Turvallisesti ostoksilla

15.12.2020

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ideapark Oulun kanssa.

Käytiin toissa viikolla kahden päivän reissulla Oulussa hoitamassa mun äidin asioita, kun hän oli ollut pitkään sairaalassa. Ennen reissua vältettiin kaikkia ylimääräisiä tapaamisia ja seurattiin omaa oloa hyvin tarkasti. Onneksi päästiin täysin terveinä matkaan ja terveitä ollaan edelleen. Ei tietenkään päästy Oulussa tapaamaan äitiä, koska sairaalassa oli täysi vierailukielto, mutta saatiin autettua äitiä niin, että hän pystyi kotiutumaan vihdoin nyt muutama päivä sitten turvallisesti kotiin, eikä hänen tarvitse toipilaana poistua kotoa hoitamaan asioita.

Samalla reissulla kuvasin tämän Ideapark Oulun kaupallisen yhteistyön, josta olimme sopineet joulukuulle jo kuukausia aiemmin. Joku voisi kysyä, miksi tehdä helsinkiläisenä vaikuttajana kaupallinen yhteistyö oululaisen kauppakeskuksen kanssa. Puhtaasti siksi, että oululaisten juurteni vuoksi somekanaviani seuraa myös moni oululainen, mistä olen tietysti tosi iloinen ja kiitollinen. Ja toki Ideapark on myös luonteva yhteistyökumppani, koska asioimme siellä lähes aina Oulussa käydessämme ja se on näkynyt kanavissani jo vuosien ajan.

Yhteistyöstä syksyllä sovittaessa iloitsin mm. siitä, että pääsisin kertomaan kaikille oululaisille seuraajilleni Ideaparkin upeasta lasten leikkipaikasta ja A-oven uudesta mahtavasta liukumäestä, mutta nyt ne ovat molemmat tietenkin ymmärrettävästi suljettuina. Halusin korostaa tässä Ideaparkin mahtavaa ravintolatarjontaa ja kahviloita, joissa voi istua tuntikausia vaan juttelemassa ja herkuttelemassa ja sitä, miten Ideaparkissa tulee kuin huomaamatta päivän 10 000 askelta täyteen, kun risteilee pitkää valtavaa käytävää koko päivän kaikissa huipuissa liikkeissä. Nyt päädynkin kirjoittamaan Ideaparkista aivan toisessa valossa.

Siitä, miten siellä voi asioida mahdollisimman turvallisesti, helposti ja nopeasti myös näinä aikoina. Ja siitä, miten kovasti toivon, että ihmiset uskaltaisivat turvallisuus hyvin huomioiden tukea kivijalkaliikkeitä, palveluita ja ravintoloita myös näinä aikoina, jotta meillä olisi niitä liikkeitä ja ravintoloita edes olemassa ylipäätään vielä ensi vuonna.

Ideaparkissa suositellaan hyvin vahvasti, että kaikki asiakkaat joille se on mahdollista, käyttäisivät maskeja. Asiakkaiden tulee huolehtia turvavälien toteutumisesta, onneksi niitä on helppoa tilavassa kauppakeskuksessa pitää. Ideaparkissa on myös runsaasti käsidesi-pisteitä joka puolella (mm. jokaisella sisäänkäynnillä) ja kaikkia asiakkaita suositellaan desinfoimaan kätensä usein ja huolehtimaan hyvästä hygieniasta.

Oireisena ei missään nimessä tule lähteä ostoksille tai asioille, silloin pysytään kotona. Ideaparkissa on useita eri sisäänkäyntejä, jolloin asioinnin voi hoitaa ”täsmäiskuna” suoraan lähimmän sisäänkäynnin kautta siihen liikkeeseen, mihin on menossa. Kannattaa katsoa esimerkiksi Ideaparkin Instagram-tililtä tai nettisivuilta jo etukäteen liikkeen tai liikkeiden sijainti ja suunnitella reissu mahdollisimman tehokkaaksi. Ideaparkin ravintoloista saa ruokaa myös take awayna, jolloin siitä voi nauttia turvallisesti kotona.

Ideaparkin Reima-liikkeestä ostin meidän esikoiselle ja mun kummipojalle talveksi hyvät ja laadukkaat hanskat, sekä merinovillakerraston joulupukin konttiin. Reiman liikkeestä saa asiantuntevaa palvelua ja sieltä löytyy laadukkaat sisä- ja ulkovaatteet sekä kengät pikkuvauvasta 170-senttiselle asti.

Leluaitta myy Ideaparkissa nimensä mukaisesti leluja. Ihana ja suuri lelukauppa, jossa oli kauniita puuleluja, runsaasti erilaisia lautapelejä ja paljon muuta. Upea valikoima, josta varmasti löytyy lasten toivelahjat.

Tätini osti Click Shoesta itselleen tarpeelliset lämpimät 2Moons talvikengät ja minä toimin siellä makutuomarina. Click Shoessa oli suuri valikoima aikuisten kenkiä niin miehille kuin naisillekin.

