Matkustettiin isolla porukalla viikoksi Páfosille Kyproksen länsipuolelle syyskuun lopussa. Reissua oli suunniteltu jo pitkän aikaa ja siirretty koronan vuoksi, mutta nyt viimein pääsimme Oton isän ja sisarusten puolisoineen kanssa matkaan. Lensimme Larnakan kentälle, mistä oli n. 100 kilometriä Páfosin kaupunkiin, jossa meillä oli iso airbnbn kautta vuokrattu talo. En ollut koskaan aiemmin käynyt Kyproksella, joten en tiennyt entuudestaan millaista siellä on. Eniten yllätti alkuun se, miten hurjan lämmintä siellä oli vielä syyskuun lopussa/lokakuun alussa. Meidän siellä ollessa lämpötilat olivat päivisin 30-33 astetta ja öisinkin 22-25 astetta, eli kylmää ei todellakaan tullut. Täydellinen kohde loppusyksyyn, jos kaipaa kunnon lämpöä.

Páfos on kaupunki  Páfoksen alueella Kyproksen tasavallassa Kyproksen saaren lounaisrannikolla. Koko Páfosin alueen väkiluku on n. 64 000 eli mistään suurkaupungista ei ole kyse, mutta jos vertaa moneen muuhun saman kokoiseen kaupunkiin, niin Páfos on harvinaisen täynnä historiallisia kohteita, nähtävyyksiä ja kaupunkikulttuuria. Kuten varmasti kaikista Etelä-Euroopan suosituista turistikohteista, myös Páfosilta löytyy sitä todellista turistimeininkiä, etenkin jos katselee vinkit pelkästään Trip Advisorista.

Pääkatu on täynnä brittipubeja, krääsäkauppoja ja perus turistirafloja ja satamasta ja rantabulevardilta löytyy jonkin verran ylihintaisia rafloja, joilla on elämän pituiset ruokalistat tarjolla (eli mitään kovin tuoretta ei voi odottaa). Mutta onneksi Páfosilta löytyy paljon myös paikallista ruokakulttuuria ja ihan mielettömän kaunis vanha kaupunki, missä sijaitsevat kaikki paikallisten suosimat ravintolat ja kohteet, kaunista arkkitehtuuria ja upeat näköalat alas kaupunkiin ja merelle. Laitan tähän postaukseen mukaan myös meidän lempiravintolat. 

Páfosin etu on upean vanhan kaupungin lisäksi se, että siellä on ihan huikea Kings Avenue Mall joka on ihan valtava ilmastoitu ostoskeskus täynnä ravintoloita ja kauppoja. Yhtenä päivänä kun oli yli 33 astetta lämmintä, me suunnattiin sinne syömään ja hengailemaan päiväksi. Meidän talo oli loistavalla paikalla, sieltä oli lyhyt matka Kings Avenue Malliin (n. 500m), valtavaan Alpha Mega ruokakauppaan ja n. kilometri vanhaan kaupunkiin.

Uimarannalle matkaa oli hieman enemmän, eikä me oikeastaan edes löydetty siitä osasta Páfosta sellaista kivaa uimarantaa missä meidän talo sijaitsi. Siellä kyllä pääsi uimaan ja hotelleilla oli omia rantoja, mutta se yleinen ranta oli täynnä kiveä ja kalliota, eikä ollut (pikku)lapsiystävällinen. Sen sijaan me käytiin rannalla bussilla Coral Bayssa ja Kissonergassa, joihin oli n. 10km ja n. 8km matkaa. Bussimaksu oli 1,50€ aikuiselta ja 0,70€ yli 6-vuotiaalta lapselta ja bussit olivat todella siistejä ja ilmastoituja ja niihin pääsi helposti rattailla. Kissonergan rannalla oli paljon pieniä ja isompia sileitä kiviä ja upea, tyylikäs Sea You Beach bar. Coral Bayn ranta taas oli täysin sileää hiekkaa täynnä ja todella mukava ranta lasten kanssa, jossa oli pääsy siistiin ilmaiseen sisävessaan, ulkosuihkuihin ja pieneen supermarketiin sekä joku todella oranssi turistimeininki-rantaravintola. 

