Näin lopetin yöimetyksen

30.01.2018

Yöimetyksen lopettaminen

Lopetin yöimetyksen kokonaan viime perjantaina, ja se meni kivuttomammin kuin etukäteen ajattelin. Me oltiin vähennetty jo muutaman viikon ajan hiljalleen yöimetysten määrää, ja omaan huoneeseen siirtyminen auttoi tässä myös, eli ei tehty mitään kerrasta poikki -ratkaisua, joka tuntui liian radikaalilta meille.

Ensimmäisenä yönä hän heräsi kaksi kertaa, joista ensimmäisellä kerralla nukkumaan rauhoittumisessa kesti n. 1 minuutti, ja toisella kerralla n. 15 minuuttia. Ensimmäisen yön jälkeen hän on herännyt vaihtelevasti edelleen 1-2 kertaa klo 04-06 välillä, ja noussut istumaan sängyssä, mutta takaisin nukkumaan laittaminen riittää hyvin, ja hän jatkaa heti unia. Tällä hetkellä yöunet kestävät siis suunnilleen klo 20.30-07.30, ja hän nukkuu omassa huoneessa koko yön, jonka aikana hän herää sen 1-2 kertaa istumaan hetkeksi, mutta jatkaa heti unia kun hänet käy asettelemassa takaisin makuuasentoon (suunnilleen joka toinen yö kerran, joka toinen yö kaksi kertaa).

Lopetus käytännössä

Me tehtiin kaksi selkeää rajausta, jotta vauva ymmärtäisi helposti mikä on homman nimi. 1) Nukuttajaksi vaihdettiin Otto mun sijaan, ja 2) lakkasin imettämästä vauvan omassa huoneessa kokonaan, eli päivälläkin menin aina olkkariin tai jonnekin muualle imettämään, vaikka oltaisiin oltu leikkimässä vauvan huoneessa.

Otto on vienyt kuopusta yöunille jo pari kuukautta, ja myös silloin kun vauveli siirtyi omaan huoneeseen, Otto kävi aina viemässä hänet nukkumaan. Varsinaisesti häntä ei ole enää pitkään aikaan nukutettu, vaan ainoastaan Otto on ollut läsnä huoneessa, ja hän on alkanut itsekseen nukkumaan omassa sängyssä. Vauva vilkuttaa joka ilta reippaasti ”heippa, hyvää yötä” ja haluaa oikein itse mennä nukkumaan. Hän tyytyväisenä vastaa ”Jooooooo” kun sanotaan illalla, että nyt mennään nukkumaan.

Yksi syöttö kerrallaan pois

Ensin luovuttiin ekasta yösyönnistä, joka oli ennen aina siinä klo 22-23 maissa. Kokeiltiin jos hän rauhoittuisi siihen, että Otto käy huoneessa, enkä tarjonnut heti rintaa. Tämä sujui aika kevyesti. Parin yön jälkeen hän ei herännyt enää ollenkaan tuohon aikaan, vaan alkoi nukkumaan pidemmän pätkän putkeen. Seuraavaksi luovuttiin klo 00-01 yösyönnistä. Kokeiltiin siihenkin samaa, että Otto käy rauhoittamassa sen sijaan, että olisin itse tarjonnut rintaa. Ensimmäisenä yönä hän protestoi, ja kesti n. puolisen tuntia ennen kuin hän rauhoittui takaisin nukkumaan. Tokana yönä kesti vielä n. 5-10 minuuttia. Kolmantena yönä hän ei herännyt enää ollenkaan tähänkään aikaan, vaan nyt sikeät unet kestivät jo aamu 4-5 asti.

Vaikeinta oli luopua siitä, että hän tuli aina aamuyöllä viereen nukkumaan. Aamuyöllä ollaan itse kaikkein syvimmässä unen vaiheessa, joten herääminen ja uudelleen nukuttaminen oli silloin raskasta. Siksi oli niin helppoa aina vaan käydä nappaamassa hänet viereen nukkumaan tissi suussa loppuyöksi. Silloin nukuin kuitenkin itse todella huonosti, ja vauva myös, kun hän oli jo tottunut nukkumaan omassa rauhassa, eikä osannut enää nukkua syvästi perhepedissä. Ratkaisu oli siis huono meille kaikille, ja unet tosi katkonaisia. Nukuttiin siis ihan minuuttien pätkissä ne yön viimeiset tunnit.

