Huomenna lapset saavat päättää

30.07.2018

Joskus ollaan puhuttu Oton kanssa, miten hauskaa olisi taas pitkästä aikaa viettää sellainen päivä, että lapset saavat päättää kaikesta. Pidettiin viimeksi sellainen joskus ennen kuopuksen syntymää, joten siitä on hujahtanut ihan hullun pitkä aika. Lapset ovat kasvaneetkin varmaan kilometrin siitä, kun viimeksi pidettiin sellainen, ja lisääntyneet tietysti yhdellä.

Tänään illallisella me juteltiin lasten kanssa kompromissien tekemisestä, toisten huomioimisesta ja siitä, miten tehdään päätöksiä yhdessä. Siinä keskustellessa jotenkin välähti, ja ehdotin vaivihkaa Otolle, että josko me pidettäisiin huomenna Lapset päättää -päivä. Otto sanoi heti, että no mikä ettei! Mikä oikeasti voisi olla parempi tapa harjoitella kompromissien tekemistä, yhdessä päättämistä ja toisten huomioimista käytännössä ja mukavalla tavalla, kuin suunnitella yhdessä siskon kanssa kokonaisen päivän ohjelma koko perheelle! Ehtona päivän pitämiselle oli, että kaikki päätökset pitää tehdä yhdessä ja yhteisymmärryksessä, eikä kumpikaan saa yksin määräillä. He suostuivat ilomielin.

Isot tytöt olivat aivan hurjan innoissaan, ja alkoivat heti suunnittelemaan ja miettimään, mitä me voitaisiin tehdä yhdessä ja mitä syödään aamupalaksi. He ovat olleet nyt yhdessä kesälomalla kahdeksan viikkoa, ja alkaa huomata, että välillä he ovat jo vähän kyllästyneitä toisiinsa. He puhuvat joka päivä siitä, kuinka odottavat jo koulun ja päiväkodin alkua ja ikävöivät kavereita, jotka ovat olleet reissussa.

Ollaan huomattu, että viimeisen parin viikon ajan sisarusten välisiä kahnauksia on ollut tavallista enemmän. Siksi ajattelin, että joku tällainen yhteinen kiva ”projekti” voisi saada heihin vielä intoa ja hyvää fiilistä toisistaan ja yhdessä olemisesta, niin ei tunnu koulun ja päiväkodin odottelu niin pitkältä.

Tämä huomisen päivän suunnittelu tuntui onneksi sujuvan heiltä hyvin, ja he näyttivät löytävän heti yhteisen sävelen. Mua oikeasti vähän jännittää, että mitä he huomiselle keksivät! He miettivät myös, että millainen päivä meillä olisi huomenna, jos pikkusisko saisi päättää kokonaan yksin. Kuulemma me syötäisiin pelkkää puuroa aamupalaksi, kerättäisiin ihan hirveän paljon kiviä, syötäisiin lounaaksi ja päivälliseksi maissia ja iltapalaksi mansikoita, katsottaisiin kissavideoita, metsästettäisiin leppäkerttuja kädelle, luettaisiin muumikirjoja ja käytäisiin uimassa. Aika hyvin he tuntevat taaperoikäisen siskonsa, sillä juuri tällaista päivää olisin itsekin odottanut, jos 1v5kk olisi ollut puikoissa.

Lapset tietävät, että huominen ei ole mikään pelkkien huvipuistojen, lelukauppojen, glitterin ja roskaruuan päivä, eivätkä he aio suunnitella samalle päivälle Hoplopia, Lintsiä, museoita, lelujen ostamista, uimista ja Korkeasaarta. Heillä tuntui olevan ihan realistinen käsitys siitä, että joku yksi tällainen aktiviteetti voitaisiin päivään mahduttaa, ja sitten he miettivät kaikkia pienempiä yksityiskohtia, kuten ehkä banaanilettuja aamupalaksi ja pikkulegoilla rakentelua yhdessä puuhasteluksi.

