Kahvilla ja museossa lasten kanssa

29.04.2017

Iltaa ihanat! Ollaan oltu nyt pari päivää kotona reissun jälkeen ja pesty ahkerasti pyykkiä. Eilen piipahdettiin Ikeassa hakemassa parit pimennysverhot, sillä totuttiin mun tädin luona siihen että aamullakin saa nukkua pimeässä, kun meidän huoneessa oli pimennysverhot. Eka yönä kotona Nova yrittikin heräillä jo siinä ennen aamuviittä, kun makkari kylpi auringossa. Viime yö sujui kuitenkin taas ihan normaalisti ja kyllä sitä itselläkin on mukavampi ja helpompi nukahtaa aamuyöimetyksen jälkeen uudelleen kun on pimeää.

Tänään ollaan touhuttu vaikka ja mitä aamusta alkaen. Vaikka sää ei ole niin suosinut niin muuten ollaan kyllä otettu Helsingistä kaikki irti. Ajeltiin aamupäivällä keskustaan kahville ja istuskeltiin ja syötiin ja höpöteltiin ihan rauhassa hyvä tovi. Vieläkin tuntuu yhtä luksukselta tilata bagel tuorejuustolla ja mozzarellalla, kuin heti synnytyksen jälkeen. Ah ihanaa ihanaa kun voi taas nauttia pehmeistä juustoista hyvillä mielin. Luulin että eniten nauttisin siitä että saa syödä taas graavilohta mutta ei, tällä kertaa juustot on olleet kyllä se juttu mitä kaipasin kaikkien muiden yli.

Mun oli tarkoitus ottaa jotain ihania kuvia ulkona keskustassa, vaan eipä tuolla räntäsateessa ja tuulessa viitsinyt sen kauempaa olla kuin mitä oli liikkumisen kannalta pakko. Niin me kipaistiin Kluuvista pikavauhtia Helsingin Kaupungin Museoon ja Lasten Kaupunkiin eikä pysähdytty kuvaamaan. Me haluttiin tehdä jotain kivaa ja tuli heti mieleen Lasten Kaupunki jossa käytiin ekan kerran tyttöjen kanssa viime vuonna alkukesästä. Mulla taisi olla silloin meneillään joku raskausviikko 7 tai 8, ja aivan hirveä pahoinvointi ja väsymys. Muistan sieltä museosta viime kesältä vaan kuinka istuin mummolan sohvalla ja join vettä ja mulla oli niin huonovointinen olo, mutta koitin vaan tsempata kun lapsilla oli siellä niin hauskaa enkä halunnut lähteä kotiin.

Kaukalo saatu blogin kautta*

Tänään ei onneksi ollut mitään raskausoireita kiusana niin me viihdyttiin museossa useampi tunti. Ensin lapset kokeilivat roolivaatteita mutta aika nopeasti he muistivat että yläkerrassa on juurikin se mummola, ja sinne oli päästävä. Siellä oltiin vaikka kuinka kauan, ja tänään oli vielä lauantain kunniaksi mummolassa ihan oikea museo-mummo joka oli tosi hauska. Lapset juttelivat museo-mummon kanssa ja leikkivät mummolan keittiössä vaikka kuinka kauan. Oli ihana päivä kyllä, ja kiva tehdä lasten kanssa yhdessä.

Museoreissun jälkeen tultiin kotiin ja ollaan askarreltu tyttöjen kanssa, ja kokattiin Oton kanssa uutta ruokaa joka maistui koko perheelle. Ihan tämmöinen leppoisa lauantai. Huomenna suunnitelmissa ei ole mitään sen erityisempää vappuaaton juhlintaa, sillä säät eivät ilmeisesti vielä huomennakaan ole hirveän vappuisat. Mutta jos nyt sipaisisi vähän glitteriä tytöille kasvoille ja heiluttelisi ilmapalloja Novan kanssa, kannattaa tsekata neidin kiljaisut mun insta storiesista (@iinalaura), joku ihana on nimittäin ”vähän” innoissaan omista vappupalloistaan.