Siksi päätettiin, että luovutaan myös ”viimeisestä yösyötöstä” eli tästä aamuyön tissimaratonista, että saadaan kaikki nukuttua paremmin. Perjantai-iltana Otto meni nukkumaan vauvan huoneeseen. Otto heräsi ja rauhoitteli vauvan uudelleen nukkumaan silloin aamuyöllä kun hän heräsi kaipaamaan tissiä. Siinä kesti sen n. vartin verran, ja sitten hän sai uudelleen unen päästä kiinni. Ja niin vauva nukkui aamuseitsemään asti ilman syömistä, ensimmäistä kertaa elämässään.

Kunnon yöunet

Nyt ollaan tosiaan nukuttu lauantaista asti yöunia, jotka katkeavat vain kerran tai maksimissaan kahdesti, muutaman minuutin ajaksi. Olo on kuin uudestisyntyneellä! Mutta siis yllättävän kevyesti ja helposti tämä meni, ja luotto on kova siihen, että ehkä jo tällä viikolla nukutaan ensimmäinen ihan kokonainen yö? Ja jos ei nukuta, niin ainakin tämä nykytilanne on tuhat miljoonaa kertaa parempi kuin vaikka viikon takainen tilanne, jolloin klo 04-07.30 sain vain torkahdeltua imetyksen ja kitinän lomassa. Saan kyllä olla (ja todellakin olen) kiitollinen siitä, että nyt nautitaan näin mahtavista yöunista. Kiitos vauva rakas että päästit äidin ja isin näin helpolla tästä siirtymävaiheesta <3

Varmasti tässä tulee vielä kaikenlaisia vaiheita, jolloin yöunet taas hetkellisesti ovat katkonaisempia. Mutta nyt nautitaan näistä unista niin kauan kuin tätä kestää, niin jaksetaan sitten ottaa uudet hampaat ja muut vastaan hyvällä fiiliksellä.

Oma huone oli tosi toimiva ratkaisu meillä tämän kanssa, nyt nukutaan kaikki paljon paremmin. Ja se että juuri Otto toimi nukuttajana, oli selkeä viesti vauvalle, että tähän tilanteeseen ei nyt enää kuulu tissi. Onneksi oli se mahdollisuus, että pystyttiin tekemään näin, yksin tämä olisi ollut varmasti paljon vaikeampi prosessi, varsinkin kun toinen osaa jo pyytää tissiä, ja mä olisin varmana sortunut antamaan sitä heti ensimmäisen kerran pyytäessä. Tsemppiä hurjasti kaikille jotka juuri nyt painivat samojen juttujen kanssa, tai miettivät jaksaisivatko alkaa tähän yösyönneistä luopumisprosessiin!

Imetys tästä eteenpäin

Päiväimetys jatkuu edelleen ihan niin pitkään kun vauveli itse haluaa, mutta en tosiaan imetä enää unien yhteydessä ollenkaan. Imetyskertoja on päivässä tosi vaihtelevasti, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Nyt on hyvä näin, eikä ole mikään kiire lopettaa tätä. Imetys on ihanaa ja mulle tulee haikea fiilis kun ajattelenkin että se joskus loppuu. Olen tosi hyvällä mielellä tämän imetyksen suhteen, kaikki on sujunut koko vuoden hurjan hienosti, ja olen siitä kiitollinen. Nyt on yksi suuri merkkipaalu taas vauvavuodelta saavutettu, ja vauva on yhden askeleen lähempänä taaperomeininkiä. Haikeaa mutta ihanaa samaan aikaan. Olen hurjan ylpeä meidän reippaasta tyypistä.

Onko teillä ollut yöimetyksen/yösyönnin lopetus ajankohtaista viime aikoina, tai millaisia kokemuksia teillä on siitä? 


Apu raskauden jälkeiseen hiusten lähtöön – Swiss Clinic Hair Renewal Serum kokemuksia

29.01.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Swiss Clinicin kanssa.

Mistä apu raskauden jälkeiseen hiustenlähtöön?

