarenkaan mökeistä. 

Lomarengas tarjosi meille lakanat ja pyyhkeet sekä loppusiivouksen mukaan mökkilomaan, eli niistäkään ei tarvinnut huolehtia. Samalla kun mökin varaa Lomarenkaan sivuilta, voi ostaa lisäpalveluna lakanat ja pyyhkeet sekä loppusiivouksen, niin ei tarvitse itse siivota mökkireissun päätteeksi, eikä pakata liinavaatteita mukaan.

Parasta meidän mökkilomassa oli oikeasti se juttelu. Se, kun sai sanottua toiselle kaikkea ihanaa niin paljon. Me myhäiltiiin kahdestaan poreammeessa just sitä, että hitto me ollaan kohta oltu 9 vuotta yhdessä ja rakastutaan vaan koko ajan enemmän. Ollaan toistemme parhaat ystävät. Kumpikaan ei koskaan pakota toista olemaan toisen kanssa tai kotona, kumpikin saa mennä ja tehdä just niinkuin haluaa, mutta usein me vaan halutaan olla toistemme kanssa, koska nautitaan siitä nii paljon. Se on ihanaa. Onneksi kukaan ei nähnyt meitä tai kuullut meidän juttuja, kun ne oli niin ällösöpöjä. 

Pitää ehdottomasti tehdä useamminkin tällainen reissu ja nimenomaan mökille, ilman mitään sen suurempaa tekemistä. Innostuttiin itse asiassa mökkilomista niin paljon, että Otto antoi isälleen joululahjaksi poikien mökkireissun ja suunnitteilla on mökkiloma myös isommalla porukalla ensi vuodelle. Mä en usko, että meistä tulee koskaan sellaisia oman mökin omistajia, koska meillä ei riitä aika eikä sitoutuminen. Mutta mökin säännöllisiä vuokraajia? Hell yes! 

Lomarenkaan kautta mökin varaaminen on turvallista, sillä kaikki mökit ovat laatutarkastettuja. Yli 4000 mökkiä yhdellä sivulla, joista voi lukea myös muiden asiakkaiden arvioita ja kokemuksia. Mökkivarauksen hintaan sisältyy myös If-peruutusturvavakuutus sairaus-, tapaturma tai kuolemantapauksissa. 

Me ollaan aivan älyttömän kiitollisia siitä, että saatiin viettää näin ihana loma yhdessä. Kiitos Lomarengas kun annoitte meille mahdollisuuden tehdä jotain näin upeaa kahdestaan, se oli korvaamattoman arvokasta meille. 

ARVONTA: VOITA 500€ LAHJAKORTTI LOMARENKAALLE!

Minkä mökin sinä vuokraisit Lomarenkaan kautta, jos voittaisit 500€ lahjakortin? Käy tutustumassa Lomarenkaan sivuilla, kommentoi vastauksesi ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, niin olet mukana arvonnassa, jossa palkintona on ihan mieletön 500€ lahjakortti Lomarenkaalle! Arvonta-aikaa on 5.1.2020 klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. 

Tämä on kyllä ihan mieletön arvonta, olen tosi iloinen, että saan arpoa toivottavasti ihanan rakkausloman jollekin toisellekin parille tai mahtavan reissun kaveriporukalle! 

Sinne se joulu taas meni. Joka vuosi tuntuu yhtä haikealta, kun kauan odotettu juhla on ohi. Joulukuplassa on niin ihanaa, että voisin olla siellä ainakin puolet pidempään. Meidän jouluaatto alkoi jännityksellä: joulupukki oli tuonut yön aikana kolme isoa pakettia olohuoneeseen, jotka eivät mahtuneet muun kuorman mukaan. Lapset olivat kyllä ihan tulisilla hiilillä, että mitä siellä on mitä siellä on. Onneksi aattoaamun selviytymispakkaukset vähän lievittivät jännitystä ja pian ne isot paketit oikeasti unohtuivat, vaikka olivat ihan esillä. Ne avattiin ihan viimeisenä sitten illalla, koska lapset eivät edes muistaneet niitä enää siinä vaiheessa.

Aamupäivällä luvassa oli lisää jännitystä, sillä Yle uutisten kuvaaja ja toimittaja tulivat meille kuvaamaan meidän joulun viettoa yhdentoista maissa aamupäivällä. Toimittaja oli huomannut, että me olemme jouluihmisiä ja näin me päädyimme uutisiin esittelemään meidän joulun viettoa. Aamupäivällä avasimme perhejoulukalenterin viimeisen luukun, söimme joulupuuroa ja viimeistelimme uunijuureksia yhdessä lasten kanssa. Areenasta voi katsoa vielä jouluaaton puoli yhdeksän uutiset, jos jäivät välistä. Kohdasta 06:08 eteenpäin näkyy meidän perhettä.