Life-myymälästä löytää laajasti luonnonkosmetiikkaa, ravintolisiä ja muita hyvinvointiin liittyviä juttuja kuten kauratyynyjä ja villatohveleita, jotka sopivat upeasti myös joululahjaksi.

Mikäli jollakulla perheenjäsenellä on toiveissa uusi puhelin joululahjaksi, kannattaa pitää mielessä iTapsa. Siellä myydään nimittäin esimerkiksi käytettyjä ja takuuhuollettuja iPhoneja. Moni tuntee iTapsan puhelinhuoltona, missä se epäilemättä onkin oikein pätevä, mutta lisäksi sieltä tosiaan voi ostaa hyvin toimivia ja käytettyjä puhelimia, mikä on myös vastuullista. iTapsasta saa huoltojen ja puhelimien lisäksi myös suojakalvot ja panssarilasit puhelimiin, sekä muut tarvikkeet.

Espressohousella on kätevä oma app, jolla tilatessa voi vaan noutaa tilauksen suoraan valmiina sovelluksen ilmoittaessa, mikä tekee asioinnista salamannopeaa ja helppoa. Kaiken voi hoitaa etukäteen. Sovellukseen ladatuilla crediiteillä maksetuista tilauksista saa myös 10% alennuksen.

Arnoldsilla on upeasti uudistunut suolainen valikoima, josta löytyy jokaiselle jotakin. On herkullista foccacciaa, bageleita, toasteja ja salaatteja useissa eri makuyhdistelmissä. Lisäksi Arnoldsilta saa tietenkin maan parhaat donitsit niin klassikkomakuisina kuin jouluversionakin.

Ideaparkin RAX Pizzabuffetin Kotibox-valikoimasta voi tilata RAXin suosittuja herkkuja kotiin take awayna. Kotibox valikoimassa on mm. jännittävä Hot Potato -pizza, jossa on perunalastuja!

Oli ilo huomata, että Oulussa ja Ideaparkissa maskisuositusta, käsihygieniaa ja turvavälejä noudatettiin todella hyvin. Kauppakeskuksessa ei ollut missään liikkeessä ryysistä (kuten kuvistakin näkyy), vaan todella väljää, ja kaikilla oli kasvomaskit, niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin. Lisää vinkkejä turvalliseen asiointiin Ideaparkissa kannattaa katsoa Ideaparkin somekanavista, sekä tietenkin seurata THL:n & Valtioneuvoston ohjeistuksia. Yksi hyvä vinkki on vielä se, että mahdollisuuksien mukaan kannattaa välttää kaikkein suosituimpia ostosaikoja, ja mennä ostoksille esimerkiksi aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jos se sopii omiin aikatauluihin.

Minä en halua tällä kaupallisella yhteistyöllä kannustaa ketään vastuuttomuuteen tai piittaamattomuuteen tai viettämään koko päivän ostosmaratoneja ja istumaan tuntikausia ravintoloissa suosituksista välittämättä. Sen sijaan haluan kannustaa ihmisiä mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan kivijalkayrittäjiä ja suomalaista työtä turvallisuutta noudattaen. Käykää hakemassa joulukukat siltä tutulta avuliaalta kukkakauppiaalta, tai tilatkaa ruokaa mukaan kotiin. Ostakaa lelut siltä sydämelliseltä lelukauppiaalta ja pehmeät paketit ammattitaitoiselta yrittäjältä. Tuetaan heitä, jotta heillä on töitä jatkossakin, jotta sitten joskus kun tämä kaikki on ohi, meillä on vielä paikkoja joihin mennä.


Kuinka lopulta löysin hyvän pipon

15.11.2019

Mä pähkäilin todella pitkään, että minkä pipon ostaisin itselleni. Olen siis lainannut meidän esikoisen vanhaa pipoa koko syksyn, jota hän ei itse enää käytä. Se on löystynyt käytössä hänelle liian isoksi, joten se on mulle sopiva. Voin kertoa, että se ei kuitenkaan ole ollut se pipo, jota haluaisin käyttää. Onhan se ihan kiva, mutta ”käytössä löystynyt lasten pipo” ei ehkä ole kuitenkaan se, jonka itse ekana kaupasta kotiuttaisin. Kaupungilla olen katsonut kaikkia muita ihmisiä tyylikkäissä pipoissaan ja huiveissaan ja itse näyttänyt pöntöltä pelkässä takissa. Koska kyllähän nyt pipo ja huivi pitää olla tähän aikaan vuodesta!