Synnytyksestä tulee ensi viikolla kuluneeksi vuosi. Tämän vuoden aikana olen käynyt jälleen läpi sen vaiheen, jossa tukkaa irtoaa tukoittain päästä. Ohimot ovat kaljuuntuneet, ja mulle on viime viikkoina alkanut kasvaa taas otsatukka, vaikka en sitä koskaan itselleni leikannutkaan. Multa vaan lähti niin paljon hiuksia yhtä aikaa otsalta, että nyt kun ne kasvavat takaisin, on mulle itsestään ilmestynyt lyhyet otsahiukset.

Sitä aina sanotaan, että raskaus EI voi mitenkään paksuntaa hiuksia, vaikka moni äiti kokee että hiukset ovat raskausaikana tuuheammat ja elinvoimaisemmat kuin muuten (mukaan lukien minä). Sanotaan myös, että imetys ei aiheuta hiustenlähtöä, mutta silti moni äiti kokee että imetysaikana hiuksia lähtee huomattavasti tavallista enemmän. Ja tottahan se onkin että karvatupet eivät mitenkään yhtäkkiä lisäänny raskausaikana ja vähene imetysaikana.

Karvatupen erilaiset vaiheet

Kyse on erilaisista vaiheista. Hiukset eivät kasva koko ajan, vaan hiuksen sykli vaihtelee aktiivisten ja inaktiivisten vaiheiden välillä. Hiuksen elinkaaressa on kolme vaihetta: Anageenivaihe eli kasvuvaihe, katageenivaihe eli siirtymävaihe ja telogeenivaihe eli inaktiivinen vaihe.

Jostain syystä ainakin mulla useampi karvatuppi on raskausaikana anageenivaiheessa, ja hiukset voivat tosi hyvin. Imetysaikana taas hiusta lähtee jatkuvasti, eikä sitä tunnu kasvavan takaisin niin paljon, mitä raskausaikana oli. Se taas voi johtua siitä, että osa raskausaikana aktivoituneista karvatupeista jää inaktiiviseen telogeenivaiheeseen. Toisin sanoen karvatuppi ei ole kuollut, se on vaan lepotilassa, eikä siihen kasva uutta hiusta. Useimmiten se johtuu kommunikaatio-virheestä tupen solujen välillä, joka taas voi johtua mistä vaan. Minä veikkaan syyksi hormoneja.

Swiss Clinic Hair Renewal Serum testissä

Sain testattavaksi Swiss Clinicin uutta Hair Renewal serumia, ja olin tosi innoissani, sillä olen aiemminkin tykännyt kovasti testaamistani Swiss Clinicin tuotteista, kuten Skin Renewal Serumista ja Skin Resculpting Treatmentistä. Ne ovat auttaneet mua sekä kasvojen että vartalon ihonhoidossa merkittävästi. Mun kokemuksia kasvojen mikroneulauksesta voi lukea täältä, ja ennen-jälkeen -kuvia viime syksynä tehdystä vartalon mikroneulaushoidosta voi nähdä tässä postauksessa.

Hair Renewal serumia käytetään päivittäin levittämällä muutamia tippoja päänahkaan, ja antamalla kuivua. Seerumi ei tee hiuksista likaisen tuntuisia, ja se tulee lisätä aina pestyyn tukkaan. Itse en tosin pese hiuksia joka päivä, vaan joka toinen päivä, joten olen käyttänyt hoitoa näin ollen vain joka toinen päivä. Seerumi tulee kauniissa lasipullossa, jossa on pipetti, jolla seerumia on helppo annostella suoraan päänahkaan.

Mitä tuote lupaa?

Hair Renewal Serum ei korjaa kokonaan kuolleita hiustuppeja, mutta sen aktiiviset ainesosat vaikuttavat hiustupin toimintaan solutasolla, jolloin hiustupet alkavat toimimaan normaalisti. Lepotilassa olevat hiustupet siirtyvät kasvuvaiheeseen, jolloin hius alkaa taas kasvaa. Tuote lupaa huomattavan eron hiusten tuuheudessa 85 päivässä, ja 40% vähemmän irronneita hiuksia pestessä ja harjatessa.

Haluaisin saavuttaa sen raskausajan tuuhean, hyvinvoivan tukan myös silloin kun en ole raskaana, ja toivon että olen nyt kovaa vauhtia matkalla mun unelmahiuksia kohti.