Mutta saa nähdä, he menivät puoli tuntia sitten nukkumaan, ja aika pitkään kuului kuiskuttelua huoneesta, ja välillä pientä kiherrystäkin tänne alas asti. Mitähän ihmettä he ovat keksineet? Niin siistiä! Huomisesta tulee varmasti tosi ihana päivä, ja kerron mielelläni, millainen meidän päivästä sitten tuli, lasten luvalla tietysti! Luulen ainakin, että he toivovat, että äiti ei tee huomenna yhtään töitä, joten huomenna taitaa olla mullakin vapaapäivä. Se todellakin kelpaa.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille <3

Mitä luulette, että teidän lapset keksisivät, jos saisivat päättää kaikesta? Tai mitä olette tehneet, jos olette viettäneet lapset päättää -päivää? 


Mitä ekaluokkalainen tarvitsee mukaan reppuun

29.07.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Flying Tiger Copenhagenin kanssa, ja toimin heidän brand ambassadorinaan.

Sain suuren kunnian alkaa Flying Tiger Copenhagenin ensimmäiseksi Suomen brändilähettilääksi, eli tulette seuraavien kuukausien aikana näkemään täällä kivoja teemoja ja yhdessä tekemistä! Tanskalainen Flying Tiger Copenhagen on yksi meidän perheen suosikeista, ollut jo monta vuotta, ja siksi tämä tuntuukin todella luontevalta pestiltä just mulle! Me rakastetaan askarrella, piirtää, maalata, järjestää juhlia ja sisustaa, ja on mahtavaa päästä tekemään tätä kaikkea yhteistyössä juuri Flying Tiger Copenhagenin kanssa.

Flying Tiger Copenhagen tulee siis nimensä mukaisesti Tanskasta, ja siellä myös suunnitellaan kaikki heidän tuotteensa. Muhun vetoaa tanskalaisen tyylikäs mutta hauska look, joka kaikissa Flying Tiger Copenhagenin tuotteissa on. Myymälöissä on usein päivittyvä valikoima persoonallisia tuotteita, ja lisäksi aina saatavilla olevia perustuotteita, kuten toimisto- ja askartelutarvikkeita, juhlatarvikkeita, sisustustarvikkeita ja säilytysjuttuja. Lyhyesti sanottuna: aina kun siellä käy, löytää jotain mitä tarvitsee, varsinkin näin kun tuntuu että lapset kuluttavat värikynäpaketin kuukaudessa ja vihkot täyttyvät piirustuksista helposti parissa viikossa. Mä olen silminnähden innoissani tästä pestistä, ja tämä on ehdottomasti yksi siisteimpiä juttuja, joita olen päässyt urallani tekemään.

Esikoinen aloittaa kahden viikon päästä koulun

Mutta aloitetaanpa varsinaisesta aiheesta tämän johdannon jälkeen, eli koulutarvikkeista! Siihen on enää reilut kaksi viikkoa, että meidän esikoinen aloittaa koulutiensä (mä en kestä!). Ekaluokan alkaessa tulee paljon uutta, ja myös tarvitsee paljon kaikkea, mistä ei vielä eskarissa tarvinnut huolehtia. Ihan ekana me käytiin ostamassa koululaiselle oma reppu, jonka hän sai valita ihan itse. Repun valinnasta tulee oma postauksensa, ja nyt keskitytään siihen, mitä sinne reppuun tarvitaan sisälle.

Me käytiin ekaluokkalaisen kanssa Flying Tiger Copenhagenissa valitsemassa hänelle tarpeellisia koulutavaroita, ja vähän kaikkea muutakin kivaa hömppää, mistä hän innostui. Flying Tiger Copenhageneissa on juuri nyt aivan ihania koulun alkuun sopivia tarvikkeita, ja ihan huikeissa laama- ja laiskiaiskuoseissa. Me ihastuttiin pörröisiin laamoihin aivan täysin, ja esikoinen valkkasi itselleen laamoja penaaliin ja repun sisään.

Yhteinen shoppailureissu ekaluokkalaisen kanssa

Oli aivan ihanaa käydä yhdessä ostoksilla ennen koulun alkua, sillä mut valtasi sellainen ihana nostalgiafiilis. Juuri näin me tehtiin myös mun äidin kanssa ennen koulun alkua, mentiin yhdessä ostoksille ja ostettiin kaikki tarpeellinen, ja minä sain kunnian valita omat uudet tarvikkeet. Vaikka ekaluokkalainen ei tarvitse tarroja tai geelikyniä mihinkään, niin muistan itsekin niitä saaneeni, ja oli ihanaa koristella omia vihkojen kansia ja tehdä niistä oman näköisiä. Me aina lainailtiin eri värisiä kyniä toisillemme luokkakavereiden kanssa ja vaihdeltiin tarroja keskenään, se oli parasta! Koulustakin mun käsittääkseni saa lyijykynän ja pyyhekumin, mutta omat on myös kivat, jos haluaa itse valita. Flying Tiger Copenhageneissa on suuri valikoima kaikenlaista kivaa edullisin hinnoin.