Olen katsellut vaikka ja mitä pipoja, käynyt sovittamassakin montaa ja aina kuitenkin jättänyt ostamatta. En ole halunnut tehdä hutiostosta, vaan halusin ostaa pipon ja huivin, jotka kestävät käyttöä vuodesta toiseen ja näyttävät ajattoman tyylikkäältä. Mä halusin muhkean pipon joka lämmittää, joka ei kiristä yhtään mun päätä (koska en voi kestää jos pipo on liian tiukka) ja joka sopisi useimpien mun takkien kanssa, eli olisi suht neutraalin värinen, eli vaikka harmaa tai beige tai vaaleanpunainen tai luonnonvalkoinen.

Päätin lähteä keskiviikkona pipo-ostoksille ja olin ihan avoimin mielin. Tutkailin Myssyfarmin ihania myssyjä Stockmannilla (Pöytyäläisten mummojen kutomia) ja ne oli oikeasti niin mageita! Ainoa ongelma oli, että just se muhkea pipomalli josta tykkäsin ei vaan sopinut just mun pään muotoon. Se tuntui puristavalta ja siksi mä jätin sen kauppaan. Sitten suuntasin ylempiin kerroksiin, Acne Studiosin osastolle, koska halusin kokeilla sitä Pansya, jota olen jo muutaman vuoden kuolannut muilla ihmisillä.

No, siellä ei Pansya ollut eikä muitakaan merkin pipoja. Päätin lähteä Kämp Galleriaan katsomaan Marita Huurinaisen pipoja ja tsekkaamaan My O My -liikkeen, koska tiesin, että siellä on ainakin joskus myyty Acne Studiosin vaatteita. Kävelin kaatosateessa Oton kanssa (tietenkin ilman sateenvarjoa) sinne. Avulias myyjä My O Myssa kertoi, että heillä ei enää ole myynnissä Acne Studiosia, mutta hän tietää, että Beamissa on niitä Pansy-pipoja myynnissä. Arvostin kovasti sitä, että myyjä neuvoi mut eri kauppaan ostoksille, eikä alkanut esimerkiksi suosittelemaan jotain omia eri merkin pipoja. Todella hyvää asiakaspalvelua ja tuli just sellainen fiilis, että sinne pitää mennä ostoksille toisella kertaa. Jatkettiin siis matkaa kaatosateessa Kämp Galleriasta Erottajankadulle Beamiin. Beamin myyjää nauratti, kun me näytettiin varmaan jo aivan uitetuilta koirilta kun asteltiin vettä valuvina sinne sisään.

Kysyin heti ekana, että onko heillä myynnissä Acne Studiosin Pansy-pipoja ja myyjä pahoitellen totesi, että heille ei vielä ole tullut kuorma, ja että siihen tulevaan kuormaankin on varauslista, jos haluaa varata oman pipon. Niitä oli käyty kuulemma kyselemässä monta kertaa joka päivä jo pidemmän aikaa. Hän kuitenkin lisäsi heti perään, että Beamin sisarliike Beamhilliin tuli juuri edellisenä päivänä kevään mallien toimitus, joista ei otettu varauksia, vaan ne olivat jo myynnissä. Tästähän mä innostuin ja kysäisin, että missä se Beamhillin liike olikaan, ja myyjä kertoi, että se sijaitsee Yliopistonkadulla (eli ihan Kämp Gardenin lähellä, missä oltiin just oltu). Ja ei kun takaisin vesisateeseen, takaisin kohti Yliopistonkatua.

Kun me vihdoin päästiin sinne liikkeeseen ja näin siinä pöydällä heti ihanan tosi vaaleanharmaan Pansyn, mä tiesin, että siinä se on! Siis kun niin paljon näin vaivaa, että pääsin edes sovittamaan sitä (ja raahasin vielä Otto-ressukkaa mukana kaatosateessa koko sen ajan), niin olisi ollut aika turhauttavaa jos se pipo ei olisi sopinutkaan. Ottokin sanoi mulle, että nyt kans sitten ostat sen pipon kun ollaan metsästetty sitä näin kauan. Pyörittiin liikkeessä sen aikaa, että mun läpimärät hiukset kuivuivat sen verran, että kehtasin sovittaa pipoa. Onneksi polkkatukka kuivuu nopsaa!

Pansy oli päässä just niin ihana kuin toivoinkin ja niin mä vihdoin löysin itselleni ihanan pipon. Mikä tuuri mulla kävi, että kuormallinen kevään pipoja oli juuri tullut Beamhilliin!  Ei todellakaan ollut mikään itsestäänselvyys, että sain tämän, jos ne on kerta näin kiven alla. Toki netistä löytyy varmasti jostain. Mä kuitenkin rakastan ostaa kivijalkaliikkeistä, koska haluan sovittaa aina ensin ja varsinkin just pipon kohdalla on tärkeää se, että se ei purista. Ja musta se on parasta, kun ostoksen saa heti mukaan ja sitä voi fiilistellä, eikä tarvitse odotella.