Meille kävi perinteiset ja mä sain taas joulumantelin, mitä ihmettä! Ja Otto vielä valmisti ja tarjoili puuron kattilasta, enkä minä itse. No mutta, eikös sitä niin sanota, että kun äiti voi hyvin, koko perhe voi hyvin. Kiitollisena otin joulumantelin vastaan ja toivon paljon hyvää onnea koko meidän perheelle.

Puuron syönnin jälkeen kuvaaja ja toimittaja lähtivät ja me alettiin pikkuhiljaa valmistautua lähtöön haudoilla käymään. Käytiin viemässä Oton perheen kanssa kynttilät haudoille, sekä muualle haudattujen muistomerkille mun mummulle. Sitten tultiin tänne meille koko isolla porukalla ja otettiin rennosti. Meillä oli siinä pari tuntia aikaa ennen pukin tuloa, joten juteltiin, juotiin kahvit ja tehtiin vielä joulupöytään salaattia ja muita tuorejuttuja. Lapset alkoivat siinä vaiheessa olla ihan intona ja kurkkivat ikkunoista. He itse asiassa bongasivat ikkunasta jo yhden joulupukin, mutta hän meni naapuriin.

Vihdoin Otto näki ikkunasta joulupukin myös ja sitten ovikello soi. Sieltä tuli meidän pukki ja lahjat! Otto sai muutaman aika hauskan kuvan lasten ilmeistä kun pukki tuli. He kirjaimellisesti pomppivat ja kiljuivat innosta. Pukki oli ihan mahtava. Hän oli tehnyt muistiinpanoja lasten vuodesta ja kiinnostuksen kohteista ja lahjatoiveista ja jututti heitä hyvän tovin, ei ollut mihinkään kiire. Laulettiin koko porukalla Joulupukki, joulupukki ja sitten pukki jakoi vielä rauhassa pari säkillistä lahjoja. Hän oli ihan mahtavan kiireetön ja mukava pukki, paras ikinä. Pukki vielä itse kysyi, että halutaanko ottaa lapsista kuva pukin kanssa ja isommat juoksivat innoissaan heti pukin syliin. Taapero pysytteli mieluummin turvallisen etäisyyden päässä pukista äidin sylissä koko vierailun ajan, ja se oli enemmän kuin fine.

Pukin lähdettyä lapset saivat avata yhdet pienet lahjat ja sen jälkeen käytiin joulupöytään. Siinä viihdyttiinkin hyvä tovi ja lapsetkin jaksoivat ruokailla rauhassa ja santsata jopa. Oli ihan parasta, kun yksi meidän lapsista sanoi, että ”äiti mä voisin syödä jouluruokaa joka päivä kun se on niin hyvää!”. Lämmitti sydäntä niin kovasti! Oli kyllä ihan tajuttoman hyvä joulupöytä tänä vuonna, vaikka itse sanonkin. Kaikki ruokalajit onnistuivat ja maistuivat kaikille. Rauhallisen jouluruokailun jälkeen siirryttiin takaisin olohuoneen puolelle ja jaettiin lahjat loppuun.

Se hetki, kun lapset avasivat omat ”isot” lahjansa oli taianomainen! Me mietittiin ne tarkasti jokaisen kiinnostuksen kohteiden pohjalta ja menivät kyllä selkeästi nappiin, sillä niiden parissa on viihdytty siitä asti kun ne avattiin. Onni ja ilo on ollut käsinkosketeltavaa ja lapset ovat kiittäneet meitä monen monta kertaa. Ollaan kyllä kiitollisia siitä, että pystytään toteuttamaan lasten haaveita.  Isompien saamat piano ja ompelukone ovat hyödyllisiä ja arvokkaita nyt ja kymmenenkin vuoden päästä ja ilahduttavat lahjan saajien lisäksi koko perhettä. Taaperon innostus omasta keittiöstään oli myös niin liikuttavaa ja se on todella ollut hänelle mieluisa.

Meidän aikuisten omat lahjat olivat tänä vuonna aineettomia yksiä pehmeitä paketteja ja äidiltä saatuja ihania villasukkia lukuunottamatta ja sieltä paljastui kyllä niin ihania juttuja, että mä _en_ kestä! Kerron myöhemmin mun ja Oton yhteisestä isommasta joululahjasta, me ollaan siitä niin fiiliksissä!