Ekaluokkalaisen innostus oli käsinkosketeltavaa, ja hän oli aivan fiiliksissä koulutarvike-ostoksista. Me löydettiin kaikki tarpeellinen, penaaleista sisätossuihin ja kulmalukkokansiosta geelikyniin. Hän asetteli kotona kaiken tarvittavan huolellisesti reppuunsa, ja loput jätti odottamaan sitä, että hänen oma huoneensa on valmis, ja hän saa oman läksyjentekopaikan sinne. Hauska nähdä tekeekö hän läksyt lopulta huoneessaan, vai ruokapöydän ääressä, sitten kun niiden aika joskus on. Varmasti tehdään tällainen samanlainen reissu myös ennen tokaluokkaa ja sitten, kun meidän keskimmäinenkin aloittaa koulun. Kokemuksesta tiedän, että vuodet kuluvat ihan liian nopeasti ja pian me jo ollaan kuopuksen koulutarvikeostoksilla.

Yllättävät & tarpeelliset tavarat mitä ekaluokkalainen tarvitsee mukaan reppuun

Mä keräsin muutaman vinkin tuntemiltani koululaisten vanhemmilta, että mitä sinne reppuun kannattaa pakata, ja mitä muuta tarvitaan, kun koulu alkaa. Mut yllätti listalla sateenvarjo, seinäkello ja tarvittavien kansioiden määrä. Mutta kuulemma sateenvarjo on ihan ehdoton, ja nyt kun tarkemmin mietin, niin eipä tullut itsekään raahattua kuravaatteita joka päivä koulussa sateen varalta, vaan yleensä repussa oli pieni sateenvarjo mukana. Tässä tulee siis meidän mututuntumalla tärkeimmät vinkit, joita itse ajateltiin noudattaa:

Muistilista ekaluokkalaisen reppuun:
  • Penaali (lyijykyniä, teroitin, pyyhekumi, viivotin) geelikyniä, tarroja, tusseja ja muita hömpötyksiä oman maun mukaan
  • Kansio monisteille (esim. kulmalukkokansio tai muovitasku)
  • Kotiavaimet & joku avaimenperä jolla saa esim. reppuun kiinni tai kaulanauha, että eivät unohdu
  • Vesipullo
  • (Bussikortti)
  • (Puhelin)
  • Sateenvarjo
Muuta tarpeellista kouluun mukaan:
  • Sisätossut tai sisäkengät
  • Vaihtovaatteet repun pohjalle (esim. t-paita, sukat, pikkarit)
Liikuntatunteja varten valmiiksi kotiin:
  • Jumppapussi (meillä  on ekaluokkalaisen itse eskarissa ompelema)
  • Liikuntaan sopivat vaatteet, esim. jumppahousut ja t-paita
  • Ulkoliikuntaan sopivat lenkkarit
  • Pyyhe
  • Uikkarit
  • Uimalasit
  • Luistimet & luistelukypärä
  • (Sukset, monot & sauvat) joita ei kyllä Helsingissä tarvinnut olla ainakaan silloin, kun itse olin koulussa, ja käytiin kerran vuodessa Paloheinässä hiihtämässä.
Ekaluokkalaisen kotiin:
  • Iso mappi
  • Värikynät
  • Toinen iso kansio piirustuksille & muille kuvistuntien tuotoksille
  • Rauhallinen läksyjentekopaikka
  • Lukujärjestys
  • (Viikkotaulu perheelle, josta jokaisen helppo tarkistaa kaikkien menot kullekin päivälle)
  • Seinäkello