Pipo Acne Studios | Takki ZARA | Huppari R-Collection | Farkut Gina Tricot | Kengät Puma| Laukku Gucci

Nyt multa puuttuu enää huivi. Yritän löytää mahdollisimman hyvin mun pipon sävyyn sopivan huivin mahdollisimman pian. Yksi vaihtoehto on tietty Acne Studiosin huivi, mutta en ainakaan nähnyt pipon kanssa ihan samanvärisiä huiveja missään näistä liikkeistä. Toki joku muukin harmaan sävy voisi sopia hyvin. Siihen asti käytän tarvittaessa mun omaa (mutta Otolle luovuttamaani) Makian mustaa merinovillahuivia. Sekin on kyllä tosi ihana, mutta sopii ehkä kuitenkin paremmin Otolle.

Kiitos hurjasti ihanista pipovinkeistä kaikille ja ihanaa viikonloppua <3


Jotain uutta, jotain vanhaa

12.10.2019

Kuten aiemmin kirjoitinkin, mulla oli tälle talvelle ostoslistalla uusi villakangastakki, tarkemmin sanoen camel coat. Mulla ei ole ollut kunnollista villakangastakkia sitten teinivuosien, jolloin ostin viimeksi sellaisen villakangastakin, joka kesti monta vuotta. Lopulta luovuin siitä ehkä viitisen vuotta sitten. Silloin vaatteiden eteenpäin laittaminen oli mulle pikkujuttu, enkä miettinyt sen tarkemmin, että voisiko vaatetta sen sijaan vielä huoltaa tai jatkojalostaa. Takki oli ihan kelpo takki silloinkin ja olisin voinut sitä käyttää edelleen, jos en olisi luopunut siitä.

Sen villakangastakin jälkeen mulla olleet ”villakangastakin näköiset” takit ovat olleet niin huonolaatuisia, että hävettää edes myöntää. Sellaisia 100% polyesterisia lirpakkeita, jotka eivät ole lämmittäneet, mutta ovat hiostaneet ja ovat hajonneet jo ekan talven aikana. Pari niistä sain ja yhden taisin myös vuonna 2015 ostaa. Sanomattakin on varmaan selvää, että ne eivät kestäneet. Vuorikankaat repesivät ylhäältä alas, puolet napeista tippui hukkaan, vetoketjut lakkasivat toimimasta tai pinta nyppyyntyi pahasti. En ole ostanut tai saanut sellaisia tai minkään muunkaanlaisia villakangastakkeja vuoden 2015 jälkeen ja takkikaapissa on ollut aukko tyylikkäälle ja ajattomalle takille, jota voisi pitää siistimmissä tilaisuuksissa.

Rakastan mun makuupussitakkia, jolla pyörähtää nyt kolmas talvi käyntiin, mutta se ei varsinaisesti ole se itsenäisyyspäivän juhlien go-to, eikä liioin se valinta, joka puetaan päälle pieneen fine dining -ravintolaan, josta mun takki yksin veisi 1/10 pinta-alasta. Se on täydellinen kaikkeen ulkona liikkumiseen ja puistossa seisoskeluun myös, mutta ei mihinkään hienompiin tilaisuuksiin. Se on myös tosi painava, eli kaupungilla liikkumisessa se on tuskastuttavan kuuma ja ahdistava. Se päällä ei kertakaikkiaan voi olla. Kaipasin kevyttä, siistiä takkia joka olisi designiltaan ajaton.

Olen kiertänyt syksyn aikana second hand -myymälöitä ja kirppiksiä juuri sellainen kamelin värinen pelkistetty takki mielessäni ja selannut myös nettikirppiksiä. En ole löytänyt ollenkaan sitä väriä tai mallia mitä olen toivonut, ja nekin jotka ovat olleet edes etäisesti toivomaani mallia muistuttavia, ovat olleet täysin liian isoja, huonoa materiaalia ja/tai liian huonokuntoisia. Yhden juuri täydellisen takin bongasin FB-kirppiksellä, mutta sekin oli ehtinyt jo mennä ja perässä oli sen lisäksi jo seitsemän ”jono” -kommenttia. En siis ainakaan aio syytellä itseäni yrityksen puutteesta. Yritin löytää takin käytettynä ensin ja aloitin hyvissä ajoin. En jättänyt viime tippaan ja sitten heti luovuttanut kun ei löydy.

Olin niin kovasti päättänyt löytää takin käytettynä, että mua harmitti kyllä kun ei löytynyt. Harkitsin paria ”ihan kivaa” käytettyä takkia, jotka eivät kuitenkaan olleet ihan sitä mitä halusin. Tai joihin ihastuin täysillä, mutta jotka edustivat enemmän yhden tai kahden talven trendiä kuin pitkäikäistä valintaa. Totesin, että haluan ennemmin ostaa juuri sen takin, jollaista olen jo pitkään miettinyt, koska sille mulla on varmasti käyttöä, enkä kyllästy siihen kun muoti vaihtuu, koska se on tyyliltään sellainen, joka näyttää hyvältä joka vuosi.