Mä tykkään Swiss Clinicin tuotteissa siitä, että he ovat tarkkoja siitä mitä lupaavat. Swiss Clinic ei tee katteettomia lupauksia, vaan kaikki testaamani tuotteet ovat tehneet juuri sen mitä ovat luvanneetkin. Hehkutusmarkkinoinnin aikakautena se on todella tärkeää, että voi ihan oikeasti luottaa siihen, että tuote toimii juuri niin kuin lupaa. Siksi uskon myös Hair Renewal Serumiin, vaikka en vielä ole ehtinyt testata sitä koko tuota 85 päivän testijaksoa. Otsalle kasvanut otsatukka ainakin puhuu jälleen aktivoituneiden karvatuppien puolesta, vai mitä?

 

TARJOUS HIUSTEN- JA IHONHOITOON SWISS CLINICILLÄ

Swiss Clinicin verkkokaupasta saa 31.1. asti tilattua sekä Hair Renewal Serumin että Skin Resculpting Treatmentin 20% alennuksella. Se on merkittävä säästö tehokkaille tuotteille. Jos kärsit iho-ongelmista, tai haussa on apu raskauden jälkeiseen hiustenlähtöön, niin kannattaa ehdottomasti tarttua tarjoukseen. Mun fiilis omasta itsestäni on parantunut huomattavasti sen myötä, kun olen saanut hormoniaknen kuriin kasvoilta mikroneulaamalla, ja ei siitä hiusten tuuheutumisestakaan haittaa ole.

Ihanaa iltaa kaikille <3


Vauvan toimiva vaatekaappi helposti

28.01.2018

Samalla kun kävin läpi vauvan vaatekaappia pieneksi jääneiden vaatteiden osalta, sain kuvattua sopivasti viime kuukaudet käytössä olleen vaatevalikoiman. Tällä hetkellä ollaan kokojenvaihdos-vaiheessa, eli osa kuvassa olevista vaatekappaleista on jo vähän nafteja, ja ollaan otettu jo vähän isompaa tilalle (jotka eivät näy kuvassa, koska halusin näyttää kokonaisuuden, ja seuraavan koon vaatevalikoima ei ole vielä valmis).

Tämän postauksen kuvissa näkyvät vaatteet on kuitenkin kaikki olleet yhtäaikaa sopivan kokoisia käytettäväksi, osa tietty niin että on käännetty resoreita tai hihoja. Näissä vaatteissa on värisävyjen suhteen vähän syksyiset vibat, koska ne on kaikki ostettu syksyllä, mutta peruspohja on jatkossakin aina sama vauvan vaatekaapille, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Halusin tehdä tämän postauksen avuksi kaikille ensimmäistä kertaa vauvan vaatekaappia rakentaville (ja kaikille muillekin jotka haluavat selkeyttää vauvan tai lapsen vaatevalikoimaa).

Vaatekaappi on kokonaisuus

Mulla on itsellä ollut ennen tapana mennä kauppaan kun tarvitsen jotain, ja ostaa se mikä ekana näyttää kivalta ja sopii tarpeeseen juuri sillä hetkellä. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin halunnut uudistaa vaatefilosofiaani rankalla kädellä. Nykyään näen vaatekaapin kokonaisuutena, enkä kokoelmana erilaisia yhteensopimattomia kivoja vaatteita. Toki nykyäänkin ostan vain kivoja vaatteita, mutta mietin niitä paljon tarkemmin. Tärkeintä on nimittäin se, että se kiva vaate on helppo yhdistellä jo olemassaoleviin kivoihin vaatteisiin, muuten se jää käyttämättä.

En myöskään hamstraa mitään turhia vaatteita vain siksi että ne ovat kivoja, ostan vain tarpeeseen. Vaatekaapin valikoiman pitää olla kompakti ja selkeä, yhdellä vilkaisulla helposti nähtävissä. Vaatteita täytyy myös olla tarpeeksi paljon, että pyykkiä ei tarvitse pestä joka päivä. Me pestään pyykkiä 2-3 täyttä koneellista viikossa viiden hengen perheessä, ja tämä vaatevalikoima riittää siis siihen hyvin.