Meitä ei haitannut, että rannalle oli matkaa, koska meillä oli hotellikokoinen valtava uima-allas siellä oman talon pihalla ja uitiin suurimmaksi osaksi siellä. Oli kuitenkin kiva käydä rannallakin parina päivänä, koska onhan siinä aina oma tunnelmansa verrattuna pelkkään altaaseen. Páfosilla on tosi helppo liikkua busseilla eri suuntiin ja niitä kulkee etenkin päiväsaikaan tihein väliajoin, joten ei tarvitse odotella kauaa. Kävellen on myös helppo liikkua, mutta rattaiden kanssa saa välillä vähän soveltaa, sillä kivetykset ovat todella korkeita, isoja puita kasvaa keskellä kävelyteitä ja kävelytiet ovat paikoin todella kapeita. Kaikki ostoskeskukset, ruokakaupat yms. ovat kuitenkin esteettömiä ja niissä on helppo liikkua rattailla myös. Liikenne on muuten vasemmanpuoleinen liikenne, eli siinä toinen juttu mihin saa kiinnittää Kyproksella erityishuomiota.  

Ravintoloissa on tosi ystävällistä (ja lapsiystävällistä) henkilökuntaa ja kaikkialta löytyi esim. syöttötuolit. Kaikissa pääkadun turistipaikoissa oli samat perus lastenlistat eli löytyi yleensä nugettia/kalapuikkoa/bolognesea/pizzaa yms. Niissäkin käytiin muutaman kerran (esim. Dias Zeus Tavern ja Martelli olivat ihan kivoja). Muissa ravintoloissa ei välttämättä ollut erikseen lasten listaa, mutta lapsille voi tilata puolikkaan annoksen normi listalta. Syöminen oli meidän mielestä melko edullista. Suurimmassa osassa pääruuat olivat 12-16 euroa ja lasten annokset 6-8 euroa. Toki jos tilasi jotain kalliimpaa merenelävää tms. niin sitten hinta pyöri 20-30€ välillä.

Taaperolle löytyi kaupoista hyvin esim. lisäaineettomia Ella’s Kitchen smoothieita ja aamupaloja ja jonkun verran meillä oli omia puuroja ja smoothieita mukana. Kyproksella oli kaupoissa taivaallisia tuhteja kreikkalaisia juguja, todella maukkaita ja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, hapanjuurileipää ja yllättäen paljon Valion ja Arlan juustoja! Jonkin verran tehtiin lounaita myös talolla. Meidän taapero on niin kaikkiruokainen, että rennosti ja helposti sujui hänen syömiset niin ravintoloissa kuin muutenkin. Ei tilattu hänelle omia annoksia, vaan hän sai aina meidän muiden lasten ruuista yhdisteltynä, mikä oli hänelle enemmän kuin riittävästi.

Taapero on todella liikkuvaisessa iässä. Se helpotti ruokailuja, kun ravintoloissa ruokailtiin poikkeuksetta ulkona ja yleensä terassilta oli helppo pääsy kävelemään tai juoksentelemaan lähiympäristöön taaperon kanssa, joka ei jaksanut istua välttämättä paikallaan joka ilta silloin kun odoteltiin ruokaa. Tästä hänen liikkuvaisuudesta johtuen mulla on hyvin minimaalisesti kuvia rafloista ja ruuista, aivan muutaman muistin napata, vaikka käytiin varmaan yli 15 eri ravintolassa.

Páfos – parhaat ravintolat

Fettas Tavern, Páfosin vanha kaupunki

Meze-ravintola, jossa ei ole menua ollenkaan, vaan siellä tilataan 26€/24€ hlö maksava meze-menu, jonka saa myös vegeversiona. Se sisältää aivan käsittämättömän määrän todella herkullista ruokaa (tyyliin 8 ruokalajia). Ruokalajit vaihtelee ilmeisesti päivittäin. Lapsille sieltä sai esimerkiksi kana-gyrosta, jota henkilökunta itse tarjosi(meillä kolmelle lapselle valmistettu annos maksoi yhteensä 13€). Todella mukava henkilökunta ja ravintola on upealla paikalla vanhassa kaupungissa. Tämä taisi olla koko meidän porukan lemppari ravintola reissulla.

Sea You Beach Bar, Kissonerga

Tyylikäs rantabaari, josta saa paljon erilaisia juomia ja ruokia. Lapset pääsivät helposti juoksemaan ja leikkimään uimarannan puolelle, joten todella kiva paikka mennä lasten kanssa. Bussimatka Páfosilta kesti tänne n. 10-15 minuuttia. Ruokalistalla oli vähän kaikkea mahdollista sushista seafoodiin ja lapsille löytyi paljon vaihtoehtoja myös. 

Christos Grill and Seafood, Páfosin vanha kaupunki

To-del-la upeat näköalat alas kaupunkiin ja merelle, tämä on täydellinen paikka katsella auringonlaskua. Aivan valtavan kokoiset annokset. Herkullisia mereneläviä, pastaa ja grilliruokaa. Ravintola on ollut samalla paikalla jo 80-luvulta asti, eikä mikään ihme. Sydämellinen henkilökunta.