Yksi päivä kiertelin äidin kanssa kauppoja ja löysin sellaisen takin, joka oli materiaaliltaan italialaista villasekoitetta (75% villaa), väriltään ihana vaalea kameli ja malliltaan täydellinen. Jätin takin silloin vielä kauppaan, koska halusin vielä harkita ostosta rauhassa. Eilen oltiin Oton kanssa kaupoilla katsomassa hänelle villakangastakkia ja samalla näin uudelleen sen saman takin, johon olin jo kerran tykästynyt. Sovitin sitä ja rakastuin. Se oli kevyt ja juuri sellainen, jonka halusin. Ostin sen.

Takki löytyi Zarasta. Sen kangas on italialaisen Mantecon valmistama ja googlasin tämän Mantecon ja heidän vastuullisuusraporttinsa vielä ennen ostopäätöksen tekemistä. Tulin siihen tulokseen, että ostan takin. Kankaan valmistusprosessi on jäljitettävissä aina lammasfarmille asti ja se on valmistettu turvallisesti ilman haitallisia kemikaaleja. Manteco myös velvoittaa asiakasyrityksiään noudattamaan omia vastuullisuusvaatimuksiaan valmistusprosessin kaikissa vaiheissa. Takki ei todellakaan ole täydellinen ostos enkä minä tee ihmisenä pelkästään täydellisiä vaate- tai muitakaan ostoksia. Mutta se on harkittu ostos, jonka tarkoituksena on kestää aikaa ja käyttöä. Uskon, että mulle olisi tullut parempi fiilis takista, jos olisin löytänyt sen käytettynä. Mutta koska en löytänyt, aion nyt nauttia tästä takista, jonka lopulta ostin.

Takki ZARA | Neule ZARA | Housut Bubbleroom | Kengät H&M | Laukku Gucci 

Takki on malliltaan melko suora ja se sopii hyvin niin mekkojen kanssa kuin housupuvun päällekin. Tänä syksynä näitä perusmallisia villakangastakkeja on näkynyt älyttömän paljon yhdistettynä rennosti ihan vaan huppariin ja farkkuihin ja sitäkin ajattelin kokeilla. Tykkään siitä, miten tällainen ajaton malli uudistuu joka vuosi, kun sen voi yhdistellä milloin mihinkin.

Takille kaivoin varastosta kaveriksi vanhat kengät, jotka olen ostanut jo vuonna 2013 H&M:ltä. Mustat platform-nilkkurit, joiden korkea korko ei tunnu niin korkealta platformin ansiosta. Tämän tyylisiä kenkiä on näkynyt taas paljon kaupoissa ja olenkin iloinen, että olen säästänyt nämä kaikkien näiden vuosien ajan, vaikka en nyt muutamaan talveen ole käyttänytkään. Nyt ne ovat taas ajankohtaiset. Kengät ovat olleet aikanaan hyvinkin ahkerassa käytössä ja kestäneet sitä mielestäni hyvin.

Mulla on joitakin sellaisia kenkiä ja vaatekappaleita, joita säästän pitkiäkin aikoja vaikka en käyttäisikään. Olen tehnyt niitä oman postauksenkin nimeltä Vaatekaapin aarteet ja edelleen olen sitä mieltä, että joitakin juttuja kannattaa säilöä.

Tykkäättekö te villakangastakeista? 


Mitä me ostetaan ruokakaupasta ja miksi

10.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa.

Muutama viikko sitten kirjoitin asioista, jotka omalla kohdallani ovat vaikuttaneet mun ruokasuhteeseen ja jotka ohjasivat ennen valintojani ruokakaupassa. Kirjoitin teinivuosistani ja niistä ajoista, kun hinta oli tärkein vaikuttava tekijä ruokaostoksille. Nykyään olen siitä onnekkaassa asemassa, että pystyn tekemään ruokaostoksia myös muilla perusteilla, kuin pelkästään hintalappuja tuijottamalla. Tänään ajattelin tehdä katsausta siihen, mitä meidän kauppakassista löytyy ihan tavallisena arkipäivänä ja miksi.

Näissä kuvissa on esillä meidän tavalliset täydennys-ruokaostokset keskeltä viikkoa. Ne eivät ole koko viikoksi, vaan muutamaksi päiväksi, kaveriksi sellaisille jutuille, joita kotoa jo löytyy. Tässä on kuitenkin esillä paljon sellaisia juttuja, joita me käytetään säännöllisesti ja ostetaan usein ja siksi tämä oli mun mielestä hyvä esimerkkikassi tähän postaukseen. Etenen tuotteiden kanssa samassa järjestyksessä kuin meidän lähi- K-Supermarketin pohjapiirros menee.