Vaatteiden määrä:

8kpl pitkähihaisia bodyja

13kpl housuja tai leggingssejä

9kpl paitoja (8/9 pitkähihaisia)

2 jumpsuitia

1 huppari

3 collegea/neuletta

2 mekkoa

1 haalarihousut

Alaosat

Housuista suurin osa on meillä ollut tummia, koska konttaillessa polvet helposti likastuivat, ja tummat alaosat on helppo yhdistellä värikkäämpiin, tai kuviollisiin yläosiin. Musta on yksi mun lempiväreistä, ja sopii mielestäni vallan hyvin myös vauvalle. Mustan lisäksi harmaa on vahvasti edustettuna vaatekaapissa. Harmaa on ihana perusväri joka on helppo yhdistää melkein mihin tahansa muuhun. Housuista suurin osa oli leggingssejä, koska ne ovat vauvalla tosi iisejä käyttää. Leggingsien lisäksi housuvalikoimassa oli yhdet collegebaggyt, yhdet trikoopantsit ja yhdet trikoobaggyt. Paksummat housut on hyviä esim. kaupunkireissuja ja automatkoja varten.

Yläosat

Bodyt on olleet syys- ja talviaikaan käteviä, koska ne suojaavat selkää eivätkä nouse. Vauvan kasvaessa ja noustessa pystyyn paidat on kuitenkin ollut ehkä jo aavistuksen enemmän käytössä. Molemmissa on puolensa. Yli 1-vuotiaalle en enää uusia bodyja osta, koska tiedän että paidat ovat kovemmassa käytössä kuitenkin, ja valikoin aina niitä kaapista päälle. Yläosissa tärkeintä on helppo puettavuus, ja pehmeät ja mukavat materiaalit.

Mekkoja meillä ei montaa ollut tässä 74-80 koossa, sillä ne eivät olleet konttaajalle kovin käteviä. Seuraavassa koossa mekkoja löytyy jo enemmän odottamassa, sillä kävelevän vauvan päälle niitä voi pukea ihan eri tavalla jo. Mekkojen sijaan suosin röyhelöitä paidassa/bodyssa silloin kun halusin tyttömäisempää lookia.

Paksummat sisävaatteet

Hupparit ja colleget, sekä jumppikset on hyviä kaupungille ja automatkoille. Ne voi pukea ohuen sisävaatekerroksen päälle, ja näin tyyppi pysyy lämpimänä autossa, tai vaikka shoppaillessa, mutta ei paistu. Kun lähdetään shoppailemaan, en koskaan laita vauvalle paksua toppahaalaria, vaan aina ennemmin takin ja paksummat housut, joiden alle merinovillahousut jotka hengittävät.

Värit ja kuosit

Yli puolet vaatevalikoimasta on yksivärisiä, tämä siksi, että helppo yhdisteltävyys ei toteudu muuten. Mä rakastin ennen all over print -vaatteita, ja rakastan niitä edelleen sopissa määrin. Koko vaatekaappia ei kuitenkaan kannata täyttää niillä, ellei sitten printtiöverit ole juuri se juttu mistä itse tykkää. Suunnilleen 1/3 vaatekaapin sisällöstä on ollut nyt printtivaatteita, ja se on ollut toimiva suhde. Aina on löytynyt tästä valikoimasta printtivaatteelle yksivärinen kaveri. Aiemmin vauvan vaatteista oli yli puolet kuosillisia, ja silloin tuntui että oli tosi hankalaa löytää toimivia yhdistelmiä, koska niitä oli yksinkertaisesti liikaa.

Syksyllä kaapissa oli paljon murrettuja sävyjä mustan ja harmaan lisäksi, ja niitäkin on ollut helppoa yhdistellä toisiinsa. Vaikka meillä on tyttö, en ole ollut koskaan mikään super pinkki-intoilija, vaikka sitäkin kaapista löytyy jonkin verran. Luulen että sain pinkistä tarpeekseni jo esikoisen kohdalla. Kun kaapin sisällön haluaa olevan helposti yhdisteltävissä, kannattaa valita 1-2 pääväriä joita löytyy eniten (meillä musta ja harmaa), ja sen lisäksi 4-5 tehosteväriä joita yhdistelee pääväreihin (meillä valkoinen, violetti, pinkki, ruskea ja sininen).