Meidän ostosreissu löytyy mun instatilin @iinalaura kohokohdista, ja lisäksi mun instassa on meneillään arvonta, jossa voitte voittaa Flying Tiger Copenhagen –lahjakortin. Tarkemmat säännöt ja tiedot löytyvät siis instasta, @iinalaura. Kannattaa käydä siellä kurkkimassa, miten ekaluokkalainen valitsi itselleen tarpeellisia juttuja, ja mitä kaikkea Flying Tiger Copenhagenista löytyikään. Ekaluokkalaisen omat & vanhempien fiilikset koulun aloituksesta, sekä vaatekaappipostausta ja ekan koulupäivän asua on vielä tulossa! Joten pysykää kuulolla, jos koulun aloitus on sielläkin ajankohtaista juuri nyt. Kannattaa muuten seurata Flying Tiger Copenhagenia sekä FB:ssä, että Instagramissa, jos haluaa pysyä kärryillä kivoista uutuuksista, joita tulee myyntiin joka viikko.

Joko teillä on tehty ostoksia koulun alkuun? Mitä ekaluokkalainen tarvitsee mukaan reppuun? Unohtuiko meidän listasta jotain tuikitärkeää? Vinkkaa omat parhaat vinkkisi!


Melkein meikittömät asukuvat

28.07.2018

Helteet erottivat mut ja mun meikkipussin kulmakarvoja lukuunottamatta jo kesäkuussa Rodoksella, ja sen jälkeen me ollaan oltu vähän vähemmän tekemisissä kuin yleensä. Tämä viimeaikojen käristyskupolissa eläminen on opettanut, että meikkipussi on oikeasti ihan viimeinen juttu jonka haluan nähdä kun mittari näyttää 33 astetta. Yritin yhtenä päivänä meikata, kun lähdin kaverin kanssa keskustaan lounaalle, ja se päätyi siihen, että ripsivärit olivat valahtaneet ripsistä silmien alle, ja koko meikkipohja oli sulanut jo metromatkalla niin, että naama oli yksi kiiltävä hikimeri.

Olen siis suosiolla ollut ilman meikkiä muutamia satunnaisia päiviä lukuunottamatta melkein koko kesän. Ainiin ja ne kulmakarvat, niistä en luovu! Mutta niiden tekeminen syö mun päivästä ehkä n. 30 sekuntia kun on hyvä tuote, eli Lorealin Brow plumper joka on paras ikinä, ja jolla värin saa tarttumaan pelkkiin karvoihin ihon sijaan. Mutta ihan oikeasti siis puhuen, en koskaan ole alakoulun jälkeen ollut näin paljon ilman meikkiä, kuin tänä kesänä. Olen aina toivonut, että voisin olla ilman meikkiä, mutta mun iho on aina ollut mulle tosi herkkä paikka, se on punoittanut ja ollut näppyjä aika ajoin paljonkin (postausta iho-ongelmista mm. täällä).

Viimeisen raskauden jälkeen mun iho on kuitenkin voinut paremmin kuin koskaan, ja tänä kesänä oon ensimmäistä kertaa alakoulun jälkeen oikeasti voinut tuntea, että mun iho on hyvässä kunnossa. En voi edes sanoin kuvailla miten ihanalta se tuntuu! Ei mulla vieläkään mikään silkkisen tasainen iho ole, mutta kun vertaan sitä siihen mihin olen tottunut, voin vain huokaista onnesta. Samalla kun olen ollut paljon ilman meikkiä, on iho tuntunut voivan vielä entistäkin paremmin.

Mä olen aina ihastellut kaikkia niitä tasaisella iholla siunattuja ihmisiä, jotka kulkevat koko kesän ilman meikkiä, ja talvella levittävät vähän bb-voidetta ja näyttävät upealta, enkä ole koskaan voinut kuvitellakaan, että voisin joskus itse tehdä samoin. Mutta ehkä? Ei sitä tiedä kuinka hyvät kaverit meistä tulee meikkipussin kanssa taas helteiden jälkeen, sillä mä nautin meikkaamisesta tosi paljon ja tykkään kokeilla uusia juttuja. Mutta just nyt  oon vaan niin fiiliksissä siitä, että eka kertaa elämässäni oon oikeasti uskaltanut keventää kesäksi! Mä otan tästä kaiken ilon irti, ja sormet ristissä toivon että helposti kuivuva JA näppylöityvä ihoni selviää talvestakin kunnialla.