Hevi-osastolla mun ostoskäyttäytymistä ohjaa eniten satokausiajattelu. Pyrin ostamaan niitä hedelmiä, vihanneksia ja marjoja, jotka kulloinkin ovat parhaimmillaan. Suosin ehdottomasti kotimaista ja lähellä tuotettua tällä osastolla, mutta ostan myös joskus ulkomaisia satokaudelle ajankohtaisia vihanneksia ja hedelmiä, joita ei Suomesta välttämättä saa, kuten vaikkapa talvella persimoneja ja klementiinejä. En ole ehdoton valinnoissani ja kyllä me syödään välillä myös avokadoja sekä esimerkiksi USA:sta tuotua bataattia vuoden ympäri, mutta pääosin suositaan satokausiajattelua.

K-Supermarketin hevi-osastolla mun mielestä ihaninta on se, että niin monissa eri vihanneksissa ja hedelmissä lukee tarkasti kenen tilalta se on tullut. Tuottajia nostetaan isosti esiin. Tulee hyvä mieli ostaa joltain tietyltä tuottajalta, eikä vaan ”tomaattia”. Tuotteiden yhteydessä on kerrottu laajasti mistä kunnasta ja miltä tilalta keneltä tuottajalta tuote on, ja näin saa myös tiedon siitä, kuinka pitkän matkan tuote on kulkenut kaupan hyllylle.

Näin syksyllä satokauden mukaan mun ostoskoriin päätyy usein kotimaisia juureksia kuten porkkanaa, punajuurta, keltajuurta ja raitajuurta, sipulia, kurpitsaa, sieniä kuten suppilovahveroita ja kanttarelleja ja hedelmistä etenkin omenoita. Viime viikolla ostin myös kotimaisen valtavan vesimelonin meidän 8-vuotiaan synttäreille. En edes tiennyt, että niitäkin kasvatetaan Suomessa! Kauppareissujen ostetuimmat jutut hevi-osastolta meillä on varmaan ympäri vuoden kotimainen kurkku ja tomaatti, sekä tuoreet yrtit. Niitä vaan kuluu niin älyttömästi joka päivä.

Juustohylly on mun heikkous ja sieltä mä ostan varmasti eniten ulkomaista, vaikka arkijuustoissa kotimaista suosinkin. Mä rakastan voimakkaan makuisia erilaisia juustoja ja vietetään juustoiltaa ehkä kerran kuussa Oton kanssa. Meidän lasten suosikki on valkohomejuusto, jota saa kotimaisenakin vaihtoehtona. Testaillaan aina vähän erilaisia juustoja ja oikeastaan koskaan ei ole vastaan tullut sellaista, joka EI olisi maistunut meille aikuisille.

K-Supermarketeissa on tosi hyvä juustovalikoima, eikä tarvitse lähteä sen suurempaan kauppaan maistellakseen uusia jännittäviä herkkuja. Parhaat juustohillot löytyy muuten myös Pirkka Parhaat -sarjasta: juustohillo-pakkauksessa on kolme erilaista hilloa, joista mun ehdottomat lempparit on greippi ja inkivääri.

Proteiiniosastolla suosin kotimaista tuoretta kalaa sekä kasviproteiineja ja vapaiden ulkokanojen (luomu)munia. Meidän ostoskärryyn päätyy jonkin verran myös kotimaista broileria, eikä kieltäydytä lihasta silloin, kun sitä tekee mieli. Näin lokakuussa me kuitenkin vietetään semi-lihatonta lokakuuta, eikä osteta kotiin ollenkaan lihaa, vaikka muuten sitä saatetaan tulla syöneeksi jossain, esim. lapset koulussa. Tämä on mennyt aika iisisti ainakin ekojen 10 päivän ajan, eikä ole kertaakaan tullut tilannetta, että lihaa olisi kaivannut kotiin. Nykyisin on hyvin helppoa löytää erilaisia hyvänmakuisia kasviproteiineja, meidän suosikkeja on esimerkiksi perus-Härkis, sekä beanit-suikaleet. Tykkään siitä, että kaikki kylmässä olevat vegeproteiinit löytyvät yhdestä hyllystä meidän lähi K-Supermarketissa. 

Leipähyllyllä meidän ostoskoriin päätyy useimmin kauraa ja ruista, mutta lapset tykkäävät myös paahtoleivästä. Välillä herkutellaan kotimaisilla artesaanileivillä, kuten cashew-karpalo-chiabattalla. Sen päälle ei tarvitse muuta kuin voita ja avot! Mutta se on pelkkää vaaleaa leipää, joten meillä se on sellainen viikonloppuherkku ja muuten suositaan kuitupitoisempia vaihtoehtoja.