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3


Pitkä automatka pienen vauvan kanssa

28.04.2017

Noin! Nyt on takana kaksi pitkää matkaa, ja kaksi keskipitkää automatkaa nykyisellä kokoonpanolla, ja kokemusta on karttunut ainakin jonkin verran siitä, mitä pienen vauvan kanssa autolla matkustaminen on. Toisaalta kyllä mietin että kehtaanko tätä postausta edes kirjoittaa, kun matkat menivät niin hyvin.  Ei mulla ole oikeastaan edes mitään kauhean konkreettisia neuvoja, millä automatkaa voisi helpottaa, sillä me ei juurikaan mitään helpotusta tarvittu. Mutta kerron nyt kuitenkin että kuinka sujui meidän pitkä automatka pienen vauvan kanssa, ja mitä me tehtiin helpottaaksemme matkustamista.

Menomatkalla me lähdettiin ajamaan 600km matkaa kohti Oulua iltapäivällä puoli kolmen aikaan. Mulla oli päivällä ollut mm. neuvolan jälkitarkastus ja muutakin puuhaa, joten Nova oli sopivasti väsynyt siinä vaiheessa kun alettiin matkan tekoon. Me pysähdyttiin matkan aikana kolme kertaa. Ensimmäinen pysähdys oli pikainen imetys parkkipaikalla, kesto n. 10min. Toka pysähdys oli pidempi pysähdys jonka aikana hän kävi useamman kerran rinnalla. Pysähdys kesti noin tunnin verran. Kolmas ja viimeinen pysähdys oli myös pikainen parkkipaikkaimetys, kun neiti heräsi 20 minuuttia ennen Oulua ja oli nukkunut niin pitkään että tiesin hänellä olevan kova nälkä. Pysähdyttiin siis vain jos Nova heräsi, eikä erikseen alettu häntä herättelemään.

Kun käytiin Haaparannalla viikko sitten, 130km matkat taittuivat kumpaankin suuntaan ilman pysähdyksiä. Nova nukkui kummankin matkan läpeensä eikä pysähdyksiä tarvittu.

Eilinen kotimatka sujui vielä ensimmäistä matkaakin paremmin, pysähdyksiä tuli vain kaksi. Matkaan lähdettiin aamupäivällä vähän ennen yhtätoista. Ensimmäinen pysähdys oli reilun tunnin jälkeen kun Nova heräsi ekan kerran syömään (vaikka oli syönyt juuri ennen lähtöä). Sen syönnin jälkeen hän nukahti niin hyvin että meille muille kerkesi tulla nälkä ja pysähdyttiin meidän muiden nälän takia, vaikka Nova vielä nukkui. Pysähdys kesti jälleen noin tunteroisen verran ja Nova söi myös useampaan otteeseen siinä ja loikoili ja venytteli. Parin tunnin loppumatka tämän pysähdyksen jälkeen taittui taas ilman pysähdyksiä.

Nova siis nukkui kaiken autossa vietetyn ajan tyytyväisenä. Motarilla on niin kova hurina ja vauhti että meidän minille se riittää nukuttamaan noin hyvin. Ekan matkan aikana hän heräsi kerran itkemään kun jouduttiin hidastamaan vauhtia tietyön takia, mutta rauhoittui kun vieressä istunut esikoinen vähän hyssytteli takapenkillä. Eli kovin helpolla siis päästiin. Oikeastaan Novan mukanaolo ei vaikuttanut meidän ajomatkoihin melkein mitenkään eri tavalla, mitä nyt ehkä pysähdykset kestivät aavistuksen pidempään.

Meidän isommat tytöt on niin tottuneita tuohon matkaan että heillä se menee aivan hyvin myös. Yleensä he lukevat esimerkiksi Star Wars- ja Barbielehtiä, katsovat leffoja ipadeilla, kuuntelevat äänikirjoja tai nukkuvat. Välillä syövät vähän pähkinöitä tai keksejä evääksi, ja odottavat aina matkan puolivälissä koittavaa pidempää pysähdystä jolloin pääsee huolto-aseman leikkipaikalle. Meidän tytöt eivät harrasta mitään jatkuvia ”koska ollaan perillä” -kysymyksiä, vaan yleensä he bongaavat maanmerkkejä ja tunnistavat että ”hei me ollaan jo tässä!”.