Napattiin nämä asukuvat tänään kun mentiin käymään Ihanassa Kahvilassa Kalasatamassa. Luin siitä jo vuosia sitten, mutta ei vaan koskaan ole tullut mentyä käymään siellä aiemmin. Se oli tosi sympaattinen paikka, ja lapsetkin tykkäsivät, vaikka esikoisen lippis karkasikin tuulen mukana mereen. Siitä tuli hänelle vähän suru, mutta onneksi hän muisti sitten, että kotona on yksi kiva toinenkin lippis jota hän voi taas käyttää.

Näin kuumalla ihaninta on pukea jotain tosi kevyttä ja väljää päälle, ja siksi päädyin viime kesän lemppareihin, eli pliseerattuun pinkkiin hameeseen, ja 2017 juhannukseksi ostettuun kukkatoppiin. Hiukset vaan kiinni niin ne eivät ole hikisenä niskassa. Pidennyksiäkään en ole käyttänyt tänä kesänä juuri yhtään, kun ei vaan helteillä kertakaikkiaan pysty, ne on liian kuumat. Olen siis ollut tosi paljon vaan omalla tukalla, tukka kiinni, ettei se liimaannu niskaan.

| Toppi BIKBOK | Hame Gina Tricot | Kengät H&M | Laukku & Other Stories | Laukkukoru Coach | Korvakorut Glitter | Hiusdonitsi Gina Tricot |

Yksi juttu muuten vielä: en ole käyttänyt myöskään itseruskettavaa sen jälkeen kun lähdettiin Kreikkaan, vaikka normaalisti käytän asteittain päivettävää ympäri vuoden. Näin ruskettunut en ole ollut varmaan kuin kerran aiemmin elämässäni, Kreikan lomalla vuonna 2002. Hauskinta on se, että en kertaakaan ole ottanut aurinkoa, ja olen kuluttanut todella monta purkillista aurinkorasvaa. Ollaan vaan oltu niin paljon ulkona, että väri on tarttunut. Toki osansa voi olla myös betakaroteenikapseleilla, joita söin alkukesän Kreikan lomaan asti myös.

Sellaista! Monelle mulle on itsestäänselvyys olla ilman meikkiä kesällä, ja se on tosi hienoa. Mulle tää on ollut pitkä matka, ja oon niin iloinen, että ainakin tänä kesänä se on mahdollista.


Meidän viikon kuulumiset pähkinänkuoressa

27.07.2018

Oton kahden viikon työpätkä kesäloman ja isyysloman välissä on nyt ohi, ja meillä on vielä pari viikkoa aikaa ottaa rennosti, reissata, puuhailla kaikkia kesäjuttuja ja olla vaan, ennen kuin KOULU alkaa. En oikeasti voi uskoa, että mä kirjoitan näin, mutta niin sitä vaan ollaan jo siinä vaiheessa kesää, ja elämää, että esikoinen menee kohta kouluun. IIK!

Tänään käytiin Ikeassa hakemassa koululaiselle työtuoli tulevaan koululaisen huoneeseen, ja hän ihan uskomattoman fiksusti valitsi itselleen mustan tuolin, koska kuulemma se sopii sittenkin, vaikka hänen lempivärinsä vaihtuisivat, koska musta sopii kaiken kanssa, eikä mene likaiseksi. Jotain lämmintä läikähti sydänalassa tuon kuullessani, viisaita sanoja tyttäreni. Tekstiilejä on helppo vaihdella mieltymysten mukaan, mutta sellaiset isommat hankinnat, kuten juuri työtuoli, on tosiaan hyvä tehdä sillä perusteella, että ne kestävät mahdollisimman hyvin aikaa (sen lisäksi, että ovat ergonomisia). Itse en tosin aina ole ihan yhtä viisas, mutta pitääpä ottaa tyttärestä mallia.

Olen käynyt kotona kaappeja läpi, jotenkin on iskenyt sellainen perinteinen loppukesän siivousvimma ja tarve laittaa jokainen kaappi ihan tiptop ennen kuin se arki taas alkaa. Sitten kun on kaikki kaapit järjestyksessä, on hyvä fiilis aloittaa arki. Pitää jaksaa kuvata vaatteita myyntiin, ja osa pitää varmaankin roudata vaikka Ipanaiseen, johon olin viimeksi tosi tyytyväinen. Varsinkin noita kuopuksen vaatteita on ihan hillitön kasa, kun hän on kasvanut niin paljon!

