Joskus on kiva pukeutua vähän rennompaan asuun, sellaiseen jonka ei ole tarkoitus istua kuin hansikas tai näyttää asialliselta. Etenkin näin syksyn tullen mä siirrän pääpainon lämpimyyteen ja mukavuuteen mitä arkipäiviin tulee. Toki joskus tekee mieli panostaa arkenakin, yhtenä päivänä laitoin korkkarit jo työmatkalle lenkkareiden sijaan, ja kirosin koko matkan hidasta etenemistäni. Kyllä ne lenkkarit vaan on parhaat silloin kun on tiedossa paljon kävelyä, niinkuin mulla aina arkisin on.

Sain Junkyardin Sweet SKTBS -merkkisen ihanan ruutupaidan* itselleni tässä jokin aika sitten, ja se on ehdottomasti näiden mukavuuspäivien lemppari. Pitkä flanellipaita on lämmin ja mukava, ja näyttää mun mielestä kivalta. Ainakin se tuo vähän väriä tähän syksyn harmauteen, ja mun muuten niin neutraalin väriseen vaatekaappiin. Ehkä suurin syy siihen miksi mä halusin edes kokeilla pidennyksiä taas,  oli se että rakastan puolinutturoita. Ja pidennysten kanssa mä saan tehtyä ison puolinutturan, sellaisen joka näyttääkin joltain. Omalla pituudella ja tuuheudella (tai siis lyhyydellä ja ohuudella) mun puolinutturat on aika lame, mutta näiden kanssa näyttää sellaiselta kuin haluankin. Rennon sekaiselta.

Takki Sheinside* / Ruutupaita Sweet SKTBS* (Junkyard) / Leggingssit Monki / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Korvakorut Ur & Penn / *saatu blogin kautta.

Tänään mulla ei ole pidennyksiä päässä, päällä on harmaata ja meikkiä ihan minimimäärä. On se olo mukava ja kotoisa näinkin kyllä. Olen tästä ennenkin kirjoittanut, että mun on vaikea pysyä yhdessä tyylissä, kun yhtenä päivänä tekee mieli kauluspaitaa, suoria housuja ja polkkatukkaa ja toisena sotkunutturaa, flanellia ja reikäisiä farkkuja. Mun tyyli on se että mulla ei ole tyyliä vaan menen fiilispohjalta, ja se on ihan hyvä.

Tiaran asu / Takki Zara / Paita Dedicated (T-Shirt Store) / Legginssit Lindex / Kengät Zara

Zeldan asu / Takki Cubus / Hame Zara / Sukkahousut Kappahl / Kengät Nike / Pipo Zara

Meillä on yllättäen käynyt niin että kuopus ei suostu pukemaan enää ylleen muuta kuin hameita tai mekkoja. Paras on jos on hame ja mekko yhtäaikaa päällä, kuten hänellä aina kotona on, mutta ainakin jompikumpi on oltava. Mitä enemmän pinkkiä, tylliä ja kimallusta, sen parempi. Mutta kunhan edes helma liehuu niin sentään kelpaa. Tämä tuntuu hassulta, kun tähän asti hän on ollut se jolle ei ole mitään väliä minkälaiset vaatteet valitsee. Mutta kai se on se tahtoikä, hän on herännyt siihen että vaatteiden valitseminen on kivaa, ja sen voi tehdä itse (järkevyyden rajoissa).

Hassua että tänään on jo keskiviikko, aika on kulunut ihan hullua tahtia taas. Tänään meillä on esikoisen tanssitunti jota vanhemmat saavat seurata koko tunnin ajan, tätä on odotettu. Ihana päästä näkemään ihan kaikki, ja veikkaan että kuopus intoutuu tanssimaan mukana kun saa olla salissa myös kerrankin.

Iskevätkö ruudut teihin vai onko ihan no-no?

Mukavaa päivää kaikille <3

Lontoon matka lähestyy hyvää vauhtia, kauan sitä on tässä odotettukin! Matkakuume alkaa olla sietämätön ja huomaan miettiväni matkaa aina kun on hetki ylimääräistä miettimisaikaa. Eilenkin lasten mentyä nukkumaan mietin kuumeisesti paikkoja, joissa ehdottomasti haluan käydä reissun aikana. Tänään saattekin siis nauraa mun vuoden 2008 valokuvaustaidoille (ja ulkomuodolle), ja antaa vinkkejä. Te lukijoista löytyvät Lontoon tuntijat saatte ehdottaa omia must visit -paikkoja jos haluatte, koska vaikka olenkin käynyt Lontoossa jo kerran, siellä on vielä loputtomasti paikkoja näkemättä.