Jouluaatto jatkui lahjojen availulla, puolukkajäädykkeellä ja kahvilla ja rennolla hengailulla. Lapset lauloivat vähän joulupukin tuomalla Let’s Sing 2020-pelillä vielä ennen nukkumaanmenoa. Let’s Sing 2020 oli kyllä mahtavista mahtavin lahja myös, on niin parasta kuunnella kun meidän esikoinen laulaa Spice Girlsiä ja Nelly Furtadoa ja muita mun lapsuuden ja nuoruuden hittejä ja osaa niiden sanat! Voin liittyä aina omalla epävireisellä äänelläni yhteislauluun.

Lasten mentyä nukkumaan me aikuiset jatkettiin iltaa vielä pitkälle yli puolen yön pelaamalla porukalla Cards against humanitya, varsinainen joulupeli. No ei mutta saatiin kyllä kunnon nauruhepuleita sitä pelatessa. Onneksi lapset olivat niin väsyneitä jännittävästä päivästä, että ei häiritty heidän unta meidän hihityksellä. Aamulla nukuttiin kaikki pitkään ja pidettiin joulupäivänä  yhteinen lautapelipäivä. Pelattiin lasten kanssa läpi kaikki pukin tuomat uudet pelit ja niitä tulikin aika monta, kun saatiin niitä myös sukulaisilta. Ihan parasta!

Jouluaaton jälkeiset päivät ovat kuluneet aika pitkälti yökkäreissä, mutta ollaan me käyty myös Oton tädillä syömässä ja mä olen käynyt lenkillä. Tänään meillä on ollut kavereita kylässä ja kavereiden näkemistä on edessä nyt viikonloppuna muutenkin.  Olen niin kiitollinen siitä, miten ihana joulu saatiin viettää ihanien ihmisten kanssa. Toivottavasti teillä on kaikilla ollut ihana joulu <3

Ihanaa vuosikymmenen viimeistä viikonloppua kaikille!

Tähän luukkuun halusin koostaa vielä rutkasti joulutunnelmaa sekä menneiltä vuosilta, että tältä joululta. Siksi täältä löytyy meidän vanhoja jouluvideoita, sekä video reilun viikon takaa meidän esikoisen musiikkikoulun joulunäytöksestä. Meidän esikoinen lauloi siellä Whamin Last Christmasin ja mä olen katsonut tuon videon jo varmaan miljoona kertaa sen jälkeen. Voin kertoa, että itkin vuolaasti sitä esitystä katsellessani paikan päällä. Sitä ennen kuitenkin pieni kurkistus menneiden vuosien jouluihin videomuodossa. Kaivelin osan näistä videoista esiin mun vanhoilta YouTube-kanavilta, jotka mulla oli käytössä ennen nykyistä tiliä.

Me kuvattiin meidän ensimmäinen koko perheen joulutervehdys-video vuonna 2015. Siinä meidän perhe oli vasta nelihenkinen ja meidän isoimmat oli vielä niin pieniä!

Toinen joulutervehdys vuodelta 2016 on jäänyt mun mieleen. Odotin silloin melko viimeisilläni meidän kuopusta ja olo oli todella raskaanaoleva.

Vuonna 2017 meidän kuopus oli vielä 10 kuukautta vanha vauva, eikä häntä kiinnostanut ollenkaan olla mukana meidän joulutervehdyksessä. Hän oli aivan ärsyyntynyt siihen, että olisi pitänyt hengailla paikoillaan jonkun sylissä, kun olisi halunnut vain tutkia maailmaa ja ottaa haparoivia ensiaskeleita.

Vuonna 2018 me ei kuvattu joulutervehdystä ollenkaan, mutta haastateltiin lapsia jouluhaastattelun verran, kun he halusivat tehdä sellaisen. Heidän ihanat höpötykset saavat kyllä hymyn huulille. 

Tänä vuonna joulutunnelmaa jakaa myös meidän esikoinen, joka lauloi musiikkikoulun joulukonsertissa ihanasti. Mun mielestä on ihan älyttömän siistiä, että meidän pienestä esikoisvauvasta on kasvanut niin rohkea ja ihana tyyppi, joka halusi laulaa kaikille.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

8 years old finnish girl singing Last Christmas by Wham. ❤️

Henkilön 🌼 Iina Hyttinen 🌼 (@iinalaura) jakama julkaisu Joulu 15, 2019 kello 12.34 PST

Tässä vielä tuoreet 2019 jouluterkut meidän perheeltä!