Hondros Tavern, Páfosin sataman lähellä

Kyproksen vanhin taverna on perustettu jo vuonna 1953 ja siellä sai todella autenttisia makuja. Aivan taivaallisia perinteisiä kyproslaisia ja kreikkalaisia makuja. Sijaitsi lähellä rantabulevardia ja satamaa. Todella viihtyisä ravintola ja kertakaikkisen herkullista ruokaa.

Muse, Páfosin vanha kaupunki

Kaupungin paras näköala ja todella kattava drinkkilista, paljon myös upeita mocktaileja. Vähän tyylikkäämpi ravintola, joissa osalla oli päällä parempaa seppälää ja tulivat paikalle hienoilla autoilla. Mutta ei kuitenkaan mikään fine dining -ravintola. Me istuttiin ihan hyvin joukkoon lasten kanssa rennoissa asuissamme, eli porukkaa oli laidasta laitaan.

Tavernaki, Kings Avenue Mall

Ostarilla on Tavernaki-ketjun ravintola, jossa on sekä hienompi Ala Carte-puoli, jossa oma lista ja alue, että fast food -puoli. Me testattiin sitä pikaruokaa, eli esim. Gyros-pitoja. Lasten ateria maksoi 4,30€ ja aikuisille sai loistavan Gyros-aterian 6,50. Jos kaipaa helppoa, edullista ja ennenkaikkea herkullista pikaruokaa vaikka lounaalle niin suosittelen todella lämpimästi Tavernakia.

Meille jäi kyllä niin hyvät fiilikset koko reissusta! Meillä oli aivan mahtavaa ja tämä oli ihanaa vastapainoa meidän kahdelle aiemmalle reissulle, joiden aikana yritettiin tehdä mahdollisimman paljon. Tällä reissulla me vaan oltiin ja rentouduttiin, eikä  touhuttu niin himputisti. Keskityttiin lähinnä uimiseen, syömiseen ja maisemien ihailuun. Páfos olisi tarjonnut myös tosiaan upeita historiallisia ja arkeologisia kohteita, sekä esimerkiksi upeat vesiputoukset ja Blue Lagoon -laguunin, mutta tällä kertaa me haluttiin vaan rentoutua ja päästä helpolla lasten kanssa. Mutta halusin vaan kertoa, että sieltä löytyy aktiivilomailijallekin vaikka mitä tekemistä! Oton sisarukset kävivät mm. testaamassa parasailingia ja siellä vesiputouksilla, mihin ei rattaiden kanssa olisi päässyt. 

Loppukaneettina, että Páfos on ihan täydellinen kohde tällaiselle usean sukupolven reissulle, koska se tarjoaa jokaiselle jotain. Siellä on helppo olla lasten kanssa, paljon hauskaa tekemistä seikkailunhaluiselle, upeita maisemia ja kaikki palvelut ja ravintolat helposti lähietäisyydellä. Sellainen kohde, jonne voi helposti matkustaa vauvasta vaariin ja kaikki viihtyy. Suosittelen lämpimästi, etenkin näin syksyllä, en voi edes kuvitella miten kuuma siellä on ollut kesällä kun lokakuun alussakin mittari näytti vielä +33 eikä iltaisinkaan tarvinnut pitkähihaista. 

Hyvää uutta vuotta ihanat! Ja niin ihanaa olla takaisin koneen ääressä. Loma teki niin hyvää oikeasti, se oli juuri se mitä tarvitsin. Ennen lomaa kaikki inspiraatio tuntui olevan puristettu loppuun, olin kuin märkä rätti, josta ei irtoa enää mitään. Huomasin taas sen vanhan tutun fiiliksen, kuinka muutaman päivän lomailun jälkeen kirjoitusinto alkoi tulla takaisin voimakkaasti. Pian tajusin naputtelevani otsikoita ylös Google Docsiin ja hihkaisevani Otolle aina välillä, että ”hei voidaaks tehdä tällanen ja tällanen reels?”. Inspiraatio ei vaadi multa mitään sapattivuotta, jo muutama päivä auttaa nollaamaan ajatuksia ja löytämään sen. Voi kun sen muistaisi useamminkin.

Joulu ja joululoma oli ihana. Täynnä lautapelejä, yökkäreitä, ulkoilua, kainalossa köllöttelyä, barbieleikkejä, Just Dance -tanssipeliä (suosittelen muuten ehdottomasti ottamaan siihen kaveriksi Just Dance Unlimitedin, jolla saa yli 600 biisiä lisää!!!) ja leffoja. Lapset ovat saaneet lomalla valvoa vähän myöhempään ja ollaan nukuttu kaikki aamuisin rauhassa pitkään. Lapset ovat nukkuneet yhdessä kaikki kolme ja aamuisin huoneesta on kuulunut aina innostunutta höpöttelyä ja kikattelua. Heillä on ollut vaikka mitä teemapäiviä loman aikana ja kaikkia hauskoja yhteisiä haasteita.