Muutaman päivän matkan aikana on pakko valita vain ne parhaat ettei aikaa mene hukkaan, ja että ehtii myös nauttia siitä kaupungin tunnelmasta eikä vaan ravata paikasta toiseen. Viimeinen asia mitä haluan on muuttaa kahdenkeskinen kuherrusloma hirveäksi minuuttiaikatauluksi ja nähtävyyksien ahnehtimiseksi, ja siksi haluan tietää teidän kokemuksianne, jotta osataan valita ne kirsikat kakun päältä ja aikaa jää muuhunkin.

Viimeksi Lontoossa käydessäni tsekkasin lähinnä nähtävyyksiä jotka kuuluivat kouluretken ohjelmaan, kuten Shakespearen teatterin. Lontoossa me keskityttiin enemmän lähinnä shoppailuun, ja muissa kaupungeissa sitten niihin nähtävyyksiin. Stonehengekin on tullut nähtyä. Kävimme ystäväni kanssa kahdestaan myös katsomassa Big Benin, Tate Modernin, Portobello marketin ja Harrodsin joka nyt ei varsinaisesti ole nähtävyys, mutta elämys kuitenkin. Monta ikonista paikkaa mulla on kuitenkin näkemättä. Kirjoitin ylös muutaman paikan ja saatte nyt äänestää yay ja nay, että kannattaako käydä vai ei, ja miksi/miksi ei! Mä kaipaan kovasti vinkkejä ja neuvoja. Myös omia suosikkipaikkoja saa ehdottaa jos niitä ei ole tässä!

Madame Tussaud’sin vahakabinetti kiinnostaa mua, koska kaikki on käynyt siellä mutta mä en! Muistan aina ihastelleeni lapsena äidin valokuvia sieltä, ne olivat niin hassuja. Toisaalta taas en tiedä onko se nyt mikään huikea elämys käydä katsomassa vahanukkeja, voihan se olla? Kertokaa te jotka olette käyneet, kannattaako mennä?

Viimeksi ihastelin London Eyea, tai siis Coca-Cola London Eyea kauempaa, mutta olisi kyllä aika huippua käydä siellä ihan oikeasti ja nähdä koko kaunis kaupunki yläilmoista. Oletteko käyneet London Eyessa, ja onko se käymisen arvoinen?

British Museum kiinnostaa mua todella paljon, koska mä rakastan historiaa ja olen haaveillut kovasti käynnistä siellä. Sinne mä varmaankin raahaan Oton, koska se voisi olla huippu kohde. Tower of Londonissa ovat upeat kruununjalokivet, ja se taitaa olla yksi maailman tunnetuimpia nähtävyyksiä myös, mutta jos näistä kahdesta pitää valita niin ainakin nyt tuntuu että British Museum, mitä mieltä te olette?

Kensington Palace ja Hyde Park ovat kävelyetäisyydellä meidän hotellista, ja Hyde Parkiin olisi ainakin ihana mennä hengailemaan.

Lontoossa nyt on miljoona muutakin kohdetta, Buckinghamin palatsi vahdinvaihtoineen ja kaikkia museoita. Sitten on Kings Cross ja Harry Potterin laituri, Tower Bridge, Piccadilly Circus, Millennium Bridge jonka olen tsekannutkin ja jonne haluan viedä myös Oton ja kaikki miljoonat kaupat, joista aion kirjoittaa vielä oman postauksensa vinkkipyyntöineen ennen lähtöä. Nähtävyyksiäkin on jo niin paljon että jos tähän samaan sotkee vielä kaupat niin tulee vaan kauhea sekasotku enkä pysy itsekään laskuissa, haha!

Kertokaa oikeasti, teidän lempparinähtävyydet ja jos on joku paikka, mitä ette missään nimessä suosittele niin kertokaa siitä myös. Koin tällaisen postauksen tekemisen superhyödylliseksi viime vuonna ennen Berliinin reissua, me ei nimittäin oikeasti tehty siellä mitään turhaa vaan kaikki nähtävyydet olivat elämyksiä ja mahtavia kokemuksia. Kiitos siitä siis teille <3

No joo, varmasti muutama teistä huomasi yhtäkkiä kasvaneen kuontaloni. Iskin päähäni pitkästä aikaa pidennykset*, jotka yli puoli vuotta sitten sain Chloe’s -verkkokaupasta testattavaksi. Keväällä kokeilin niitä kerran, mutta ne olivat niin hullun pitkät että en saanut niitä laitettua oikein mitenkään ja en sitten myöskään jaksanut alkaa niitä leikkelemäänkään omin päin. Niinpä ne jäivät laatikkoon, puoleksi vuodeksi. Loppuviikosta mulla tuli sellainen totaalikyllästyminen tähän puolitoista vuotta ylläpitämääni long bobiin. Olen nyt varmaan vuoden selannut netistä megapitkiä ja tuuheita, hopeita, hiuksia ja ihastellut. Sellaiset mäkin haluaisin.

