Meidän ruokapöydän uudet tuolit – Ton Chair no. 14 & Ton Chair no. 30

30.06.2020

Kolme kuukautta me pähkäiltiin, ylikin. Mitkä ihmeen ruokatuolit me ostetaan. Kysyttiin neuvoa ja saatiin satoja vinkkejä ja kommentteja puolesta ja vastaan. Haluttiin laatua, tyylikkyyttä, ajattomuutta. Selattiin Toria, FB:n marketplacea, eri nettikauppoja ja käytiin koeistumassa kymmeniä tuoleja kesäkuun aikana kivijalkaliikkeissä. 

Mittailtiin montako tuolia mahtuu rinnakkain ja oltiin jo ostamassa yhdet ihan eri tuolit, entisöidyt käytetyt koulutuolit. Meille varatuiksi luvatut tuolit ehdittiin kuitenkin kuulemma vahingossa myydä toiselle ostajalle, mistä jäi vähän ikävä maku suuhun ja tähän liittyi vähän muutakin outoa, minkä takia todettiin, että parempi asioida jossain muualla. 

Niiden jälkeen oltiin hetken aikaa ihan sormi suussa, että mitä me nyt keksitään. Käytiin katsomassa uusia koulutuoleja Iskussa ja käytiin kokeilemassa niitä Gubin beetlejäkin uudelleen, jotka oltiin jo kertaalleen haudattu liian leveinä. Viime viikolla mä kuitenkin sanoin, että nyt mennään Sturenkadulle Formeen ja koe-istutaan vielä ne TON-tuolit, joista oli paljon mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin. Forme on Suomen ainoa kivijalkaliike, joka myy alkuperäisiä TON-tuoleja ja lisäksi ne olivat siellä myös edullisempia kuin nettikaupoissa. 

Istuttiin liikkeessä eri malleja ja lopulta saatiin päätös tehtyä. Yllättäen se olikin juuri se, mitä ihan ekana pohdittiin. Sivuille mustat Ton chair no. 14 -tuolit puuistuimella ja pöydän päätyihin mustat käsinojalliset Ton Chair no. 30 -tuolit rottinki-istuimella. Me ollaan istuttu nyt kolme kuukautta Ikean viiden euron jakkaroilla (+ yhdellä hyvin kuluneella pinnatuolilla) ja todettu, että kyllä, pystytään istumaan näinkin, eli tuskin ne chair no. 14 -tuolit on ihan liian epämukavat ainakaan, kuten moni sanoi. Lisäksi otettiin ne leveämmät ja hieman joustavat chair no. 30 -tuolit kaveriksi, jotta pidemmillä illallisilla enemmän mukavuutta tarvitseville on sitä tarjolla. 

Rakastan näiden tuolien ajatonta muotokieltä, tyylikästä mustaa väriä ja oikeastaan kaikkea niissä! Ne kehystävät meidän pöytää ihanasti ja ovat mielestäni oikein hyvä pari vaalealle pöydälle ja vaalealle keittiölle. Keittiöön on tulossa pientarvikkeisiin myös mustaa väriä ja vaaleanpunaista, joka yhdistää ruokailutilaa ja keittiötä. Vastaavasti taas ruokailutilaan tulee sitten koriste-esineiden ja valaistuksen muodossa samaa messinkiä ja harmaata kuin keittiössä on, jotta ne menevät hyvin yhteen. Uskon, että tästä tulee ihan mahtava kokonaisuus, enkä malta odottaa, että kaikki on viimein valmista. 

Ollaan nyt ehditty istua näillä tuoleilla parin ruokailun verran ja todettu, että on nämä ainakin 74646839393 kertaa mukavammat kuin ne meidän jakkarat, tai viime päivien lattiapiknikit, kun ulkona oli liian tuulista ja sisällä ei ollut ruokapöytää, kun se oli kasattu kiintokalusteiden ja kodinkoneiden tieltä pois. Uskon, että me selvitään näillä oikein hyvin. 

Ruokapöytä siirtyy vielä 1,2 metriä lähemmäs takaseinää, kunhan vanhat jääkaappi ja pakastin lähtevät uuteen kotiin ja uusi jääkaappi saadaan paikoilleen. Nämä kalusteet eivät siis tule olemaan ikuisesti tässä terassin oven edessä ja toivottavasti ruokapöydän takanakin näkymä tulee olemaan hieman kauniimpi kuin kolme kylmälaitetta.

Nyt otettiin alkuun siis kaksi käsinojallista tuolia ja neljä pienempää tuolia, koska meillä on edelleen ruokapöydässä myös 3-vuotiaan Tripp Trapp. Kuusi tuolia riittää meidän perheelle ja se on myös kuusi tuolia lisää tähän täysin tuolittomaan tilanteeseen, eli parantaa istumapaikkojen määrää huomattavasti. Sitten kun Tripp Trapp siirtyy yläkertaan 3-vuotiaan työtuoliksi joskus hamassa tulevaisuudessa, voidaan ostaa vielä kaksi tuolia lisää, kun ne mahtuvat sitten hyvin tuohon vielä. Mutta toistaiseksi näillä mennään. 

Seuraavaksi ryhdytään sitten toden teolla pohtimaan, mitä tuohon takaseinälle tulee (se pitää myös vielä korjausmaalata, sillä keittiö siirtyi muutaman sentin kauemmas seinästä ja valkoista seinää tuli esiin kymmenen sentin levyiseltä alueelta). Tauluja ja ehkä joku peili. Lisäksi pitää pohtia niin keittiön kuin ruokailutilankin valaistus kuntoon. Ruokailutilaan tulee joku näyttävä kattovalaisin ja keittiöön taas joko sellainen iso liikuteltava seinävalaisin tai sitten joku kaunis kattovalaisin. Joitakin ideoita mulla jo onkin, mutta katsotaan mihin päädytään. Tästä on hyvä jatkaa.