Tässä vielä koottuna muutama meidän mielestä tärkeä asia automatkalla pienen vauvan kanssa:

  • Laadukas turvakaukalo. Meidän Cybex Cloud Q+ -turvakaukalo* on vauvan asennon kannalta paras mahdollinen eikä vauvan selkä painu huonoon asentoon. Lisäksi kaukalon saa makuuasentoon pysähtyessä, jolloin vauvan selkä saa myös levätä.
  • Tarpeeksi pitkä pysähdys jotta vauva saa varmasti syötyä tarpeeksi ja vähän purettua energiaa jotta uni maistuu taas.
  • Mukavat vaatteet vauvalle. Löysät housut jotka eivät purista masua turvakaukalossa, ja pehmeät materiaalit jotta mikään sauma tms. ei ala painamaan pitkällä matkalla. Me koettiin että collegehaalari oli hyvä, sisävaatekerroksen päälle. Nova pysyi lämpimänä mutta hänelle ei tullut kuuma.
  • Positiivinen asenne. Me ajeltiin sillä mentaliteetilla että ajellaan niin kauan kuin neidillä riittää unta. Ei oletettu mitään, hyvää eikä huonoa. Yllätyttiin iloisesti.

*Haalari ja kaukalo saatu blogin kautta.

Moni on kysynyt että miten me mahdutaan autoon kolmen lapsen kanssa. Me mahdutaan hyvin, sillä auto on juuri meidän perheelle sopiva, mutta ketään muuta sinne ei sitten mahdukaan. Me ostettiin viime kesänä upouusi keskikokoinen citymaasturi, jonka takapenkille kaukalo ja kaksi turvaistuinta mahtuvat juuri ja juuri. Lapsilla on siellä sopivasti tilaa, mutta tosiaan viisipaikkaiseen autoomme ei mahdu ketään muita. Kaikki matkatavarat ja muut sen sijaan mahtuvat hyvin, nytkin meillä oli kahden viikon reissulla mukana vaunut ja vaunukoppa, kaksi matkalaukkua, sitteri, leikkimatto, pleikkari ja kaksi tietokonetta, pieni telkkari, ja vaikka mitä. Eli pienen muuttokuorman verran, hah. Siinä samalla myös osasyy sille miksi matkaamme mieluiten autolla: mukaan saa kaiken mahdollisen tavaran mitä haluaa ja matkan voi taittaa omassa tahdissaan + meidän viisihenkinen perheemme matkaa myös matkakohteessa sitten kätevästi omalla autolla, omien aikataulujen mukaan. 

Me ei olla kysytty mitään erityisen kapeita turvaistuimia tms. vaan ne on ihan standardikokoisia kaikki, ja mahtuvat hyvin, eli en osaa neuvoa niissä asioissa. Kokeilemalla selviää parhaiten. Citymaasturin plussia on mun mielestä se että tavaratilaa ja istumatilaa on paljon, ja penkit ovat korkealla niin autoon istuminen ja sieltä pois nouseminen on mukavaa ja helppoa (myös silloin kun olin viimeisilläni raskaana).

Kuinka teillä on sujunut pitkä automatka pienen vauvan kanssa?