Alun perin otin pidennykset pois kasvattaakseni omat hiukseni pitkäksi ja tuuheaksi ja hyväkuntoiseksi. No eihän se ihan niin mennyt. Tässä on nyt puolitoista vuotta kasvatettu tukkaa, tehohoitojen, biotiinin, hiustenvärjäyslakon ja vaikka minkä voimalla. Ei ne kasva. Biotiini auttaa kyllä, hiukset eivät ole katkenneet niin lyhyeksi mitä aikaisemmin, mutta edelleenkään ne eivät kasva niin pitkäksi kuin toivoisin, enkä jaksa enää odotella ihmettä.

Pidennyksissä on hommaa. Clip-onit ovat toisaalta helpot, niitä ei tarvitse pitää kotona tai nukkuessa, joten ne säilyvät hyväkuntoisina pidempään ja jos ne vaikka kihartaa maanantaina niin voi pitää laineita vaikka loppuviikon, eivät ne mihinkään katoa. Mutta sitten taas toisaalta, ne painavat ja niitä kiinnityskohtia saa piilotella ja omaa tukkaa pitää tupeerata jotta clipsit saa pysymään hyvin päässä ja piilossa. Ennen Long bobia mä olin käyttänyt pidennyksiä vuodesta 2007 asti melkein non-stop.

Mulla on ollut ompelupidennykset, teipit ja sinetit clip-onejen lisäksi. Ompelupidennykset eli se lettisysteemi johon hiusnauha ommellaan, olivat kaikkein huomaamattomimmat ja helpommat arjessa. Mutta ne taas pilasivat mun oman tukan sitten, kun kerran venähti huoltoväli liian pitkäksi. Teippien kanssa tukka on sitten täynnä niitä teippiklönttejä ja niitäkin saa piilotella. Sinetit on ehkä kivoimmat, mutta mitä mieltä te olette? Mikä kiinnitystapa on helpoin, kestävin ja hellävaraisin?

*hiukset saatu blogin kautta.

Mä kaipaan vaihtelua, long bob on nähty jo ja nyt on jonkin uuden vuoro. Miksi tyytyä hiuksissa ajattelemaan että sitten joskus, kun se ei kuulu mun tapoihin muutenkaan. Jos mä tunnen itse oloni parhaaksi pitkien hiusten kanssa, niin ei sillä ole väliä jos jonkun toisen mielestä lyhyt sopii paremmin tai pidennykset eivät ole äitien juttu, eikö vaan?

Mä en ole käynyt kampaajalla taas vuoteen, ellei lasketa sitä kertaa kun viime keväänä Lorealin kamppiksen yhteydessä mun hiukset leikattiin ja värjättiin. Eli mulla ei ole mitään luottokampaajaa, ja täällä Helsingissä kampaamoja on niin paljon että ei voi mitenkään tietää minkä niistä valitsisi. Nyt saa siis suositella myös omaa luottokampaajaa, jos haluaa sen paljastaa! Missä te käytte laittamassa hiustenpidennyksiä, ja saamassa sellaiset hiukset mistä olette haaveilleet?

Ihanaa maanantaipäivää kaikille <3

Tänään oli tyttöjen kovasti odottamat ystävän synttärijuhlat My Little Pony -teemalla, joka oli siis tämä mystinen MLP mistä eilen puhuin. Aina sitä ei muista kun kirjoittaa, että kaikille ei välttämättä ole Fluttershyt ja Apple Jackit arkipäivää, eikä kaikkien tarvitse muistaa millainen söpöysmerkki on Twilight Sparklella. Juhlissa oli kyllä niin My Little Ponya kaikki että, ja itse päivänsankari oli upea Rainbow Dash. Meidän tytöt valitsivat itse asunsa, toinen halusi olla Fluttershy eli vaaleankelta-vaaleanpunainen poni, ja toinen halusi olla Pinkie Pie eli yllättäen pinkki poni.

Näillä mentiin, ja juhlissa neidit saivat vielä omat söpöysmerkit poskeen ja olivat niin onnellisia niistä. Me nautittiin huikeista herkuista ja ihasteltiin mielettömiä ponikeksejä ja kakkua. Oli kyllä hauskat juhlat. Pääsin pitämään ihanaa minivauvaakin sylissä kun Ollie & Co. -blogin Salla perheineen oli samoissa juhlissa. Mä olin kyllä ihan hukassa että miten sitä pientä vauvaa pidetään sylissä, kun en ole niin pitkään aikaan pitänyt. Tuli siinä vaan semmonen olo että miten ihmeessä mä olen onnistunut kaksi vastasyntynyttä kasvattamaan jo tähän ikään asti kun olin ihan paniikissa että vauva menee suunnilleen rikki jos hengitän. Mutta vauva oli oikein chilli tapaus ja hymyili vaan nätisti, ei säikähtänyt tämmöistä paniikkipirkkoakaan.