Ollaan käyty kävelyillä, leikkipuistoissa ja ihmettelemässä raketteja ulkona uuden vuoden aattona. Omia ei ostettu lainkaan, mutta täällä meidän kodin lähellä todella moni oli oikein panostanut raketteihin. Vuoden vaihtuessa saatiin siis nauttia aika mielettömästä ilotulituksesta, ja täällä matalien talojen keskellä ne kaikkien muiden raketit näkyivät meidän pihalle mainiosti.

Juhlistettiin uutta vuotta keskenämme kotona perinteisellä hot dog -buffetilla, keskustelemalla kuluneesta vuodesta yhdessä koko perhe, tanssimalla ja katsomalla New Years Eve -leffaa. Se oli niin hyvä ja hauska ja sympaattinen. Ollaan katsottu se kerran aiemminkin Oton kanssa, mutta siitä on kyllä jo vuosia aikaa ja olin unohtanut kaiken muun paitsi Zac Efronin, hah.

Lapsilla on jäljellä vielä vajaa viikko lomaa ja aiotaan ottaa rennosti sen aikaa, mutta Otto palaa kahden vuoden tauon jälkeen töihin maanantaina, sillä hän haki uudenvuodenaattona koululta tradenomin tutkintotodistuksen ja valmistui. Niin hienoa ja niin jännittävää! Otonkin työt kuitenkin hoituvat toistaiseksi etänä, katsotaan kuinka kauan, joten sinänsä sillä ei meidän arkeen mitään ihan valtavaa muutosta olekaan. Paitsi se, että ainakaan Otolla ei ole iltaisin luentoja, ryhmätyö-etäpalavereita tai mitään muutakaan. Illat on kahden vuoden jälkeen taas täysin meidän. Se tuntuu ihanalta ja rennolta. Otto odottaa eniten sitä, että kellon lyödessä neljä, voi oikeasti olla vapaalla, eikä tarvitse miettiä mitään työjuttuja ennen seuraavaa aamua. Se on varmasti luksusta intensiivisen ja kokonaisvaltaisen opiskeluajan jälkeen.

Olen niin ylpeä Otosta, enkä malta odottaa, että päästään joskus pitämään Otolle kunnon valmistujaiset (ja kolmekymppiset ja tuparit ja 10-vuotis vuosipäiväbileet ja mitä näitä nyt oli). Meillä on aika monet bileet rästissä viime vuodelta, katsotaan josko tänä vuonna saisi edes yhdet niistä pidettyä. Kenties yhdistetään kaikki juhlat ja pidetään vuoden suurimmat kreisibileet sitten kun se on taas sallittua. Siitä tulee siistiä!

Olen ehtinyt tänään loman alun kunniaksi kirjoittaa jo muutamankin postauksen varastoon, mutta ajattelin, että uusi vuosi on hyvä aloittaa kuulumisten päivityksellä. Sitten voi siirtyä uusien aiheiden pariin. Tein ennen lomalle jäämistä Instassa kyselyn, että mitä teille jäi mieleen tästä vuodesta, mitä haluaisitte ehdottomasti nähdä myös tänä vuonna ja mitä toivoisitte lisää ja kysely antoi kyllä upeasti suuntaviivoja tämän vuoden sisällöille. Tuli sellainen fiilis, että oikeilla jäljillä ollaan ja te aidosti pidätte siitä, mitä teen. Tänä vuonna luvassa on perhearkea, pohdintaa, paljon sisustus- ja DIY-juttuja, ruokaa, kasvatusta ja parisuhdetta. Ja kaikkea niiden väliltä. Vuosi 2021 on myös tämän blogin 10-vuotis -juhlavuosi, ja lupaan, että se tulee näkymään teille hyvällä tavalla läpi vuoden.

Ihanaa uutta vuotta kaikille vielä kerran! Tästä vuodesta tulee niin siisti, olen varma siitä. Muistakaa, että vaikka blogiin ei voi ilman tunnuksia kommentoida, mulle saa laittaa palautetta IG:ssä @iinalaura tai blogin FB-sivuilla. Ja toki myös sähköpostitse, mikäli se on itselle helpoin tapa. Toivottavasti tämä vuosi pitää sisällään paljon ihania ja antoisia keskusteluita teidän kanssa! 