Me ajateltiin tänään ottaa vähän evästä pihalle ja mukavat vaatteet ja tyynyjä, ja katsella kuun pimennystä lasten kanssa ainakin alkuun. Varttia vaille kuudelta herännyt taapero tosin saattaa nukahtaa ennen kuin kuunpimennys ehtii edes alkaa, mutta jospa nuo isommat jaksaisivat ihmetellä punaista kuuta meidän vanhempien kanssa. Sen pitäisi näkyä loistavasti meidän terassille, ja odotetaan innolla sitä. Onhan se nyt jännittävää, kun tällaista ei tapahdu kovin usein. Lapsetkin aikovat ottaa omalla kameralla kuvia punaisesta kuusta.

Löydettiin lasten oman digikameran akku juuri tässä yhtenä päivänä, kun siivosin keittiön krääsälaatikkoa. En tiedä miksi akku aikoinaan joutui pois kameran sisältä, mutta se on ollut pari vuotta hukassa. Aina välillä ollaan etsitty sitä ilman tuloksia, mutta nyt se sitten onneksi löytyi ihan vahingossa. Ladattiin akku, ja iskettiin se kameran sisään. Kameran muistikortti oli täynnä kuvia ja muistoja kahden vuoden takaa, lasten näkökulmasta tallennettuna. Ne olivat aivan ihania! Ja lapset olivat niin innoissaan, kun saivat taas kameran käyttöön. Pitää kysyä heiltä, jos saan näyttää niitä kuvia täälläkin, tuli nimittäin ainakin itselle niin ihana rakkaudentäyteinen nostalgiafiilis niistä kuvista. Juuri niihin aikoihin mulla ja Otolla oli suuri salaisuus, jota nuo pienet ihanat eivät vielä tienneetkään, nimittäin meidän kuopus, joka silloin oli vasta muutaman sentin kokoinen pieni katkarapu mun mahassa.

Postauksen kolme ylintä kuvaa on otettu ehkä tämän kesän vikalla aikuisten uintireissulla ihanalla Kivinokan uimarannalla, joka on kertakaikkisen hurmaava paikka. Pakko mennä sinne vielä lastenkin kanssa uinnille joku päivä, kun siellä on niin kaunista ja viihtyisää. Eilen testattiin Kallvikinniemen uimaranta, joka oli aivan superkaunis sekin ja niin ihanalla paikalla. Melkein unohti olevansa Helsingissä, ja matalaa vettä jatkui super pitkälle, ihan unelmaranta pienten lasten kanssa. Tuossa juuri yläpuolella kuva sieltä, sekä kuva mun eilisestä lounaasta, kun näin erästä vanhaa ystävääni, jonka kanssa ei oltu IKINÄ käyty lounaalla. Siis ikinä, vaikka ollaan tunnettu vuodesta 2009 asti, ja vaikka ollaan jopa asuttu kämppiksinä pitkiä aikoja. Silloin käytiin toki usein syömässä vaikka Mäkissä, mutta ei koskaan lounaalla. Mutta hei, ekoja kertoja, vielä näin pitkän tuntemisen jälkeen. Aika siistiä!

Ihana viikko takana uintireissuineen ja kesätouhuineen töistä huolimatta, ja kaksi viikkoa koko perheen yhdessäoloa edessä, JES! Nyt otetaan kaikki ilo irti Oton lomasta, näistä helteistä ja siitä, että saadaan vaan olla yhdessä. Mikäs sen parempaa! Ihanaa viikonloppua kaikille <3


Lintsireissu videolla

26.07.2018

Meidän perhe on tämän blogin olemassaolon aikana käynyt jo aika monta kertaa Lintsillä, ja siitä löytyy aika monta postausta. Siksi päätettiinkin viimeksi, että jätetään kuvat vähemmälle ja taltioidaan meidän Lintsireissu videolle! Sillä tavalla saa ihan uutta näkökulmaa reissuun, eikä tule toistettua aina niitä samoja ”syötiin hattaraa, käytiin hepparatsastuksessa, kaikilla oli kivaa” -kliseitä. Nyt saatte ihan itse tulla mukaan ja nähdä, mitä me touhuttiin Lintsipäivän aikana. Siis muuta kuin syötiin hattaraa, käytiin hepparatsastuksessa ja kaikilla oli kivaa. Tervetuloa meidän kanssa Lintsille!