Mä laitoin eilen hiustenpidennykset päähän ekaa kertaa puoleen vuoteen, kun tuli vaan sellainen totaalikyllästyminen tähän long bobiin. Kirjoitan tukasta ihan omat juttunsa kun moni siitä kyseli jo somekanavissa, nyt tyydyn vaan toteamaan että en yhtään tiedä mitä teen mun hiusten kanssa, olen niiden kanssa ihan yhtä hukassa kuin vauvojenkin kanssa.

Mutta siis, ihana rentouttava viikonloppu takana kyllä. Tänään mä sain nukkua puoli kymmeneen ja olen ollut kuin uusi ihminen koko päivän, miten ihmeessä mulla riitti edes unta niin pitkään! Huomenna töihin ja päiväkotiin, arki jatkuu taas. Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille ja mukavaa alkavaa viikkoa myös!

Ja vielä rakkaat onnittelut mun äidille jolla on tänään myös synttärit <3 TÄSSÄ postaus mun äidistä, jonka kirjoitin viime vuonna äidin syntymäpäivänä, käykää lukemassa jos ette ole käyneet lukemassa. Mun äiti on maailman vahvin nainen.

Siivosin tänään heti aamusta lastenhuoneen ja kerättiin kaksi isoa säkillistä tavaraa jotka laitetaan eteenpäin, niin ihanaa kun huoneessa on nyt tilaa enemmän! Aamun siivousurakan jälkeen me ajeltiin Helsingin Jäähallillle parkkiin ja suunnattiin Lasten Liikennekaupunkiin tyttöjen kanssa, potkupyörät mukana tietysti. Kovinkaan kauaa ei ehditty liikennekaupungissa pyöriä, ennenkuin sinne tuli ilmeisesti joku synttäriporukka viettämään yksityistilaisuutta.

Se oli vähän harmi, kun ei me nyt tietenkään olisi sinne lähdetty  jos oltaisiin tiedetty etukäteen mutta ei sitä lukenut missään netissä etukäteen vaikka juuri tänään katselin niitä sivuja ennen lähtöä. Varsinkin meidän nuoremmalle neidille tuli tosi paha mieli kun ei ehditty olla siellä kuin tyyliin vartti, ennenkuin piti jo lähteä, matka sinne oli kestänyt kauemmin kuin ehdittiin olla. Mutta lähdettiin sitten vielä Keskuspuistoon pyörimään ja kyllä hänkin siinä piristyi sitten. Pitää mennä joku toinen kerta uudelleen, ja toivoa ettei taas olisi sitten jotain tilaisuutta, koska paikka oli tosi kiva ja lapset olivat aivan intona liikennevaloista ja kaikesta.

Käytiin vielä kaverilla pyörähtämässä ja hakemassa Otolle chili-kasvi jonka kaveri on hänelle kasvattanut. Saapa nähdä saadaanko sitten ensi kesänä chili-satoa, itse en ole onnistunut pitämään meidän parvekekukkia hengissä paria kuukautta kauempaa ikinä mutta ehkä Otto nyt suhtautuu ihan toisenlaisella intohimolla tähän chiliin kuin minä krysanteemeihin ja saadaan ensi kesänä laittaa itsekasvatettua chiliä tortilloihin tai tehdä vaikka ihan omaa srirachaa, haha!

Kotimatkalla haettiin Kolmannen linjan Korphaista thairuuat kotiin mukaan, kun alkoi niin tehdä mieli siitä aiemmin ohi ajaessa. Tytötkin söivät mielellään mietoa kanaa ja riisiä, sekä kevätkäärylettä ja me Oton kanssa syötiin tulista Laap-salaattia. Oli ihanaa syödä valmista ruokaa, mutta kuitenkin kotona, ei olla pitkään aikaan taidettu hakea mitään noutoruokaa. Niin mukavan helppoa! Huomenna mä aion testata myskikurpitsalasagnea, jonka reseptin bongasin Jotain Maukasta -blogista, se kuulosti tosi hyvältä.

Tytöt pitivät vielä ruuan jälkeen pyjamabileitä olkkarissa = raahasivat siis kaikki tyynyt, peitot ja pehmolelut lattialle ja loikoilivat siinä, samalla kun katsottiin eilinen Vain Elämää -jakso yhdessä. Ihanat pienet muruset!

Huomenna meillä on ystävien tytön 4-vuotissynttärit MLP-teemalla ja täällä on pikkuneidit jo ihan into piukassa. Syyskuu on kyllä oikea synttärikuukausi, mun äidilläkin on nimittäin huomenna synttärit, mutta niitä me juhlitaan sitten vähän jälkikäteen kunnolla kunhan tullaan sieltä Lontoosta takaisin.

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3