Tein viime viikolla valmiiksi koostetta vuodesta 2020. Kävin kaikki kuvat ja tekstit läpi vuoden ajalta ja sisälläni heräsi niin paljon tunteita, että samana iltana lasten mentyä nukkumaan itkin räkä poskella puoli tuntia. Itkin sitä kaikkea huolta, stressiä ja lamaannusta, jotka ovat varjostaneet tätä syksyä. Itkin sitä, miten ihanasti, toiveikkaasti tämä vuosi alkoi ja miten loppua kohti voimani alkoivat olla imetty täysin kuiviin. Miten epävarmaa kaikki on ollut, miten monta läheltä piti -hetkeä tähän syksyyn on mahtunut. Miten kovasti olen yrittänyt ihan kaikessa, ihan koko ajan ja silti on ollut riittämätön olo. On niin paljon mihin ei voi omalla yrittämiselläkään vaikuttaa.

Pelko ja huoli on ollut niin kokonaisvaltaista koko syksyn, monella elämän osa-alueella. On ollut kova huoli useammankin läheisen terveydestä, mutta etenkin äidin. On ollut valtava stressi koko vuoden siitä, riittävätkö työt tästä koronasta huolimatta ja pystynkö yksin pitämään tämän perheen taloudesta huolen Oton ollessa vielä vuoden loppuun asti opintovapaalla. On tullut eteen monta kertaa niitä pieniä tulipaloja, joita on joutunut sammuttamaan. Missään vaiheessa ei ole voinut rentoutua täysin, jatkuvasti on pitänyt olla jostakin asiasta varpaillaan, vaikka joku toinen asia olisikin helpottanut.

Kun yhtäaikaa on monta stressitekijää, eikä aikaa tai voimavaroja käsitellä niitä rauhassa, voi tuloksena olla sellainen räkä poskella itkeminen. Vasta nyt, kun joulukuun työkiireet alkavat helpottaa, stressi kaikesta purkautuu ja olen loman kynnyksellä, olen ehtinyt hetkeksi pysähtyä ajattelemaan. Siitä se itkukin johtui. Kun päästin tämän kaiken ulos, on fiilis jo paljon paljon parempi. Toiveikas ja helpottunut. Pian vuosi vaihtuu.

Vaikka se vuoden vaihtuminen ei mikään oikotie onneen olekaan, ensi vuonna odottaa monta hyvää asiaa, jotka aidosti vähentävät stressitekijöitä. Ennen ensi vuotta tarvitsen kuitenkin tauon, jonka aikana voin hengittää, ladata akkuja ja olla hetkessä. Hiljentää ajatukset, hidastaa tahtia ja nollata. Antaa itselleni aikaa palautua tästä vuodesta ja kaikesta yrittämisestä. Olla yrittämättä mitään, tehdä vaan niitä asioita jotka huvittavat ja olla stressaamatta. Pysähtyä ja olla vaan. Sitä minä kaipaan tämän vuoden jälkeen.

Ja siksi aion pitää sometauon. Sinä aikana tänne blogiin ilmestyy kooste vuodesta 2020. Mutta minä pidän kokonaisuudessaan loman ja tauon töistä. Jouluna en aio olla kamera kädessä ja kuvata. Tänä jouluna satunnaiset räpsyt saavat riittää itselle jääviksi muistoiksi, mutta en aio kuvata jouluaaton perhekuvia, kauniita kattauksia tai asetella joulubuffettia kuvauksellisesti. En halua tulla väärin ymmärretyksi – normaalisti nautin siitä, että saan tehdä niin jouluna ja voi hyvin olla, että ensi jouluna taas kuvaan kaiken.  Tämän joulun aion kuitenkin relata kokonaisvaltaisesti jokaisella solullani jo aatosta alkaen. Ja se tarkoittaa irtautumista kaikesta. Aion viettää tämän joulun niinkuin somea ei olisi olemassakaan.

Se tuntuu samaan aikaan ihanalta ja jännittävältä, mutta vähän myös pelottavalta. Kun on aina tehnyt tietyllä tapaa, tämä on suuri muutos. Mutta mikäpä tässä vuodessa ei olisi suurta muutosta, vai mitä? Haluan siis toivottaa kaikille ihanaa ja rauhallista joulua jo nyt tässä. Huomenna ilmestyy vielä viimeinen joulukalenteriluukku ajastettuna, ja ennen vuodenvaihdetta se vuosikooste, mutta minä olen lomalla kaikesta sinne asti. Haluan aloittaa ensi vuoden täysin puhtaalta pöydältä, innostuneena, levänneenä omana itsenäni.

Ihanaa joulun aikaa kaikille. Muistakaa olla itsellenne ja myös toisille armollisia, me kaikki tarvitaan sitä tämän hullun vuoden jälkeen enemmän kuin koskaan <3

*Mun postauksen kuvissa näkyvät kengät saatu Vamskolta PR-näytteenä. 