Jokaiselle vaatekappaleelle on vähintään 3-4 kaveria joihin sen voi helposti yhdistää. Näin ollen ei tule ongelmaa, vaikka puolet vaatteista olisi pesussa. Kaapissa ei ole yhtäkään vaatetta, jolle ei olisi kaveria tai olisi vain yksi kaveri. Tämä on mahdollista helposti niin, että kaapissa on ne päävärit, jotka ovat neutraaleja, ja yli puolet vaatteista on yksivärisiä.

Vaatekoot & vaatteen pitkäikäisyys

Suosin vauvanvaateostoksissa niitä vaatteita, jotka saa ostettua tuplakoossa, jolloin vaatteen käyttöikä on pidempi (eli esim. 74/80 tai 6-12m). Käännettävät resorit ja tuplanepparit bodyissa pidentävät vaatteiden käyttöikää. Nämä kuvissa näkyvät vaatteet ovat kaikki olleet käyttökelpoisia 6kk iästä alkaen (osa jo ennen), ja ovat mahtuneet näihin päiviin asti, eli käyttöikä on ollut vähintään sen puoli vuotta. Paidat on käteviä, koska ne voi ostaa aavistuksen reiluina, jolloin ne ovat vähän löysempiä aluksi, mutta menevät pitkään.

MUISTILISTA VAUVAN TOIMIVAN VAATEKAAPIN RAKENTAMISEEN:
  • 1-2 neutraalia pääväriä, joita suurin osa vaatteista
  • 3-4 tehosteväriä omien mieltymysten mukaan
  • vähintään 2/3 yksivärisiä vaatteita & max. 1/3 printtivaatteita jotta helppo yhdisteltävyys säilyy
  • Tuplakoot ja käännettävät resorit tai tuplanapit bodyissa pidentävät käyttöikää
  • Pehmeät materiaalit, ei liian tiukkoja vyötärönauhoja tai kaula-aukkoja joita on hankala pukea

 

Huh mikä megapostaus tästä tuli! Toivottavasti tästä on apua ja ajateltavaa kaikille, jotka näiden asioiden kanssa painivat. Nämä asiat on mulle tosi sydäntä lähellä, ja vuosi vuodelta opettelen uusia asioita. Kysykää ihmeessä, jos tulee mieleen jotain kysyttävää, mä rakastan höpötellä vaatteista.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3


Viikonlopun tunnelmia ja huonekalujen pyörittelyä

27.01.2018

*Postaus sisältää blogin kautta saatuja tuotteita jotka on merkitty tähdellä.

Ihanaa lauantai-iltaa tyypit! Takana on mukava lauantai, hurjasta vesisateesta huolimatta. Saatiin viimeinkin olohuoneen TV-taso vaihdettua, kun jo jokin aika sitten ostettu taso on vain odottanut että sen saa kasattua. Vanha kaappi oli siinä vain paikanpitäjänä alunperinkin, sillä se oli liian korkea, kun TV:n ollessa sen päällä seinähylly jäi puoliksi sen taakse piiloon, ja näytti hassulta. Vanha TV-tasona toiminut tupla Bestå-kaappi siirtyi sohvan divaaniosan tyhjään kohtaan, ja sai sisäänsä kaikki vauvalelut parkkitaloa lukuunottamatta. Kuinka ihanasti se rauhoitti olohuoneen fiilistä, kun ne eivät ole lattialla oletukselta, vaan kaapissa.

Tokihan ne käytännössä ovat aina lattialla ja esillä, mutta se että ne saa kuitenkin tarvittaessa piiloon, on iso plussa. Vauvalelujen lisäksi olkkarissa pyörii aina vähintään 1-3 bOblesia ja pallomeri, ja lisäksi täällä on tsiljoona lastenkirjaa levällään, niin on kiva että saa edes ne kaikkein värikkäimmät välillä kaappiin.