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Ihanaa joulua ihan jokaiselle ❤️🎄🎄🎄T. Meidän perhe

Henkilön 🌼 Iina Hyttinen 🌼 (@iinalaura) jakama julkaisu Joulu 23, 2019 kello 11.05 PST

 

Blogi hiljenee tämän myötä ainakin pariksi päiväksi joulunviettoon, mutta instassa varmasti jaetaan jonkin verran joulutunnelmia. Jos et siis vielä seuraa siellä, niin nyt kannattaa ottaa seurantaan @iinalaura -tili! Ihan älyttömän ihanaa ja rauhallista joulua kaikille ja valtavan suuri kiitos siitä, että olette seuranneet joulukalenteria ja olen saanut jälleen kerran valmistautua jouluun yhdessä teidän kanssa! Olette jakaneet mulle niin paljon hyvää mieltä ja positiivista energiaa! Kiitos ja ihanaa joulua <3 

Niin vain nyt on aatonaattoilta ja huomenna on jouluaatto. Tämä joulukuu on mennyt taas niin älytöntä vauhtia, ettei tosikaan. Vuoden odotetuin aika juoksee aina eteenpäin nopeammin kuin kaikki muut kuukaudet yhteensä, varmaankin siksi, kun toivoo, ettei aika menisi niin nopeasti. Joulukalenterin ja siis joulukuun aikana blogiin on kertynyt jo 37 postausta, plus tämä jota tässä nyt siis kirjoitan. 38. postaus. Joulukuu on ollut intensiivinen, mutta olen nauttinut siitä ihan valtavasti. Joulukalenterin tekeminen on tosi antoisaa ja virittää ihanasti joulutunnelmaan.

Me aloitettiin eilen jouluruokien kokkaaminen kinkun paistolla ja herneiden likoamaan laittamisella. Kinkun kanssa meni taas melko myöhään, mutta sehän on perinne, että Otto istuu yöllä tuulikaapissa vahtimassa pihalla jäähtyvää kinkkua ja syömässä kinkkuvoileipiä. Mä kömmin nukkumaan jo heti kuorrutettuani kinkun mummun perinteisellä hunaja-sinappikuorrutuksella.

Tänä vuonna me paketoitiin lahjat kolmessa erässä, niin ei tuntunut liian raskaalta. Mun äiti aina ”kätevästi” unohtaa paketoida ostamansa paketit ja tuo nekin meille paketoitavaksi, joten niistä tuli vielä meille lisähommaa. Näin käy siis joka vuosi, ei tullut mitenkään yllärinä äiti, haha. Nyt en enää millään malttaisi odottaa, että saan nähdä lasten ilmeet, kun he näkevät omat joululahjansa. Vaikka niitä on (meidän ostamina) määrällisest vähemmän kuin koskaan, uskon ja toivon, että ne myös tekevät suuremman vaikutuksen kuin koskaan. Taaperolle tuunattu keittiö tehdään valmiiksi vasta tänä yönä. Annettiin maalien kuivua rauhassa aina maalikerrosten välissä ja nyt keittiö on varmasti kuiva ja kestävä ja valmis koottavaksi. Se on niin hieno, että mä en kestä. Keittiön tekoprosessista tulee tänne tarkempi postaus myöhemmin, mahdollisesti ensi vuoden puolella.

Lapset ovat ihan lomatunnelmissa, vaikka ulkona sataakin jatkuvasti vettä. He ovat katsoneet joululeffoja, kuunnelleet äänikirjoja, lukeneet, tehneet joulunäytelmän, pelanneet vähän puhelimilla ja höpöttäneet mummulle ja meille. Ollaan käyty koko porukka Tuomaan markkinoilla ja vitsit siellä oli ihanaa joulutunnelmaa. Meillä meni tänä vuonna tosi viime tippaan Tuomaan markkinoilla käyminen, mutta päästiin kuin päästiinkin niiden toisiksi viimeisenä aukiolopäivänä, eli lauantaina käymään. Silloin ei sentään satanut vettä kuten eilen. Täytyy toivoa, että saataisiin edes kuiva jouluaatto jos ei aurinkoa saada.

Huomenna jouluaattona aamulla klo 05.00 ilmestyy vielä viimeinen joulukalenteriluukku ja myös Instagramin puolella ilmestyy huomenna vikan kerran joulukalenterin avaamis-storyt aamupäivällä. Sitten mä hiljennyn joululomalle! Loppuvuoden aikana tulee ilmestymään vielä ainakin kolme postausta, eli postaus meidän joulusta, yksi kamppis (jonka olen tehnyt valmiiksi) sekä perinteinen vuosikatsaus. Muuten aion lomailla ja nautiskella. Kannattaa seurata instassa @iinalaura, koska sinne saatan päivittää tunnelmia tuoreeltaan. Rennosti aion kuitenkin ottaa, joten joku täysin sometonkin päivä saattaa mahtua mukaan loppuvuoteen.

Mä lähetän rutkasti rakkautta, halauksia, lämpöä ja ihania ajatuksia kaikille teille. Kiitos kun olette odottaneet joulua mun kanssa tänäkin vuonna. Mielettömän ihanaa ja naurun ja ilon täyteistä joulua teille kaikille! <3