Meidän lapsilla alkoi tänään syysloma koulusta ja sen kunniaksi halusin listata lempparijuttuja siinä, että nyt on s y k s y! Syksy on ihanaa aikaa, vaikka omalta osaltaan se pimeys aina pääsee yllättämään. Toisaalta, syksyisin osaan olla ehkä itselleni armollisempi kuin keväällä tai kesällä, jolloin se valoisuus tuntuu siltä, että se pitää aina hyödyntää mahdollisimman tehokkasti ja tehdä paljon. Syksyllä on aina enemmän sellainen fiilis, että se on ihan ok jos välillä vaan lösähtää sohvalle illaksi.

Tänään ollaan vietetty kunnon ostospäivää lasten kanssa, vaikka ei hirveästi ostoksia tehtykään. Käytiin kirppiskierroksella ympäri Helsinkiä, kun etsittiin meidän Halloween-asuihin tarvikkeita. Ei kuitenkaan löydetty juuri mitään, mutta ei haittaa. Pelkkä kiertely oli jo hauskaa. Käytiin keskustassa lounaalla koko porukka ja sitten ostettiin vielä kuopukselle talvikengät, kun ne uupuivat talven varusteista. Löydettiin Reiman Freddot hyvällä kantisalella Stockalta. Keskustassa käytiin myös ostamassa lasten kovasti toivomat Pumpkin Spice Lattet Starbucksista ja oli kyllä niin hyvää! Pitää sellainen kerran syksyssä käydä nautiskelemassa. Kiertelyn jälkeen haettiin vielä leffakarkiksi Eestin herkuista virolaisia Kalev ja Drako-karkkeja, kun meillä oli tänään leffailta. Oli ihana löhötä sohvalla ja uppoutua Harry Potterin maailmaan. Niihin leffoihin ei kyllä kyllästy koskaan!

Mutta kuulumisten lisäksi lupasin lemppari-syysjuttuja, joten tässä niitä x10: 

1. Pataruuat ja piirakat

Syksy on pataruokien ja piirakoiden kulta-aikaa, sillä niissä hyödynnän usein juureksia ja muita syksyn satokauden kasviksia, sekä sieniä. Rakastan pitkään uunissa muhivia patoja, jotka valmistuvat ihan itsekseen sillä aikaa kun itse vaikka ulkoilee. Me saatiin monta vuotta sitten joululahjaksi valurautainen pata ja se on kyllä ollut kovassa käytössä. Ja piirakat on jotenkin niin ihanan helppoja ruokia, siksi teen niitä usein.

2. Halloween-asujen testailu ja suunnittelu.

Meillä on yleensä selvillä jo pitkälle etukäteen, että mitkä asut puetaan halloweenina päälle perheenä. Silti on hauska aina lokakuussa testailla erilaisia asuja ja kasvomaalauksia. Jostain syystä muuten tulee aika harvoin pukeuduttua naamiaisasuihin, mutta aina lokakuussa eskaloituu niin, että testataan eri asuja ja varsinkin erilaisia kasvomaalauksia usein. Tokihan sitä voisi tehdä halutessaan ympäri vuoden, mutta jostain syystä me aina maalaillaan naamoja koko vuoden edestä aina lokakuussa. Vaikka ei tänään löydetty mitään tarvikkeita kirppikseltä, niin ei haittaa, vielä on hyvin aikaa testailla kaikkea!

3. Pipokausi! Bye bye bad hair dayt.

Ostin viime vuonna Acne Studiosin Pansy-pipon, jota rakastan! Se on niin lämmin, että kovin isoilla plus-asteilla sitä ei kyllä voi pitää, mutta nyt alkaa pikkuhiljaa sää viiletä siihen malliin, että Pansykin pääsee käyttöön.

4. Syksyn upeat värit ovat kauneimmillaan.

Jostain syystä joka vuosi juuri syksyllä pysähdyn ihastelemaan luonnon kauneutta koko ajan. Yritän kiinnittää ympäröivään maisemaan huomiota toki kaikkina vuodenaikoina, mutta aina syksyisin ihastelen upeita ruskavärejä koko ajan. Edelleenkin silti odotan, että meidän pihan vaahtera suvaitsee syksyyntyä! Se on edelleen ihan vihreä _kahta_ keltaisehkoa lehteä lukuunottamatta. Kaikki siinä ympärillä kellastuu ja punastuu, mutta tämä yksi vaahtera vaan porskuttaa vihreänä.

5. Nilkkurit ja maiharit.

Olen jossain määrin kyllä tennarityttö, mutta kyllä nilkkurit ja maiharit on mulle ne kaikkein mieluisimmat kengät. Niiden kanssa kaikki näyttää hyvältä ja ne ovat mun mielestä lenkkareita tyylikkäämpiä. Rakastan siroja maihareita, mutta samalla myös ronskeja korkoja. Molempi parempi! Dr. Martenssit ja nämä kuvien Vamskon Maiat (*saatu ilmaiseksi) ovat kyllä kovassa käytössä vuorotellen.

6. Tunnelmavalot ja kynttilät.

Ehkä kliseisin kohta ikinä, I know! Mutta niin totta. Meidän täytyy ehkä tehdä jotain valohankintoja, sillä me ollaan jo ripustettu kaikki meiltä löytyvät tunnelmavalot meidän kuistille. Mutta mä haluan ehdottomasti tunnelmavaloja myös makkariin ja olkkariin, ehkä lastenhuoneisiinkin. Kynttilät on ihania. Mä rakastaisin kaikista eniten jotain kanelin ja omenan tuoksuisia tuoksukynttilöitä, mutta migreenin vuoksi en pysty sellaisia polttamaan. Tuoksuttomilla kynttilöillä siis mennään. Migreenin kanssa parhaita ovat sellaiset lyhdyt, jotka pehmentävät kynttilän kirkasta valoa esimerkiksi maitolasilla tms. Mutta toistaiseksi olen uskaltanut kyllä polttaa ihan normikynttilöitäkin, kunhan ei ole sitä tuoksua.

7. Luvan kanssa hyggeily ja käpertyminen.

Sivusinkin tätä kohtaa jo tuossa ensimmäisessä kappaaleessa. Otto tiivisti tämän hyvin, että ”se kun ulkona on paska keli ja saa ihan luvan kanssa olla sisällä”. En itse ajattele niin, että olisi olemassa huono sää ja hyvä sää, sateellakin voi toki mennä ulos ja monesti ollaan mentykin. Sehän on vaan pukeutumiskysymys. Mutta sanotaanko vaikka niin, että kun taivaalta sataa kissoja ja koiria, tuulee ja on pimeää, on helpompaa jäädä sisälle. Kauniilla auringonpaisteella taas tuntuu aina, että pitäisi mennä ulos, vaikka ei aina jaksaisi. Syksyllä on ihanaa käpertyä sohvalle peiton mutkaan lasten kanssa pitämään leffamaratonia. Ja kyllä, käpertyminen ehdottomasti kuuluu mun syksyyn.

8. Hyvät sarjat

Syksyllä tuntuu aina ilmestyvän ehkä kaikkein eniten hyviä sarjoja ja leffoja. Tällä hetkellä me katsotaan Oton kanssa The Haunting Of Bly Manoria ja se on kyllä todellakin vienyt mennessään. Sarja on siis itsenäinen jatko-osa The Haunting Of Hill Houselle, josta myös tykättiin tosi paljon. Seuraavaksi ajateltiin tyypata HBO:lle pian ilmestyvä Björnstad, joka vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Se taitaa tulla sunnuntaina tai maanantaina katsottavaksi, saataisiinkohan me katsottua The Haunting Of Bly Manor loppuun ennen sitä?

9. Sienet

Mä rakastan sieniä ja tähän mennessä olen saanut Oton sekä yhden meidän lapsista käännytettyä sienten ystäväksi. Ollaan siis jo enemmistö, jolloin sieniruokien tekeminen on enemmän kuin perusteltua. Ollaan menossa reilun viikon päästä sukulaisten mökille taas sienestämään, toivottavasti saadaan yhtä hyvä sienisato kuin viime vuonna samaan aikaan (eli kaksi valtavaa ämpärillistä). Tehdään paljon kantarellicarbonaraa, sienipiiraita, sieniwokkeja, sienipizzaa ja monia muita ihania sieniruokia. Mun paras salaisuus sienien kanssa on kuitenkin se, että tosi pieneksi silputtuna niitä saa helposti piilotettua eri ruokiin niin, että kaksi ronkelimpaakin perheenjäsentä syövät ihan mielellään. Esimerkiksi makaronilaatikkoon ja lasagneen saa tosi helposti sienisilpun piilotettua.

10. Kuumat juomat.

Jo mainittu Pumpkin Spice Latte, Glögi, joulukahvi, amerikkalaistyylinen kuuma omena”siideri” ja uusimpana herkkuna toti! Löydettiin jostain ruokakaupasta poistoerä Marlin toti-tiivistettä, joka oli menossa vanhaksi nyt lokakuussa. Pullot maksoivat vain 50 senttiä, joten ostettiin yksi kokeiluun. Siinä on sitruunaa, hunajaa, inkivääriä ja omenaa ja siihen sekoitetaan vaan vettä ja keitetään. Maistuu ihan super hyvälle. Glögikausikin on korkattu! Kyllähän näistä tulee vähän ekstra sokeria jos liian usein herkuttelee, mutta välillä on ihana nautiskella näistä mausteisista syysjuomista. Ja kun mä en hirveästi syö karkkia, niin ei haittaa jos välillä tulee sokeria sitten tätä kautta.