Ihanaa iltaa kaikille <3


Vihdoinkin veneellä – retki Isoon Vasikkasaareen

29.06.2020

Päästiinhän me sinne veneilemään sitten, kun edellisellä kerralla saatiin vain pelkkarit päälle ja siihen se jäi. Lauantaina lähdettiin ihan extempore uintireissun jälkeen veneilemään ja oli kyllä taas niin mahtavaa nähdä pääkaupunkiseutua ihan erilaisesta vinkkelistä. Se tuntuu niin spesiaalilta, kun saa katsella rakasta kotikaupunkia mereltä päin. Kaikki näyttää niin erilaiselta, kaikki etäisyydet ovat aivan erilaisia. Herttoniemestä Kaivariin hurauttaa yhtä nopeaa kuin Taivallahdesta Lauttasaareen, toisin on autolla.

Me ajettiin ensin Espoon puolelle Isoon Vasikkasaareen, jossa en ollut koskaan käynyt. Tosi kaunis ja idyllinen saari, josta saatiin onneksi vielä viimeinen venepaikka, vaikka oli niin mielettömän upeat säät. Mentiin syömään kauniiseen kesäravintola Gula Villaniin, joka on nimensä mukaisesti keltainen huvila, jolla on suuri ja kaunis terassi. Herkuteltiin siellä mm. lohikeitolla ja valkosipulisilakoilla ja käytiin sen jälkeen vielä kävelyllä ympäri saarta. Sieltä löytyi grillauspaikka, suuri leikkipaikka ja iso nurmikenttä, jossa pelata vaikka jalkapalloa. Ihan super kaunis saari, johon pääsee myös lautalla halutessaan. Saaristoliikenteen hinnat ja aikataulut voi tsekata mm. täältä. Saarelta löytyy myös mm. näköalatorni ja paljon ihania taukopaikkoja. 

Isosta Vasikkasaaresta hurautettiin Westendin ja Lauttasaaren ohi Ruoholahteen ja sieltä ajeltiin kanavaa pitkin keskustaa päin. Kaivarin rannan terassit olivat aivan ääriään myöten täynnä ja monet ihmiset huutelivat terasseilta meille, että “hyvää viikonloppua!” Tuli hyvä fiilis. Edelleenkin se tuntuu myös niin ihanalta, että lähes kaikki veneilijät tervehtivät toisiaan. Tulee aina mieleen, että ajatella jos kaikki autokuskitkin moikkaisivat toisiaan. Toki autoja on niin paljon enemmän, että se taitaisi olla varsin mahdotonta. Mutta hauska ajatus silti. 

Ajettiin keskustasta kohti Kalasatamaa, Verkkosaarta ja Kivinokkaa, käytiin Kulosaaren edustalla  ja Herttoniemen rannassa. Sieltä ajeltiin takaisin kohti venesatamaa. 

Oltiin veneellä monta tuntia ja vaan nautittiin täydellisestä säästä, meri-ilmasta ja maisemista. Rakastan veneellä katsella kaikkia upeita rakennuksia, jotka mereltä näkee ihan eri tavalla.  Naureskeltiin sille, että tämähän on periaattessa ihan samaa kuin istuisi autossa tuntikausia, mutta veneellä jostain syystä ei tarvitse mitään älylaitteita viihdykkeeksi vaan se itse matka on se juttu. Veneellä ei taida kukaan edes muistaa puhelimien olemassaoloa, kun kaikki vaan fiilistelee maisemia. On onni, että meidän lapsetkin rakastavat olla veneellä ja viihtyvät siellä. Silloin kun mennään kovaa, vene on kuulemma kuin vuoristoradassa olisi. 

Veneilyn jälkeen käytiin vielä jäätelöllä lasten kanssa ennen kuin lähdettiin väsyneinä ja onnellisina ajelemaan kohti kotia pitkän ja ihanan päivän jälkeen. Kyllä saadaan olla kiitollisia, kun päästään kokemaan näin ihania juttuja! Veneily on mulle itselleni ainakin niin spesiaalia puuhaa, kun vasta aikuisena olen päässyt ekan kerran veneelle. Arvostan näitä kokemuksia ihan älyttömän paljon, enkä osannut lapsena kuvitellakaan, että jotkut pääsevät kokemaan tällaista joka kesä tai parhaimmillaan kesällä vaikka joka päivä tai viikko. Lapsena en tiennyt veneilystä mitään, paitsi sen, että joskus veneitä lipui ohi pitkin Ruoholahden kanavaa, jonka läpi mekin mentiin nyt.

Viime viikolla me käytiin uimassa viisi kertaa ja otettiin kaikki ilo irti upeasta hellesäästä. Ei sekään haittaa, että tämä viikko on hieman viileämpi. Tällä viikolla ajateltiin tehdä sellaisia kesäjuttuja, jotka ovat ehkä mukavampia jos ei ole tukahduttavan kuuma. Meillä täällä keittiöremppa jatkuu kovaa vauhtia ja päivittelen remppakuulumisia niin Insta storyssa (@iinalaura) kuin sitten loppuviikosta myös täällä blogin puolella! Ostettiin myös vihdoin ne ruokapöydän tuolit ja esittelen ne täällä varmaankin huomenna, kun saadaan viimeiset kaksi tuolia kotiin. 

Kiitos vielä ihan hurjasti kaikille vertaistuesta migreenipostaukseen <3 On se kyllä pirullinen vaiva, ei voi muuta sanoa. Paljon tsemppiä kyllä ihan jokaiselle, joka siitä kärsii.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille <3