Lego luova piknik –arvonta oli ilmeisen suosittu, ja tänään onkin aika paljastaa arvonnan voittaja. Kerrankin mulla on iloisia uutisia myös niille jotka eivät voittaneet, sain arvottavaksi nimittäin myös Lego luovat jäätelöt -paketin, jonka huippuhauskat jäätelöt näkyivät kuvissa jo viime postauksessa. Legon jäätelöt eivät ehkä viilennä kesähelteillä, mutta piristävät ainakin meidän tyttöjä ihan yhtä paljon kuin kermainen ja syötävä kollegansa.

Parasta uusissa Legoissa on kyllä herkulliset värit ja kuosit. Silloin kun mä leikin Duploilla, mulla oli niitä perusväreissä punaisena, keltaisena, vihreänä ja sinisenä. Luovat jäätelöt ovat kuin toisesta ulottuvuudesta, jos 90-luvun Duploihin vertaa: pinkkiä, herkkää mintunvihreää, vaaleankeltaista, ja vaikka mitä ihania koristeita, kuten nomparelleja sekä pieniä marengin näköisiä palikoita, jotka kelpaavat mahtavasti myös linnan tornin koristeeksi. Nykyisin lapsilla on enemmän mahdollisuuksia oppia muistamaan ja tunnistamaan erilaisia värejä, muotoja ja kuvioita jo todella nuorena, mikä on aivan mahtavaa!

Lego luovat jäätelöt eivät ole vain näköispainoksia oikeista esineistä, eivät muovisia, jäätelöä esittäviä leluja, joilla ei ole muuta funktiota kuin esittää jäätelöä. Ne kehittävät lapsen luovuutta, antavat mahdollisuuden rakentaa uudenlaisia, ja taas uudenlaisia yhdistelmiä kerta toisensa jälkeen. Legoleikeissä jäätelöpallot yhdistyvät sulassa sovussa cheddar-juustoon, hampparisämpylään ja ketsuppiin, kruununa komeuden päällä komeilevat vielä viinirypäleet.

Lego luova picnik -pakkauksen voittajaksi selviytyi arvonnassa annirr! Laitatko mulle sähköpostilla osoitteeseen couturecouture (at) windowslive.com sun postitustiedot, niin saadaan paketti oikeaan osoitteeseen! Paljon onnea voittajalle!<3

Toteutettu yhteistyössä Legon kanssa.

Ja sitten arvontaa! Arvonnassa palkintona siis Lego Luovat jäätelöt -pakkaus. Mun lempijäätelö on sellainen Classicin jätski, jossa on suolaista kinuskia, suklaata ja pekaanipähkinää, mikä on sun? Jos haluat osallistua arvontaan, kerro lempparijäätelösi tämän postauksen kommenttiboksiin, keksi itsellesi nimimerkki ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta päättyy 7.6.2014 klo 22.00! Onnea arvontaan kaikille<3

Iik, nyt mulla sitten on vaaleanpunainen tukka! Eilen oli pinkki päivä, joka valitettavasti aiheutti blogitaukoa. Aamulla kävin kynsihuollossa laittamassa uudet, pastellipinkit kynnet ja ilta kului sitten hiuksia värjäillen. Nyt ajattelinkin kertoa vaihe vaiheelta siitä, miten pastellipinkin sävyn metsästys tapahtui. Ensiksi oli edessä valinta pinkkien sävytteiden väliltä. Lopulta päätös oli helppo, kun kynsihuollossa ollessani Jemmi muisti että hänellä on vielä purkin pohjat Biozellin raspberry-sävyistä colormaskia kaapissa, ja antoi sen tarpeettomana minulle.

Otto kiikutti mulle kaupasta purkillisen Doven perus värjättyjen hiusten hoitoainetta, johon sekoitin sitten raspberry-sävyä. Hoitoainetta kannattaa varata kaksi purkkia, mitä en itse typeränä tajunnut etukäteen. Onneksi mulla oli vaahtomaista Aussien 3 minute miracle -light tehohoitoa kaksi purkkia, ja doven hoitoaineen loputtua sekoitin värit siihen. Hoitoaineen pitää olla valkoista, jotta oikean sävyn näkee.

Aloitin varovasti, sekoitin Doven hoitoainetta n. puoli purkillista yhdessä kahden etusormenpään kokoisen pisaran kanssa raspberry-sävytettä. Halusin olla mieluummin liian varovainen, kuin  vetää heti alussa överiksi. Sävy näytti purkissa aika pinkiltä, yllätyin miten vähällä määrällä sävytettä koko soosi muuttui niin pinkiksi. Testasin sävyä ensin valkoiselle paperille, jossa sen pitäisi näkyä suhteellisen samanlaisena kuin omassa tukassa. Aika haalealta se näytti, ja olin vähän epäileväinen. Niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäinen sävy oli ihan todella haalea, melkein ei edes huomannut eroa.

Halusin vähän tummempaa, joten laitoin pari pientä pisaraa raspberrya lisää, ja sen lisäksi Schwarzkopfin vaalennusaineen mukana tullutta hopeahoitoainetta pisaran sekaan, sillä huomasin että sävy ei ole ihan niin kylmä kuin olisin toivonut. Tällä kertaa väri onnistui täydellisesti, ja siitä tuli juuri sellainen kuin toivoinkin. Tokan testipidennyksen jälkeen uskalsin sitten levittää värin kaikkiin pidennyksiin, minkä jälkeen sekoitin vielä omalle tukalle aussie-hoitoaineeseen uuden värin samassa suhteessa kuin aiemminkin.

Väri näytti tosi, tosi tummalta mun hiuksissa ja olin jo ihan paniikissa, että niistä tulee ihan purkkapinkit. Pelko osoittautui kuitenkin ihan turhaksi, sillä lopulta väri jäi omissa hiuksissani kaikkein haaleimmaksi, eikä tarttunut latvoihin juuri ollenkaan. Se ei haittaa, sillä omia hiuksia on kuitenkin paljon helpompi muokata kuin pidennyksiä, eli päätin laittaa vielä aamulla kerran sävytteen omaan tukkaani, jotta saisin latvatkin edes vähän vaaleanpunaisiksi. Kokeiltuani pidennyksiä päähän, yleisilme oli kuitenkin jo tosi kiva, ja sävy oli juuri täydellinen kaikkialla muualla paitsi niissä omien hiusteni latvoissa.

Tänään aamulla levitin sävytteen sitten uudelleen omaan tukkaani, keskittyen erityisesti latvoihin. Uskalsin tehdä sävystä vähän tummempaa kuin eilen, sillä eilenkään se purkkapinkkiefekti ei tarkoittanut mitään. Latvoihin väri ei tarttunut tänäänkään ihan niin paljoa kuin olisin toivonut, mutta nyt sentään kaikki hiukset ovat pastellipinkkejä, edes hitusen verran. Mä tykkään hurjasti, vaikka on tässä omaan peilikuvaan totuttelemista.

Väri näyttää oikeastaan joka valossa vähän eriltä, mun silmään se on luonnonvalossakin paljon tummempi, kuin ylläolevassa kuvassa. Tämä oli nyt vain nopea ensimmäinen  räpsäys pikkukameralla lopputuloksesta, meillä on nimittäin kiire kauppaan! Mutta laitan kyllä myöhemmin lisää kuvia, joissa väri eri valaistuksissa näkyy paremmin. Joku kyseli että mitäs Otto ideasta tuumaa, no hän oli ideasta innoissaan, ja lopputuloksesta vielä enemmän. Ehkä me nyt sovitaan ulkonäöllisesti vielä paremmin yhteen, kun toisella on liila tukka ja toisella pastellipinkki, ainakin siihen asti kunnes kyllästyn ja haluan klassisemman lookin, haha.

Ihanaa lauantaipäivää kaikille ja hurjasti onnea kaikille valmistuneille<3

Eilen oli ihan mieletön ilta! Käytiin eilen siis Kaislan, #Ihana Mies -arvonnan voittajan Oonan ja muiden Coca-Cola lightin kamppikseen osallistuneiden bloggaajien ja lukijoiden kanssa katsomassa Rock the ballet, jota ennen juhlittiin Savoyteatterin ravintola Preston parvekkeella. Oli huippua lähteä pitkästä aikaa tuulettumaan, ja ennenkaikkea päästä katsomaan upeaa Rock the Ballet -showta. Mä en oikeastaan lukenut showsta mitään arvosteluita tai kauheasti edes taustatietoja etukäteen, sillä halusin mennä paikalle avoimin mielin, ilman odotuksia. Näin jälkeenpäin olen kyllä varma että show olisi ylittänyt kaikki mun odotukset jos sellaisia olisi ollut, se oli nimittäin ihan mahtava.

Kuusi ihanaa miestä, ja yksi ihana nainen jotka tanssivat todella taitavasti, tarinaa kertoen, tunteita herättäen, itkettäen ja naurattaen. Yleisö oli ihan mukana koko shown ajan ja mun käsiin sattui vielä puoli tuntia sen jälkeen kun oltiin lähdetty, kun taputin niin innoissani. Yksi komistuksista vei meidän kaikkien sydämen, ja me oltiin ihan onnesta soikeina kun huomattiin että tyyppi käveli meidän kanssa ulko-ovista yhtäaikaa ulos esityksen jälkeen. Pakkohan sitä oli pyytää yhteiskuvaan, tosi mukava herra oli kyseessä kun suostui ilomielin, raukka joutui siinä viiden asteen vesitihkussa poseeraamaan meidän kanssa.

Esityksen jälkeen meillä oli tarkoituksena vielä juhlistaa vähän pikkulauantaita tyttöporukalla, ja lähdettiinkin Kaislan, Oonan ja Mami Go Go -blogin Mintun, sekä hänen ystävänsä kanssa istumaan Iguanaan. Vaikka me ei tunnettu toisiamme kaikki niin hyvin, puolet porukasta ei ollut nähnyt toisiaan koskaan aiemmin, niin meillä oli kyllä ihan hurjan hauskaa. Roisi läppä lensi ja nauroin niin paljon että varmaan meikitkin levisivät, ellei sade niitä ollut pilannut jo aiemmin.

Iguanasta suunnattiin vielä We Got Beefiin Iso Roobertinkadulle, missä en ennen ollut käynytkään vaikka olen aina halunnut. Mulla on vaan niin harvoin tilaisuuksia käydä baareissa, että yleensä käyn vain aina samoissa vanhoissa paikoissa, joissa tiedän viihtyväni, kun en halua ottaa riskiä että pettyisin jos uusi paikka ei olisikaan mun tyylinen. We Got Beefissä oli tosi rento meininki, hauskaa musiikkia, ja kivoja tyyppejä, vaikka olo olikin vähän orpo ballerinoissa tanssilattialla, kun kaikilla muilla oli tennarit! No mutta, ensi kerralla osaan varautua ja laittaa rennot popot jalkaan.

Tänään sain nukkua pitkään helatorstain ansiosta, ja se oli kyllä niin luksusta! Heräsin vasta kymmenen jälkeen ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen ja nyt olo on kyllä uudesti syntynyt. Sain luettua päivällä hyvin pääsykokeiden ennakkoaineistoakin, sekä sovittua pari tapaamista ja kaikkea muuta tärkeää. Pääsykokeisiin on enää tasan viikko ja vähän alkaa kiriä hiki otsalle, että saanko mä tsempattua ja opittua kaiken niin hyvin kuin haluaisin. Mutta on onneksi vielä aikaa, ja viikonloppu välissä jolloin ehtii keskittyä enemmän.

Huomenna me mennään moikkaamaan kavereita, ja sen jälkeen nautitaan perjantai-illasta, ja siitä että lauantai on meidän perheen yhteinen vapaapäivä. Viikonloppuna toivottavasti sääkin on vähän parempi ja päästään ulkoilemaan, ja ajateltiin nautiskella rauhassa aamupalaa pitkän kaavan mukaan yhdessä.

Huomenna kipaisen hakemassa kaupasta pinkkiä sävytettä, kiitos teidän kaikkien ihanien! Kuten totesin blogin facebook-sivuillakin, mä en varmaan ikinä uskaltaisi kokeilla niin radikaalia hiusmuutosta, ellei teitä kaikkia ihania lukijoita olisi. Kiitos kun tsemppasitte ja annoitte loistavia vinkkejä, miten toteuttaa värjäys helpoiten. Toivottavasti mä onnistun, tulen sitten heti esittelemään tuloksia kun olen kokeillut! Viikonlopun aikana on luvassa vielä kaksi arvontaa, ja lisäksi kuulumisia ja sitä hiusmuutosta, jonka ajattelin kuvata alusta loppuun, mitä ikinä siitä sitten tuleekin. Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!<3

Siinäpä vasta kysymys. Mä en oo koskaan tehnyt mitään radikaaleja tukkamuutoksia, tai olen toki värjännyt blondit mustaksi ja toisinpäin, mutta mun hiukset ovat aina olleet ”perusväriset”, mustaa, ruskeaa tai vaaleaa. Mun radikaalein väri on tainnut olla mahonginruskea, olihan siinä sentään vähän punapigmenttiä mukana. Olen ehkä hiusten suhteen vähän arka, kun olen tähän asti viihtynyt parhaiten tasapitkässä vaaleassa kuontalossa, mutta jokin ihmeellinen hetkellisen muutoksen tarve muhun on nyt iskenyt.

Haluaisin kokeilla, pastellipinkkiä, niin hullulta kuin se kuulostaakin! Oon oikeastaan aika pitkään jo haaveillut pastellihiuksista, en vaan ole tajunnut aiemmin että se on oikeasti ilmeisesti aika helppoa toteuttaa, ja on myös helppoa päästä siitä eroon jos alkaa kyllästyttää. Mulla on myös todella ihanteellinen hiustenväri tällä hetkellä pastellivärin onnistumista ajatellen, kun tämä on niin vaalea että sävystä tulisi puhdas pinkki, eikä oranssiin tai ruskeaan vivahtava.

Ensimmäisen kerran tulin ajatelleeksi pinkkiä keväällä, kun tilasin itselleni Rapunzelilta pidennykset häitä varten. Silloin törmäsin pinkkeihin dipdye-pidennyksiin, joissa oli siis pastellipinkit latvat. Hääkuviin en pinkkiä kuitenkaan halunnut, vaan jotain vähän ajattomampaa, mutta nyt aika olisi otollinen minkä tahansa uuden kokeiluun. Dipdye olisi vähän vähemmän radikaali ratkaisu, kuin koko pään vetäminen pinkiksi, mutta toisaalta se kokopään pinkistäminen houkuttelee enemmän.

Kokeilin muokata itselleni pinkkiä hiusväriä kuviin, näitä ei siis ole muokattu mitenkään ajan kanssa tai tarkoituksena saada hiuksia oikeasti näyttämään siltä kuin ne olisivat pastellipinkit. Käytin kolmen kuvan muokkaukseen ehkä viisi minuuttia, mutta halusin vain testata miltä sävy näyttää eri vaatteiden kanssa, ja ennenkaikkea mun naamaan yhdistettynä.

Kahdessa ylemmässä kuvassa pohjana oli vähän jo kellastunut, 6vkoa sitten värjätty hius, alimmassa kuvassa juuri blondattu pää, ero on aika huomattava! Mun mielestä alimmassa kuvassa sävy on täydellinen, juuri tuollaisen mä haluaisin. En kuitenkaan tiedä uskallanko mä värjätä, olisi tuo niin jännä muutos kuitenkin. Itse väri kestäisi ilmeisesti muutaman pesun verran, eli ei se kyllä mikään katastrofi varmaan olisi jos kokeilisin? Ainakaan ei sitten kaduttaisi että en kokeillut.

Mä näin lookbookissa yhden superkauniin tytön jolla oli juurikin tuon alimman kuvan sävyiset hiukset, ja aivan upeita asukokonaisuuksia, väreissä säästelemättä. Ajattelin ensin että pastellipinkki tukka rajoittaisi pukeutumista kauheasti, mutta ainakin tuo kyseinen tyttö, jonka nimimerkin unohdin ja jota olen yrittänyt metsästää koko päivän tuloksetta, sai värit toimimaan upeasti. Olin jo suunnitellut kuinka linkkaan tämän tytön kuvat tähän postaukseen, mutta nyt en voikaan sitä tehdä. Jos joku seuraa lookbookia ja tietää ketä tarkoitan, niin saa vinkata, mua harmittaa kun mun suurin hiusinspiraation lähteeni meni hukkaan!

Jokatapauksessa, pastellivärejä hiuksissa on näkynyt jo aika pitkän aikaa eri blogeissa, julkisuuden henkilöillä ja siellä lookbookissa, ja joku niissä vain vetoaa muhun. Ainakaan en ole yksin pinkki-ihastukseni kanssa, mutta sopisiko se mulle? Sitä en tiedä. Ehkä tämä jää vain ajatuksen ja näiden ”hienosti” muokattujen kuvien tasolle, ja pitäydyn turvallisen vaaleassa, tai keksin jotain muuta.

Oletteko te kokeilleet pastellipinkkiä, tai muuta pastellihiusväriä? Oliko värjääminen vaikeaa? Pääseekö väristä helposti eroon? Mitä mieltä olette, pinkki hot or not? Minkä hiusvärin te näkisitte mulle sopivan parhaiten?

PS: Tässä miettiessäni julkaisenko vai enkö julkaise postausta, tulee olo että herranjumala miten mä kehtaan edes laittaa noita kuvia mihinkään, tämä postaus on mun elämäni virhe ja saattaa mut naurunalaiseksi 😀 että olkaa helliä sanoissanne jos näyttää kauheelta, mua jännittää!

PPS: En yleensä harrasta näitä PS-merkintöjä postausten lopussa, mutta: Nyt on sellainen tilanne, että Rock the ballet  -arvonnan voittajalle ei tule avecia, eli yksi lippu on vielä vapaana, jos joku sen haluaa. Se joka ensimmäisenä laittaa mulle blogin FB-sivuilla yksityisviestillä, että haluaa tulla, saa lipun. Show on siis huomenna, ja bileet alkavat kello 18.00. Ilmoittautuminen on sitova!

Taannoisessa Indiedays Inspiration Dayssa tutustuin Björn Borgin pisteillä makeisiin vaatteisiin ja asusteisiin, ja lähdin mukaan yhteistyöhön. Sain jokin aika sitten itselleni Björn Borgin treenivaatteita, alusvaatteita sekä ihanan valkoisen repun, johon meidän tabletti sujahtaa kivasti omaan taskuunsa.

Rakastuin totaalisesti saamaani pinkkiin huppariin, joka on ihanan napakkaa kangasta, mutta ei liian kuuma vaan hengittävä. Tykkään myös harmaista sortseista pinkillä resorilla, sekä saamastani raikkaasta T-paidasta. Suurimmaksi rakkaudekseni muodostui kuitenkin Björn Borgin pitsihipsterit, joita valitettavasti en nyt tässä postauksessa esittele, haha. Mä en kovin usein juttele alusvaatteistani, mutta tässä on kyllä maailman mukavimmat, mutta samalla myös hyvännäköiset pikkarit. Ei kiristä, ei purista, ja näyttää kivalta.

Mä oon täällä blogissa tuonutkin esille, että mun treenaaminen ei tällä hetkellä ole mitenkään hyvällä tolalla, entinen tanssija, juoksija ja kuntosalilla kävijä on liikkunut viimeiset kolme vuotta melkeinpä vain lasten kanssa. Kahvakuulailu on ainoa, mitä olen oikeasti harrastanut kuluneen vuoden aikana, muutamaa satunnaista lenkkiä lukuunottamatta. Lasten kanssa tulee toki liikuttua paljon puistossa käytyä kävelyllä ja muuta, mutta jonkinlaista liikuntakärpäsen puremaa olen silti kaivannut.

Mä en tiedä teistä, mutta ainakin mulla ja monella ystävälläni on ollut sama. Kun harkitsee säännöllisen liikunnan aloitusta, näin naisellisena, ja ehkä vähän turhamaisena aika nopeasti tulee mieleen että ”hei, mähän tarvitsen uudet treenivaatteet!”. Mun treenivaatehankinnat torppasi rakas mieheni, ”ethän sä tarvitse uusia vaatteita, ennen kuin olet oikeasti aloittanut säännöllisen liikunnan ja todistanut että jatkat sitä!”. Totta, fiksu ajatus – mutta ah niin ärsyttävää. Ihan varmasti liikkuisin enemmän jos saisin ne uudet treenivaatteet!

Björn Borgin ansiosta sain ne vaatteet nyt sitten kuitenkin, ja nyt jäljellä on enää itselleni ja Otolle sen todistaminen, että oikeasti pystyn tähän. Salikorttia en vielä hommaa, sillä kesäkuussa en ole edes kotona kuin puolet kuusta, mutta säännöllinen lenkkeily on nyt alkanut. Käyn juoksemassa vähintään kolme kertaa viikossa, ja kunhan saan tämän rutiinin säännöllistettyä, voin sitten harkita sitä salikorttiakin.

Kiitos Björn Borg, te saitte mut liikkumaan! Jos kaipaat piristystä liikuntaintoon, tai uusia treenikamppeita ahkerana treenaajana puhkikuluttamiesi tilalle, osallistu arvontaan. Palkintona on 50 euron lahjakortti Björn Borgin konseptimyymälään (Forum & Kamppi), jos voittaja asuu muualla kuin pk-seudulla, toimitetaan hänelle tuotepaketti kotiin. Arvontaan voit osallistua valitsemalla lempituotteesi Björn Borgin verkkokaupasta, ja linkkaamalla sen tähän postaukseen. Muista myös keksiä itsellesi nimimerkki, sekä jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on sunnuntaihin 1.6.2014 klo 22.00 asti.

Toteutettu yhteistyössä Björn Borgin kanssa.