PO.P Cares unelmanpehmeät vauvan vaatteet + viikonlopputarjous

28.04.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

19. huhtikuuta lanseerattiin Polarn O. Pyretin uusi vastuullisuuskonsepti PO.P Cares, sekä 12 vaatekappaletta sisältävä vastasyntyneiden PO.P Cares -erikoismallisto. Samalla koko vastasyntyneiden sisävaatemallisto uudistui niin, että kaikki vaatekappaleet on nyt ympäristöystävällisesti valmistettu ja merkitty Eco-tunnuksella. Jokainen vaate on myös sertifioitu kansainvälisellä kolmannen osapuolen ympäristöystävällisellä sertifikaatilla, kuten GOTS-sertifikaatilla tai BCI-sertifikaatilla (Better Cotton Initiative). PO.Pin seuraava tavoite on toimitusjohtaja Nanna Hedlundin mukaan ulottaa 100% ympäristöystävällisyys kaikkiin mallistoihin. Mahtavaa!

Vuonna 1976 perustetun Polarn O. Pyretin filosofiaan on alusta alkaen kuulunut vastuullisuus, mutta nyt PO.P keskittyy erityisesti myös kestävyyteen vastuullisuuden lisäksi. Merkin teettämän tutkimuksen mukaan jopa 51% Polarn O. Pyretin vaatteista on elinkaarensa aikana käytössä vähintään kolmella eri lapsella, ja PO.P haluaa erityisesti panostaa siihen että vaatteet kestävät useamman lapsen käyttöä entistä paremmin. Tämä on todella hieno tavoite. PO.Pin sivuilta vanhemmat löytävät myös ohjeita siihen kuinka vaatteen käyttöikää saa lisättyä entistä paremmin mm. oikein pesemällä ja korjaamalla tarvittaessa. Vaatteet kannattaa mm. kuivattaa huoneenlämmössä rumpukuivauksen sijaan.

PO.P Cares vie Polarn O. Pyretin vastuullisuustyön vielä askelta pidemmälle. Konseptin osana lanseerataan myös erityinen konseptin nimeä kantava sivusto, jossa viestitään yrityksen sosiaalisesta vastuusta ja kestävistä vastuullisista tuotantotavoista.

Me saatiin Novalle testiin 100% luomupuuvillaa olevan PO.P Cares -malliston ihania vaatteita, jotka ovatkin olleet kovassa käytössä. Kaikki malliston vaatteet ovat sävyiltään neutraaleja ja vaaleita, vähän jotain erilaista mitä olen ainakin itse tottunut PO.Pissa näkemään. Erilaisuus ei ole pahasta ollenkaan, musta on ihanaa että iloisen värikkäiden vaatteiden lisäksi on myös aavistuksen vaaleampia vaihtoehtoja. Vaatteet ovat aivan unelman pehmeitä ja ihania, sekä monikäyttöisiä. Sopivat myös ihanasti kesään ja pitävät vauvan helteelläkin viileänä.

PO.Pin Newborn-malliston vaatteet ovat olleet meillä ihan lemppareita koska niissä on tosi hyvä istuvuus Novalle. Neidillä on lyhyt selkä ja pitkät jalat, ja välillä tuntuu että lahkeen pituus loppuu auttamattomasti kesken joissain vauvan vaatteissa, vaikka niska-haara -mitta olisi hyvä. PO.Pilla ei tule sitä ongelmaa, kun käännettävät resorit pidentävät hihoja ja lahkeita ja lisäävät vaatteiden käyttöikää reippaasti. Tästä mallistosta mun ehdottomia lemppareita olivat yökkäri, sekä nuo aivan superihanat henkselishortsit jotka tulevat varmasti olemaan kovassa käytössä kesällä.

Nova ei hirveästi tykkää pipoista, mutta molemmat PO.P Cares -malliston hatut, lierihattu ja puuvillatrikoinen lippalakki eivät aiheuttaneet mitään vastalauseita, vaan tyyppi oli aivan yhtä nauravainen oma itsensä kuin yleensäkin.

Me käytiin hakemassa meidän PO.P Cares -vaatteet Oulun Valkean Polarn O. Pyret -myymälästä jossa olen asioinut aiemminkin Oulun reissuilla. Siellä on aivan ihanan herttaista henkilökuntaa ja tosi hyvä palvelu, voin suositella! Myymälä löytyy Valkean kolmannesta kerroksesta, joka on keskittynyt lasten liikkeisiin.