Samalla kun jälleen kerran pyöriteltiin huonekaluja, laitettiin vanhan kaapin alle uudet tammipuiset jalat, jotka nostivat kaappia suunnilleen 10cm ylöspäin. Nyt alle pääsee imurilla, ja jotenkin se näyttää taas ihan uudelta, vaikka muutos oli niin pieni. Mä tykkään kovasti tästä sarjasta, kun sitä on niin helppo muunnella, ja siksi meillä sitä onkin sekä olkkarissa, että ruokailutilassa. En missään nimessä halua ostaa mitään kertakäyttöhuonekaluja, vaan sellaisia tavaroita, jotka toivottavasti kulkevat meidän mukana vanhainkotiin asti. Ajattomia ja muuntautumiskykyisiä.

Meidän kaappeja saa helposti päivitettyä omien tarpeiden ja mieltymysten mukaan erilaisilla ovilla, jaloilla, laatikoilla, hyllyillä tai päällyslevyillä. Se tuo kivasti vaihtelua, eikä tarvitse kuitenkaan vaihtaa kokonaista huonekalua. Toistaiseksi ollaan kyllä ihan tyytyväisiä näihin rauhallisiin valkoisiin, mutta on kiva tietää että jos joskus kaipaa jotain räväkämpää, vaihtoehtoja löytyy pienellä panostuksella. Vaikka TV-taso on nyt eri sarjaa, niin siinä on samanlainen mentaliteetti, eri osia ja eri värejä on helppo yhdistellä ja vaihdella keskenään, ja muokata. Niitä voi kiinnittää seinään, tai ne voivat seisoa jalustalla.

Me käytiin tänään hakemassa vielä servettejä ensi viikon synttärijuhliin, kun unohdin viimeksi Pop Up -kemuissa käydessäni ostaa. Olen ihan innoissani synttäreistä, en malttaisi odottaa juhlia. Minityyppi saa päälleen saman mekon, joka esikoisella oli omissa 1v-juhlissaan vuonna 2012. Se sopii teemaan hyvin, kun on väriltään vaalea ja malliltaan klassinen. Oli pakko käydä tsekkaamassa molempien tyttöjen 1v-juhlapostaukset vielä nostalgiannälässäni, tässä keskimmäisen bileet vuodelta 2014, ja tässä esikoisen 1v-kekkerit kuuden ja puolen vuoden takaa.

Lasten kaikki vaatteet* ovat Tinycottonsin uutta Hotel Bonheur SS18-kokoelmaa, joka saapui juuri tällä viikolla Lilla Companyyn. Mallisto on mun mielestä aivan ihana, taattua Tinya! Tuo kuopuksen denim-haalari* on niin symppis, ja fiilistelen jo valmiiksi kuinka hän haalari päällään kumartuu läpsyttelemään merivettä kesällä hiekkarannalla. Myös nuo isompien tyttöjen denim-hameet* on aivan ihania, voisin ottaa itselleni samanlaiset. Isommilla tytöillä on hameista* koko 6y, ja laatikkomaisista t-paidoista* koko 4y. Paidat on aika reilua mitoitusta ja siksi otettiin pienempi koko, hameet vastaavat kokoaan. Vauvalla haalari’ koossa 12-18m, ja sukat* myös.  Lillassa on vielä huomisen ajan ilmaiset postikulut, sillä tämä on ollut oikein kunnon droppiviikko, kun torstaina ilmestyivät myös suomalaisen Papun uutuudet. Käykää kurkkaamassa! 

Toivottavasti teilläkin on ollut kiva päivä <3 


Rohkeutta olla minä

26.01.2018

Helsinkiin tuli mielettömän kaunis ja upea talvi. Ja nyt se jo lähti pois. Onneksi ehdittiin nauttia siitä pulkkamäessä, ja napata myös edes yhdet asukuvat talvimaisemissa, ennen kuin vesisade pyyhki kaiken pois.

Kuvattiin asukuvat Hakaniemessä kauniin talvisena ja tyynenä päivänä, jolloin pakkasta ei ollut yhtään. Vetäisin päälleni jotain vähän erilaista kuin yleensä, midimittaisen hameen ja karkkipinkin neuleen. Mä olen ollut ihan farkkutyttö synnytyksestä asti, varmaan kun raskausaikana skarppeja farkkuja ehti tulla niin kova ikävä. Farkut on kivoja, mutta joskus on kivaa vaihtelun vuoksi käyttää myös hametta. Pukeutujana haluan myös välillä vähän haastaa itseäni, ja pukeutua niin kuin HALUAN pukeutua, eikä niinkuin uskallan pukeutua.