Olisipa ihana kuulla teidän lemppari-syysjuttuja! Kuinka moni kohta osuu teille? 

Huomenna mä jään kesälomalle. Otin jo alkuvuodesta tälle vuodelle tavoitteeksi sen, että pitäisin enemmän lomaa kuin ennen ja aloitankin nyt tämän vuoden ensimmäisen kokonaisen lomaviikon. Pidän myöhemmin kesällä vielä toisen viikon lomaa ja loppuvuodesta ajattelin olla niin hurja, että lomailen vielä viikon. En ota lomaa itsestäänselvyytenä, sillä yrittäjänä olen tottunut tekemään töitä vuoden ympäri lähes tauotta. Vaikka rakastan tehdä töitä, tiedostan myös sen, miten tärkeää on välillä antaa aivojen levätä ja keskittyä johonkin ihan muuhun. 

Niin hassulta kuin se tuntuukin, yrittäjänä olen nimenomaan joutunut opettelemaan lomailua. Ensimmäisinä vuosina tuntui jopa väärältä lomailla, koska sitä ajatteli, että töitä on tehtävä silloin kun niitä on. Lue: jos niitä oli koko ajan, töitä oli tehtävä koko ajan. Siksi tein töitä läpi vauvavuoden ja pidin ensimmäisen virallisen viikon kesälomani yrittäjänä vasta melkein kaksi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen. Toki olin sitä ennen pitänyt pari pientä taukoa – synnytyksen verran, sekä silloin kun mummu kuoli. Mutta muuten en paljoa ollut lomaillut. 

Sen viikon aikana sitä huomasi, että ei kaikki romahtanutkaan, vaikka uskalsin hetken hengittää ja täyttää ajatukset kaikella muulla. Töitä riittikin, vaikka piti yhden viikon tyhjänä. Ja mikä parasta, viikon loman jälkeen jaksoi aivan uudella innolla ja pystyi tekemään sisältöä paljon paremmalla draivilla ja myös ideoimaan uutta. 

Saan olla todella kiitollinen, että tämän poikkeuskevään jälkeen SAAN pitää lomaa haluamallani ajanjaksolla, enkä esimerkiksi JOUDU pitämään “lomaa”, koska töitä ei vaan yksinkertaisesti ole. Keväällä todellakin kävi mielessä, että mitä jos työt vaan loppuvat joksikin aikaa, kun maailman tilanne näytti kaikkein surkeimmalta. Onneksi pelko osoittautui kevään edetessä turhaksi ja töitä on riittänyt, vaikkakin keväällä rytmi oli paljon nopeampi ja epäsäännöllisempi, kuten kerroin taannoisessa rahapostauksessa. 

Näin heinäkuun alussa loppuvuoden tilanne näyttää hyvältä, vaikka toki en uskalla hyvää tilannetta ottaa itsestäänselvyytenä. Sitähän ei voi tietää mitä tapahtuu jos iskee vaikka se pelätty pandemian kakkosaalto. Mutta siksi onkin niin tärkeää lomailla juuri nyt, kun sen voi tehdä hyvällä fiiliksellä. Juuri nyt on tärkeää kerätä voimia syksyä varten – piti se sitten sisällään valtavasti töitä tai poikkeusaikaa,  tai molempia. Suhtaudun tulevaan syksyyn positiivisesti, mutta realistisesti. 

Loman aikana aion ottaa iisisti, puuhailla kaikkea hauskaa lasten kanssa, maalata, lukea ja juosta. Ja jos sää sallii, niin uida ja hengailla ulkona niin paljon kuin sielu sietää. Aion myös lomailla Oulussa pari päivää tämän ensimmäisen lomapätkän aikana. Ouluun matkaamme ensi viikon lopussa, sillä heti loman jälkeen pidän Oulussa yhden some-aiheisen koulutuksen.  Koulutuksen pitäminen päättää mun loman, mutta blogi palaa tauolta sunnuntaina 19.7. Palataan siis silloin levänneenä, innostuneena ja hyvällä fiiliksellä! Instassa päivitän sen verran kuin loman lomassa (heh) ehdin, jaksan ja haluan. 

Nyt haluan toivottaa ihan jokaiselle ihanaa viikonloppua <3 Kiitos kuluneesta keväästä ja alkukesästä, kiitos kaikista ihanista viesteistä ja keskusteluista joita olemme käyneet. Te inspiroitte mua ihan joka päivä <3