VIIKONLOPPUTARJOUS: Tänä viikonloppuna kaikki Polarn O. Pyretin Eco-malliston tuotteet ovat 20% alennuksessa, eli siis kaikkien mallistojen Eco-vaatteet, ei vain vastasyntyneiden. Alennus on voimassa 27.4.-30.4. kaikissa Polarn O. Pyretin myymälöissä ja verkossa.

Ihanaa päivää kaikille!


Oma paikka vauvamuistoille – uudistunut Liberokerho

27.04.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Liberon ja Lifien kanssa.

Kun mä tulin raskaaksi ensimmäistä kertaa yli kuusi vuotta sitten, meillä oli aivan erilainen elämäntilanne kuin nykyään. Tein positiivisen raskaustestin silloisen ystäväni luona, ja ekana kerroin tietenkin Otolle ja äidille, heti samana iltana soitin molemmille. Olin vasta 19-vuotias ja mua jännitti kauheasti kertoa yllätysvauvasta. Vaikka vauva oli tosi iloinen asia ja olin itse aina halunnut äidiksi, en tiennyt etukäteen miten kukaan muu suhtautuisi mun uutisiin. Onneksi ne rakkaimmat, Otto ja äiti, olivat heti alusta asti yhtä onnellisia ja iloisia kuin mäkin.

Alussa en jakanut raskauskuulumisia oikein missään, en ennen kuin perustin blogin ja aloin kirjoittaa raskaudestani siellä. Kerroin raskaudesta ensimmäisinä kuukausina vain lähimmille ihmisille ja muuten me iloittiin raskaudesta enimmäkseen Oton kanssa kahdestaan kotona. Ei me alussa muistettu ottaa edes kuvia kasvavasta vatsasta, mikä näin jälkikäteen harmittaa. Kuvat meidän muutoksesta kahdesta nuoresta kahdeksi vanhemmaksi puuttuvat alkuajoilta oikeastaan kokonaan. Jälkeenpäin niitä olisi ollut ihanaa ja hauskaa katsella.

Perustin blogin n. raskausviikolla 17 ja siitä eteenpäin masukuvia löytyykin, ja aloin jakaa kuulumisia muillekin. Rakenneultrasta kerroimme jo Facebookissa, ja olikin ihanaa miten ystävät ja sukulaiset sitten iloitsivat kanssamme ja onnittelivat siellä. Siitä asti kun uskalsimme kertoa raskaudesta, ovat ihmiset myötäeläneet meidän perheen muutoksissa ja kaikkien kolmen pienokaisen odotuksessa, syntymässä ja kasvussa ja kehityksessä.

Monet ihmiset eivät kuitenkaan halua jakaa kuvia esimerkiksi FB:ssä, mutta toivoisivat silti että läheisimmät ihmiset saavat seurata vauvan kasvua ja kehitystä helposti ja hauskasti. Siihen hyvä vaihtoehto on uudistunut Liberokerho, jossa perheelle voi tehdä oman profiilisivun. Liberokerho on koko perheelle, isovanhemmille, serkuille ja muille sukulaisille hieno tapa seurata lapsen kehitystä ja kuvia. Liberokerhosta tarinoita ja kuvia lapsesta voi jakaa myös lapselle itselleen sitten kun hän on isompi. Ainakin meidän tytöt tykkäävät kovasti kuulla millaisia ovat olleet pienempänä, ja selata omia vanhoja kuviaan.

Liberokerhon uudistuneet sivut sisältävät myös paljon uusia sosiaalisia ominaisuuksia. Sen lisäksi että omaan profiiliin voi tallettaa tärkeät muistot, uudistuneessa klubissa on nyt myös helppoa keskustella ja jakaa kokemuksia muiden vanhempien kanssa. Siellä voi kysyä myös mieltä askarruttavia kysymyksiä, sellaisia joihin muut vanhemmat ja tulevat vanhemmat voivat vastata omilla kokemuksillaan.