Ihailen kaikkia rohkeita pukeutujia, sellaisia kuin Rihanna tai naapurimaamme blogikuningatar Kenza. Silti liian usein pelkään näyttäväni pöntöltä niissä ei-niin-tavallisissa vaatteissa (eli siis suunnilleen kaikissa muissa kuin farkuissa ja neuleessa/collegessa). Sovitan usein kotona ties mitä jännittäviä yhdistelmiä, mun Pinterest-kansiot on täynnä upeita ja erilaisia persoonallisia inspiraatio-asukuvia ja kaapista löytyy myös jännempiä vaatteita. Silti mua jännittää aina ihan hulluna laittaa jotain perus-univormustani poikkeavaa päälle. Ihan turhaan, koska eihän sillä ole mitään väliä jos näytän jonkun mielestä ihan dilleltä. Tärkeintähän on että mä tykkään itse mun vaatteista, ja tiedostan myös, että suurinta osaa maailman ihmisistä ei voisi vähempää kiinnostaa mitä juuri minä päälleni laitan. Silti se epävarma fiilis kumpuaa jostain.

Sitä on niin helppo opettaa lapsille, että he näyttävät upealta ja he voivat olla juuri sellaisia kuin itse haluavat, koska mä uskon siihen ihan täysillä. Ja näen, että he uskovat myös. Heidän edessä on helppoa itsekin olla itsevarma, en koskaan kriiseile ääneen vaatteista tai ulkonäöstä, etten vain tartuta höpsöjä ajatusmalleja heihin. Selkeästi opit on menneet perille, koska eivät hekään koskaan kriiseile vaatteistaan tai ulkonäöstään, vaan kehuvat itseään ja toisiaan.

Mutta kuka opettaisi mulle, että voin itse olla juuri sellainen kuin olen? Kuka hiljentäisi sen äänen joka sanoo, että ”sä et voi laittaa glitterhametta karkkipinkin neuleen kanssa tavallisena torstaina päälle koska saatat näyttää tyhmältä”.  No, eihän sitä  ääntä kukaan muu hiljennä, kuin minä itse. Minä olen se, jonka täytyy tajuta, että vaikka näyttäisinkin jonkun mielestä hölmöltä, niin mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Joku nauraisi? Joku saisi hyvän mielen koska näyttää itse paremmalta? Joku sanoisi ”näytät hölmöltä”? Ja miitä väliä sillä olisi jos niin tapahtuisi? Ei mitään. Ne on vain vaatteet.

Mä haluan että mun pukeutuminen vastaa mun mieltymyksiä, eikä sitä minkä oletan miellyttävän toisia. Jonkun mielestä voi kuulostaa tyhmältä, että jännitän neuleen ja hameen pukemista, niin se kieltämättä itsestänikin kuulostaa nyt kun olen kirjoittanut tämän tekstin. Mutta ei tässä olekaan kyse pelkästä yhdestä asusta, vaan ihan koko vaatekaapista, itsetunnosta ja itsevarmuudesta. Rohkeudesta olla minä.

Takki Adidas / Neule Gina Tricot / Hame Gina Tricot / Vyö Gucci / Laukku Coach / Kengät Zara / Korvakorut H&M /

ASUHAASTE

Tämän asun ja postauksen myötä haastan itseni asuhaasteeseen: tämän vuoden aikana haluan pukeutua rohkeammin ja enemmän itseni näköisesti. Siispä lupaan, että vain joka toinen asu jonka jaan täällä, saa olla perus farkut & neule/college -asu. Ja joka toisen asun pitää olla jotain muuta, jotain jännittävää, jotain hauskaa, jotain sellaista josta mulle tulee hyvä fiilis. Ihan vaan koska se riittää, että mä itse tykkään mun asusta, vaikka se kaikkien muiden mielestä olisi jotain ihan muuta kuin hieno.

Noin, booom, siinä se on! Eli jos yritän seuraavankin asun jälkeen jakaa täällä farkkuja ja collegea niin tulkaahan sanomaan SOOSOO. Ja hei, jos tunnistit itsesi tästä kuvauksesta, niin haasta ihmeessä itsesi mukaan myös! Jokaisella on oikeus pukeutua just niin kuin haluaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3