Me mentiin Lintsille heti kun se aukesi aamupäivällä 11 maissa, ja oltiin siellä melkein kuusi tuntia. Se taisi olla meidän pisin Lintsireissu ikinä. Se oli myöskin eka kerta, kun lapset pääsivät käymään monessa laitteessa niiden maksuttomien lisäksi. Ihan periaatteesta en ole ostanut vielä rannekkeita, koska kummatkin ovat vielä alle 120cm mittaisia, eivätkä pääse siksi moniin laitteisiin. Tällä kertaa ostettiin kaksi kuuden lipun lippupakettia (jotka maksavat saman verran kuin rannekkeet), ja käytettiin niitä yhdessä koko perhe. Meillä jäi jopa yksi lippu vielä käyttämättä kahdestatoista, vaikka oltiin Lintsillä se melkein kuusi tuntia. Siitä päättelen, että lippupaketit olivat hyvä ratkaisu.

Me ostettiin mieluummin lippuja, koska ne voi jakaa koko perheen kesken. Tehtiin niin, että isot tytöt saivat kumpikin käydä kolmessa maksullisessa laitteessa mun serkun ja Oton siskon kanssa (joilla oli rannekkeet), ja yhdessä laitteessa mun ja Oton kanssa yhdessä. Niiden lisäksi he kiersivät ne yhdeksän maksutonta laitetta, joista lempparit pariinkin kertaan. Mun serkku ja Oton sisko kiersivät hurjimpia laitteita sillä aikaa, kun meidän tytöt kiersivät niitä maksuttomia. Loput kaksi lippua mun ja Oton piti käyttää kahdestaan johonkin laitteeseen, mutta mä jänistin ja Otto meni sitten siskonsa kanssa Kingiin. Se näytti hurjalta, voi apua! Siksi meillä jäi vielä yksi lippu yli, mutta onpahan ensi kertaan säästössä.

Ensi kesänä varmasti jo ostetaan rannekkeet, kun ainakin esikoinen on satavarmasti yli 120cm. Nytkään ei ole enää kuin parista sentistä kiinni. Ja voihan se olla että hän venähtää loppusyksyn IIK Weekiin mennessä niin, että päästään silloin jo rannekeostoksille. Keskimmäisen luontaisetuna on sitten saada ranneke itselleen samaan aikaan, vaikka ei vielä hirveän moneen maksulliseen laitteeseen pääsekään, koska siinä vaiheessa taitaa olla jo edullisempaa ostaa ranneke hänellekin, jos ostetaan myös aikuisille.

Taaperon kanssa ollaan käyty huvipuistossa ennen tätä kaksi kertaa, ja otettu häntä mukaan sallittuihin laitteisiin, kuten karuselliin. Hän ei kuitenkaan ole niistä kovin innoissaan, vaan on sanonut aina melkein heti ”pois täältä”. Siksi me ei nyt edes yritetty viedä häntä laitteisiin, vaan keskityttiin katselemaan hurjia laitteita kauempaa. Käytiin ihastelemassa vesiputousta, ihmeteltiin lehmä-kylttiä ja piirreltiin katuliiduilla, joita oli taaperoille tarjolla. Hän viihtyi oikein hyvin näiden puuhien parissa koko päivän, vaikka päivän kohokohta taisikin hänelle olla syöminen.

Mahtava Lintsipäivä kivalla porukalla, ja lapsille paljon uusia ja unohtumattomia kokemuksia! He kävivät eka kertaa hurjassa Linnunrata-vuoristoradassa, ja siitä on puhuttu koko viikko, kuinka jännittävä se oli. Mä en voi itse siihen edes mennä migreenin ja vilkkuvien valojen takia, niin oli hauskaa, että he nyt pääsivät siihen molemmat yhtäaikaa kun oli sukulaiset mukana.

Tällä porukalla voisi kyllä lähteä hyvin Lintsille ensi kesänäkin! Mä en itse hurjista laitteista perusta, joten on ihanaa kun mukana on Oton lisäksi muitakin hurjapäitä, jotka voivat olla lasten seurana laitteissa. Ensi kesänä meidän taaperokin varmasti tykkää jo joistakin laitteista, ja pääsee ehdottomasti niitä testailemaan.