Vanhemmaksi kasvaminen on suuri muutos, johon paras tuki on tukea muista samassa tilanteessa olleilta tai olevilta. Liberokerho tarjoaa mahdollisuuden tutustua muihin vanhempiin ja etsiä itselleen myös samanhenkistä seuraa tulevaan lapsiperhearkeen niin halutessaan. Liberokerho on Suomen suurin vanhemmuuteen keskittynyt kerho. Se sopii niin raskaana oleville, pienen vauvan tuoreille vanhemmille kuin isompien lasten vanhemmillekin. Monelle Liberokerho tulee tutuksi Liberolaukusta, jonka saa ilmaiseksi hakea päivittäistavarakaupasta kun liittyy raskausaikana Liberokerhoon. Laukussa on tarpeellisia tuotteita ja tuotenäytteitä vauva-arkea helpottamaan.

Onko Liberokerho teille tuttu? Oletteko jo tutustuneet Liberokerhon uudistuneisiin sivuihin ja luoneet itsellenne profiilin?


Kohta kohti kotia

26.04.2017

Ai että, meillä on kyllä ollut niin ihanat kaksi viikkoa Oulussa. Meidän piti lähteä kotiin tänään, mutta sääennusteen luvattua lumimyrskyä ja jäätävää tuulta päätimme siirtää lähdön huomiselle. Ihan hyvä ehkä, kerettiin jäädä vielä nauttimaan mun tädin tänä aamuna leipomista vappumunkeista, nam! Tämä reissu on ollut mulle kultaakin kalliimpi, eikä vähiten siksi että olen voinut viettää niin paljon aikaa mun rakkaiden isovanhempien luona.

Mun mummuni muistisairaus on edennyt vauhdilla, ja tiedän että sillä että ollaan käyty melkein joka päivä isovanhemmillani on heille suuri merkitys. Pappa on päässyt rauhassa yksin pitkille kävelylenkeille ja me ollaan sillä aikaa pidetty mun mummullle seuraa. Hän viettää edelleen osan kuukaudesta hoitokodissa, mutta nyt sattui sellainen jakso että hän oli koko tämän ajan kotona niin ollaan voitu olla arjessa avuksi. Lapsetkin tykkäävät käydä mun isovanhemmilla, siellä kun on paljon mun ja mun serkkujen vanhoja leluja ja piirustuksia ja valokuvia, joita on kiva katsella.

Yksi niistä syistä miksi olen niin iloinen tästä aikatauluttomasta vuodesta on nimenomaan se, että pitkästä välimatkasta huolimatta voidaan viettää tänä vuonna enemmän aikaa mun isovanhempien kanssa, koska voidaan tulla tänne Ouluun.

Vaikka rakastan olla täällä niin ihan kiva lähteä välillä kotiinkin. Keretään olla muutama päivä kotona ennen Tukholman reissua ja pestä pyykkiä, siivoilla ja juhlia vappua. Meillä ei ole vielä mitään vappusuunnitelmia, mutta varmaan mennään ainakin käymään jossain vapputorilla ostamassa vähän metrilakua ja ulkoiluttamassa lasten ilmapalloja. Perinteiset perunasalaatit ja nakitkin varmaan laitetaan.

Viime vuonna meillä oli ihana brunssi lasitetulla parvekkeella, tänä vuonna ei ole vaan meidän oma piha vielä siinä kunnossa että siellä voisi brunsseilla. Mutta jos sää sallii niin en pistäisi piknikkiäkään pahitteeksi. Täällä Oulun lumimyrskyssä vaan tuntuu kovin epätodennäköiseltä että maanantaina voisi suunnata piknikille, heh.

Tytöt ovat viihtyneet täällä mun serkkujen kanssa ihan hirmu hyvin, mutta kuulemma on jo vähän ikävä omia lelujakin. Laitetaan varmaan kunnon barbieleikit pystyyn kunhan ollaan päästy kotiin. Tänään suunnitelmissa on pakkailua, munkin syöntiä ja varmaan käydään vielä vikan kerran moikkaamassa mun isovanhempia ja mun äitiä.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3