Maitohyllyllä meidän kärryihin tarttuu barista-kauramaitoa kahvimaidoksi. Ostetaan aina pieniä 2dl tölkkejä, koska yksi sellainen kestää meillä Oton kanssa kahvimaitona juuri sen viisi päivää, jonka purkki säilyy avattuna. Näin ei tule hävikkiä, kun ei muuhun käytetä. Lapset ovat tänä syksynä vaihtaneet omasta halustaan maidon tilalle kauramaidon, jota käyttävät esim. kaakaossa ja murojen kanssa. Jugurtin he syövät edelleen maitopohjaisena ilman lisättyä sokeria. Mun omia lempijugurtteja on Helsingin meijerin lähellä tuotetut jugurtit, joista omena ja puolukka on ehdottomasti parhaat. Meidän lähi K-Supermarket oli eka kauppa, jossa näihin törmäsin jo vuosia sitten ja olen niin iloinen, että niitä saa edelleen ja muutkin ostavat pienen tuottajan juguja, joita en koskaan ole nähnyt esimerkiksi markkinoitavan missään.

Kuiva-aine- ja säilykehyllyiltä valitsen kärryyn usein erilaisia papuja ja linssejä, riisiä ja pastaa (arjessa yritän suosia tummaa ja täysjyvää, mutta herkuttelen joskus kyllä valkoisella). Lisäksi meille ostetaan kaurahiutaleita puuroon ja leivontaan sekä täysjyvämuroja ja granoloita, joihin ei ole lisätty sokeria tai joissa sitä on hyvin vähän. Näiden lisäksi tulee ostettua myös pähkinöitä ja siemeniä, kahvia ja kookosmaitoa, sekä erilaisia maustekastikkeita.

Pakastimeen ostan joskus helppoja arkiruokia, kuten täysjyvä-kalafileitä, punajuuri-kasvispullia ja erilaisia perunapakasteita.  Sekä tietenkin jäätelöä! Rehellisyyden nimissä on myös myönnettävä, että me ollaan edelleen pakastapizzan ystäviä ja sitä tulee  myös syötyä vähintäänkin kerran kuussa, ellei useamminkin. Se on meidän kauppa-pahe.

Me ei olla missään ruoka-asioissa ehdottomia ja kaikkein eniten ruokaostoksia ohjaavat maku, helppous ja terveellisyys, mutta pyritään tekemään hyviä valintoja silloin kun se tuntuu luontevalta. Kun on tehnyt muutoksia ruokavalioon pikkuhiljaa, niihin on ollut helppo sopeutua ilman luopumisen tuskaa, kun ei oikeastaan olla luovuttu mistään. Joskus me ostetaan myös jotain tosi epäterveellistä ja kauheaa ja nautitaan siitä täysillä. Se on ihan fine, kun suurimmaksi osaksi pyrkii elämään monipuolisella ja värikkäällä ruokavaliolla.

Meidän perheessä kaikki saavat vaikuttaa omalta osaltaan siihen, mitä kaupasta ostetaan ja otetaan lapset aktiivisesti mukaan keskusteluun ruuasta ja ruokaan liittyvistä arvovalinnoista. He tietävät miksi vähennetään lihan syömistä, miksi vältellään ruokahävikkiä ja miksi suositaan lähellä tuotettuja satokausivihanneksia. Haluan opettaa lapset rakastamaan ja arvostamaan ruokaa ja myös huomioimaan sen, mitä tapahtuu ennen kuin ruoka päätyy kauppaan ja kaupasta lautaselle.

K-Supermarketin arvoihin ja ajatuksiin ruoasta voi tutustua lisää heidän sivuillaan. Ne ovat hyvin linjassa omien ajatusteni kanssa. Arvot ja ajatukset sekä rakkaus ruokaa ja arvostus tuottajia kohtaan tulee vahvasti esiin ihan jokaisella kauppareissulla ja se on mun mielestä tosi kunnioitettavaa. 

Millaiset arvot ja valinnat ohjaavat teidän kauppareissuja? Mitä teiltä löytyy joka viikko ostoskassista?

PS: Kuunnelkaa muuten ihmeessä tämä kaunis biisi, jonka K-Supermarket on tehnyt. Otto on lauleskellut sitä jo muutaman viikon ja mä vasta nyt tajusin, että kyseessä on K-Supermarketin mainosbiisi.


Hame jonka meinasin ostaa viisi kertaa

27.02.2019

Alkuvuodesta bongasin ihanan käärmekuvioisen minihameen samalla kun etsin itselleni mekkoa meidän hääpäiväbileisiin. Ihastelin hametta pitkään, mutta lopulta päätin olla ostamatta sitä. Perustelin sen itselleni niin, että mulla on jo kaksi muutakin minihametta, joista tykkään, enkä tarvitse tätä. En silloin löytänyt myöskään hääpäiväbilemekkoa, joten sen etsiskely jatkui. Kun olin kiertänyt kaikki muut kaupat läpi jo mekkoa etsiessäni, menin vielä eri ostoskeskuksen samaan liikkeeseen, jossa aiemmin olin ollut etsimässä mekkoa. Löysin silloin sieltä kuin ihmeen kaupalla itselleni ihanan hääpäiväbilemekon, ja samalla iskin silmäni taas ihanaan käärmekuvioiseen minihameeseen.

Menin katsomaan sitä lähempää ja meinasin jo tarttua siihen, mutta liikkeessä ei ollutkaan hameesta mun kokoa. Kysyin siitä myyjältäkin, ja myyjä kertoi voivansa soittaa muihin liikkeisiin sopivan koon perässä. Mä kieltäydyin kohteliaasti. Ajattelin, että ehkä me vielä hameen kanssa kohdataan muuten, jos niin on tarkoitettu. Ei siis soiteltu muihin liikkeisiin, ja hame jäi kummittelemaan mun mieleen.

Muutama viikko sitten kun oltiin syömässä Itiksessä, mä kävelin samalla taas saman ketjun liikkeen ohi, ja näin heti, että hameita oli siellä. Kävelin liikkeestä vaan ohi, ja ajattelin, että ei, vastustan nyt tätä kiusausta. Ruokailun jälkeen Otto meni käymään isompien kanssa etsimässä jotain pelijuttuja, ja mä päätin mennä katsomaan, jos siellä liikkeessä olisi hameesta mun kokoa. Mä vaan halusin sen hameen niin paljon! Olin jo liikkeen ovien kohdalla, kun meidän taaperolla meni totaalisesti hermo, niin kuin taaperoilla joskus käy. Hän ei ollut yhtään sillä tuulella, että olisin edes yrittänyt sovittaa hametta, vaan päätin lähteä suoraan kotiin, koska eihän se hame mikään pakollinen hoidettava juttu ollut. Taisin silti luoda muutaman kaihoisan katseen hameen suuntaan samalla, kun yritin saada taaperoa rattaisiin. Ajattelin, että se oli mun viimeinen mahdollisuus löytää oikean kokoinen hame.

Olin jo melkein unohtanut koko hameen ja luovuttanut, mutta Oulussa muistin sen taas kun oltiin Valkeassa lastenvaateostoksilla ja bongasin tutun liikkeen logon. Päätin kuitenkin, että en mene edes katsomaan, ettei tule paha mieli. Siinä vaiheessa olin meinannut ostaa hametta jo melkein parin kuukauden ajan, joten ajattelin, että ei sitä varmasti siellä enää olisi, ja mua vaan harmittaisi. En myöskään halunnut itselleni lisähoukutuksia kaupasta sen ihanan hameen tilalle. Joten en kävellyt liikkeeseen sisään.

Selkeästi tämä syömässä käyminen on paha juttu, kun samalla aina ajauduin miettimään sitä hametta. Lopulta mun ja hameen tiet kohtasivat Oulun Ideaparkissa. Oltiin siellä mun tädin perheen kanssa syömässä ja ruuan jälkeen käveltiin sisäkautta lähemmäs meidän parkkipaikkaa. Matkalla mun silmät hakeutuivat yllättäen tutun liikkeen ikkunaan, ja siellä niitä oli: ihania käärmekuvioisia minihameita suoraan ikkunan vieressä! Mä olin puhunut tästä hameesta Otollekin jo monta kertaa ja Otto, ehkä hieman huvittuneella äänellä, kehotti mua menemään katsomaan, että onkohan siellä mun kokoa. Ja olihan siellä. Yksi oikean kokoinen käärmekuvioinen hame. Yritin vielä siinäkin sanoa Otolle, että en kai mä oikeasti tarvitse tätä ja pitäiskö mun vaan olla ostamatta. Ja Otto käski mua ostamaan sen, koska ei varmaan vaan enää jaksanut kuunnella mun hamehömpötystä. Ja ehkä myös, koska hän näki, että mä oikeasti tykkään siitä tosi paljon.

Takki Zara | Paita Kenzo | Hame BikBok | Sukkahousut Norlyn | Kengät Zara | Laukku Gucci 

Hame oli kyllä aivan nappiostos, koska olen käyttänyt sitä viikon aikana jo varmaan viisi kertaa. Keksin heti ainakin miljoona erilaista tapaa yhdistellä sitä, enkä malta odottaa nahkatakkikelejä. Jos jonkun, niin biker-takin kanssa tämä hame on ihan perfect. Ja kesällä paljaat sääret ja toivottavasti ruskettuneet jalat! Hame on korkeavyötäröinen, mikä ei tietty tuon collegen kanssa edes näy. Mutta kesällä tämä menee ihanasti vaikka kevyen topin ja bleiserin tai farkkutakinkin kanssa ja silloin hame pääsee kokonaisuudessaan oikeuksiinsa. Mutta toimii musta kivasti näin rennomminkin yhdisteltynä collegen, maihareiden ja peittävien mustien sukkisten kanssa.

Tulette siis luultavasti näkemään tätä käärmehametta täällä vielä moneen kertaan. Ehkä voisin jopa rakentaa sen ympärille taas sellaisen ”yksi hame – kolme eri asua (tai jopa 5)” -postauksen.

Oletteko te ihastuneet eläinkuvioihin? Muita yhtä hankalia ostajia kuin minä, jotka vatvovat yhtäkin vaatetta kuukausitolkulla?